Enervent ltr-3 mde e-Air
- Keskustelun aloittaja NoNi
- Aloitettu
- Keskustelun aloittaja
- #82
Vs: Enervent ltr-3 mde e-Air
Meil oli muuten tommoset noissa tuloissa, mut ne otettiin nyt pois..
Unohdinkin jo ne.. siis sen takia nyt kanavapyörteilyt kuuluu paremmin.. Ja noilla on varmaan yritetty vähän kuristaa, ku vanhassa koneessa ei puhaltimia voinut säätää, ni sai venttiileitä ees vähän auki..
Mut joo, ei kyl luulis "ahdistusta" olevan putkissa..
Mut kyl noi kantikkaat ois varmasti paremmat.. nyt kun saa puhaltimia säädettyä..
Meil oli muuten tommoset noissa tuloissa, mut ne otettiin nyt pois..
Unohdinkin jo ne.. siis sen takia nyt kanavapyörteilyt kuuluu paremmin.. Ja noilla on varmaan yritetty vähän kuristaa, ku vanhassa koneessa ei puhaltimia voinut säätää, ni sai venttiileitä ees vähän auki..
Mut joo, ei kyl luulis "ahdistusta" olevan putkissa..
Mut kyl noi kantikkaat ois varmasti paremmat.. nyt kun saa puhaltimia säädettyä..
- Keskustelun aloittaja
- #84
Vs: Enervent ltr-3 mde e-Air
No niin, nyt uusi säätö, uudet kantikkaat vaimentimet, keittiön tulon tulppaus parilla umpinaisella innolla ja venttiili kiinni.
ulko:2,5
LTO:19,1
Tulo:18,8
poisto: 21,9
jäte: 6,9
tulohyötys:85%
poistohyöty: 77%
Nyt alipaineinen vaipan yli mitattuna, ulko-ovi vuotaa sisällepäin, isoa alipainetta vaipan yli ei saanut, vaikka kuinka poistoa lisäsi eli -86 talo, jossain vuotoa varmasti. Paperilla litrojen mukaan laskettuna taisi tulla 15% alipaine..Mutta siis ekalla kerralla oli siis:
Tulopuh 65%, poisto 51%. Nyt siis 61%/61%. Suodattimet F7/F5. Eli oli varmasti ylipaineinen.
Toiseen tulohaaraan ei millään meinaa saada lisättyä ilmaa, karkaa aina mieluummin toiseen. Tai sitten vuotaa johonkin.
Mutta näillä mennään nyt, täytyy repomies lainata sitä sinun kameraa joskus, jos tuon yhden haaran kuvaisi, että mikä mättää vai mättääkö mikään vai onko vain kanavisto niin tehty, että ilma menee mieluummin toiseen haaraan.
Toisaalta talo on nyt niukasti alipaineinen vaipan yli, kennolämmöt ja hyötysuhteet ok, ilmaa tulee nyt makkareihin hyvin, toiseen haaraan vähemmän eli olkkari, th, sauna. Mutta eiköhän tuo ilma makkareista tule olkkariin ja takkahuoneeseen.
Varmaan pitäisi yläpohjan höyrynsulku vaihtaa uretaanilevyiksi kattotuolien väliin, sen voisi käsittääkseni tehdä vaikka kattotuolin väli kerrallaan eli tyhjäisi yhden kerrallaan villoista, leikkaisi alkuperäisen muovin yläkautta pois, jättäisi muovia viisi senttiä reunoilta (eli jäisi kaistale kattotuolin viereen), ja uretaania tähän jätettyyn höyrynsulun reunoihin yläpuolelle ja levy päälle siihen ruoteita vasten ja tiiviiksi sivuilta kattotuoleihin. Vai?
Jos siis jaksaisi joskus.
No niin, nyt uusi säätö, uudet kantikkaat vaimentimet, keittiön tulon tulppaus parilla umpinaisella innolla ja venttiili kiinni.
ulko:2,5
LTO:19,1
Tulo:18,8
poisto: 21,9
jäte: 6,9
tulohyötys:85%
poistohyöty: 77%
Nyt alipaineinen vaipan yli mitattuna, ulko-ovi vuotaa sisällepäin, isoa alipainetta vaipan yli ei saanut, vaikka kuinka poistoa lisäsi eli -86 talo, jossain vuotoa varmasti. Paperilla litrojen mukaan laskettuna taisi tulla 15% alipaine..Mutta siis ekalla kerralla oli siis:
Tulopuh 65%, poisto 51%. Nyt siis 61%/61%. Suodattimet F7/F5. Eli oli varmasti ylipaineinen.
Toiseen tulohaaraan ei millään meinaa saada lisättyä ilmaa, karkaa aina mieluummin toiseen. Tai sitten vuotaa johonkin.
Mutta näillä mennään nyt, täytyy repomies lainata sitä sinun kameraa joskus, jos tuon yhden haaran kuvaisi, että mikä mättää vai mättääkö mikään vai onko vain kanavisto niin tehty, että ilma menee mieluummin toiseen haaraan.
Toisaalta talo on nyt niukasti alipaineinen vaipan yli, kennolämmöt ja hyötysuhteet ok, ilmaa tulee nyt makkareihin hyvin, toiseen haaraan vähemmän eli olkkari, th, sauna. Mutta eiköhän tuo ilma makkareista tule olkkariin ja takkahuoneeseen.
Varmaan pitäisi yläpohjan höyrynsulku vaihtaa uretaanilevyiksi kattotuolien väliin, sen voisi käsittääkseni tehdä vaikka kattotuolin väli kerrallaan eli tyhjäisi yhden kerrallaan villoista, leikkaisi alkuperäisen muovin yläkautta pois, jättäisi muovia viisi senttiä reunoilta (eli jäisi kaistale kattotuolin viereen), ja uretaania tähän jätettyyn höyrynsulun reunoihin yläpuolelle ja levy päälle siihen ruoteita vasten ja tiiviiksi sivuilta kattotuoleihin. Vai?
Jos siis jaksaisi joskus.
- Keskustelun aloittaja
- #86
Vs: Enervent ltr-3 mde e-Air
Kyllä selvästi mielestäni, toki nyt vielä jotain kuuluu ja yöllä sitten huomaa vasta.
Vielä vähän täytyy tuumailla, että miksi tuohon olkkari, th, sauna tuloihin nyt ei tule ilmaa kunnolla...
Kyllä ennen tuli vanhalla koneella, toki makkarit oli säädetty tosi pienelle lautasista, minkä takia siellä oli huono ilma. Eli niillä pakotettu ilma olkkari-akselille. Ja nyt kun makkareihin isonnettiin avauksia, niin ilma ei tahdo muualle. Makkarissa lautanen minimiavauksella noin 4mm auki, olkkarissa 7-8mm ja makkarissa tulee reilusti enemmän ilmaa muistaakseni 12l/s vs 7l/s.
Täytyy kuvailla jos aukeaisi syy. Vuotohan siellä pitäisi olla, tukosta tuskin kun on harjattu. Tai sitten ahdistaa haarasta, en ole varma mutta luulisin että koneelta lähtee, sitten vaimennin ja mutka makkareiden suuntaan ja tästä mutkan kohdilta alas ja toiseen suuntaan 90 asteen käyrällä..
Kyllä selvästi mielestäni, toki nyt vielä jotain kuuluu ja yöllä sitten huomaa vasta.
Vielä vähän täytyy tuumailla, että miksi tuohon olkkari, th, sauna tuloihin nyt ei tule ilmaa kunnolla...
Kyllä ennen tuli vanhalla koneella, toki makkarit oli säädetty tosi pienelle lautasista, minkä takia siellä oli huono ilma. Eli niillä pakotettu ilma olkkari-akselille. Ja nyt kun makkareihin isonnettiin avauksia, niin ilma ei tahdo muualle. Makkarissa lautanen minimiavauksella noin 4mm auki, olkkarissa 7-8mm ja makkarissa tulee reilusti enemmän ilmaa muistaakseni 12l/s vs 7l/s.
Täytyy kuvailla jos aukeaisi syy. Vuotohan siellä pitäisi olla, tukosta tuskin kun on harjattu. Tai sitten ahdistaa haarasta, en ole varma mutta luulisin että koneelta lähtee, sitten vaimennin ja mutka makkareiden suuntaan ja tästä mutkan kohdilta alas ja toiseen suuntaan 90 asteen käyrällä..
- Keskustelun aloittaja
- #89
Vs: Enervent ltr-3 mde e-Air
Joo näin olen kuullut kansaa, mutten ole testannut.
Mutta siis lähinnä uretaania tulisi siihen muovinkaistaleen ja uretaanilevyn väliin, joka painetaan sitten ruoteita vasten ja levyn tiivistys kattotuoleihin tietysti uretaanilla.
