Ei syytä lukea ilman ropelihattua (tee se itse VILP-juttua)

T

Tilator

Vieras
Juu, eli huonoja ja hyviä uutisia. Lopeta kuitenkin lukeminen, mikäli olet VILP-kauppias tai pipostasi puuttuu ropeli ;-)

Huonoja uutisia ovat ne, että ensinnäkin päivän projektissa tuli sormeen pikkuinen haava ja toisaalta Sievert aiheutti pettymyksen myymällä pullollisen propaania (Sievert Propan Gas 220:cool:, jonka piti olla 100%:sta propaania ja sisällön 400 grammaa. Pullon päällä kuitenkin lukee, että min. 95% propane ja todellinen määrä olikin vain 374 grammaa ;-)

Noh, onneksi huonot uutiset loppuivatkin sitten siihen ja loput uutiset ovat kokonaistilanne huomioiden suorastaan loistavia.

Eli toteutin sitten uhkaukseni siitä, että laitan tuohon Ultimate-viritelmääni propaania. En tiedä tarkkaan, paljonko siinä on kylmäainetta entuudestaan, mutta arviolta 800 - 900 grammaa. Laitehan on 9 basic ja siinä on kuumakaasupuolella levylämmönvaihdin sisäyksikön lisänä.

Pienen propaanimäärän lisäämisen vaikutus oli suorastaan huimaava. Siinä, missä aiemmin ei vesi ole levarissa kertaakaan lämmennyt yli 2,3 asteella ja tyypillinen lämpenemä on hyvässäkin tapauksessa ollut tavallisemmin parin asteen tietämissä, on lämpenemä nyt selvästi yli 4 astetta ja tyypillisimmillään ensikokemusten mukaan 4,5 asteen luokkaa. Eli lämmönvaihtimen teho melkein tuplaantui !!!!!

En tiedä tarkkaan, mikä kattilan (vanha Karkkimax 35) vesitilavuus on, mutta oletan sen olevan yli 100 litraa. Lisänä on 200 litran varaaja. Aiemmin pumppu on nostanut tämän lämpötilan 30 asteen tietämistä 45 asteen yläpuolelle n. kolmen tunnin käytöllä. Nyt sama tapahtui n. puolta lyhemmässä ajassa, joten tämä puoltaa myös tehon tuplaantumista.

Tehon lisääntymisessä on selkeästi sekä todellista lämpötehon lisääntymistä, että sitä, että pienempi osuus menee levylämmönvaihtimesta läpi sisäyksikölle.

Joka tapauksessa järjestelmä meni melkoisen harppauksen juuri siihen suuntaan, mihin toivoinkin. En olisi uskonut noin pienen propaanimäärän tekevän näin suurta muutosta. Oleelliseen tilanteen paranemiseen kuitenkin laskelmieni perusteella luotin ja siitä syystä teinkin systeemin, millä saan tehtyä saman tempun muutamaan muuhunkin lämpöpumppuun.

Mitä propaaniin tulee, niin halusin tosiaankin kokeilla mahdollisimman puhtaalla propaanilla. Siksi ostin tuon Sievertin pullon, jossa kilohinnaksi tulee järkyttävät 50 euroa !!! Vinkkinä muille ropelihatuille kerrottakoon, että aivan yhtä hyvää tavaraa löytyy osoitteesta www.aga.fi, eli Aga mainostaa tavallisen nestekaasunsa olevan vähintään 98% propaania ja kilohinta on pikkuisen toinen ;-)

Ai niin, oletin kompuran sähkönkulutuksen samalla pikkuisen laskevan ja pika-arvion mukaan näin kävikin, mutta HiHa-arviolla vain viitisen prosenttia.
 
R

Remontti Reiska

Vieras
  • Keskustelun aloittaja
  • #2
Vs: Ei syytä lukea ilman ropelihattua (tee se itse VILP-juttua)

Tämähän on puti puhdas luonnonkaasu, niin kuin NH3kin, ei tarvitse keltään mitään lupia?
No jaa jos on ammoniakkia pari tonnia, hyvä pitää pönttö piilossa, voipi tarvita kilometrien varoalueen?

http://kappa.ttl.fi/kemikaalikortit/khtml/nfin0319.htm
 
T

Tilator

Vieras
  • Keskustelun aloittaja
  • #3
Vs: Ei syytä lukea ilman ropelihattua (tee se itse VILP-juttua)

Remontti Reiska sanoi:
Tämähän on puti puhdas luonnonkaasu, niin kuin NH3kin, ei tarvitse keltään mitään lupia?
No jaa jos on ammoniakkia pari tonnia, hyvä pitää pönttö piilossa, voipi tarvita kilometrien varoalueen?

http://kappa.ttl.fi/kemikaalikortit/khtml/nfin0319.htm

En minä luvista mitään tiedä eikä niitä ole kenenkään syytä tulla meidän pihalle kyselemäänkään, mutta kieltämättä propaania voi paremmilla mielin pikkuisen 'suihkautella' ilmaankin letkujen puhtautta, ilmattomuutta ja kuivuutta varmistaakseen, kuin varsinaisia kylmäaineita.

Happihan polttaisikin propaanin alta aikayksikön ja sitten järjestelmässä olisi vettä, joten kahta suuremmalla syyllä tämän asian suhteen pitää olla tarkkana.

Oleellisin viesti kuitenkin oli se, että 'VILPin' tehon lisäys oli suorastaan hämmästyttävä. Laitan lisätietoja tulemaan sitten, kun kokemusta on kertynyt pikkuisen enemmän.

Nythän sitä jo suorastaan innolla odottaakin helteiden alettua talvea ja kylmätestejä ;-)
 
T

tuuma

Vieras
  • Keskustelun aloittaja
  • #4
Vs: Ei syytä lukea ilman ropelihattua (tee se itse VILP-juttua)

Tilator sanoi:
Juu, eli huonoja ja hyviä uutisia. Lopeta kuitenkin lukeminen, mikäli olet VILP-kauppias tai pipostasi puuttuu ropeli ;-)

Mulla oli propeli mutta otti ylikierrokset ja ei ole enään näkynyt koko tontilla, juttusi luettuani ;D Hyvä Tilator! Mitäköhän nuo retkikeitin purnukat sisältää, butaania?, olisiko niistä mihinkään? No ei tuo kallista tietty ole tuokaan. Jos yhtään viitsit kirjoitella miten tuon aineen vaihdon toteutit ja mitä muuta mahdollisia modifikaatioita tuo vaati. Mikä muuten nyt voitelee kompuran?
 

zadah

Vakionaama
Vs: Ei syytä lukea ilman ropelihattua (tee se itse VILP-juttua)

Hyvä viritys ;D Lisäsitkö ainetta suoraan jo olemassa olevaan määrään, vai laitoitko raakasti vain lisää tuon 300-400 grammaa ?

