Esimerkki pumpun sijoituksesta, jollaista kannattaa välttää. (porraskäytävä)

[Velsku]

Ja tässä esimerkkinä huonosta pumpun sijoituksesta. Jotta jokainen lukija saa oppia tästä vihreestä.

Lisäinformaationa : Pumppu ei ole turha tälläkään sijoituspaikalla. Selvästi on sähköä säästynyt talossa. 25000kWh-28000kWh vuosikulutus päätyi 10kk pumpun olemassa olon jälkeen 19000kWh:n. Puuta olen polttanut myös takassa vähemmän. (lämmin vuosi ollut myös). Selkeästi kuluu vähemmän sähköä nyt, kun vertaa samanlämpöisiä kuukausia aikaisempiin kuukausiin ilman pumppua.

Talo on 176 neliöinen reilu 10v vanha hirsitalo. Eli energian kulutusta on ja tuskin pumppu yksin riittäisi optimitilanteessakaan hirmupakkasilla. Sitä varten poltan puita takassa.

Alla karkea "pohjapiirustus", josta pitäisi sijoitus saada jotenkin selvää. Mustalla piirretty alakerran seinät. Harmajalla yläkerran aula, jonne pääsee sinisillä portailla. Olohuoneessa on avoin katto yläkertaan. Sijoitus valikoitui tuonne porraskäytävään, koska tuon paikan lisäksi talostamme olisi löytynyt yksi sijoituspaikka pumpulle, johon se olisi mahtunut. Sillä kohdalla on kuitenkin videotykin valkokangas olohuoneessa, josta en halunnut luopua pumpun takia. Parikin asentajaa kävi toteamassa, että vaikeaa on löytää soveltuva paikka...

Valitun asentajan kanssa päättelimme, että tuolta porraskäytävältä, pumppu imee ilmaa yläkerrasta ja puskee sitä alakertaan (hän tosin vähän osasi jo epäillä). Siinä samassa ilmavirta sivuttaa makuuhuoneen, keittiön oven ja lämmittää niitäkin sekä siirtää takan läpöä ympäriinsä. Yläkerta saa ilmansa avoimen olohuoneen katon kautta, josta lämmin ilma ja takan ilma nousevat yläkerran aulaan. Yläkerran huoneita en piirtänyt kuvaan, niissä riittää lämpö pelkästään yläkerta efektin takia (avoin katto olohuoneessa...)

Noin tapahtuukin, mutta toivottoman tehottomasti. Totuus on, että pumppu ei jaksa puskea lämmintä ilmaa riittävän kovalla voimalla alakertaan, jossa se matkaisi eteenpäin. Vaan lämmin ilma nousee kevyempänä takaisin porraskäytävään portaiden alapäästä todella tehokkaasti. Porraskäytävä on siis lämpöpumpun puhallusilman lämpöinen paikka. Pääasiallinen ilmankierto tapahtuu siis tuossa porraskäytävässä, eikä olohuoneen avoimen katon kautta kiertäen alakautta ja nousten siltä ylös, allaolevan Kuvan mukaisesti. Tuolla alueella on selkeästi "kuuma", mutta kun kävelee metrinkin pois, tulee selkeästi kylmempää... (ja tulitikkuja raapimalla ja sammuttelemalla = savutestillä tämä kierto todettu)

Sen olen havainnut, että kun takkaa lämmittää, se saa aikaan nousevan ilmavirtauksen, joka tehostaa pumpun ilmankiertoa sitä kautta. Mutta itse takka on myös esteenä pumpun ilmankierrolle, vaikka ei se ilmankierto sinne asti enää käytännössä tulitikun savutesteillä edes yllä... Kääntyy ylös ja takaisin tuossa kohdassa, johon punaisen viivan piirsin. Tekee lähes mitä tahansa...

Pumpuun laitettuna 26. asteen lämpötila pyynti ja savutestillä pääteltynä pumppu lämmitti parhaiten, kun ilmavirran suuntasi alakerran kattoa kohden, ei siis portaiden alapäätä/alaspäin. Eli ylemmäs, mitä kuvan punainen viiva. Silloin ylöspäin kääntyvä kuumailmavirta puhalsi ilmaa porraskäytävän alaosan kattoa pitkin jolloin se ilman kierto esti katon kautta tullutta takaisin tulevaa pyörrettä nousemasta ylöspäin (ei täydellisesti, mutta jonkin verran). No, veto käy alapuolelta silloin takaisin pumpulla ja osa ilmasta puhaltuu suoraan yläkertaan. Hivenen parempi tilanne kuitenkin oli noin, sen näki siitä että olohuoneessa ollut lämpömittari näytti lämpötilan alkavan nousta ja pumppu piti paremmin talossa lämpöä.

Pumppu on siis yläkerrasta katsottuna tällaisessa omassa "lämpökaapissansa". Joka kyllä lämpenee ja yläkerta myös...

Tuolta olohuoneen päältä avoimesta tilasta oli tarkoitus, että ilma kiertäisi takaisin. Osittain kiertää, mutta ei lainkaan siten miten olisi tavoite.
Nyt olen suunnitellut tuolla näkyvän "pyöreän valaisimen" tilalle kattopuhallinta, joka painaisi yläkerran lämmön alas olohuoneeseen. Tosin se on juuri vastakkaissuuntainen, mitä suunniteltu kiertosuunta ilmalle, mutta eipä se toimi siten nytkään.