Lähinnä mietin, että jos yläkautta laittaa jonkun saunasadun tai vastaavan kattotuolien väliin uretaanilla, niin onko mitään merkitystä koko vanhalla höyrynsululla jättä edes sinne siinä kattuolin alle. Vaikka repisi kokonaan pois. Ohjeissa kun tekevät yleensä vain vinttejä, niin laitetaan levy kattotuolien väliin ja sitten vielä toinen levy peittää nämä kattotuolitkin, mutta yläkautta tämä ei onnistu tietenkään, kun tarkoitus olisi ettei sisäkattoja purettaisi. Muutama vuosi sitten kaikki maalattu neljään kertaa..Kun olisi silloin älynnyt purkaa kaiken.. Kaiketi ideana on, ettei lämpövuotoja tulisi kattotuolien kautta näissä vinttiohjeissa, mutta jos sinne päälle tulee puoli metriä villaa, niin ei taida olla merkitystä? Tällöinhän kattotuolien alapuut ovat kokonaan peitossa. Höyry tuskin menee kattotuolin läpi puuta pitkin, kun muuten välit tiiviit?
fraatti sanoi:
Joo näin olen kuullut kansaa, mutten ole testannut.
Mutta siis lähinnä uretaania tulisi siihen muovinkaistaleen ja uretaanilevyn väliin, joka painetaan sitten ruoteita vasten ja levyn tiivistys kattotuoleihin tietysti uretaanilla.
Lähinnä mietin, että jos yläkautta laittaa jonkun saunasadun tai vastaavan kattotuolien väliin uretaanilla, niin onko mitään merkitystä koko vanhalla höyrynsululla jättä edes sinne siinä kattuolin alle. Vaikka repisi kokonaan pois. Ohjeissa kun tekevät yleensä vain vinttejä, niin laitetaan levy kattotuolien väliin ja sitten vielä toinen levy peittää nämä kattotuolitkin, mutta yläkautta tämä ei onnistu tietenkään, kun tarkoitus olisi ettei sisäkattoja purettaisi. Muutama vuosi sitten kaikki maalattu neljään kertaa..Kun olisi silloin älynnyt purkaa kaiken.. Kaiketi ideana on, ettei lämpövuotoja tulisi kattotuolien kautta näissä vinttiohjeissa, mutta jos sinne päälle tulee puoli metriä villaa, niin ei taida olla merkitystä? Tällöinhän kattotuolien alapuut ovat kokonaan peitossa. Höyry tuskin menee kattotuolin läpi puuta pitkin, kun muuten välit tiiviit?
metsänhoitaja
Aktiivinen jäsen
Vs: Enervent ltr-3 mde e-Air
Ei tartu ei. Jos kuitenkin tulee tilanne että uretaania on käytettävä höyrynsulkumuovin kanssa niin silloin muoviin laitetaan teippi johon uretaani tarttuun. En tiedä onko muita teippejä kuin
http://www.stark-suomi.fi/fi/nimi-puuttuu-mm99 jotka tuohon soveltuu. Tuota saa muistaakseni 150mm leveänäkin. Tuossa on kangasmainen pinta ja siihen uretaani kyllä liimautuu.
fraatti sanoi:
Ei tartu ei. Jos kuitenkin tulee tilanne että uretaania on käytettävä höyrynsulkumuovin kanssa niin silloin muoviin laitetaan teippi johon uretaani tarttuun. En tiedä onko muita teippejä kuin
http://www.stark-suomi.fi/fi/nimi-puuttuu-mm99 jotka tuohon soveltuu. Tuota saa muistaakseni 150mm leveänäkin. Tuossa on kangasmainen pinta ja siihen uretaani kyllä liimautuu.
Vs: Enervent ltr-3 mde e-Air
Mites ihan perus muovinen höyrynsulkuteippi, tarttuuko siihen? Joku raknor sitko esim? Tuommoista ittellä on hyllyssä. Muovejahan tässä talossa ei kyllä olekaan, on vaan joku höyrynsulkupaperi taikka pahvi.
Yksi huone on sellainen että sitä pitäisi joko purkkaliimateippivirittää, tai sitten siitä pitäisi siirtää sähkökaappi toiselle puolelle samaa sisäseinää eli eteisen puolelle (siis vain 180 asteen kääntö kaapille) ja levyttää seinä sähkökaapin kohdalta huoneen puolelta umpeen. Samalla voisi yrittää katsoa katon höyrynsulun laatua siinä kohdin. Vaan saattaisi siinä palaa tonni poikineen kun sähkökaappi tuolla lailla siirretään. Sähkökaappi on ainakin minulla ilmavuodon lähde tällaisessa alipaineisessa talossa, en tarkemmin tiedä miten pahasti siinä yläpuolella on katon höyrynsulku rikki mutta veikkaan että ilmeisen pahasti.. Yhtään ei nappaisi purkaa koko huoneen pintoja mutta kai se on pakko tehdä kun tuota huonetta joskus remontoi.
Pahemmat ilmavuodot rakenteiden läpi haistaa ihan nenällä. Se ilma joka tulee rakenteiden läpi ei ole mitenkään puhdasta.
Mites ihan perus muovinen höyrynsulkuteippi, tarttuuko siihen? Joku raknor sitko esim? Tuommoista ittellä on hyllyssä. Muovejahan tässä talossa ei kyllä olekaan, on vaan joku höyrynsulkupaperi taikka pahvi.
Yksi huone on sellainen että sitä pitäisi joko purkkaliimateippivirittää, tai sitten siitä pitäisi siirtää sähkökaappi toiselle puolelle samaa sisäseinää eli eteisen puolelle (siis vain 180 asteen kääntö kaapille) ja levyttää seinä sähkökaapin kohdalta huoneen puolelta umpeen. Samalla voisi yrittää katsoa katon höyrynsulun laatua siinä kohdin. Vaan saattaisi siinä palaa tonni poikineen kun sähkökaappi tuolla lailla siirretään. Sähkökaappi on ainakin minulla ilmavuodon lähde tällaisessa alipaineisessa talossa, en tarkemmin tiedä miten pahasti siinä yläpuolella on katon höyrynsulku rikki mutta veikkaan että ilmeisen pahasti.. Yhtään ei nappaisi purkaa koko huoneen pintoja mutta kai se on pakko tehdä kun tuota huonetta joskus remontoi.
Pahemmat ilmavuodot rakenteiden läpi haistaa ihan nenällä. Se ilma joka tulee rakenteiden läpi ei ole mitenkään puhdasta.
metsänhoitaja
Aktiivinen jäsen
Vs: Enervent ltr-3 mde e-Air
Sitkon selkäpuolihan on ihan sileetä muovia ilman tuota höyrynsulkumuovin rasvan tuntua. Kyllähän uretaani siihenkin vähän tarraa mutta kyllä tuo kangasmainen on parempaa urtsin kanssa.
Mitenkäs muuten talosi ilmanvaihto on säädetty? Meinaan vaan että jos talossa ei ole kunnollista teipattua höyrynsulkumuovia niin minä säädättäisin uusilla suodattimilla tulon ja menon litrat samaksi. Tulopuolen hienosuodatin alkaa kuitenkin heti likaantumaan eli rajoittamaan virtausta, jolloin pieni alipaine syntyy luonnostaan. Turha niitä hajuja on sisään imeä.
Sitkon selkäpuolihan on ihan sileetä muovia ilman tuota höyrynsulkumuovin rasvan tuntua. Kyllähän uretaani siihenkin vähän tarraa mutta kyllä tuo kangasmainen on parempaa urtsin kanssa.
Mitenkäs muuten talosi ilmanvaihto on säädetty? Meinaan vaan että jos talossa ei ole kunnollista teipattua höyrynsulkumuovia niin minä säädättäisin uusilla suodattimilla tulon ja menon litrat samaksi. Tulopuolen hienosuodatin alkaa kuitenkin heti likaantumaan eli rajoittamaan virtausta, jolloin pieni alipaine syntyy luonnostaan. Turha niitä hajuja on sisään imeä.
Vs: Enervent ltr-3 mde e-Air
Mikäs olis kätevä (=halpa) menetelmä mitata koko huushollin paine-ero ulkoilmaan nähden...vai pitääkö tulella/savulla leikkiä jos haluaa varmistaa mihin päin ilma haluaa virrata ?
Tommonen mittaus vois oikeastaan olla tuossa (tulevassa) kotiautomaatiossa aina ja ikuisesti.
Mikäs olis kätevä (=halpa) menetelmä mitata koko huushollin paine-ero ulkoilmaan nähden...vai pitääkö tulella/savulla leikkiä jos haluaa varmistaa mihin päin ilma haluaa virrata ?