Jos lisäsit, niin ilmeisesti tuon teholisän suuremmalta osin selitää se, että kuumakaasu vaihdin muuttui lauhduttimeksi, eli kaasu alkaa tiivistymään jo siellä pakassa ? Ja sisäyksikkö toimii alijäähdyttimenä.

Mutta mikäli kompuran ottotehot tippuivat oli modaus onnistunut... Tosin R410A ja propaani eivät ole ihan "paineyhteensopivia" mutta ilmeisesti systeemissäsi toimii hyvin. ;D
 
T

Tilator

Vieras
  • Keskustelun aloittaja
  • #6
Vs: Ei syytä lukea ilman ropelihattua (tee se itse VILP-juttua)

tuuma sanoi:
Mitäköhän nuo retkikeitin purnukat sisältää, butaania?, olisiko niistä mihinkään? No ei tuo kallista tietty ole tuokaan. Jos yhtään viitsit kirjoitella miten tuon aineen vaihdon toteutit ja mitä muuta mahdollisia modifikaatioita tuo vaati. Mikä muuten nyt voitelee kompuran?

Butaanin ominaisuudet ovat varsin kaukana propaanista, joten tämän suhteen HiHa-arvaukseni on, että se on huonompi. Itse ainakin valitsin propaanin ihan tarkoituksella ja kuten kirjoittelin, niin Agan nestekaasun muodossa se on suorastaan ilmaista.

Propaanin hankin tämmöisessä astiassa siksi, että halusin neulaventtiilillisen astian:

http://www.finnflame.fi/index.php?page=sievert-propan-gas-2208

Retkeilyfirmoissa tuo näyttää maksavan melkein 30 euroa, mutta Turun tekniikkacenter Oy myi saman 17 eurolla.

Täyttölaitteen tein Sievertin puhalluslampusta tyyppinumerollaan 2293:

http://www.powertooldirect.co.uk/sievert_2293_jet_blowtorch-p-7907.html

Propaanipullo sopii luonnollisesti tähän suoraan, kun se on tätä varten tehty. Suuttimen tilalle liitin lämpöpumpun täyttöletkun, jonka katkaisin keskeltä. Tämän toinen pää sopii venttiililliseen täyttömittariin, josta sitten tietenkin letku lämpöpumpun huoltonippaan.

Letkut 'huulille' ja sitten propaania letkuihin sen verran, että ilma tulee varmasti kaikki pois. Tämän jälkeen liittimet kiinni, lämpöpumppu jäähdytykselle ja varovaisesti venttiileitä auki. Mittaria seuraamalla pystyy vahtimaan, että propaanipullon paine pysyy korkeampana, kuin lämpöpumpussa oleva.

Päästelin propaanin lämpöpumppuun nesteenä, eli pullo väärin päin, mutta kuitenkin vähitellen, jotta se ehti kaasuuntua ennen kompressoria.

Siellä se nyt sitten on, ja propaani on R410:n ja öljyn lisänä. Eli en toki pääsätänyt kylmäainetta ulos. Ei R410 pumppu taatusti pelkällä propaanilla toimi kunnolla.

Voitelun kanssa en usko ongelmia tulevan, sillä propaanin pitäisi kai sentään käydä oikein hyvin PoE öljylle.
 
T

Tilator

Vieras
  • Keskustelun aloittaja
  • #7
Vs: Ei syytä lukea ilman ropelihattua (tee se itse VILP-juttua)

zadah sanoi:
Hyvä viritys ;D Lisäsitkö ainetta suoraan jo olemassa olevaan määrään, vai laitoitko raakasti vain lisää tuon 300-400 grammaa ?

Jos lisäsit, niin ilmeisesti tuon teholisän suuremmalta osin selitää se, että kuumakaasu vaihdin muuttui lauhduttimeksi, eli kaasu alkaa tiivistymään jo siellä pakassa ? Ja sisäyksikkö toimii alijäähdyttimenä.

Mutta mikäli kompuran ottotehot tippuivat oli modaus onnistunut... Tosin R410A ja propaani eivät ole ihan "paineyhteensopivia" mutta ilmeisesti systeemissäsi toimii hyvin. ;D

Samoilla linjoilla ollaan, eli valtaosa levylämmönvaihtimen tehon lisäyksestä johtuu juuri siitä, että vähemmän tehoa menee sen läpi sisäyksikölle. Jotenkin minusta tuntuu, että kylmäaineen viskositeetin kapillaarissa on pitänyt myös laskea. Niin suuri tuo tehoero vanhaan verraten on.

Tuo 'paineyhtensopimattomuus' oli tarkoituksella haettu, sillä juuri tämähän selittää kylmäaineen tehokkaamman tiivistymisen levylämmönvaihtimessa. Kuumakaasun lämpötila putosi 10-15 astetta, mikä tarkoittaa sitä, että painekin laski jonkin verran. Ei kuitenkaan niin paljoa, etteikö propaani tiivistyisi tehokkaasti lämmönvaihtimen n. 50 asteen lämpötilasta huolimatta. Oletan, että propaanin kiertonopeus on myös R410:aa suurempi siksi, että se myös höyrystyy tehokkaammin höyrystimessä. Siksi sitä ei saakaan laittaa liikaa R410:lle tarkoitettuun laitteistoon, sillä silloin massavirta laskee liikaa ja teho tämän seurauksena.

Kun virran kulutus ei laskenut kovin paljon, saanee kompura vielä kaasua hyvällä paineella, eli tavaraa tulee riittävästi kapillaarin läpi.

Tai noin minä ainakin kuvittelen sen menevän ;-)

Propaanin määrä on myös kylmäaineen kokonaismäärään verraten niin pieni, että erityistä vaaraa tuskin seuraa, vaikka systeemi alkaisi joskus hissukseen vuotaa. Onhan isommissa palastimissa/jääkaapeissakin suurin piirtein samoja määria puhdasta propaania.

Ai niin, katkaisemani kylmäaineletkun toisesta päästä on tarkoitus rustata laite, jolla saan Sievertin pullon täytettyä uudestaan tavallisesta nestekaasupullosta. Eli tuota AGA:n mainostamaa 98% propaania on tarkoitus hankkia seuraavaksi.

Sievertin pullosta laitoin painon tarkkaan ylös niin täytenä, kuin tyhjänäkin, jotta osaan täyttää sen sopivasti uudestaan. Liian täyteenhän sitä ei saa laittaa, jotta se ei pullistele mahdollisen lämpölaajenemisen seurauksena.
 
