Kuinka niin suurempaa .. vuorokausikapasiteetista likimain menee ihan saman verran riippumatta milloin kulutus tapahtuu. Miksi yösähkö on halvempaa jos silloin ei ole kapasiteettia?
Verkossa maksaa johdon ja muiden laitteiden kapasiteetti, eli teho, joka kulkee lävitse tietyllä hetkellä, koska johdot ja laitteet eivät kestä enempää, vaan tarvitaan järeämmät. Kapasiteetirajalla on käytännössä merkitystä, kun raja tulee vastaan, mutta eihän yksittäinen kuluttaja rajaa riko, vaan käyttöprofiili määrää, miten paljon kuormittaa verkon käytettävissä olevaa kapasiteettia. Jos jokin johdopätkä kestää 1000A (käytetään yksinkertaisia esimerkkilukuja helppouden vuoksi), tuonne mahtuu 100 käyttäjää, jotka kuluttavat 10A samaan aikaan. Jos kukin kuluttaisi vain 1A, voitaisiin tukea 1000 käyttäjää. Sellainen käyttäjä yhtenä tuhannesta, joka kuluttaa aina 1A, ei aiheuta minkäänlaista riskiä verkon ylikuormittumisesta, mutta ajoittain 10A käyttävät saattavat hyvinkin aiheuttaa ylikuormitustilanteen, jos käyttävät tuon 10A usein samaan aikaan, vaikka keskimäärin kuluttaisivat vain tuon 1A. Eli lisämaksu siitä, että kulutus on välillä suurta on perusteltu, koska ei ole mitään takeita, että moiset käyttäjät pystyisivät lomittamaan kulutuksensa niin, että kaikkien yhteinen kulutus ei ylittäisi maksimirajaa jopa huomattavasti. Tilastollisesti mennään sitten poissonjakautumien ym. alueella ja tuolla tavoin jopa aivan satunnaisesti ajoitetut käyttötilanteet aiheuttavat välistä keskiarvon huomattavasti, jopa monin verroin ylittäviä kokonaiskuormia.
Kuten tuossa edellä kuitenkin totesin, säätäisin itse kumminkin tehomaksun niin, että se on [
mitattujen varttikulutusten valtakunnan samanhetkisellä varttikulutuksella painotettu summa laskutusjaksolla] jaettuna [jakson pituutta vastaavalla osuudella esimerkiksi vuoden tai useamman valtakunnan keskimäärisestä kulutuksesta] kerrottuna [
tehomaksutariffilla (per kWh)]. Tuo sitten korvaisi suoraan kulutusperustaisen siirtomaksun ja kattaisi seä energia- että tehosuuden. Yksityiskohdista voi keskustella, eli perustuisiko valtakunnan kulutusprofiili historiatietoon ("kiinteä siiromaksu") vai laskettaisiinko kullekin kaudelle juokasevasti ("pörssihintapeririaate"). Keskiarvoistuskauden jakajan perstuna on kuitenkin oltava vähintään vuoden mittainen, jotta eri vuodenajat tulevat painotetuksi kustannusmielessä tasapuolisesti.