Tommonen mittaus vois oikeastaan olla tuossa (tulevassa) kotiautomaatiossa aina ja ikuisesti.
metsänhoitaja
Aktiivinen jäsen
Vs: Enervent ltr-3 mde e-Air
Niin, alipaineihan se suositus ja ohje on. Mutta vanhemman talon kyseessä ollessa voi olla syytä pohtia laitetaanko sitä alipainetta samanverta mitä uusiin tiiviisiin muovitaloihin. Äkkiä käy niin että hajunhaitan lisäksi eletään PAHien, VOCcien ja radonin kanssa.repomies sanoi:
pökö
Hyperaktiivi
Vs: Enervent ltr-3 mde e-Air
Täytyisi vaan keksiä mistä/miten se mitataan ulkoa jottei tuulet vaikuta.roots sanoi:Mikäs olis kätevä (=halpa) menetelmä mitata koko huushollin paine-ero ulkoilmaan nähden...vai pitääkö tulella/savulla leikkiä jos haluaa varmistaa mihin päin ilma haluaa virrata ?
Tommonen mittaus vois oikeastaan olla tuossa (tulevassa) kotiautomaatiossa aina ja ikuisesti.
Vs: Enervent ltr-3 mde e-Air
Harja-rassarille oon ehottanu että mittais virtaukset lopuksi UI putkesta ja sitten katolta PI putkesta ja siitä näkis tarkimmiten koko talon ilmat, liekö sitten korkeanpaikan kammo kun ei ole hurraa huutoja kuulunut
niin hetkellistä mittausta nuo tietty haittaa...pökö sanoi:
Harja-rassarille oon ehottanu että mittais virtaukset lopuksi UI putkesta ja sitten katolta PI putkesta ja siitä näkis tarkimmiten koko talon ilmat, liekö sitten korkeanpaikan kammo kun ei ole hurraa huutoja kuulunut
Vs: Enervent ltr-3 mde e-Air
Paha sanoa mitä tuolta selluvillasta ilmaan irtoaa. Ei tämä talo ihan antiikkia kuitenkaan ole, taitaa olla seinät tehty 2004. Radonit juuri mittasin, eikä sitä kyllä sanottavammin ole.
Yritin tutkia savun avulla (OFF) mistä tuolla hieman tunkkaisen hajuisessa huoneessa vuotaa. En löytänyt mitään ilmeistä vuotopaikkaa, ainakaan se sähkökaappi ei vuoda havaittavasti. Savu nousee iloisesti ylös sitä pitkin. Ulkoseinien kohdalta lattialistan luota näytti savu lähtevän enempi vinoon kuin ylös, joko siinä kohtaa ilma kiertää luonnostaan noin tai sitten se vuotaa seinän ja lattian liitoksesta.
metsänhoitaja sanoi:
Paha sanoa mitä tuolta selluvillasta ilmaan irtoaa. Ei tämä talo ihan antiikkia kuitenkaan ole, taitaa olla seinät tehty 2004. Radonit juuri mittasin, eikä sitä kyllä sanottavammin ole.
Yritin tutkia savun avulla (OFF) mistä tuolla hieman tunkkaisen hajuisessa huoneessa vuotaa. En löytänyt mitään ilmeistä vuotopaikkaa, ainakaan se sähkökaappi ei vuoda havaittavasti. Savu nousee iloisesti ylös sitä pitkin. Ulkoseinien kohdalta lattialistan luota näytti savu lähtevän enempi vinoon kuin ylös, joko siinä kohtaa ilma kiertää luonnostaan noin tai sitten se vuotaa seinän ja lattian liitoksesta.
- Keskustelun aloittaja
- #99
Vs: Enervent ltr-3 mde e-Air
Oliko sulla betonilattia?
Meillä vuoti seinän ja betonilattian liiitoksesta. Yhessä huoneessa oli unohtunut jopa koko tiivistys 60 cm matkalta ja laatta oli kutistunut noin 5 milliä eli kohtuu iso reikä oli laatan alle mukavan hajuiseen maahan. Muualla oli vanha mikä-lie-massa halkeillut kauttaaltaan halki. Aika homma oli kaivella se vanha massa pois..
Kaikki jalkalistat irrotin ja mihin mahtui, niin survoin uretaanipistoolin pillin (eri kokoja käytin ) ja elastista uretaaniia raosta, päälle muistaakseni sikaflexin fc 11. Meillä noin 8 cm paksu laatta, pillin työnsin niin, että laatan alaosasta asti meni tukkoon.
Oliko sulla betonilattia?
Meillä vuoti seinän ja betonilattian liiitoksesta. Yhessä huoneessa oli unohtunut jopa koko tiivistys 60 cm matkalta ja laatta oli kutistunut noin 5 milliä eli kohtuu iso reikä oli laatan alle mukavan hajuiseen maahan. Muualla oli vanha mikä-lie-massa halkeillut kauttaaltaan halki. Aika homma oli kaivella se vanha massa pois..
Kaikki jalkalistat irrotin ja mihin mahtui, niin survoin uretaanipistoolin pillin (eri kokoja käytin ) ja elastista uretaaniia raosta, päälle muistaakseni sikaflexin fc 11. Meillä noin 8 cm paksu laatta, pillin työnsin niin, että laatan alaosasta asti meni tukkoon.
- Keskustelun aloittaja
- #101
Vs: Enervent ltr-3 mde e-Air
Tuo on totta, vanhemmassa talossa missä LTO säädetään, kuten itsellänikin, olen miettinyt joskus, että kun säädön jälkeen kämppä on noin 4-6 l/s alipaineinen, niin jos laittaisi yhteen ikkunaan alipaineella säätyvän karmiventtiiln, josta tulisi tuo määrä. Tähän ei oikein vastausta ole saanut asiantuntijoilta, että onko tuo ok? Jostainhan sen ilman on tultava?
Luin muistaakseni jokunen kuukausi sitten jutun, en nyt millään löytänyt sitä, että Suomessa suositus on alipaineinen, Ruotsissa noin tasan ja Norjassa hieman ylipaineiseksi säädetään? Tosin jos tuon LTO:n säätää ylipaineiseksi, kuten minullakin oli, niin alkoi jo jäätä kertymään pikkupakkasilla ja kennolämmöt alhaalla.
Siinä mielessä tuo karmiventtiili idea voisi toimia..
metsänhoitaja sanoi:
Tuo on totta, vanhemmassa talossa missä LTO säädetään, kuten itsellänikin, olen miettinyt joskus, että kun säädön jälkeen kämppä on noin 4-6 l/s alipaineinen, niin jos laittaisi yhteen ikkunaan alipaineella säätyvän karmiventtiiln, josta tulisi tuo määrä. Tähän ei oikein vastausta ole saanut asiantuntijoilta, että onko tuo ok? Jostainhan sen ilman on tultava?
Luin muistaakseni jokunen kuukausi sitten jutun, en nyt millään löytänyt sitä, että Suomessa suositus on alipaineinen, Ruotsissa noin tasan ja Norjassa hieman ylipaineiseksi säädetään? Tosin jos tuon LTO:n säätää ylipaineiseksi, kuten minullakin oli, niin alkoi jo jäätä kertymään pikkupakkasilla ja kennolämmöt alhaalla.
Siinä mielessä tuo karmiventtiili idea voisi toimia..
Vs: Enervent ltr-3 mde e-Air
Sinulla on hyvä iv-kone. Nytten kun kohde on säädetty ? Yksi pieni vaihtoehto sinulla on suodattimiin liittyen. Tässä vai joutuu säätää talon uudestaan.
Tuonne poistopuolelle voisit myös laittaa f7 luokan suodattimen silloin se alipaine ei tule niin nopeasti suuremmaksi koska poisto puolikin suodattaa tehokkaammin ja tällä saavutetaan paljon parempi sisäilman laatu. Lisäksi se lto kiekko pysyy paljon puhtaampana. Silloin sieltä poistopuolelta ei tule epäpuhtauksia siihen tuloilmaan koska suodatus on saman tasoinen tulo/poisto.
Tähän tuloilma puolelle jos saisi pari suodatin taskua enemmän kuin poistopuolelle se auttaisi asiaa vielä lisää, koska tuloilma suodatin likaantuu nopeammin kuin poisto elikä paine-ero nousee taskumäärä auttaa siihen.
Toivottavasti lähellä ei polteta paljon märkää puuta savu tukkii suodattimia hyvin.
Sinulla on hyvä iv-kone. Nytten kun kohde on säädetty ? Yksi pieni vaihtoehto sinulla on suodattimiin liittyen. Tässä vai joutuu säätää talon uudestaan.
Tuonne poistopuolelle voisit myös laittaa f7 luokan suodattimen silloin se alipaine ei tule niin nopeasti suuremmaksi koska poisto puolikin suodattaa tehokkaammin ja tällä saavutetaan paljon parempi sisäilman laatu. Lisäksi se lto kiekko pysyy paljon puhtaampana. Silloin sieltä poistopuolelta ei tule epäpuhtauksia siihen tuloilmaan koska suodatus on saman tasoinen tulo/poisto.
Tähän tuloilma puolelle jos saisi pari suodatin taskua enemmän kuin poistopuolelle se auttaisi asiaa vielä lisää, koska tuloilma suodatin likaantuu nopeammin kuin poisto elikä paine-ero nousee taskumäärä auttaa siihen.
Toivottavasti lähellä ei polteta paljon märkää puuta savu tukkii suodattimia hyvin.