D

Deleted member 1344

Vieras
  • Keskustelun aloittaja
  • #8
Vs: Ei syytä lukea ilman ropelihattua (tee se itse VILP-juttua)

Propellihattu nimeltä George Goble teki kylmäainekokeita 90-luvun loppupuolella. Esim. 60/40 seos propaania ja isobutaania on yhteensopiva R12 kanssa. Kaveri päätyi lopulta kylmäaineeseen R-406A, joka siis on R12 eräs R12 korvaajista.

http://yarchive.net/ac/hydrocarbon_recipes.html
http://yarchive.net/ac/r406a.html

Sama kaveri kehitteli myös reseptejä hiiligrillin nopeaan sytyttämiseen:

http://www.youtube.com/watch?v=sab2Ltm1WcM
 
T

Tilator

Vieras
  • Keskustelun aloittaja
  • #9
Vs: Ei syytä lukea ilman ropelihattua (tee se itse VILP-juttua)

Toni sanoi:
Esim. 60/40 seos propaania ja isobutaania on yhteensopiva R12 kanssa.

R12 tai vastaava ei vaan taas sovi näihin laitteisiin, kun paineet ovat reilusti isommat.

Mielenkiintoinen näkökanta alla:

"Many of the crowd whom screams "flammable .. explosive, etc" on hydrocarbon refrigerants have major vested interests to lose if hydrocarbons ever came into widespread use (like Europe is doing now). It costs less than $.50 to recharge a system, no ozone depletion, no global warming."
 
T

tuuma

Vieras
Vs: Ei syytä lukea ilman ropelihattua (tee se itse VILP-juttua)

Tilator sanoi:
tuuma sanoi:
Mitäköhän nuo retkikeitin purnukat sisältää, butaania?, olisiko niistä mihinkään? No ei tuo kallista tietty ole tuokaan. Jos yhtään viitsit kirjoitella miten tuon aineen vaihdon toteutit ja mitä muuta mahdollisia modifikaatioita tuo vaati. Mikä muuten nyt voitelee kompuran?

Butaanin ominaisuudet ovat varsin kaukana propaanista, joten tämän suhteen HiHa-arvaukseni on, että se on huonompi. Itse ainakin valitsin propaanin ihan tarkoituksella ja kuten kirjoittelin, niin Agan nestekaasun muodossa se on suorastaan ilmaista.

Propaanin hankin tämmöisessä astiassa siksi, että halusin neulaventtiilillisen astian:

http://www.finnflame.fi/index.php?page=sievert-propan-gas-2208

Retkeilyfirmoissa tuo näyttää maksavan melkein 30 euroa, mutta Turun tekniikkacenter Oy myi saman 17 eurolla.

Täyttölaitteen tein Sievertin puhalluslampusta tyyppinumerollaan 2293:

http://www.powertooldirect.co.uk/sievert_2293_jet_blowtorch-p-7907.html

Propaanipullo sopii luonnollisesti tähän suoraan, kun se on tätä varten tehty. Suuttimen tilalle liitin lämpöpumpun täyttöletkun, jonka katkaisin keskeltä. Tämän toinen pää sopii venttiililliseen täyttömittariin, josta sitten tietenkin letku lämpöpumpun huoltonippaan.

Letkut 'huulille' ja sitten propaania letkuihin sen verran, että ilma tulee varmasti kaikki pois. Tämän jälkeen liittimet kiinni, lämpöpumppu jäähdytykselle ja varovaisesti venttiileitä auki. Mittaria seuraamalla pystyy vahtimaan, että propaanipullon paine pysyy korkeampana, kuin lämpöpumpussa oleva.

Päästelin propaanin lämpöpumppuun nesteenä, eli pullo väärin päin, mutta kuitenkin vähitellen, jotta se ehti kaasuuntua ennen kompressoria.

Siellä se nyt sitten on, ja propaani on R410:n ja öljyn lisänä. Eli en toki pääsätänyt kylmäainetta ulos. Ei R410 pumppu taatusti pelkällä propaanilla toimi kunnolla.

Voitelun kanssa en usko ongelmia tulevan, sillä propaanin pitäisi kai sentään käydä oikein hyvin PoE öljylle.

Tyhjentävä vastaus, kiitos. Aikamoinen ennakkoluulottomuus kerrassaan, näitä Suomi tarvitsee oli joskus sanonta ;D Teknisesti en voi ottaa kantaa mutta hengessä täällä ollaan silmä kovana mukana :)
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: Ei syytä lukea ilman ropelihattua (tee se itse VILP-juttua)

Luin joskus jonkun kylmäainevalmistajan väitteen, että tavanomainen poltettavaksi tarkoitettu propaani sisältää huomattavat määrät vettä ja kylmälaitekäyttöä varten propaani pitäisi erikoisesti kuivata. Tämä varmaan onnistuisi tavanomaisella kuivaimella ja tuloksen voinee tarkistaa näkölasilla (jos yleensä tarpeen?)?

Mitenkähän on propaanin yhteensopivuus glykolijohdannaisten öljyjen kanssa? Liekö riippuvainen vain jäännöskosteudesta? Vanhat mineraaliöljyt tuskin aiheuttavat ongelmaa, vaikka kylmäaine liukeneekin vilkkaasti öljyyn?
 
T

Tilator

Vieras
Vs: Ei syytä lukea ilman ropelihattua (tee se itse VILP-juttua)

kotte sanoi:
Luin joskus jonkun kylmäainevalmistajan väitteen, että tavanomainen poltettavaksi tarkoitettu propaani sisältää huomattavat määrät vettä ja kylmälaitekäyttöä varten propaani pitäisi erikoisesti kuivata. Tämä varmaan onnistuisi tavanomaisella kuivaimella ja tuloksen voinee tarkistaa näkölasilla (jos yleensä tarpeen?)?

Mitenkähän on propaanin yhteensopivuus glykolijohdannaisten öljyjen kanssa? Liekö riippuvainen vain jäännöskosteudesta? Vanhat mineraaliöljyt tuskin aiheuttavat ongelmaa, vaikka kylmäaine liukeneekin vilkkaasti öljyyn?

Kosteuden määrää koetin itsekin etukäteen selvittää, mutta se ei ole helppo homma. Osa markkinoilla olevasta propaanista on synteettistä ja Sievertiin päädyin osaksi siitä syystä, että jostakin näin maininnan synteettisyydestä, jonka oletan tuottavan puhtaamman lopputuloksen. Tosin en ole tästä kylläkään yhtään varma. Näkölasi tätä tuskin ratkaisee, koska joka tapauksessa kosteuden määrä ei saa olla näkyvä.