Alakerrasta katsottuna pumpulle. Kuva siltä kohdalta, mistä ilma alkaa palaamaan takaisin porraskäytävään...
Tuonne jonnekin olen myös suunnitellut lisäpuhallinta. Rakennuspuhaltimella testaillut, mutta sen ilmavirta ei paljoa auttanut missään kohdassa.

Nyt alkaa ensimmäinen talvi, helmikun lopussa 2020 asennettu pumppu. Kovia pakkasia ei ole juuri koettu. Joten tässä vielä on epäoptimaalisen ilmankierron takia säätöä käynnissä, millä saisi parannettua sitä ja otettua pumpusta paremmin tehoa irti. Tyytyväinen olen jo nyt, mutta tieto paremmasta lisää tuskaa...

Tällä hetkellä testaan pyyntilämpötilan laskemista. Sillä ajatuksella, ettei pumppu joutuisi käymään niin kuumalla = huonommalla hyötysuhteella. Lisäksi ulospuskettava ilma olisi kylmempää, joten ilmavirtaus ei pyrkisi niin kovalla voimalla takaisin ylös. Koko kevään pyynti oli jotain 22 astetta. Nyt vasta syksyn loppuvuonna olen vaihtanut sen kuumemmalle, kun yrittänyt tätä ilmankiertoa korjailla ja paremmin koettanut saada lämpenemään taloa.

Onko joku muu kamppaillut vastaavien ongelmien kanssa?
Onko heittää ratkaisuehdotuksia?
Onko kenelläkään kokemusta, jaksaako tuollaiset "rupelli kattotuulettimet" painaa noin korkealta lämmintä alas olohuoneeseen? (vai vatkaisiko sekin vain yläkerran ilmaa)

- Velsku

 

[Janos]

Millä nopeudella puhallinta pidät?

 

[Velsku]

Puhallin on täydellä teholla aina.

 

[kuumitta]

Aikoinaan mummolan rintsikassa oli laitettu sähköpatteri porraskuilun seinälle yläkerran korkeuden mukaan, koska laiska sähkäri. Tähän viriteltiin sellainen verkko tai reikäinen pelti ympärille ja laitetuulettimia puhaltamaan alaspäin pikuhiljaa. Alapää oli jossain puolen metrin korkeudella rappusesta ja puhalsi portaaseen. Eli vähän alakerran kattoa alempana. Muistan vesselinä kuinka lämmin ilma tosiaan tuli portaita pitkin alas.

Kuinka vakuutushyihyi ja hellasäröinen tuon tyyppinen ratkaisu olisikaan saati saisiko sen sitten oikeasti toimimaan.

 

[Velsku]

Katselin laitteiden speksejä ja oikea valinta olisi voinut pumpulle olla LN50. Siinä olisi ollut puolet tehokkaampi puhallus, ehkä se olisi riittänyt... Samoin toki tehonsa puolesta olisi ollut tehokkaampikin. Näillä laitteilla on maksmi asennuskorkeus lattiasta, jonka tämä minun pumppuni ylittää jos katsotaan alakerran lattian pintaa, johon ilmaa yritetään puskea. Eli väärään paikkaan tilanteen pakosta asennus tässä on isoimpana syynä.

 

[Velsku]

Nyt pumppu on ollut aamusta asetettuna 22 asteen lämpötilaan. Puhaltaa keskimäärin noin viisi astetta kylmempää ilmaa koko ajan sisälle, mitä 26 asteen asetuksella.

Kylmempi ilma selkeästi kiertää paremmin ja haluttu kierto on päällä nyt paremmin. Puhalluksen tuntee nyt takalle asti ihan iholla ja ei tarvitse edes tulitikkua sammuttaa seuratakseen savun leviämistä, koska liekkikin jo lepattaa sillä kohdalla.

Tuon seurauksena yläkerran lämpötila on laskenut jo kolme astetta (ennen kuumu kyllä yläkerta) ja alakerran lämpötila laskulla myös, jonne sitä lämpöä haluaisi...

Iso ero ilmankierrossa tuolla 5 asteella (ero puhallusilman lämpötilassa, ei asetetussa), kun ilmaa pitää puhaltaa näin paljon alaspäin. Kuumempi ilma nousee tehokkaammin ylös kylmemmästä alakerrasta.

 

[pumpauttaja]

Meille kun tuo LN tuli niin heti ihan mutu fiiliksellä meinasin että puhallus jää tällä keksinnöllä pyörimään enemmän pumpun lähelle vrt normaalisti käytetty rakenne. Nuo läpät ovat vähän sellaiset että puhaltaa isona viuhkana siis ylös alas suunnassa.
Tässä kun päässyt nyt fujitsua seuraamaan ja säätämään niin olen vakuuttunut että sellainen normaali rakenne noissa ilpin läpissä on parempi.