- Keskustelun aloittaja
- #103
Vs: Enervent ltr-3 mde e-Air
Joo tuo idea käväisi aiemmin mielessäni, mutta unohdin sen jo, kiitoksia muistutuksesta.
Nythän on joo säädetty, elelen nyt luultavasti tällä talven yli ja katselen josko hankkisi itselle mittarin, niin voisi hieroa rauhassa mieleiseksi..
Varsinkin jos täs rupeaa paikkoa tiivisteleen, niin ei tarvi aina firman ukkoja ottaa pyöriin. Nythän painetta tulee kolmeen tuloventtiiliin n. 35 ja toisiin kolmeen toiseen haaraan siis 5-6. Aiemmin oli nuo makkarin KTI:t 125 aika pienelle ruuvattu, tällöin painetta tuli noista muistakin. Nyt säätivät 4mm raon noihin pienimmäksi ja painetta ei sitten muualle tulekaan. En ymmärrä miksei niitä voinut säätää 2-4mm, puhuivat että minimisäätö on 4mm, mutta kyllä netistä löytyy taulukot ihan 2 millillekin. Plus vielä ohjaimilla voi säätää mieleiseksi suuntausta ja saa niilläkin k arvoa hierottua. Olkkarissa oli esim. tavoite 12 l/s, mutta painetta on 6 ja avauma 6mm, k arvo siis 3,4 eli 3,4 kertaa neliöjuuri 6:stä =8,3 l/s tulee nyt.
Eli makkareissa 4mm= k on 2. Neliöjuuri 35:stä on 5,9 tulee siis noin 11,8l/s.
Jos haluaa pienempiin makkareihin vaikka 9l/s niin k arvoksi pitäisi saada 1,5, mikäli paine pysyisi samana ja sitten tulisi 9l/s. Ja tuon saisi taulukon mukaan kun laittaisi 180 asteen puhalluksen 4 mm avaumalla. Tai 270 astetta ja 3mm, k=1,6.
Eiks näin?
Tekeekö näillä mitään:
https://www.sensorcell.fi/epages/sensorcell.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/2016080104/Categories/Testo/Mittalaitteet/Painemittarit
https://www.sensorcell.fi/epages/sensorcell.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/2016080104/Categories/Testo/Varusteet_ja_tarvikkeet/Mittausputket_ja_letkut
Vai onko kokemusta kellään mikä olisi hyvä hinta/laadultaan?
Joo tuo idea käväisi aiemmin mielessäni, mutta unohdin sen jo, kiitoksia muistutuksesta.
Nythän on joo säädetty, elelen nyt luultavasti tällä talven yli ja katselen josko hankkisi itselle mittarin, niin voisi hieroa rauhassa mieleiseksi..
Varsinkin jos täs rupeaa paikkoa tiivisteleen, niin ei tarvi aina firman ukkoja ottaa pyöriin. Nythän painetta tulee kolmeen tuloventtiiliin n. 35 ja toisiin kolmeen toiseen haaraan siis 5-6. Aiemmin oli nuo makkarin KTI:t 125 aika pienelle ruuvattu, tällöin painetta tuli noista muistakin. Nyt säätivät 4mm raon noihin pienimmäksi ja painetta ei sitten muualle tulekaan. En ymmärrä miksei niitä voinut säätää 2-4mm, puhuivat että minimisäätö on 4mm, mutta kyllä netistä löytyy taulukot ihan 2 millillekin. Plus vielä ohjaimilla voi säätää mieleiseksi suuntausta ja saa niilläkin k arvoa hierottua. Olkkarissa oli esim. tavoite 12 l/s, mutta painetta on 6 ja avauma 6mm, k arvo siis 3,4 eli 3,4 kertaa neliöjuuri 6:stä =8,3 l/s tulee nyt.
Eli makkareissa 4mm= k on 2. Neliöjuuri 35:stä on 5,9 tulee siis noin 11,8l/s.
Jos haluaa pienempiin makkareihin vaikka 9l/s niin k arvoksi pitäisi saada 1,5, mikäli paine pysyisi samana ja sitten tulisi 9l/s. Ja tuon saisi taulukon mukaan kun laittaisi 180 asteen puhalluksen 4 mm avaumalla. Tai 270 astetta ja 3mm, k=1,6.
Eiks näin?
Tekeekö näillä mitään:
https://www.sensorcell.fi/epages/sensorcell.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/2016080104/Categories/Testo/Mittalaitteet/Painemittarit
https://www.sensorcell.fi/epages/sensorcell.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/2016080104/Categories/Testo/Varusteet_ja_tarvikkeet/Mittausputket_ja_letkut
Vai onko kokemusta kellään mikä olisi hyvä hinta/laadultaan?
Liitteet
Vs: Enervent ltr-3 mde e-Air
Tuloilma jos sinulla on kti 125 4mm auki 360 astetta ja 35 pa paine niin silloin vietaa ilmaa 17l/s venttiilistä ihan vain tarkistuksen vuoksi puhummeko samasta asiasta. kanavistossa paine ei ole mikään vakio jos säädät jotain venttiiliä silloin pitää kaikki muutkin venttiilit tarkistaa tai säätää uudestaan. Mittaus pöytäkirjasta pitäisi löytyä tietoja: venttiilin tyyppi ja koko,Paine,Tulo/poisto venttiilin avautuma mm,vaadittu ilmamäärä/säädetty ilmamäärä. Kaikkein tärkein myös mittarista dokumentti että se on kalibroitu viimeisen vuoden aikana ja mittarin tyyppi on kirjoitettu myös tällöin ollan jo aika hyvällä mallilla. Toivottavasti näistä kirjoituksista on jollekin hyötyä. Ps jos mitta mies kattoo venttiilit läpi ja säätää kerran.Kirjoittaa mittapöytäkirjan ja sanoo että säätö on suoritettu niin ei se niin mene, sitä voidaa joutua jumppaamaan monta kertaa ja säätää niitä venttiilejä kunnes se saadaan halutuksi.
Tuloilma jos sinulla on kti 125 4mm auki 360 astetta ja 35 pa paine niin silloin vietaa ilmaa 17l/s venttiilistä ihan vain tarkistuksen vuoksi puhummeko samasta asiasta. kanavistossa paine ei ole mikään vakio jos säädät jotain venttiiliä silloin pitää kaikki muutkin venttiilit tarkistaa tai säätää uudestaan. Mittaus pöytäkirjasta pitäisi löytyä tietoja: venttiilin tyyppi ja koko,Paine,Tulo/poisto venttiilin avautuma mm,vaadittu ilmamäärä/säädetty ilmamäärä. Kaikkein tärkein myös mittarista dokumentti että se on kalibroitu viimeisen vuoden aikana ja mittarin tyyppi on kirjoitettu myös tällöin ollan jo aika hyvällä mallilla. Toivottavasti näistä kirjoituksista on jollekin hyötyä. Ps jos mitta mies kattoo venttiilit läpi ja säätää kerran.Kirjoittaa mittapöytäkirjan ja sanoo että säätö on suoritettu niin ei se niin mene, sitä voidaa joutua jumppaamaan monta kertaa ja säätää niitä venttiilejä kunnes se saadaan halutuksi.
Vs: Enervent ltr-3 mde e-Air
Tilasin itse kiinasta analogisen mittarin ja koukun ostin Pietikolta. Muutamalla kympillä selviää. Lisäksi täällä jossain on mun tekemä taulukko jolla saa noita laskettua hiukan helpommin (jota pitäs hiukan päivitellä uusilla venttiileillä...)... Molemmista on jotain stooria jossain..
Tilasin itse kiinasta analogisen mittarin ja koukun ostin Pietikolta. Muutamalla kympillä selviää. Lisäksi täällä jossain on mun tekemä taulukko jolla saa noita laskettua hiukan helpommin (jota pitäs hiukan päivitellä uusilla venttiileillä...)... Molemmista on jotain stooria jossain..
Vs: Enervent ltr-3 mde e-Air
Ei nota välttämättä tarvitse laskea mittaa paineen ja mittaa kuinka paljon venttiili on auki. Yleisimmiltä valmistajilta esim. Fläkt,Halton saa netistä ladattua venttiileista oppaan jossa on näitä k-arvoja kullekin venttiilille jos haluaa laskea. Näistä löytyy myös taulukko josta ilmamäärät voi katsoa, kun tietää paineen ja kuinka paljon venttiili on auki.Kannatan tätä vanhemaa menetelmää siksi koska näitä taulukoita on helppo lukea ja nämä on moneen kertaan todettu oikeiksi. Joillakin venttiili valmistajilla eivät nämä k-arvot eivät pidä paikkansa ja on mahdotonta saada oikeita tuloksia aikaan. Kumpikin menetelmä on hyvä ja antaa oikeita tuloksia, kun käyttää tunnettujien valmistajien tuotteita niin ei tule yllätyksiä.