Jos propaanin ajaisikin laitteeseen kaasuna erillisen kuivaimen läpi, voisi tämänkin asian suhteen olla varmemmalla pohjalla.
 

PauliG

Vakionaama
Vs: Ei syytä lukea ilman ropelihattua (tee se itse VILP-juttua)

R600a aineena taitaapi olla hyvin lähellä propanolia!
Jo tarvetta tuota ainetta voin hommata tukusta kokeiluun....
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: Ei syytä lukea ilman ropelihattua (tee se itse VILP-juttua)

Tilator sanoi:
Näkölasi tätä tuskin ratkaisee, koska joka tapauksessa kosteuden määrä ei saa olla näkyvä.

Jos propaanin ajaisikin laitteeseen kaasuna erillisen kuivaimen läpi, voisi tämänkin asian suhteen olla varmemmalla pohjalla.

Näkölaseissa vaan on yleensä kosteudenilmaisin mukana (ilmaisin on joko keltainen tai vihreä sen mukaan, onko kosteutta tai ei). Kun pakkauksesta laittaa uuden näkölasin, se näyttää ensin tilaa "kostea", mutta jo kunnon tyhjiöpumppauksella saa siirtymään kuivan puolelle.
 

zadah

Vakionaama
Vs: Ei syytä lukea ilman ropelihattua (tee se itse VILP-juttua)

PauliG sanoi:
R600a aineena taitaapi olla hyvin lähellä propanolia!
Jo tarvetta tuota ainetta voin hommata tukusta kokeiluun....

Ei nyt taida ihan kovin lähellä olla, sillä kaikki -oli päätteiset aineet ovat alkoholeja, eli normilämpötilassa nesteenä, kun taas -aani päätteiset aineet ovat kaasuja...

Vai tarkoititko PauliG kuitenkin Propaania ? Ei kai tukku nyt Propanolia myy?
 

VesA

In Memoriam
Vs: Ei syytä lukea ilman ropelihattua (tee se itse VILP-juttua)

zadah sanoi:
PauliG sanoi:
R600a aineena taitaapi olla hyvin lähellä propanolia!
Jo tarvetta tuota ainetta voin hommata tukusta kokeiluun....

Ei nyt taida ihan kovin lähellä olla, sillä kaikki -oli päätteiset aineet ovat alkoholeja, eli normilämpötilassa nesteenä, kun taas -aani päätteiset aineet ovat kaasuja...

Vai tarkoititko PauliG kuitenkin Propaania ? Ei kai tukku nyt Propanolia myy?

Propanolia on kai joskus käytetty tuulilasinpesunesteessä.

Näissä on ihan systeemi:

Propaani tarkoittaa että hiilivedyssä on yksöissidokset eikä ylimääräisiä osia

H H H
| | |
H-C-C-C-H
| | |
H H H

Propanoli tarkoittaa että yllämainittuun hiilivetyyn on liitetty -OH ryhmä. Se voi sitten olla kiinni eri hiilissä, ja tarkkaan ottaen kyseessä voi olla 1-propanoli

H H H
| | |
H-C-C-C-O-H
| | |
H H H


tai isopropanoli/2-propanoli

H H H
| | |
H-C-C-C-H
| | |
H O H
|
H


riippuen siitä onko -OH kiinni päässä vai keskellä.
 
T

Tilator

Vieras
Vs: Ei syytä lukea ilman ropelihattua (tee se itse VILP-juttua)

PauliG sanoi:
R600a aineena taitaapi olla hyvin lähellä propanolia!
Jo tarvetta tuota ainetta voin hommata tukusta kokeiluun....

Isobutaani (R600a) kiehuu kyllä selvästi propaania korkeammassa lämpötilassa (propaani lähes -50C, isobutaani -12C), mutta vanhan kylmäaineen lisänähän tuokin voisi mennä varsinkin, jos laittaa vielä pienemmän suhteellisen osuuden.

Saatko tukusta propaania, eli R290:aa myös?
 

zadah

Vakionaama
Vs: Ei syytä lukea ilman ropelihattua (tee se itse VILP-juttua)

Joo, Sotkin vähän :) Eli PauliG:n tukusta löytyy tosiaan tuota butaania ei Propaania tai propanolia...
 

jussi

Vakionaama
Vs: Ei syytä lukea ilman ropelihattua (tee se itse VILP-juttua)

Minä olen ajanut tuota tallin ilmapumppua jo pari talvea propaanilla. Toimii ihan hyvin, ottaen huomioon, ettei
mitkään osat oikeastaan sovi yhteen.
 

zadah

Vakionaama
Vs: Ei syytä lukea ilman ropelihattua (tee se itse VILP-juttua)

Piti ottaa selvää ja tilata ihan mielenkiinnosta ko tavaraa AGA:lta... eli hinta on n. 125 € / 5kg alv 0 (kylmäaine laatuisena) Pitää katsoa mitä tuo MLP sanoo ko. aineesta :)
 
T

Tilator

Vieras
Vs: Ei syytä lukea ilman ropelihattua (tee se itse VILP-juttua)

zadah sanoi:
Piti ottaa selvää ja tilata ihan mielenkiinnosta ko tavaraa AGA:lta... eli hinta on n. 125 € / 5kg alv 0 (kylmäaine laatuisena) Pitää katsoa mitä tuo MLP sanoo ko. aineesta :)

Katos, ropeli näkyy tänne asti ;-)

Sisältääkö AGAn hinta myös astian? Tekisi nimittäin mieli tilata itsekin lisää tätä 'jaloa' ainetta. 200 euron Ultimateen kun voi kokeeksi laittaa mitä vaan, mutta vähänkään kalliimpaan laitteeseen ei viitsisi.

Kaikille kokeilijoille toki tiedoksi, että kannattaa pitää visusti mielessä kyseessä olevan palavan ja ilmaa syrjäyttävän ja raskaamman aineen, eli tavanomaisten nestekaasua koskevien varotoimien lisäksi on syytä tehdä vielä toinenkin harkintakierros ainetta käsitellessä.
 

zadah

Vakionaama
Vs: Ei syytä lukea ilman ropelihattua (tee se itse VILP-juttua)

Tilator sanoi:
zadah sanoi:
Piti ottaa selvää ja tilata ihan mielenkiinnosta ko tavaraa AGA:lta... eli hinta on n. 125 € / 5kg alv 0 (kylmäaine laatuisena) Pitää katsoa mitä tuo MLP sanoo ko. aineesta :)

Katos, ropeli näkyy tänne asti ;-)

Sisältääkö AGAn hinta myös astian? Tekisi nimittäin mieli tilata itsekin lisää tätä 'jaloa' ainetta. 200 euron Ultimateen kun voi kokeeksi laittaa mitä vaan, mutta vähänkään kalliimpaan laitteeseen ei viitsisi.