 

[Poistunut käyttäjä 16081]

Meille kun tuo LN tuli niin heti ihan mutu fiiliksellä meinasin että puhallus jää tällä keksinnöllä pyörimään enemmän pumpun lähelle vrt normaalisti käytetty rakenne. Nuo läpät ovat vähän sellaiset että puhaltaa isona viuhkana siis ylös alas suunnassa.
Tässä kun päässyt nyt fujitsua seuraamaan ja säätämään niin olen vakuuttunut että sellainen normaali rakenne noissa ilpin läpissä on parempi.

Tossun premiumissa on jonkinlainen "karkea hienosäätö" noiden läppien kulmaan jolla ne "avautuu" puhallussunnassa. Olettaisin, että kun ylempi ja alempi "läppä" on mahdollisimman samansuuntaisesti, niin silloin ilman lähtönopeus on paras mahdollinen läppien suulla. Näin ainakin oman järjen mukaan. Kai sillä puhallussuuntaan aukeavalla säädöllä haetaan hieman laajempaa levitystä? Mutta minun järjen mukaan
ilman puhallussuuntaan aukeava rakenne myös hidastaa ilman nopeutta.

 

[VesA]

Nyt pumppu on ollut aamusta asetettuna 22 asteen lämpötilaan. Puhaltaa keskimäärin noin viisi astetta kylmempää ilmaa koko ajan sisälle, mitä 26 asteen asetuksella.

Kylmempi ilma selkeästi kiertää paremmin ja haluttu kierto on päällä nyt paremmin. Puhalluksen tuntee nyt takalle asti ihan iholla ja ei tarvitse edes tulitikkua sammuttaa seuratakseen savun leviämistä, koska liekkikin jo lepattaa sillä kohdalla.

Tuon seurauksena yläkerran lämpötila on laskenut jo kolme astetta (ennen kuumu kyllä yläkerta) ja alakerran lämpötila laskulla myös, jonne sitä lämpöä haluaisi...

Iso ero ilmankierrossa tuolla 5 asteella (ero puhallusilman lämpötilassa, ei asetetussa), kun ilmaa pitää puhaltaa näin paljon alaspäin. Kuumempi ilma nousee tehokkaammin ylös kylmemmästä alakerrasta.

Ilma kiertää sitten kun sen on saanut ensin liikkeeseen, eli jos se nyt on isompina massoina liikkeellä pyyntiä voisi vaikka koittaa varovasti nostaa. Pumpun puhallus ottaa sivulta mukaansa huoneilmaa, se kierrättää isompaa ilmamäärää kuin pumpun läpi menee.

 

[Velsku]

Ilma kiertää sitten kun sen on saanut ensin liikkeeseen, eli jos se nyt on isompina massoina liikkeellä pyyntiä voisi vaikka koittaa varovasti nostaa. Pumpun puhallus ottaa sivulta mukaansa huoneilmaa, se kierrättää isompaa ilmamäärää kuin pumpun läpi menee.

Näinhän se menee. Sulatukset tosin sitä vähän haittaa, eli 10min sulatusajassa ilma myös aika paljon pysähtyy.

Nyt annan olla tällä lämpötilalla ja puhallinsuunnan asetuksella vielä tämän illan, enkä lämmitä takkaa. (tai siihen asti, että vaimo alkaa palella liikaa alakerrassa ja on pakko tehdä jotain). Sen jälkeen teen testiä puhaltamalla vielä vähän alemmas. Läpät on nyt puhaltamassa ilmaa "alakerran kattoon", eli samaan paikkaan johon ne piti puhaltaa 26 asteessa, jotta se ilma ei ihan heti imeytynyt takaisin porraskäytävään. Jos tämä kylmempi ilma painuisi paremmin lattian rajaan ja sitä myötä vielä leviäisi tehokkaammin/nousisi hitaammin yläkertaan, voisi lämmitysteho vielä parantua.

Näyttää kuitenkin siltä, että tätä kylmempää ilmaa puskiessa paremmasta ilmankierrosta huolimatta myös alakertaan päätyy vähemmän lämpöä. Eli vihreä olohuoneen käyrä suuntaa epämiellyttävästi alaspäin tuon pyyntilämpötilan pudotuksen jälkeen.

Tästä voisi pyyntilämpötilaa nostaa vähän, mutta pitää muuttaa vain yhtä parametria kerrallaan, jotta ymmärtää millä on mikäkin vaikutus lopputulokseen.

Käyristä näkee myös, että yläkerran lämpötila on paljon tasaisempi, mitä lämpöpumpun päältä mitattu lämpötila. Eli pumpulla on tuolla porraskäytävässä omaa kiertoa vielä vahvasti mukana. (Violetti käyrä). Kun tuota käyrää saa paremmin vastaamaan yläkerran lämpötilakäyrää, niin silloin tietää että pumpun lämmittämä ilma kiertää alakerran kautta paremmin pois, eikä palaa pumpun imuilmaan.

ps. Kirjoitin ylempänä yläkerran lämmön tippuneen kolme astetta. Tuli katsottua väärin, tippunut kaksi astetta.