Ei nota välttämättä tarvitse laskea mittaa paineen ja mittaa kuinka paljon venttiili on auki. Yleisimmiltä valmistajilta esim. Fläkt,Halton saa netistä ladattua venttiileista oppaan jossa on näitä k-arvoja kullekin venttiilille jos haluaa laskea. Näistä löytyy myös taulukko josta ilmamäärät voi katsoa, kun tietää paineen ja kuinka paljon venttiili on auki.Kannatan tätä vanhemaa menetelmää siksi koska näitä taulukoita on helppo lukea ja nämä on moneen kertaan todettu oikeiksi. Joillakin venttiili valmistajilla eivät nämä k-arvot eivät pidä paikkansa ja on mahdotonta saada oikeita tuloksia aikaan. Kumpikin menetelmä on hyvä ja antaa oikeita tuloksia, kun käyttää tunnettujien valmistajien tuotteita niin ei tule yllätyksiä.
- Keskustelun aloittaja
- #107
Vs: Enervent ltr-3 mde e-Air
Puhutaan samasta, mutta eikö kuitenkn 12 l/s olle oikein? 360 astetta kti125 4mm, k on 2 ja jos paine 35 eli pääsää laskien 36 eliöjuuri on 6 ja se kertaa 2 on 12l/s. Paperissa on 11,8 eli oikein laskettu siihen.
Tuo on totta, että pitäisi kierrellä tosi moneen kertaan, aina kun yhteen koskee, , muuttuu paine muualla. Sillä ajattelinkin, että parista makkarista voisi 4mm:lla kuristaa joka 3 milliin tai sitten puhallusta muuttamalla 360 pienemmäksi. Jos paine lisääntyy isossa makkarissa, voi sitäkin kurittaa. Luulisin, että kyllä sitten paineen täytyy nousta noissa kolmessa muussa, missä nyt 5-6 painetta.
Täytyy tonkia mikä olisi hyvä edukas mittari. Saako tolla testo 510 mitään aikaiseksi jos putken ostaa siihen?
Mittauspaperissa on kaikki tavoitteet, aukeamat, paineet, mallit, koot jne, mutta niihin ei ole päästy tulopuolella näissä pienipaineisissa kolmessa. Tuloja 54 l/s ja poistoa 62l/s. Tällä sai kuulemma taloon alipaineen, oven raosta mitaten. Tiedä sitten, enne oli -5 l/s poistoa enemmän ja kyllä silloin oli alipaine. Mittalaite näyttää olevan Pressovac PV, kalibroinnista ei tietoa. Mutta uskoisin että pitää paikkansa, sitä en nyt käsitä miksi ei voinut kuristaa alle 4mm noita mihin tulee liikaa ilmaa? Näihin kahteen tulee nyt 11,8l, tavoite oli 9. Olkariin oli tavoite 12, tulee 8,3. Eli ei jaksettu hieroa>hieron itse kun saan mittarin käteen.
Lämmitäjä sanoi:
Puhutaan samasta, mutta eikö kuitenkn 12 l/s olle oikein? 360 astetta kti125 4mm, k on 2 ja jos paine 35 eli pääsää laskien 36 eliöjuuri on 6 ja se kertaa 2 on 12l/s. Paperissa on 11,8 eli oikein laskettu siihen.
Tuo on totta, että pitäisi kierrellä tosi moneen kertaan, aina kun yhteen koskee, , muuttuu paine muualla. Sillä ajattelinkin, että parista makkarista voisi 4mm:lla kuristaa joka 3 milliin tai sitten puhallusta muuttamalla 360 pienemmäksi. Jos paine lisääntyy isossa makkarissa, voi sitäkin kurittaa. Luulisin, että kyllä sitten paineen täytyy nousta noissa kolmessa muussa, missä nyt 5-6 painetta.
Täytyy tonkia mikä olisi hyvä edukas mittari. Saako tolla testo 510 mitään aikaiseksi jos putken ostaa siihen?
Mittauspaperissa on kaikki tavoitteet, aukeamat, paineet, mallit, koot jne, mutta niihin ei ole päästy tulopuolella näissä pienipaineisissa kolmessa. Tuloja 54 l/s ja poistoa 62l/s. Tällä sai kuulemma taloon alipaineen, oven raosta mitaten. Tiedä sitten, enne oli -5 l/s poistoa enemmän ja kyllä silloin oli alipaine. Mittalaite näyttää olevan Pressovac PV, kalibroinnista ei tietoa. Mutta uskoisin että pitää paikkansa, sitä en nyt käsitä miksi ei voinut kuristaa alle 4mm noita mihin tulee liikaa ilmaa? Näihin kahteen tulee nyt 11,8l, tavoite oli 9. Olkariin oli tavoite 12, tulee 8,3. Eli ei jaksettu hieroa>hieron itse kun saan mittarin käteen.
Vs: Enervent ltr-3 mde e-Air
Katsoppa sitä Fläkt kti taulukkoa netistä 35 pa ja 4mm auki 14 L/s kun heitto on 360 astetta. Olen pahoillani tämä ei vain miksikään muutu kun katsoo taukukosta. Lisäksi ei näitä mitata mistään oven raoista. Ps olihan sinulla puhtaat suodattimat kun asunto mitattiin ja ne olivat koneessa paikoillaan. Yleisin vika näissä on, että siellä imuilman ulkosäleikössä on se hyttys verkko paikoillaan onhan se pois. Sinun okneella pitäisi tuloilmaa tulla noin 87 L/S max jotain on jossain muualla vialla. Vika voi olla vielä siinä, että tämän mallisissa venttiileissä saa aikaan suuriakin heittoja miten se sondi on siellä venttiilissä.
Katsoppa sitä Fläkt kti taulukkoa netistä 35 pa ja 4mm auki 14 L/s kun heitto on 360 astetta. Olen pahoillani tämä ei vain miksikään muutu kun katsoo taukukosta. Lisäksi ei näitä mitata mistään oven raoista. Ps olihan sinulla puhtaat suodattimat kun asunto mitattiin ja ne olivat koneessa paikoillaan. Yleisin vika näissä on, että siellä imuilman ulkosäleikössä on se hyttys verkko paikoillaan onhan se pois. Sinun okneella pitäisi tuloilmaa tulla noin 87 L/S max jotain on jossain muualla vialla. Vika voi olla vielä siinä, että tämän mallisissa venttiileissä saa aikaan suuriakin heittoja miten se sondi on siellä venttiilissä.
- Keskustelun aloittaja
- #111
Vs: Enervent ltr-3 mde e-Air
Katsot eri vuoden/mallin taulukkoa, vm 2016 KTI-125-C:tä? Mulla on KTI-125, noin 2012-2013 vuodelta.
Eli tätä http://resources.flaktwoods.com/Perfion/File.aspx?id=ac529706-de37-4840-8017-a9d154107d6d
> siitä tulee juu noin 4mm:llä ja 35pa noin 17l/s
Venttiilin mukana tuli nuo taulukkopaperit, siinä on k=2 4mm:llä ja tulee silloin 11,8 l/s.
Myös tuossa netissä olevassa, 2010 vuodelta, on sama kun mun paperissa ja tulee sama, s30-31:
http://resources.flaktwoods.com/Perfion/File.aspx?id=055e1e4e-c20c-4b8d-a6af-c241375705a9
Säätäjien läppäri kertoi tuon 11,8l/s myös, kun syöttivät venttiilin tiedot.
Näköjään nuo on muuttuneeet jotenkin?
Mutta joo siis oviraosta katsoivat vaipan yli koko talon alipaineisuutta, jollakin menestyksellä
Kotona-toiminnolle tuli puhallustuhot PF61TF61 ja tällä siis tulo54/poisto62 l/s, kyllä sieltä enemmänkin saa kun tehoa nostaa.
Uudet suodattimet, ei ole hyttysverkkoa.
Mutta siis pointti on, että pitäisi säätää hieroen ja voi kuristaa alle neljän millin, jotta tuo paine ei mene tuohon toiseen haaraan miltei kokonaan, niin näin saisi ilmaa enemmän olkkariinkin. Ja/tai sitten muuttamalla 270 tai 180 astetta. Tuo kuva on otettu siitä paperista mikä tuli venttiilin mukana:
Lämmitäjä sanoi:
Katsot eri vuoden/mallin taulukkoa, vm 2016 KTI-125-C:tä? Mulla on KTI-125, noin 2012-2013 vuodelta.
Eli tätä http://resources.flaktwoods.com/Perfion/File.aspx?id=ac529706-de37-4840-8017-a9d154107d6d
> siitä tulee juu noin 4mm:llä ja 35pa noin 17l/s
Venttiilin mukana tuli nuo taulukkopaperit, siinä on k=2 4mm:llä ja tulee silloin 11,8 l/s.
Myös tuossa netissä olevassa, 2010 vuodelta, on sama kun mun paperissa ja tulee sama, s30-31:
http://resources.flaktwoods.com/Perfion/File.aspx?id=055e1e4e-c20c-4b8d-a6af-c241375705a9
Säätäjien läppäri kertoi tuon 11,8l/s myös, kun syöttivät venttiilin tiedot.