Kaikille kokeilijoille toki tiedoksi, että kannattaa pitää visusti mielessä kyseessä olevan palavan ja ilmaa syrjäyttävän ja raskaamman aineen, eli tavanomaisten nestekaasua koskevien varotoimien lisäksi on syytä tehdä vielä toinenkin harkintakierros ainetta käsitellessä.

Juu, AGAN hinnassa on astia mukana puoleksi vuodeksi, sen jälkeen vuokraa 17c/vrk eli kannattaa ehkä siirtää parempaan talteen.

Niin toki näissä hommissa pitää olla turvallisuus näkökohdat huomioitu, niinpä tilasin samalla kaasuhälyttimen propaanille, jotta pysyisi autotallissa katto paikoillaan.. ;)
 

VesA

In Memoriam
Vs: Ei syytä lukea ilman ropelihattua (tee se itse VILP-juttua)


ILP-propaani ei taida haista pahalle ?

Nestekaasu ei onneksi ole erityisen syttyvää vaan vaatii oikeat seokset.. kaasuvuotoonkin tukehdutaan.
 

varajussi

Aktiivinen jäsen
Vs: Ei syytä lukea ilman ropelihattua (tee se itse VILP-juttua)


Miksei tätä dooppinkia ole kaikissa ILPeissä ja VILPeissä jo valmiina kun toiminnan parannus on noin hirmuinen? Herää kysymyksiä.
 

zadah

Vakionaama
Vs: Ei syytä lukea ilman ropelihattua (tee se itse VILP-juttua)

varajussi sanoi:
Miksei tätä dooppinkia ole kaikissa ILPeissä ja VILPeissä jo valmiina kun toiminnan parannus on noin hirmuinen? Herää kysymyksiä.

Koska nykyään kaiken pitää olla niin ***keleen turvallista. Kylmäaineen pitää olla otsoni-, kasvihuone- ja paloturvallista yhtäaikaa... Propaani ei täytä noista määräyksistä yhtä.

Taitaa olla propaani vehkeillä EU rajoitus luokkaa 300 - 500 gramma per kone.

Milloinhan hoksaavat siellä EU:ssa, että mm autoissa on helposti syttyvää ja jopa räjähtävää nestettä luokkaa 50 kg per auto, saati sitten lentokoneet, ne vasta vaarallisia ovatkin. Ja saksista pitäisi hioa terät tylsiksi ne vasta vaarallisia ovat ja grillitkin pitäisi kieltää, koska niissä on yleenäsä 10 kilon nestekaasu pullo vieressä, joka voi räjähtää hetkenä minä hyvänsä. Ja tulitikuista pitäisi hioa ne syttyvät päät pois ja ja ja ...sytkäreistä pitää ottaa kaasut ulos jo tehtaalla. Kuka MEPpi kerkeää tehdä aloitteen ensin... ;D ;D
 
T

teukka

Vieras
Vs: Ei syytä lukea ilman ropelihattua (tee se itse VILP-juttua)

Löin äsken varpaani kynnykseen. Nyt en tiedä, ovat varpaat vaiko kynnykset liikaa... ???
 
T

Tilator

Vieras
Vs: Ei syytä lukea ilman ropelihattua (tee se itse VILP-juttua)

teukka sanoi:
Löin äsken varpaani kynnykseen. Nyt en tiedä, ovat varpaat vaiko kynnykset liikaa... ???

Noh, olisin enemmän huolissani, jos olisit lyönyt otsasi kynnykseen ;-)

Asiaan palatakseni, kyllähän se ihan hyvä on, että kylmäasioitakin säännellään. Sääntelyssä on tietenkin aina se huono puoli, että se perustuu menneeseen. Toisin sanoen menneisyydessä propaanin käyttöä koskevat säännökset ovat varmastikin olleet ihan paikallaan ja on laitevalmistajien tehtävä kehittää tekniikkaa turvallisempaan suuntaan, jolloin sääntelyä on mahdollista lieventää.

Sehän oli jo edistystä, kun propaanin käyttö pienissä määrin mahdollistettiin kodin pienkylmäkoneissa. Eiköhän suunta ole se, että aivan lähitulevaisuudessa sallitaan isommat täytökset kaiken maailman ilmastonmuutoksiin vedoten.

Mutta positiivinen puoli on se, että meikäläisen laitteen propaanimäärähän jää nykyisen maksimimäärän alle ;-)

Asiasta seitsemänteen, olen tässä nyt pari 'testirundia' ajanut ja minullahan on lämmön mittaus levylämmönvaihtimelle menevässä ja palaavassa vesilinjassa. Virtauksen olen mitannut olevan n. 650 litraa tunnissa, jonka jälkeen otin mittarin pois välistä. Oletan, että mittari pikkuisen ahdisti virtausta, joten ilman mittaria virtaus tuskin on ainakaan pienentynyt.

Lämpenemä menon ja tulon välillä on hyvin tasaisesti 4,5 asteen luokkaa, joten em. virtauksella saan tehoksi 3,4 kW. Aika kohtuullinen arvo laitteelle, minkä lämmityskäytön maksimitehoksi Ultimate ilmoittaa 2,7 kW, vai mitä. Tämän lisäksi laitteen omasta sisäyksiköstä tulee vähäinen määrä 'jälkilämpöä', jonka tehoksi arvioin max. parisensataa wattia sillä perusteella, että lämpenemä on 10 asteen luokkaa, puhallin pienimmässä asennossa ja olen vielä rajoittanut ilmavirtausta tarkoituksellisesti.

Aivan oleellinen muutos, mikä myös oli täysin odotettavissa, on myös se, että lauhtumislämpötila nousi jälleen HiHa-arviolla vajaalla 10 asteella, mikä VILPille on tietenkin hyvin arvokas asia.

Nämä testaukset on nyt toki tehty tämän hellejakson aikana, mutta toisaalta laitteen tehoa on jo pitkään selvästi rajoittanut kapillaari, eli liian pieni massavirta, joten oletan tulosten olevan saman suuntaisia kylmemmilläkin ilmoilla. Aika näyttää ... mikäli laitteet kestävät talveen ;-)))

Lisäys: Laitanpa liitteeksi eilisen käppyrän, jossa testaukseen liittyvää mittausta.