 

[VesA]

Tuossa kyllä pitäisi olla aika moni asia kohdillaan sen kierron kannalta, mutta ehkä tuo malli sitten vaan puhaltaa niin nihkeästi ettei saa ilmaa sinne korkeaan osaan asti kuin tuolla tavalla kattoa pitkin. Oletko koittanut kuinka monta muuta pystysuuntausta. Aikoinaan virittelin kaikenlaisia langapätkiä sun muita indikaattoreita omaa suuntausta hienosäätäessä. Minulla oli apuna oviaukko jonka yläreuna esti takaisinvirtausta, tuossa katto on sileämpi ja palkki? kai hiukan liian kaukana.

 

[Velsku]

Kevään asetuksia en muista, kun pumppu oli uusi, silloin oli jotkin asetukset jotka ehkä toimi paremmin kuin nyt. Sellainen tuntuma, että puhalti pykäkää alemmas ja ilma kierti likempää portaiden pintaa.

Nyt aika ylös tuo puhallus, koska piti samalla tavalla käyttää puhallusta estämään takaisin kiertoa, puhaltamalla sinne porraskäytävän katon rajaan/palkkia kohti.

Nyt yritin "kylmien" tultua ottaa Pumpusta vielä paremmin tehoja irti, joten nostin lämpötilaa ja kierto on kyllä ollut surkeaa sen jälkeen... yläkerrassa tosi lämmin, portaikossa ja makuuhuoneen edessä kuuma. Isot erot alakertaan. Lasken tämän testin jälkeen puhallusta pykälän alemmaksi ja näkeepä sitten miten käy. Jos ei parane, niin lisäpuhallin tässä kai pitää johonkin laittaa, jos ei saa muuten kiertämään sellaisella lämpötilalla että pumppu jaksaisi taloa lämmittää.

Minulla tämä sammutetun tulitikun savu in indikaattorina ilmankierrolle.

- Velsku

 

[Tonttuj]

Ihan vaan vinkkinä jos haluaa tuon saman miinus - Velsku rimpsun kirjoitella käsin joka ikiseen viestiin:

https://lampopumput.info/foorumi/account/signature

 

[Suunnittelija75]

Ilma liikkuu puhalluksen välittömän vaikutusalueen ulkopuolella painovoimaisesti. Tälläinen kone ei pysty imemään ilmaa paikasta X ja puhaltamaan sitä paikkaan Y, koska puhaltimessa on optimoitu suuri ilmavirta vähäisellä painehäviöllä (toisin sanoen voidaan käyttää hiljaista nopeutta kohtuulliseen ilmavirran aikaansaamiseen).

Vaikutus on aina paikallinen, vaikka laittaisit imukanavat tuohon koneen päälle että väkisin tulisi yläkerrasta, kone vain lopettaisi puhaltamisen kokonaan.

Eipä tuohon portaiden alapuolelle olisi ollut kovinkaan vaikea tehdä pientä tasaista koteloa mihin sisäyksikön saa kiinni. Jos useita ukkoja käy paikalla niin aika tyhjänpäiväistä puuhaa on ollut.

 

[Espejot]

Olisiko joku toinen paikka tuottanut paremman tuloksen... nyt jos asiaa ajatelee fysiikan vinkkelistä niin pumppu on lämmitänyt ilmaa ja se ilma on levinnyt fysiikan sääntöjen mukaan. Olisko lämmitystehoa saanut paranettua jollakin toisella sijoituspaikalla? Nyt pumppu on laskenut kulutusta jonkin verran.

 

[Velsku]

Tuosta portaiden alapuolesta olet ihan oikeassa. Sitä itseasiassa vähän pohdittiin jo silloin. En muista, mikä syy oli hylätä (virhe...), mutta nyt viime loppuvuonna jälkikäteen ollaan vaimon kanssa mietitty siihen kotelon tekoa ja pumpun siirtämistä. Se voi vielä tulla vaihtoehdoksi, jos tähän ei saa tyydyttävää ratkaisua.

Espejot: Lämmitysteho paranee, jos pumppuun saa ilmettyä kylmempää ilmaa ja lämpimän ilman saa leviämään laajemmalle tehokkaammin, ihan fysiikan sääntöjen mukaan. Pumppu on tosiaan toiminut ja lämmittänyt ilmaa ja ihan selkeitä säästöjä tuottanut. Nyt tälle kylmälle kaudelle vain ei ole kunnolla saanut enää ilmaa kiertämään.

 

[Velsku]

Tein illalla pienen viilauksen ilmankiertoon. Havaitisin, että pumpun ilmavirran sivu törmää poraan kaiteeseen. Siitähän se osuus ilmavirrasta sitten hidastuu ja nousee ylös. Asennuspaikka oli kaukosäätimestä valittu "oikein" eli, seinän viereen laitettu, mutta se esti ilmavirtaa kääntymästä yhtään seinään päin. Poistin tuon asetuksen, jotta sain käännettyä pykälän verran seinään päin ilmavirtausta. Parasta olisi, jos vasemman laidan osuutta voisi kääntää pykälän seinään päin ja oikea laita puhaltaisi suoraan, mutten keksinyt miten sellaisen saisi aikaiseksi. (ei taida olla mahdollista millään?)