Näköjään nuo on muuttuneeet jotenkin?
Mutta joo siis oviraosta katsoivat vaipan yli koko talon alipaineisuutta, jollakin menestyksellä
Kotona-toiminnolle tuli puhallustuhot PF61TF61 ja tällä siis tulo54/poisto62 l/s, kyllä sieltä enemmänkin saa kun tehoa nostaa.
Uudet suodattimet, ei ole hyttysverkkoa.
Mutta siis pointti on, että pitäisi säätää hieroen ja voi kuristaa alle neljän millin, jotta tuo paine ei mene tuohon toiseen haaraan miltei kokonaan, niin näin saisi ilmaa enemmän olkkariinkin. Ja/tai sitten muuttamalla 270 tai 180 astetta. Tuo kuva on otettu siitä paperista mikä tuli venttiilin mukana:
Liitteet
Vs: Enervent ltr-3 mde e-Air
Kyllä voit säätää 2 mm auki, mutta paineen pitää olla 20 pa jotta venttiili toimii oikein, jos näin ei ole pitäisi olla enemmän painetta tai pienempi venttiili. Kyllä se tarkkuus olisi hyvä olla parempi, ehkä tuossa suunta-antava parempi kuin ei mitään.Kaikkein eniten siihen vaikuttaai miten se sondi siellä kanavassa on. Lisäksi monella valmistajalla löytyy erikseen tietoa siitä onko venttiili heti mutkan jälkeen vai t haara tai jotain muuta ? Tuohon ilmamäärään nostaisin sen tuloilman lähemmäksi 60 l/s ei siitä haittaa ole päin vastoin vedon tunne pienenee ja asumus mukavuus paranee.
Kyllä voit säätää 2 mm auki, mutta paineen pitää olla 20 pa jotta venttiili toimii oikein, jos näin ei ole pitäisi olla enemmän painetta tai pienempi venttiili. Kyllä se tarkkuus olisi hyvä olla parempi, ehkä tuossa suunta-antava parempi kuin ei mitään.Kaikkein eniten siihen vaikuttaai miten se sondi siellä kanavassa on. Lisäksi monella valmistajalla löytyy erikseen tietoa siitä onko venttiili heti mutkan jälkeen vai t haara tai jotain muuta ? Tuohon ilmamäärään nostaisin sen tuloilman lähemmäksi 60 l/s ei siitä haittaa ole päin vastoin vedon tunne pienenee ja asumus mukavuus paranee.
- Keskustelun aloittaja
- #113
Vs: Enervent ltr-3 mde e-Air
Joo kyllähän tuota painetta täytyisi saada tasattua, nyt kolmessa tulossa 35, 35,33 ja toisen haaran kolmessa 5,5,6...
Kun nyt kerkeää niin täytyyhän tuo tutkia, että miksi ilma ei tahdo toiseen haaraan, ettei ole vain asentajilla käynyt jotain muutakin erhettä, kuten vaikka koko putki huonosti kiinnitetty tai jotain kun vaimentimien kanssa temuttiin. Tai sitten se tekee vain niin oudon kiepin. Jos oikein olen käsittänyt, niin koneelta lähtee, kaartaa 90 astetta vasemmalle ja tämän jälkeen tekee 180 astetta alakautta toiseen suuntaan oikealle taloa (siis vieressä kulkevan poistoputken ali) Eli ei ole vain haara vasemmalle ja oikealle.
Sama kai se on ostaa parempi mittari kerralla, saa ajan kanssa ihmeteltyä plus jos jotain muutoksia tekee höyrynsulkuihin yms myöhemminkin, niin taas tarvii säädellä. Ja onhan näitä taloja vanhemmilla, appiukolla, foorumilla jne. Tuleehan nämä säätäjien käynnitkin maksamaan jokusen satasen kerta ja tulos ei oikein tyydytä..
Tuo nyt käsittääkseni riittäisi, tarkkuus 0,1pa?
https://www.sensorcell.fi/epages/sensorcell.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/2016080104/Products/%220560%205126%22
Siis tuo 1-malli:
https://www.sensorcell.fi/WebRoot/vilkasfi02/Shops/2016080104/57CD/C0BA/4B20/052D/9599/0A28/1010/C878/testo-512-esite.pdf
Siihen koukku ja suora putki. Näissä KTI:ssä voi mitata näköjään tulpan poistamalla siitä isommasta tulpan reijästä suoralla tikulla. sitäkin koitettiin ja sitten koukulla eri kohtaa, aina sama tulos.
Jos nostan tulon 60l/s, niin sitten menee koneella ylipaineiseksi. Nyt näillä 61%/61% näyttäisi olevan tulohyötysuhde 86% ja poisto 78% eli alipaineinen, lämmöt ainakin paremmat kuin ekan kerran jälkeen ja käsittääkseni ok:
ulko: 0,5
LTO:18,5
Tulo: 18,2
Poisto: 21,1
Jäte: 5,1
Joo kyllähän tuota painetta täytyisi saada tasattua, nyt kolmessa tulossa 35, 35,33 ja toisen haaran kolmessa 5,5,6...
Kun nyt kerkeää niin täytyyhän tuo tutkia, että miksi ilma ei tahdo toiseen haaraan, ettei ole vain asentajilla käynyt jotain muutakin erhettä, kuten vaikka koko putki huonosti kiinnitetty tai jotain kun vaimentimien kanssa temuttiin. Tai sitten se tekee vain niin oudon kiepin. Jos oikein olen käsittänyt, niin koneelta lähtee, kaartaa 90 astetta vasemmalle ja tämän jälkeen tekee 180 astetta alakautta toiseen suuntaan oikealle taloa (siis vieressä kulkevan poistoputken ali) Eli ei ole vain haara vasemmalle ja oikealle.
Sama kai se on ostaa parempi mittari kerralla, saa ajan kanssa ihmeteltyä plus jos jotain muutoksia tekee höyrynsulkuihin yms myöhemminkin, niin taas tarvii säädellä. Ja onhan näitä taloja vanhemmilla, appiukolla, foorumilla jne. Tuleehan nämä säätäjien käynnitkin maksamaan jokusen satasen kerta ja tulos ei oikein tyydytä..
Tuo nyt käsittääkseni riittäisi, tarkkuus 0,1pa?
https://www.sensorcell.fi/epages/sensorcell.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/2016080104/Products/%220560%205126%22
Siis tuo 1-malli:
https://www.sensorcell.fi/WebRoot/vilkasfi02/Shops/2016080104/57CD/C0BA/4B20/052D/9599/0A28/1010/C878/testo-512-esite.pdf
Siihen koukku ja suora putki. Näissä KTI:ssä voi mitata näköjään tulpan poistamalla siitä isommasta tulpan reijästä suoralla tikulla. sitäkin koitettiin ja sitten koukulla eri kohtaa, aina sama tulos.
Jos nostan tulon 60l/s, niin sitten menee koneella ylipaineiseksi. Nyt näillä 61%/61% näyttäisi olevan tulohyötysuhde 86% ja poisto 78% eli alipaineinen, lämmöt ainakin paremmat kuin ekan kerran jälkeen ja käsittääkseni ok:
ulko: 0,5
LTO:18,5
Tulo: 18,2
Poisto: 21,1
Jäte: 5,1
- Keskustelun aloittaja
- #114
Vs: Enervent ltr-3 mde e-Air
Tuota mietin, että esim. takkahuoneen venttiiliin on saatu painetta 5pa, avaus 6mm, 360 puhallus ja 7,6l/s. Ja nnin meneekin k-arvojen mukaan laskemalla, mutta kaaviosta ei näy alle 10pa lukemille käyriä eli pitääköhän nuo noin pienillä paineilla edes paikkaansa..
Jos tuolla vintillä nyt putket ei oo runtussa, niin taidan hankkia noita innoja ja niillä pudotan makkareista 10-15 pa pois sinne 20pa kohdille, eli 125mm koosta noin 5-6 reikää kahdeksasta auki. Saan samalla vielä äänen pyörteilyä pois. Ja muihin tuloihin sitten kaikki reiät auki tai ei ollenkaan ja ihmettelen että mihin paine katoaa vai siirtyykö toiseen haaraan..
http://tuotteet.kodinrakennus.com/Tuote_kortit_kuvat/Jeven/8945513-19/Inno-esite.pdf
Ja oikeastaan voisi koittaa poistoihinkin esim. vaatehuone, makkarit, jos saisi painetta enemmän perälle pesuhuoneeseen.
Mutta vaatii nyt ensin tsekkauksen vintille, mittarin hankinnan jne..
Tos muuten toi mittauspaperi, näkyy alalaidassa lukevan (kuvan ulkopuolella) paine-ero -9 ja 14%. Eli mitä 9? 9pa vai?
