Eri polttoaineiden lämpömäärät

Zen

Aktiivinen jäsen
Vs: Eri polttoaineiden lämpömäärät

Sen verran kiinnostaa tuo tulisijan hyötysuhde, että piti hakea asiaa käsittelevä kirja kirjastosta.

Elikkä kirjantietoja lainaten:

Uunin hyötysuhde, perustuu 30 koepolttoon:
Tulisijan kokonaishyötysuhde on kokeiden perusteella välillä 75…90 %, yleensä välillä 80…85 %.
Hyötysuhteeseen vaikuttavista tekijöistä tärkein on oikea polttotekniikka. Tulisija ei pysty hetkessä sitomaan suurta lämpömäärää, joten suurten pesällisten jakamisella kahtia saadaan lämpö paremmin tarttumaan tulisijaan.
*************
Takkauunilla ja kuoritakalla pystytään päivittäisellä poltolla pitämään lämpöteho keskimäärin yli 1,5 kW.
Oma lisäys: 1,5 kW * 24 = 36 kWh vuorokaudessa
*************
Lähde: Tulisijat ja sydänmuurit, Heikki Hyytiäinen
 

vote

Aktiivinen jäsen
Vs: Eri polttoaineiden lämpömäärät

Ero on kuitenkin aika suuri , jos sain 2,1 kwh/kg ja 75% hyötysuhteellakin pitäisi kai olla n.3 kwh/kg.
Vai onko mun testissä jotain pielessä ? Täytynee toistaa testi ja katsoa ,onko tulos sama.Vai pitääkö opetella polttamaan puuta oikein ja sytyttää päältä???
 

Pähkäilijä

Vakionaama
Vs: Eri polttoaineiden lämpömäärät

vote sanoi:
Ero on kuitenkin aika suuri , jos sain 2,1 kwh/kg ja 75% hyötysuhteellakin pitäisi kai olla n.3 kwh/kg.
Vai onko mun testissä jotain pielessä ? Täytynee toistaa testi ja katsoa ,onko tulos sama.Vai pitääkö opetella polttamaan puuta oikein ja sytyttää päältä???
Kuinkas oikeasti puuta pitäs polttaa takassa? Malliesimerkkinä vaikka 16kg puumäärän poltto

1x16
2x8
6+5+5
4+4+4+4
4+3+3+3+3
...jne

kun puuta poltetaan takassa samalla tavalla kuin yläpalokattilassakin - ensimmäisen kerran voi sytyttää päältä mutta lisätessä sitten roihahtaa koko mälli kerralla liekkeihin. Omassa kattilassa olen huomannut että joku 6-8 kg on maksimäärä tunnissa minkä voi polttaa puuta - ja sen tasaisempana savukaasut kestävät mitä tasaisemmin puut saa lisättyä niin kauan kun varaajasta tulee viileää vettä tilalle. Toisaalta varaavissa tulisijoissa konvektoreiden lämmöt nousevat koko lämmitysajan joten tasainen puunsyöttö ei liene paras vaihtoehto - ehkä joku

8+5+3
7+5+4
6+4+3+3
jne...

onkos kellään savukaasumittaria uunissa josta vois katsoa miten kuumaa piippuun karkaa ja millä tavoin on järkevintä polttaa puumäärä. Liikaa kerralla päästää lämmön piippuun, sopivasti kerralla sopivalla ilmalla - takkoihin lambdat seuraavaksi? :eek:
 

Zen

Aktiivinen jäsen
Vs: Eri polttoaineiden lämpömäärät

Pähkäilijä sanoi:
Kuinkas oikeasti puuta pitäs polttaa takassa? Malliesimerkkinä vaikka 16kg puumäärän poltto

1x16
2x8
6+5+5
4+4+4+4
4+3+3+3+3
...jne

kun puuta poltetaan takassa samalla tavalla kuin yläpalokattilassakin - ensimmäisen kerran voi sytyttää päältä mutta lisätessä sitten roihahtaa koko mälli kerralla liekkeihin. Omassa kattilassa olen huomannut että joku 6-8 kg on maksimäärä tunnissa minkä voi polttaa puuta - ja sen tasaisempana savukaasut kestävät mitä tasaisemmin puut saa lisättyä niin kauan kun varaajasta tulee viileää vettä tilalle. Toisaalta varaavissa tulisijoissa konvektoreiden lämmöt nousevat koko lämmitysajan joten tasainen puunsyöttö ei liene paras vaihtoehto - ehkä joku

8+5+3
7+5+4
6+4+3+3
jne...

onkos kellään savukaasumittaria uunissa josta vois katsoa miten kuumaa piippuun karkaa ja millä tavoin on järkevintä polttaa puumäärä. Liikaa kerralla päästää lämmön piippuun, sopivasti kerralla sopivalla ilmalla - takkoihin lambdat seuraavaksi? :eek:
Kirjassa suositeltiin testien perusteella nimenomaan jakamaan poltettavat puut, tai lämpö menee hukkaan. 15 kg puumäärä pitäisi jakaa esimerkiksi 10 kg ja 6h päästä vasta poltetaan loput 5 kg.
10+5