Tuon muutoksen johdosta en huomannut heikentynyttä ilmavirtausta portaiden alapäässä vaikka ilma puhalletaan nyt enemmän seinäänpäin kuin ennen. Mutta nyt näyttää siltä, että pakkasen kiristymisestä huolimatta olohuoneen lämpö taittui laskusuunnasta pieneen noususuuntaan. Se toki voi johtua elämisen tuottamasta lämmöstä, mutta vähän tuo kielisi siittä, että isompi ilmamassa voisi nyt lämmetä pumpun avulla ts. ilmankierto parani.

Viivan ajankohtana vaihdoin asetusta. Pumppu kävi myös pois päältä ja uudelleen päälle laitettuna puski vähän kuumempaa hetken. Siirtyi myös 10min lyhempään sulatusväliin, mutta sitli tuo olohuoneen lämpötila on nyt ollut illan nousulla. Onpa tuo violetti "pumpuun tuleva ilmanlämpökin" vähän tasaisempi viiva, eikä seuraa niin terävästi tuota pumpun puhaltaman lämmitysilman lämpöä.

Aamulla saa varmistuksen tästä, kun nukkuva perhe ei tuota lämpöä niin paljoa askareissaan.

 

[Poistunut käyttäjä 16081]

Jos oletetaan, että nykyinen paikka olisi huono, niin paljonko kyseisellä laitteella, kyseisessä kiinteistössä voisi olettaa saavan kwh säästöä siinä "parhaassa mahdollisessa paikassa"?

Omassa tapauksessa alustavat laskelmat näyttää, että säästöä voisi tulla vuodessa n. ~4800kwh.
Tämä lukema tosin on noin puolet siitä energiasta, mitä kuluisi kun ilpin korvaisi suorasähköpattereilla.

Missä suhteessa kwh säästö nousee, jos kiinteistön koko on suurempi ja myös pumppu tehokkaampi?
Vai onko tässä vain "taivas rajana".

 

[VesA]

Noissa minun vanhoissa pumpuissani sivusuuntausta voi väännellä käsin kahdessa eri palassa. Voi olla että tuossakin hienosäätö vaatisi sitä että läpät on irrotettu moottoristaan. Homma on aika tarkkaa ja yllättävääkin kun tutkii eri paikoissa ilman suuntia. Jos läpät vapauttaa niilä voisi esmes puhaltaa aavistuksen ristiin niin että ilmavirta keskittyisi enemmän jossain kohtaa - vaikka siinä rappusissa.

 

[Velsku]

Mennään kyllä sellaiselle alueelle, että en ole laskelmia koskaan tehnyt. Ihan tuolla edellä olevalla päättelyllä olen päätellyt, ettei ilmavirta kunnolla kierrä. Eteenkään, kun pyyntölämpötila ja alakerran huonelämpötilaero on suuri. Lämmin ilma ei poistu porraskäytävästä, vaan palaa sinne nosteen takia takaisin. Yläkerrassa puolestaan tosi lämmin.

Pikaisesti katsottuna tuo sinun 4800kWh voi olla aika likellä. Pumpun ottoteho 800W, COP määrää paljonko voi säästää.
Laskelma pakko perustua johonkin oletukseen. Kuten keskimäärin vuodesta 1/4 tunteja, jolloin pumpusta otetaan koko ajan teho irti.
Eli 4kk --> ~120 päivää --> 2880h.

COP 2: --> 1752kWh (= 2190h * 0,8kW * COP 2 lämmitysteho - (2190h * 0,8kW ottoteho))
COP 3: --> 3504kWh
COP 4: --> 5256kWh
COP 5: --> 7000kWh

Mitkä onkaan sitten oikeat lämmitystuntien määrät ja reaaliset COP:t. Nimellis COP on 5 LN35:ssä muistaakseni.

Vuonna 2020 tehdyt sähkönsäätötoimenpiteet (pumpun hankinta, säästösuihkupäät) ja lämmin sää ovat laskeneet meillä kulutusta 6000 - 9000kWh. Alla olevasta taulukosta näkee, että -2 asteen keskilämpöisinä kuukausina kulutus on tippunut ~1000kWh /kk. Nyt joulukuussa olen lämmittänyt myös autotallia suoralla sähköllä.

Ei pumppua -2 astetta	Kulutus	Keskilämpötila
Tammikuu 2020	3034,77​	-2,1​
Joulukuu 2019	2891,04​	-1,9​
Pumpun kanssa -2 astetta
Maaliskuu 2020	1975,82​	-1,8​
Joulukuu 2020	1926,96​	-2​

Viime yönä pakkanen laske -8.2 asteeseen. Sisälämpötila myös 20 asteeseen ja on loivassa laskussa edelleen. Huomattavasti paremmin pysyy lämpö, mitä 26 asteen pyynnillä (ja jäässä kiinniolevalla sulatusanturilla, tosin nytkin mennään tunnin sulatusväleillä eikä sekään ollut optimi enää yöllä/nyt aamulla kennon lievästä huurtumisesta päätellen).

Nyt vaihdoin puhaltamaan pykälää alemmas ja katson vähän aikaa talon lämpöjä, miten reagoivat. Hivenen kääntyi ulkolämpötila ehkä nousuunkin. Mutta takan kyllä lämmitän jo tällä pakkasella tässä jonkin ajan kuluttua ja jatkan ilmavirran säätelyä.