Tuota mietin, että esim. takkahuoneen venttiiliin on saatu painetta 5pa, avaus 6mm, 360 puhallus ja 7,6l/s. Ja nnin meneekin k-arvojen mukaan laskemalla, mutta kaaviosta ei näy alle 10pa lukemille käyriä eli pitääköhän nuo noin pienillä paineilla edes paikkaansa..
Jos tuolla vintillä nyt putket ei oo runtussa, niin taidan hankkia noita innoja ja niillä pudotan makkareista 10-15 pa pois sinne 20pa kohdille, eli 125mm koosta noin 5-6 reikää kahdeksasta auki. Saan samalla vielä äänen pyörteilyä pois. Ja muihin tuloihin sitten kaikki reiät auki tai ei ollenkaan ja ihmettelen että mihin paine katoaa vai siirtyykö toiseen haaraan..
http://tuotteet.kodinrakennus.com/Tuote_kortit_kuvat/Jeven/8945513-19/Inno-esite.pdf
Ja oikeastaan voisi koittaa poistoihinkin esim. vaatehuone, makkarit, jos saisi painetta enemmän perälle pesuhuoneeseen.
Mutta vaatii nyt ensin tsekkauksen vintille, mittarin hankinnan jne..
Tos muuten toi mittauspaperi, näkyy alalaidassa lukevan (kuvan ulkopuolella) paine-ero -9 ja 14%. Eli mitä 9? 9pa vai?
Liitteet
Vs: Enervent ltr-3 mde e-Air
Onko tämä sinun kti venttiili sellainen missä on keskellä pieniä reikiä ? Jos on itse tukkisin ne kaikki ja siirtäisin sen ilmantulemaan sivulle helpompi mitata ja säätä koska nämä paineet ovat niin pieniä ei se heitonpituus siitä juurikaan kasva. Moni ei usko sitä kuinka paljon nämä pienet asiat näissä vaikuttavat siihen hyvään lopputulokseen.
Mitta se poisto ensinä kohdilleen ja senjälkeen se tuloilma puoli jos tarvii säädä koneelta tehoja ne voivat olla tulo 80%ja poisto 65% max tehoista. Tämän jälkeen koneella ne hyötysuhteet sun muut on mitä on. Jos esin makuhuoneisiin tulee hyvin ilmmaa säädä pienemälle ja sieltä mistä tuleen huonosti säädät suuremmalle tätä jumpaa se on, jos ei riitä niin koneelta seuraavaa pykälää suuremmalle ja taas samaa jumppaa uudestaan tulo/poisto.
Säädön jälkeen jos tulee ääniä voi tehdä joustavan liitoksen koneelta lähtevään putkeen tulo / poisto jos se ääni on mekaaninen. Toinen vaihtoehto on laittaa kovan ääniloukun sijasta taipuisa Onninen myy tämä ei ole oikein suositeltava , mutta joskus niin on joutunut vain tekemään. Tai vaihtaa nykyinen sellaiseen jossa on sisällä vielä vaimennus osa.
Eräälle kaverille säädin viimekesänä talon ilmanvaihdo kohdilleen, niin sisäilman lämpötila nousi yhdellä asteella. Kiitti kovasti ja sanoi nytten voi olla jalkakin peiton ulkopuolella eikä palele niin pirusti. Kyllä se asumus mukavuus ja viihtyvyys paranee kun kaikki on kohdillaan. Itse olen miettinyt mitä se vaikuttais jos talvella saisi sen tuloilman lämpötilan +20 tai 21 eikä 18-19 kuinka se vaikuttaisi kaikkeen täällä foorumilla on paljon fiksumpia kuin minä tässä voisi olla hyvä keskustekun aihe ?
Onko tämä sinun kti venttiili sellainen missä on keskellä pieniä reikiä ? Jos on itse tukkisin ne kaikki ja siirtäisin sen ilmantulemaan sivulle helpompi mitata ja säätä koska nämä paineet ovat niin pieniä ei se heitonpituus siitä juurikaan kasva. Moni ei usko sitä kuinka paljon nämä pienet asiat näissä vaikuttavat siihen hyvään lopputulokseen.
Mitta se poisto ensinä kohdilleen ja senjälkeen se tuloilma puoli jos tarvii säädä koneelta tehoja ne voivat olla tulo 80%ja poisto 65% max tehoista. Tämän jälkeen koneella ne hyötysuhteet sun muut on mitä on. Jos esin makuhuoneisiin tulee hyvin ilmmaa säädä pienemälle ja sieltä mistä tuleen huonosti säädät suuremmalle tätä jumpaa se on, jos ei riitä niin koneelta seuraavaa pykälää suuremmalle ja taas samaa jumppaa uudestaan tulo/poisto.
Säädön jälkeen jos tulee ääniä voi tehdä joustavan liitoksen koneelta lähtevään putkeen tulo / poisto jos se ääni on mekaaninen. Toinen vaihtoehto on laittaa kovan ääniloukun sijasta taipuisa Onninen myy tämä ei ole oikein suositeltava , mutta joskus niin on joutunut vain tekemään. Tai vaihtaa nykyinen sellaiseen jossa on sisällä vielä vaimennus osa.
Eräälle kaverille säädin viimekesänä talon ilmanvaihdo kohdilleen, niin sisäilman lämpötila nousi yhdellä asteella. Kiitti kovasti ja sanoi nytten voi olla jalkakin peiton ulkopuolella eikä palele niin pirusti. Kyllä se asumus mukavuus ja viihtyvyys paranee kun kaikki on kohdillaan. Itse olen miettinyt mitä se vaikuttais jos talvella saisi sen tuloilman lämpötilan +20 tai 21 eikä 18-19 kuinka se vaikuttaisi kaikkeen täällä foorumilla on paljon fiksumpia kuin minä tässä voisi olla hyvä keskustekun aihe ?
Vs: Enervent ltr-3 mde e-Air
Minä en niitä koneen lämpötilahyötysuhteita sivuuttaisi. Toki voi olla klappia niissäkin antureissa, ja voi olla ilmavuotoa koneen sisällä, mutta jos nyt lähdetään siitä että koneen seistessä pidempään putket tulpattuna anturit näyttää samaa lämpötilaa ja vuodotkin on lähinnä symmetriset niin juurikin niistä lämpötilahyötysuhteista näkee heti ollaanko alipaineisia vai ylipaineisia. Ja ilman mitään mittaria asiaa voi varmistella viemällä vaikka kynttilä tyynellä ilmalla raotetun ikkunan yläreunaan ja toistamalla tämä eri puolilla taloa. Liekistä sen näkee.
Enemmän minua on epäilyttänyt nuo venttiililautasilta mittailut kuin lämpötilahyötysuhteen katsominen. Lautasilta uskon saavan eri huoneiden välisen suhteellisen ilmamäärän järkeväksi, mutta kokonaisilmamäärä noista mitattuna on vähän epäilyttävää. Tämä ihan ei-ammattilaisen mutuna, kun olen näitä räikeitä epäonnistumisia lautasilta mittailussa saanut lueskella.
Minä en niitä koneen lämpötilahyötysuhteita sivuuttaisi. Toki voi olla klappia niissäkin antureissa, ja voi olla ilmavuotoa koneen sisällä, mutta jos nyt lähdetään siitä että koneen seistessä pidempään putket tulpattuna anturit näyttää samaa lämpötilaa ja vuodotkin on lähinnä symmetriset niin juurikin niistä lämpötilahyötysuhteista näkee heti ollaanko alipaineisia vai ylipaineisia. Ja ilman mitään mittaria asiaa voi varmistella viemällä vaikka kynttilä tyynellä ilmalla raotetun ikkunan yläreunaan ja toistamalla tämä eri puolilla taloa. Liekistä sen näkee.
Enemmän minua on epäilyttänyt nuo venttiililautasilta mittailut kuin lämpötilahyötysuhteen katsominen. Lautasilta uskon saavan eri huoneiden välisen suhteellisen ilmamäärän järkeväksi, mutta kokonaisilmamäärä noista mitattuna on vähän epäilyttävää. Tämä ihan ei-ammattilaisen mutuna, kun olen näitä räikeitä epäonnistumisia lautasilta mittailussa saanut lueskella.
- Keskustelun aloittaja
- #117
Vs: Enervent ltr-3 mde e-Air
Joo kyllä tuo koneen hyötysuhde aika hyvin näyttää yli- vai alipaineisuuden. Tän ketjun aluksi kun ne olivat toisinpäin, huurtui ikkina ja liekkitesti veti ulospäin. tällöin oli puhallukset tulopuhaltimella n. 15% isommat.
Ei ole reikiä siinä lautasessa. Kaksi reikää, mihin tulee se lukitusnuppi ja toisesta reiästä siis voi sen paineen mitata.
Luulen, että kun saan tuon paineen siirtymään toiseen tulohaaraan enemmän, joko kuristamalla lautasista tai innolla vastusta lisäämällä. Jos nyt muuten putket ok, täytyy könytä vintille.