Minulla on itsellä tuo kuorellinen takkaleivinuuni 3500 kg, eli tässä pitäisi voida polttaa puuta vuorokaudessa noin 25 kg. Poltot pitäisi jakaa kolmeen osaan isolla tulisijalla, kun muuten taas karkaa lämpö.
10+8+7

Olen itsekin syyllistynyt polttamaan puuta väärin, nopeasti ja helposti. Todellisuudessa pitäisi jaksaa kytätä uunia koko päivä jos meinaa lämmittää sen tehokkaasti. Työssä käyvälle ei kyllä enää muuta tekemistä jää, jos pitää ennen töihin lähtöä yrittää polttaa puuta ja iltakin menee värkätessä tulen kanssa. ;D

Kyllä makkaranpaistotulilla ja tehokkaalla lämmittämisellä on melkoinen ero:

- 5 kg esimerkiksi takan puolella riittää makkaranpaistoon. ;D

- 10 kg +8 kg +7 kg poltettuna kolmessa erässä ei ole enää mitään tunnelmointia vaan käy aivan täydestä työstä, sopii hyvin eläkeläiselle. ;)
 

Mikkolan

Vakionaama
Vs: Eri polttoaineiden lämpömäärät

Pähkäilijä sanoi:
Jostain muistelen itse lukeneeni että kilon puun polttoon tarvitaan 7 kuutioa ilmaa. Näillä keleillä omassa painovoimasessa talossa palaa noin 40kg puuta päivässä -> 280 m3 ilmaakin vaihtuu pelkästään pannuhuoneen kautta? Korvausilma ei tule suoraan ulkoa pannariin vaan sieltätäältä.
Totta luokkaa kuluu ilmaa, teoriassa 5 ja 1,5 ilmakertoimella n. 7 mottia puukilon polttamiseen. Pamisilma kannattaa tietysti hyödyntää tuuletuksessa.

vote sanoi:
Mikähän se mahtaa olla korvausilman lämpötila , kun noita tulipesien hyötysuhteita lasketaan?
Ei liene suurta merkitystä siillä, mikä tuo korvausilman lämpötila on, laskukaavaa varten on pakko joku arvo sille antaa.
Suurempi merkitys on sillä mikä on syntyvän- ja poistuvansavukaasun lämpötilaero, sehän voi vaihdella 200 asteesta liki 1000 asteeseen.

Jokaisella tulisijalla on oma optimiteho, jolla saadaan paras hyötysuhde. Liian pienelläteholla savukaasut ikäänkuin väistelevät tulipintoja ja livahtavat ohi, olivatpa ne kuinka kuumia tahansa.

Vanhoissa taloissa kakluunella ja pönttöuuneilla oli tarkoitus kuumentaa hormia ylösasti, jolloin hormi pysyi kunnossa ja samalla horminlämpö piti ullakkotilat kuivina, eli kaikki lämpö ei tullut pelkästään asumismukavuuteen.
Kokonaisuus on usein enemmän kuin osiensumma.
 

Mikkolan

Vakionaama
Vs: Eri polttoaineiden lämpömäärät

Mikkolan sanoi:
Tuolla "vesimiilun" esitteessä kerrottiin tehoksi 3 kg puita tunnisssa ja vastaava ilmankulutus 20 mottia tunnissa.

Oisko aika liki kahden ihmisen tarvitsema ilmanvaihtotarve? ( muistaakseni 3 l / s / 1). Kaiketi muu ulos puhallus on lämmityksen ajan pois päältä?


http://vesimiilu-fi.directo.fi/vesimiilun-tekniset-tiedot/
No meni vähän pieleen.

Tuo 20 mottia tunnissa siis riittää niukasti yhden hengen ilmanvaihtoon, joka on 6 l / s/ 1.
 

sorsaa

Jäsen
Vs: Eri polttoaineiden lämpömäärät


Polttopuuvertailut on on ok - muistaa vain sen, että normaali jäppäisellä sen kosteus on 15 - 20% - laboratoriohemmot ovat sitten asia erikseen - ne varmaan lämmittää talonsa sähköllä :)

Tuosta salaman energiasta voisi sen verran havainnollistaa, että täss on meikäläsen maatilala pari kertaa salama lyöny puuhun, tyvi ollu 60 cm halkaisijaltaan ja puun pituus about 20 metriä. Salaman iskun jälkeen on ollu suurimmillaan parin metrin pituisia suikaleta jäljellä. Eli, paljonko ko. puussa on ollu vettä? Paljonko sen veden kiehuttamiseen tarvitaan energiaa noin 0,5 sekunnin aikana? Ei tää sen kummempaa matematiikkaa ole. Lopputulos on muuten yllättävän pieni kWh-luku. Se siitä salaman dramatiikasta. :)
 
Vs: Eri polttoaineiden lämpömäärät

Alkuperäisen listan laatija vois hyvin lisätä taulukkoon energiamäärät 100% hyötysuhteella. Aika paljon helpottaa vertailua, omastamielestäni.
 
Ylös Bottom