Ehkä tästä saakin ilman kiertämään, mutta melko henkimaailman optimointia tämä on jos meinaa saada siten, että kun en ole takkaa lämmittämässä, niin talossa ei palelluta.

 

[Velsku]

Noissa minun vanhoissa pumpuissani sivusuuntausta voi väännellä käsin kahdessa eri palassa. Voi olla että tuossakin hienosäätö vaatisi sitä että läpät on irrotettu moottoristaan. Homma on aika tarkkaa ja yllättävääkin kun tutkii eri paikoissa ilman suuntia. Jos läpät vapauttaa niilä voisi esmes puhaltaa aavistuksen ristiin niin että ilmavirta keskittyisi enemmän jossain kohtaa - vaikka siinä rappusissa.

Hyvä idea, pitääpä tutkia varovaisesti kääntyykö käsin läppien sivusuuntasäätö ilman akseleiden vapauttamista. Korkeussäätö kääntyy, mutta se palautuu joka sulatuksella.

Eivät käännny...

 

[Espejot]

Espejot: Lämmitysteho paranee, jos pumppuun saa ilmettyä kylmempää ilmaa ja lämpimän ilman saa leviämään laajemmalle tehokkaammin, ihan fysiikan sääntöjen mukaan. Pumppu on tosiaan toiminut ja lämmittänyt ilmaa ja ihan selkeitä säästöjä tuottanut. Nyt tälle kylmälle kaudelle vain ei ole kunnolla saanut enää ilmaa kiertämään.

Jos pumppu saa kylmempää ilmaa niin COP paranee, kyllä. Mutta en nyt ole ohan varma että onko paremman paikan säästöpotentiaali kuinka iso. Onko tietoa paljonko pumppu vie nyt sähköä? Ehkä perusongelma tässä on että yhdellä pumpulla ei voi korvata kahta pumppua ja nykyinen asenuspaikka on kompromissi monen asian suhteen.

 

[Velsku]

Jos pumppu saa kylmempää ilmaa niin COP paranee, kyllä. Mutta en nyt ole ohan varma että onko paremman paikan säästöpotentiaali kuinka iso. Onko tietoa paljonko pumppu vie nyt sähköä? Ehkä perusongelma tässä on että yhdellä pumpulla ei voi korvata kahta pumppua ja nykyinen asenuspaikka on kompromissi monen asian suhteen.

Voihan se olla, että loppupeleissä paremmasta paikasta ei saisi merkittävästi enempää tehoa irti. Ja järkevin kahdessa kerroksessa olevaan taloon olisi olla kaksi pumppua. Muutenkin talon vaatima lämmitys energia on iso pakkasilla ja tuskin tämä pumppu yksin riittää siihen.

Suurin onglema on tässä asennuspaikassa, ettei olohuoneessa tahdo saada sohvalle asti lämpöä.

Pumpun sähkönkukutusta en kykene mittaamaan, koska ei ole pistorasia asennuksena. Asunnon kokonaiskulutuksen saan tarkasti, mutta siitä ei onnistu päätellä mitään. Lämpimän varaston lämpöpatterit, jääkaapit, pakastimet yms. Aiheuttaa niin paljon heiluntaa kulutukseen ilman pumppuakin.

 

[Velsku]

Pykälän alemmas suunnattu ilmankierto sai talon jäähtymään nopeampaa. Yläkertakin alkoi kylmetä heti. Palautin takaisin ylemmäs.

Sähkönkulutusta pääteltäväksi tuossa alapuolisessa kuvassa. Tuohon ympyröityyn aikaan ei ollut mitään "perheestä aiheutuvaa" tai muista (TV, radio, uuni, vedenlämmitys... yms.) aiheutuvaa vaihtelevaa kulutusta talossa. (Sähkön kulutus ei ole kalibroitu, mittaan omatekemälä mittarilla valonvilkuumisesta. Eli tarkkoja kilowatteja ei ole, mutta riittävän tarkkoja kuitenkin.)

Sulatuksella pumppu piikkaa täydelle teholle. Lämmittäessä tehontarve laskee koko ajan, kunnes tekee sulatuksen.
Piikin huiput 2.0-2.1kW ja alimmat paikat (oletettavasti kompura sammuksissa) 0.7kW-0.9kW. Eli reilun kilowatin...

 

[kotte]

Onko kenelläkään kokemusta, jaksaako tuollaiset "rupelli kattotuulettimet" painaa noin korkealta lämmintä alas olohuoneeseen? (vai vatkaisiko sekin vain yläkerran ilmaa)

Riippuu hiukan siitä, kuinka kuuma yläkerran ilma on ja millainen on tuulettimen nopeusasetus, mutta väittäisin, että toimii oikein hyvin. Itsellä on tuollainen tuuletin lähinnä nykyisellään painamaan kevätauringon lämpöä alakertaan ja paluuilmalle ei ole muuta reittiä kuin omaasi paljon ahtaampi portaikko, josta alas painettava ilma ja paluuilma asettuvat eri puolille. Tuosta on aikaisemmin vuosilta saatua kokemusta, että toimii hyvin myös ilpin lämmön levittäjänä sekä noin 10 metrin päässä sijaitsevan toisen ilpin jäähdytysvaikutuksen levittäjänä yläkertaan. Kaikissa tilanteissa puhaltimen pyörimissuunta on valittu painamaan katon ilmaa keskeltä alas.