Ylin vaalean sininen käppyrä tulee anturilta, mikä on kuumakaasuputkessa eristeen sisällä. Arvo ei ole todellinen, mutta käppyrä kulkee nyt n. 10 astetta alempana, kuin ennen propaanin lisäämistä ja tämä ero lienee varsin hyvin todellinen.

Toiseksi ylin punainen käyrä on lämmönvaihtimelta palaavan veden lämpötila, sen alla tumman sinisellä vaihtimelle menevän veden lämpötila, ruskea paksumpi viiva on kattilan päältä eristeiden välistä mittaava anturi (ei taaskaan läheskään todellinen arvo, vaan seuraan muutosta) ja alimpana varjossa ulkoilmassa olevan anturin antama käppyrä vaalean ruskealla.

Laitoin masiinan täysille ennen klo neljää illalla n. tunniksi. Puolivälin kohdalla on hetkellinen pysähdys. Vaihtimen läpi menevää virtausta on tuossa rajoitettu, mikä selittää varsin reippaan lämpenemän.

Ultimaten ottotehon saa nousemaan mittarin mukaan 1100 wattiin nostamalla vaihtimelle menevän veden lämpötilan 45 asteeseen. Vielä ei tullut eteen raja, missä Ultimate olisi pysäyttänyt ulkoyksikön puhaltimen.
 

Liitteet

  • D090701.jpg
    D090701.jpg
    119,7 KB · Katsottu: 510

apa

Jäsen
Vs: Ei syytä lukea ilman ropelihattua (tee se itse VILP-juttua)

Kesäisin näyttää keskustelu laantuvan,joten heitetäänpä vähän kisua pöydälle.Tilator,näytät löytäneen kapillaarin systeemisi huonoimmaksi lenkiksi.Minulla on noin vuoden käyttökokemus omasta diy R407C on/off vilpistä.Olen testaillut -17 asteen pakkasen ja noin 30 asteen helteen ulkolämpötiloilla.Väitän,että kapillaari on mainettaan parempi.Olen tyytyväinen oman laitteistoni suoritusarvoihin(ottoteho 1.6-2.1kW,antoteho 3.1-8.4kW).Pakkasella toki nestelasissa kuplii ja helteellä kone käy välillä suojauksella,mutta toimii.Leikin Dancapilla.Annoin lauhtumislämpötilan olla samana.Pudotin höyrystimen tehoja samalla kuin pudotin höyrystymislämpötilaa.Näytti kapillaarin mitta pysyvän aika lailla samana.En tiedä onko tämä oikea tapa pohtia asiaa?Talossani vilpillä parjää noin -5 asteen ulkolämpötilaan saakka.Ei edes vielä käy koko ajan.Mutta onko järkeä,sulatukset syövät coppia mielestäni kovasti.
 
T

Tilator

Vieras
Vs: Ei syytä lukea ilman ropelihattua (tee se itse VILP-juttua)

apa sanoi:
Kesäisin näyttää keskustelu laantuvan,joten heitetäänpä vähän kisua pöydälle.Tilator,näytät löytäneen kapillaarin systeemisi huonoimmaksi lenkiksi.Minulla on noin vuoden käyttökokemus omasta diy R407C on/off vilpistä.Olen testaillut -17 asteen pakkasen ja noin 30 asteen helteen ulkolämpötiloilla.Väitän,että kapillaari on mainettaan parempi.Olen tyytyväinen oman laitteistoni suoritusarvoihin(ottoteho 1.6-2.1kW,antoteho 3.1-8.4kW).Pakkasella toki nestelasissa kuplii ja helteellä kone käy välillä suojauksella,mutta toimii.Leikin Dancapilla.Annoin lauhtumislämpötilan olla samana.

Tuossapa se viimeisessä lauseessa oleellinen tulee, eli kapillaari pärjää, kun lauhtumispaine pysyy riittävän korkeana.

Vaan jos laitteen antama teho pidetään vakiona ja muutetaan höyrystymis- sekä lauhtumislämpötiloja, käykin toisin.
 

zadah

Vakionaama
Vs: Ei syytä lukea ilman ropelihattua (tee se itse VILP-juttua)

Tilator sanoi:
apa sanoi:
Kesäisin näyttää keskustelu laantuvan,joten heitetäänpä vähän kisua pöydälle.Tilator,näytät löytäneen kapillaarin systeemisi huonoimmaksi lenkiksi.Minulla on noin vuoden käyttökokemus omasta diy R407C on/off vilpistä.Olen testaillut -17 asteen pakkasen ja noin 30 asteen helteen ulkolämpötiloilla.Väitän,että kapillaari on mainettaan parempi.Olen tyytyväinen oman laitteistoni suoritusarvoihin(ottoteho 1.6-2.1kW,antoteho 3.1-8.4kW).Pakkasella toki nestelasissa kuplii ja helteellä kone käy välillä suojauksella,mutta toimii.Leikin Dancapilla.Annoin lauhtumislämpötilan olla samana.

Tuossapa se viimeisessä lauseessa oleellinen tulee, eli kapillaari pärjää, kun lauhtumispaine pysyy riittävän korkeana.

Vaan jos laitteen antama teho pidetään vakiona ja muutetaan höyrystymis- sekä lauhtumislämpötiloja, käykin toisin.
http://www.energy-based.nrct.go.th/Article/Ts-3%20modeling%20and%20experimental%20study%20on%20performance%20of%20inverter%20air%20conditioner%20with%20variation%20of%20capillary%20tube%20using%20r-22%20and%20r-407c.pdf
Tässä hieman tutkimusta aiheesta. Eli jo jäähdytyskäytössä vakiolämpötila erolla, pitäisi kapilaarin pituutta pystyä muuttamaan kompuran tehon mukaan... Tästä voi miettiä mitä seuraa siitä, kun tällainen laite laitetaan lämmittämään, eli suuriin lämpötilan vaihteluihin, kapilaarin pituutta pitäisi pystyä muuttamaan vielä enemmän jotta COPpi pysyisi kohtuullisena :)

Kapilaari on jäänne muinaisilta ajoilta, jolloin näitä pumppuja käytettiin jäähdyttämiseen. Tämän jälkeen pumppuja on alettu käyttämään lämmitykseen ja lisäksi vielä invertterikoneilla.