Vaimentimet mitä laitettiin veivät mekaaniset äänet, lähinnä nyt emmoista pyörteilyääniä. Koneen perään tuli kantikkaat ja sitten lisäksi 30 cm pötköt haaran jälkeen. Kai. Ainakin puhe oli. Osa tuloventtiileistä on suoraan mutkan jälkeen ja noissa makkareissa, missä nyt enemmän painetta, vaikka onkin t-haaralla, niin pyörteilyä/huminaa jonkin verran.
Onhan noita tollasiakin näköjään, väittävät kyllä ettei vaikuta paineisiin.
http://www.dir-air.fi/fi/tuotteet/muut/aanenvaimennuspatruunat
Joo kyllä tuo koneen hyötysuhde aika hyvin näyttää yli- vai alipaineisuuden. Tän ketjun aluksi kun ne olivat toisinpäin, huurtui ikkina ja liekkitesti veti ulospäin. tällöin oli puhallukset tulopuhaltimella n. 15% isommat.
Ei ole reikiä siinä lautasessa. Kaksi reikää, mihin tulee se lukitusnuppi ja toisesta reiästä siis voi sen paineen mitata.
Luulen, että kun saan tuon paineen siirtymään toiseen tulohaaraan enemmän, joko kuristamalla lautasista tai innolla vastusta lisäämällä. Jos nyt muuten putket ok, täytyy könytä vintille.
Vaimentimet mitä laitettiin veivät mekaaniset äänet, lähinnä nyt emmoista pyörteilyääniä. Koneen perään tuli kantikkaat ja sitten lisäksi 30 cm pötköt haaran jälkeen. Kai. Ainakin puhe oli. Osa tuloventtiileistä on suoraan mutkan jälkeen ja noissa makkareissa, missä nyt enemmän painetta, vaikka onkin t-haaralla, niin pyörteilyä/huminaa jonkin verran.
Onhan noita tollasiakin näköjään, väittävät kyllä ettei vaikuta paineisiin.
http://www.dir-air.fi/fi/tuotteet/muut/aanenvaimennuspatruunat
Vs: Enervent ltr-3 mde e-Air
Paras vaihtoehto ja sen jälkeen mittaaminenkin helpottuu tuloilmassa aina t-haara ja poistossa voi olla se mutka. Näiden jälkeen 3xputken halkaisija suoraa kanavaa, sillä matkalla se ilman kulku rauhoittuu ja tulee tasaisesti venttiilille ja poistaa paljon häiritseviä ääniä. Elikä suoraa osuutta n:350mm mieluiten enemmän.Aina se ei ole mahdollista ahtaat tilat. Kuten jo aiemmin kirjoitin näissä on ne omat niksisä miten ne tehdään oikein. Lisäksi koneen koolla on suuri vaikutsus tähän toimivuuteen ei liian pieni. Kyllä uskoisin jos sinulla on vintillä tilaa ja viitsit askarrella suurimman osan näistä puutteita saa pois, aina näille on jokin selitys löytynyt. Nämä muutos työt eivät ole edes hirveän kalliita, vain hitaita ja hankalia tehdä. Kyllä se lopulta palkitsee tekijänsä.
Kurista vain niitä lautaisia koska se innoair pienentää kanavan halkaisijaa sisältä ja ilman virtaus nopeus kasvaa ei hyvä. Jos on sitä painetta se on positiivinen ongelma. Noihin mekaanisiinääniin vaikuttaa myös se mihin ja miten se iv kone on kiinnitetty nämä äänet voivat jouhta rakentetia myöten yllättävän kauas.
Paras vaihtoehto ja sen jälkeen mittaaminenkin helpottuu tuloilmassa aina t-haara ja poistossa voi olla se mutka. Näiden jälkeen 3xputken halkaisija suoraa kanavaa, sillä matkalla se ilman kulku rauhoittuu ja tulee tasaisesti venttiilille ja poistaa paljon häiritseviä ääniä. Elikä suoraa osuutta n:350mm mieluiten enemmän.Aina se ei ole mahdollista ahtaat tilat. Kuten jo aiemmin kirjoitin näissä on ne omat niksisä miten ne tehdään oikein. Lisäksi koneen koolla on suuri vaikutsus tähän toimivuuteen ei liian pieni. Kyllä uskoisin jos sinulla on vintillä tilaa ja viitsit askarrella suurimman osan näistä puutteita saa pois, aina näille on jokin selitys löytynyt. Nämä muutos työt eivät ole edes hirveän kalliita, vain hitaita ja hankalia tehdä. Kyllä se lopulta palkitsee tekijänsä.
Kurista vain niitä lautaisia koska se innoair pienentää kanavan halkaisijaa sisältä ja ilman virtaus nopeus kasvaa ei hyvä. Jos on sitä painetta se on positiivinen ongelma. Noihin mekaanisiinääniin vaikuttaa myös se mihin ja miten se iv kone on kiinnitetty nämä äänet voivat jouhta rakentetia myöten yllättävän kauas.
- Keskustelun aloittaja
- #119
Vs: Enervent ltr-3 mde e-Air
Joo totta, täytyisi askarrella noita putkia läheltä lautasta hieman uudestaan, jos oikein hyvän haluaisi.
Kone on kovavillan päällä kelluvana, ei ota kinni kattotuoleihin, ei mihinkään. Uusi kone onkin paljon hiljaisempio. Aiemmin koneen muriina kuului yhteen makkariin, nyt ei kuulu mitään.
Ei taida kyllä olla kuin olkkari ja yksi makkari mutkan jälkeen tuloventtiili. Olkkarissakin olisi ollut varaa tehdä vaikka 1,5m putkea pitemmälle.
Mutta tätähän tämä on, kun ei ole itse tehnyt, vaan putket ovat vm 1996 tuotoksia. Jos jaksaisi/ehtisi joskus kattotuolin väli kerrallaan poistaa villat ja höyrynsulkua ja laittaa uretaania muovin tilalle, samalla voisi noita putkia ihmetellä ja vaikka laitella t-haaraksi. Tai edes teippailla vanha muovi, jos/kun reikiä/aukkoja löytyy.
Kiitoksia kaikille vinkeistä, täytyy nyt ensin ostaa/vuokrata mittari ja ihmetellä sitten.
Joo totta, täytyisi askarrella noita putkia läheltä lautasta hieman uudestaan, jos oikein hyvän haluaisi.
Kone on kovavillan päällä kelluvana, ei ota kinni kattotuoleihin, ei mihinkään. Uusi kone onkin paljon hiljaisempio. Aiemmin koneen muriina kuului yhteen makkariin, nyt ei kuulu mitään.
Ei taida kyllä olla kuin olkkari ja yksi makkari mutkan jälkeen tuloventtiili. Olkkarissakin olisi ollut varaa tehdä vaikka 1,5m putkea pitemmälle.
Mutta tätähän tämä on, kun ei ole itse tehnyt, vaan putket ovat vm 1996 tuotoksia. Jos jaksaisi/ehtisi joskus kattotuolin väli kerrallaan poistaa villat ja höyrynsulkua ja laittaa uretaania muovin tilalle, samalla voisi noita putkia ihmetellä ja vaikka laitella t-haaraksi. Tai edes teippailla vanha muovi, jos/kun reikiä/aukkoja löytyy.
Kiitoksia kaikille vinkeistä, täytyy nyt ensin ostaa/vuokrata mittari ja ihmetellä sitten.
Vs: Enervent ltr-3 mde e-Air
Venttiilien sijainti ja heittosuuntien oikea suunnittelu on tärkeää. Lisäksi se että kanavassa tarpeeksi painetta jottei ilma "valu"venttiilistä alas vaan kulkee kattopintaa pitkin "liimautuen" siihen. Tuohon oli joku fiksu sanakin olemassa miksi voimaksi tuota sanottiin. Huonelämpötilaa alhaisemman tuloilma kerrotaan sekoittuvan paremmin huoneilmaan kuin samanlämpöisen. Mittasin joskus kun tuloilma oli jotain 16-17 korvilla niin tuloilma lämpenee jotakuin välittömästi huoneilman lämpöiseksi vaikkei uskoisikaan.
Löysinkin tuon...
Tässä suutinkanava mutta sama asia pätenee myös venttiileihin.
Lämmitäjä sanoi:
Venttiilien sijainti ja heittosuuntien oikea suunnittelu on tärkeää. Lisäksi se että kanavassa tarpeeksi painetta jottei ilma "valu"venttiilistä alas vaan kulkee kattopintaa pitkin "liimautuen" siihen. Tuohon oli joku fiksu sanakin olemassa miksi voimaksi tuota sanottiin. Huonelämpötilaa alhaisemman tuloilma kerrotaan sekoittuvan paremmin huoneilmaan kuin samanlämpöisen. Mittasin joskus kun tuloilma oli jotain 16-17 korvilla niin tuloilma lämpenee jotakuin välittömästi huoneilman lämpöiseksi vaikkei uskoisikaan.
Löysinkin tuon...
Tässä suutinkanava mutta sama asia pätenee myös venttiileihin.