 

[VesA]

Voihan sen ropelin laskea aika alaskin tappelemaan paluuvirtausta vastaan.. Intiassa niitä näki aika pitkänkin varren päässä.

 

[Velsku]

Nytpä saattoi tulla läpimurto tehtyä tässä ilmankierrossa. Vaatii toki pidemmän seurannan, mutta kaksi lämmitysjaksoa ja hyvältä näyttää.

Eri pumpun ilmansuuntauksen vaikutuksista:

• Alimmassa asennossa puhaltaa porrastasanteelle, josta nousee ilma pumpulle suoraan. --> ei toimi.
• Toisiksi alin asento puhaltaa niin alas, että osuu portaisiin ja käy kiertämässä lenkin portaiden alapäässä/ovella josta lämpö palaa takaisin porraskäytävään.
• Käytössä ollut, toistaiseksi parhaaksi todettu kolmanneksi alin asento (keskimmäinen) puhaltaa porraskäytävän yläpuoliseen alkakerran kattoon (yläkerran lattiaan), siten että ilma kiertää alakerran kattoa pitkin jotensakin. Osa törmää tuohon kattoon ja nousee yläkertaan/palaa pumpulle.

--> Toisiksi ja kolmanneksi alimmaisten puhallussuuntien väli on tosi iso tässä mitsun LN pumpussa!

Liikuttelin keskimmäistä läppää tänään käsin, siten että puhaltaa noiden puoliväliin.
Samaan aikaan laitoin myös takkaan tulen. (Harmi, kaksi muuttujaa, lämmin takka saa ilman myös kiertämään). Tosin yläkerran lämpömittari aika likellä takan yläpuolella, joten takan lämpö pitäisi näkyä siinä nousevana. Samoin takan lämpö nousee myös ylös, jolloin yläkerran lämpö pitäisi ylipäänsä nousta + ilmalämpöpumpun imuilman.

Tuon seurauksena kuitenkin yläkerta alkoi kylmetä alle pyyntilämpötilan ja alakerta puolestaan lämmetä. Lisäksi pumppu mittaa yläkerrasta pyyntilämpötilaa kylmempää imuilmaa koko ajan ja lämmittää sen seurauksena enemmän.

Tein tuon muutoksen yhdesti, minusta näyttää vahvasti siltä, että sulatuksen jälkeen läppä palasi tuohon asentoon. Eli laite ei liikuttanut sitä kumpaakaan äärilaitaa vasten, joka olisi palauttanut sitä alkuperäiseksi. Toivottavasti näin myös käy!

 

[Velsku]

Edelläkuvattu toimita jatkuu edelleenkin. Tämä alkaa vaikuttaa nyt hyvältä!
Yläkerran ja alakerran välinen lämpötilaero kaventuu edelleenkin.
Siiveke palaa käsin säädettyyn paikkaansa sulatusjakson jälkeen! (koska laite ei käytä ihan täysin kiinni luukkua sulatuksen aikana)

 

[blobbo]

Tuollainen korkea ja avoin yläkerta on kyllä helposti hankala lämmitettävä Ilpillä. Itselläkin sellainen löytyy. Usein tuollaiseen tilaan yhdistyy vielä isot ikkunat, jotka myös hankaloittavat tilannetta. Eli kun lattialämmöt ja patterit käännetään pois päältä, alkaa ikkunapintoja pitkin valua alas kylmää virtausta, ja kun Ilpin puhallus pyrkii aina sinne yläkertaan, tulee alakertaan melkoisen paljon ilman liikettä ja kerrostumaa. Lämpömittarin perusteella ero ylä- ja alakerran välillä ei välttämättä ole iso, mutta kun yläkerrasta menee alakerran "tuulitunneliin", tuntuu alakerta todella kolealta ilman liikkeen vuoksi. Ratkaisuhan tuohon olisi lisätä alakerran lämpöä, mutta Ilpin tapauksessa se helposti tarkoittaa sitä että yläkerta sitten lämpenee liikaa. Varovaisella lattialämmityksen käytöllä voisi saada paremman lopputuloksen, mutta se on tietysti kaikki sitten ILPin kuormasta pois. Ja toki sekin lämpö lopulta sinne yläkertaan nousee.

Kattotuuletinta olen itsekin pohtinut, mutta epäilen vähän ettei siitä hirveästi ole iloa 5 metrin korkeudessa, kun pitkä varsi ei ole vaihtoehto. Ja toki epäilyttää myös, että kattotulletin osaltaan vielä lisää "vedon tuntua". Toki jos sen avulla voisi ottaa Ilpin puhalluksesta yhden pykälän pois, voisi hommassa olla järkeä.