Pannaan vielä liitteeksi korealaisten samantyylinen tutkimus:

An experimental study was performed to investigate the optimum cycle of an inverter heat pump as a function of frequency. The performance of the inverter heat pump with the rated cooling capacity of 4,141 W(3,550kcal/h) was measured with a variation of frequency, indoor and outdoor temperature, and length of capillary tube in the psychrometric test room. As a base case, the inverter heat pump with the standard capillary length of l,000mm(optimum size for the frequency of 60Hz) and ASHRAE Test condition ″A″ was tested by varying frequency from 30Hz to 80Hz. Then, the optimum cycles were investigated by varying the length of capillary tube at each frequency level of 30, 60 and 80Hz. Based on the experimental data, the change of system characteristics between the optimum and the base case were analyzed for each selected frequency level. Generally, for low frequency level(30Hz), the longer length of the capillary tube compared with the standard size showed the higher energy efficiency ratio(EER), while for high frequency level(80Hz) the shorter length of the capillary tube showed the higher EER.
 
J

Joppe112

Vieras
Vs: Ei syytä lukea ilman ropelihattua (tee se itse VILP-juttua)


Hyvää tarinaa täällä !

Eipä liene aivan mahdotonta kuvitella niin, että koska kapillaari on passiivinen elementti on sen mitoitus aina optimaalinen vain yhdelle kylmäpiirin olosuhteelle joka on ennalta valittu. Jääkaapeissa ja pakastimissa tämä on usein ok, koska ympäristön muutokset ovat varsin pieniä. Sen sijaan lämpöpumpuissa liikutaan ulkolämpötilan muutoksissa -25...+25 C ja siihen vielä päälle kompuran invertterin säädön muutokset. Tähän säätöön tarvitaan vähintään TEV ja useimmiten jopa EEV jotta paras teho + COP löytyy systeemille. :cool:
 

zadah

Vakionaama
Vs: Ei syytä lukea ilman ropelihattua (tee se itse VILP-juttua)

Toinen asia mikä kannattaa muistaa kapilaari laitteissa on se, että ne syöttävät pakkasilla liikaa kylmäainetta höyrystimeen, mikä johtaa nesteen imeytymiseen kompuraan. Vaikka nyky scrollit ja rotaryt kohtuu hyvin tällaista kestävätkin, niin silti elinikä todennäköisesti laskee..
 
T

Tilator

Vieras
Vs: Ei syytä lukea ilman ropelihattua (tee se itse VILP-juttua)

Joppe112 sanoi:
Hyvää tarinaa täällä !

Eipä liene aivan mahdotonta kuvitella niin, että koska kapillaari on passiivinen elementti on sen mitoitus aina optimaalinen vain yhdelle kylmäpiirin olosuhteelle joka on ennalta valittu. Jääkaapeissa ja pakastimissa tämä on usein ok, koska ympäristön muutokset ovat varsin pieniä. Sen sijaan lämpöpumpuissa liikutaan ulkolämpötilan muutoksissa -25...+25 C ja siihen vielä päälle kompuran invertterin säädön muutokset. Tähän säätöön tarvitaan vähintään TEV ja useimmiten jopa EEV jotta paras teho + COP löytyy systeemille. :cool:

Eli sama asia toisin sanoin on, että kun optimaalisessa tilassa (=parhaalla 'hyötysuhteella') toimivasta prosessista yksi tekijä, kuten esim. höyrystymislämpötila, muuttuu, ei uudessa tilanteessa päästä optimiin muuttamatta vähintään yhtä muuta parametria. Paisuntaelin on yksi niistä komponenteista, jotka pyrkivät tätä optimointia tekemään, mutta jos se onkin kapillaari, pitää jonkin muun osan tuottaa optimointi.

Toinen vaihtoehto on sitten vaan tyytyä epäoptimaaliseen tilaan, kuten jäähdytykseen tarkoitetulla 'kapillaarilämpöpumpulla' lienee lähes tilanteessa kuin tilanteessa.

By the way, ropelihattuhan ei ropelistaan mihinkään pääse ;-) Nyt olen lämmittänyt öisin lasten parin kuution uima-altaan vettä öisin lämpöpumpulla yksinkertaisesti kierrättämällä vettä varaajan lämminvesikierukan kautta. Eli hana kiinni paineveden ja lämminvesivaraajan väliltä, altaan vesi kierukan menopuolelle ja takaisin altaaseen paluupuolelta. Toimii ihan hyvin muuten, mutta pitää hommailla hiukan tehokkaampi pumppu veden kierrätykseen ja laittaa sulkuventtiili myös lämpimän käyttöveden puolelle, jotta saa lämminvesikierukan suljettua lämpimästä käyttövedestä kierukan molemmin puolin.

Ai niin, mittari näytti aamulla altaassa 24 astetta.
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: Ei syytä lukea ilman ropelihattua (tee se itse VILP-juttua)

Tässä keskustelussa kyllä yksinkertaistetaan aika monimutkaisia prosessikokonaisuuksia koplaamalla asioita yhteen omien ennakko-odotusten suhteen. Esim. kapillaarin liikasyöttö pakkasilla voidaan "koplata" aiheutuvaksi myös kompressorin liian pienestä tehoasetuksesta (jos sattuu olemaan invertterikäyttöinen) vaaditulla lauhduttimen ja höyrystimen efektiivisellä lämpöerovaatimuksella, tai liian suuresta kylmäainetäytöksestä höyrystimen ja akkumulaattorin tilavuuteen nähden (kapillaarin puutteellinen säätökyky kun edellyttää höyrystin-akkumulaattorikokonaisuuden osallistumista prosessin säätöön passiivisena elementtinä; toki ylitäyttökin voi olla tarkoituksellista, mutta samalla riskinottoa, ellei höyrystin-akkumulaattoripiirissä ole tähän valmiutta).

Toisaalta TEV tai EEV voivat etenkin vikatapauksessa syöttää nestettä kompressorille (jos vaikka mittaelimen kontakti höyrystimeen on huono tai lauhduttimen jäähdytys jostakin syystä katkeaa kokonaan) eikä näissä kytkennöissä ole vastaavaa "idioottivarmaa" suojaa, jollaisen riittävän suuri akkumulaattori muodostaa, jolloin vaarallinen tilanne voi syntyä hyvin nopeasti.

En tällä ollenkaan väitä, etteikö Zadahin kokonaisanalyysi olisi oikea. Mutta "lada" saattaa silti viedä eteenpäin tai sen voi mahdollisesti korjata tien poskessa sellaisessakin tilanteessa, kun "bemarin" tai "mersun" elektroniikka on levinnyt eikä korjaamolle pääse kuin hinausauton kyydissä. Kyllä monimutkaisenkin systeemin saa ajan oloon toimimaan, kunhan "oppirahoja" vaan maksetaan riittävästi.
 