 

[Velsku]

Täsmälleen sama ongelma meillä sitten @blobbo Isot ikkunat olohuoneessa vielä...
Nyt vaikuttaa siltä, että ongelma tosiaan helpottui. Kannattaa keskittyä hakemaan ilmankiertoa ihan tosissaan ja käydä kaikkia vaihtoehtoja läpi. Nuo viisi viimeistä lämmitysjaksoa on käsin säädetyssä puhallussuunnassa.
Alakerta jatkaa lämpeämistään, nyt yläkerta lämpötilan tipahtamisen (alkoi lämmin ilma siirtyä alas alussa) jälkeen on myös lievässä lämpötilan nousussa. (violetti + ruskea käyrä)
Keittiön lämpötilaan vaikuttaa selvästi pumpun ilmavirta, jokaisen sulatuksen aikana se reagoi kun ei lämmitysilmaa tule. Muuten jatkaa nousemistaan. Olohuoneenkin lämpötila heiluu vähänenemmän sulatusten tahdissa, kuin aiemmin.

JA mikä parasta, pumppu saa kylmempää ilmaa sisäänsä ja lämmittää koko lämmitysjaksonsa ajan => enemmän säästöä lämpimämpi huoneilma.

 

[Poistunut käyttäjä 16081]

Lämpötilojen heilumiseen sulatuksen aikana vaikuttaa todella paljon mittari/anturi ja sen mahdollinen kotelointi/päällyste. Keittiössä on saman valmistajan ja saman mallisarjan "koteloitu" anturi, se ei isommin muuta lukemia sulatuksien aikana, vaikka on suoraan puhalluksen linjalla. Olohuoneessa sen sijaan on paljas anturi, sellainen "metallipötkö", se reagoi todella nopeasti, jopa asteen laskulla, vaikka on kulman takana "piilossa" suoralta ilmavirralta. Päällystin varsin sinitarralla anturin, suhteellisen pieni vaikutus silläkin.

"Nopealla" anturilla hyvä tutkia ilmavirtoja...

 

[Velsku]

Olohuoneessa mulla nopea Dallas ds18b20 ihan koteloimatta. Se reagoi heti. Keittiössä, johon nyt selvästi ilmavirta kaartaa sekä yläkerrassa, pumpun päällä ja pumpun ilmavirrassa on Xiaomi mijia 2.

 

[pumpauttaja]

Mä oon kanssa käsin säädelly noita läppiä ja kun tuossa justiin manasin näitä kourun mallisia läppiä niin meinasin jotta otetaan ne pois. Sittehän mulla on pumppu perinteisillä läpillä. Meidän asennuspaikassa mielestäni nuo kouruläpät aiheuttaa vaan turhaan ilman pyörteilyä vaikka läpät käsin suuntaakin haluamaansa asentoon.
Lyhyen ajon jälkeen tuntu olevan hyvä peliliike tämä.

 

[VesA]

Mä oon kanssa käsin säädelly noita läppiä ja kun tuossa justiin manasin näitä kourun mallisia läppiä niin meinasin jotta otetaan ne pois. Sittehän mulla on pumppu perinteisillä läpillä. Meidän asennuspaikassa mielestäni nuo kouruläpät aiheuttaa vaan turhaan ilman pyörteilyä vaikka läpät käsin suuntaakin haluamaansa asentoon.
Lyhyen ajon jälkeen tuntu olevan hyvä peliliike tämä.

Pyörteily vaikuttaa kantamaan aika radikaalisti. Noissa minun Argoissa sivusuuntausläppiä ei parane paljonkaan kääntää jos haluaa ilman kauas pumpusta. Mittailinkin niitä ilmavirtoja, mutta en nyt löydä enää datoja.

 

[pumpauttaja]

Jos tuntuu ettei lämpö leviä niin hyvin kuin voisi niin suosittelen ehdottomasti kokeilemaan niin että poistaa nuo kouruläpät. Vartissa ne ekan kerran irrottelee ja takas menee muutamassa minuutissa.
Meillä ollut monta viikkoa putkeen pyynti pumpussa 25c ja nyt kun nuo läpät ollut reilun vuorokauden pois niin pyyntiä tiputettu 25->23 ja sisälämpötilat nousseet 0.5-1c. Harmi etten nää pumpun kulutuksia, mutta korvakuulolta UY painaa hommia selvästi enemmän. Ulkona lämpötila pysynyt kokoajan tässä nyt -4.5...-6 välissä
Neljättä vuotta jo tuo hommia painaa niin tunnen kyllä hyvin jo sen käytöksen, että pystyy jo vuorokauden perusteella sanomaan selkeästä parannuksesta.

 

[Velsku]

Kiitos @pumpauttaja hyvästä vihjeestä!

Tuo käsin säätäminen auttaa tosi paljon minulla. Ihan eri lämmitysteho lähtee nyt pumpusta huoneilmaan, eli suurempi ilmamassa kulkee pumpun läpi. Tuolla voisi vielä todennäköisesti parantaa nykyistäkin tilannetta.

Lisäksi nyt jostain syystä pumppu oli yöllä käynyt asennossa jossa oli palauttanut kouruläpät automaatti asentoonsa. Eli piti käydä aamulla manuaalisesti ne taas vääntämään "puoliväliin". Noiden läppien poisto ratkaisisi sen ongelman, jos joku automaattiasento silloin osuisi paremmin oikeaan suuntaan tässä minun asennuspaikassani.