T

teukka

Vieras
Vs: Ei syytä lukea ilman ropelihattua (tee se itse VILP-juttua)

Zadahin lainaamassa korealaisessa jutussa tulokset on julkaistu maininnoilla suurempi ja pienempi. Mitään viittauksia ei näkynyt vuotuiseen hyötyyn. Määristä ei puhuta mitään.
En epäile, etteikö elektronisesti ohjattu venttiili voisi toimia paremmin, mutta...

Jos kapillaaria pidetään esihistoriallisena muinaisjäänteenä, niin ollaan vähintään pielessä. Se toimii ainakin minun laiteessani riittävän hyvin. Perusteluksi mielipiteelleni mainitsen vielä esimerkkejä meille niin tärkeän peltilehmän tekniikasta. Miksi niissä on manuaalivaihteisto ja kuljettajan räpläämä suoraan moottoriin vaikuttava kaasupoljin jne...

Onko kaikilla kapillaarin arvostelijoilla automaattivaihteinen hybridiauto? Vai oletteko tulleet siihen tulokseen, että vanhallakin tekniikalla pärjää hyvin ja taloudellisemmin, kuin uudella. Säästämisestähän tässä on pohjimmiltaan kyse ja se onkin mutkikkaampi ja samalla yksinkertaisempi juttu.:)
 

zadah

Vakionaama
Vs: Ei syytä lukea ilman ropelihattua (tee se itse VILP-juttua)

teukka sanoi:
Jos kapillaaria pidetään esihistoriallisena muinaisjäänteenä, niin ollaan vähintään pielessä. Se toimii ainakin minun laiteessani riittävän hyvin. Perusteluksi mielipiteelleni mainitsen vielä esimerkkejä meille niin tärkeän peltilehmän tekniikasta. Miksi niissä on manuaalivaihteisto ja kuljettajan räpläämä suoraan moottoriin vaikuttava kaasupoljin jne...

Onko kaikilla kapillaarin arvostelijoilla automaattivaihteinen hybridiauto? Vai oletteko tulleet siihen tulokseen, että vanhallakin tekniikalla pärjää hyvin ja taloudellisemmin, kuin uudella. Säästämisestähän tässä on pohjimmiltaan kyse ja se onkin mutkikkaampi ja samalla yksinkertaisempi juttu.:)


Kapilaaria voi verrata autoon, jossa ei ole vaihteita ollenkaan ja jolla ajetaan tasaisella tiellä 80 km/h....

Ei kapilaari huono ole, kun käyttöympäristö on oikea. Esimerkkinä jääkaappi, lauhtumislämpötila n 30 astetta ja höyrystymislämpötila -2 astetta. Tuollaisiin olosuhteisiin kapilaari voidaan mitoittaa oikein.

Kapilaaria ei voi mitoittaa mitenkään olosuhteisiin, jossa lauhtumislämpötila seilaa 30-50 astetta, höyrystymislämpötila -30 - 10 astetta. Vai miten kylmäaine määrän säätely onnistuu putken pätkällä, jonka molemmissa päissä paineet heiluu todella paljon.

Liitteenä kuva jota voi pähkäillä:
 

Liitteet

  • kapilaari ongelma.JPG
    kapilaari ongelma.JPG
    19,2 KB · Katsottu: 557
F

Freeze

Vieras
Vs: Ei syytä lukea ilman ropelihattua (tee se itse VILP-juttua)

:cool:
Miksi kapilaari putkia käytetään ja mitä varten ne ovat markkinoilla?

Kapilaarisyöttö toimii hyvin tasaisissa olosuhteissa, missä tehon tarve on kutakuinkin vakio.
Se on myös paljon halvempi vaihtoehto Eks-venttiillin ja elektronisiin venttiileihin verrattuna.
Se sopi hyvin massatuotantoon.
Ensin lasketaan vain mikä on tehon tarve ja sitten mitoitetaan putken pituus ja putken sisähalkaisija.

Tästä syystä kaikki pakastimet ja jääkaapit ovat kapilaarisyöttöisiä.
Samoin edullisiksi tarkoitetut ilmastoinninjäähdytyskojeet (ikkunanravistajat ja splitit) on toteutettu kapillaarilla.
Tätä taustaa vasten on aivan luonnollista, että näitä kapillaari ILPejäkin markkinoilta löytyy.

Ne toimivat miten toimivat, mutta kylmäainemäärän säätelyyn muuttuvissa olosuhteissa kapillaari sopii kyllä aika huonosti.
Tässä asiassa on vastakkain halpa kapillaari split ja kalliimpi TEV/EEV.
Kuinka paljon halvemmalla asiakas saa kapillaarikoneen suhteessa esim. EEV koneeseen.
Missä vaiheessa EEV on säästänyt kalliimman hintansa takaisin?

Kuten tiedämme käyttötarkoituksia näille laitteille on monenlaisia, jos tarpeet ovat vaatimattomat, niin kaplilaarikin ajanee asiansa.
Mitään huippu COPpeja kuitenkaan tällä putkenpätkällä ei kyllä vedetä.
 
T

Tilator

Vieras
Vs: Ei syytä lukea ilman ropelihattua (tee se itse VILP-juttua)

Freeze sanoi:
:cool:
Miksi kapilaari putkia käytetään ja mitä varten ne ovat markkinoilla?

Koska valtaosa laitteista on suunniteltu jäähdytyskäyttöön, jolloin höyrystymislämpötila ei milloinkaan mene alle +20 asteen. Tällaisessa käytössähän kapillaari toimii vallan mainiosti.
 
T

teukka

Vieras
Vs: Ei syytä lukea ilman ropelihattua (tee se itse VILP-juttua)

Kapilaaria voi verrata autoon, jossa ei ole vaihteita ollenkaan ja jolla ajetaan tasaisella tiellä 80 km/h....

Mielestäni sitä eev-systeemiä voi verrata autoon, jossa on automaattivaihteet ja hybridimoottori ja kaasupoljin on sellainen, että se ei vaikuta suoraan moottoriin, vaan välissä on tietokone. Kuitenkin ajetaan "kapillaari-autolla", joka on perinteinen. :)
 
T

Tilator

Vieras
Vs: Ei syytä lukea ilman ropelihattua (tee se itse VILP-juttua)

teukka sanoi:
Miksi niissä on manuaalivaihteisto ja kuljettajan räpläämä suoraan moottoriin vaikuttava kaasupoljin jne...

Taitaapi olla lähes kaikissa automobiileissa ollut kaipaamasi tietokone kaasupolkimen ja moottorin välissä vähintäänkin viimeiset 10 vuotta ;-)
 
Back
Ylös Bottom