Esitteissä oleva COP/mitattu COP

[Jooseppi]

Sanokaapa viisaat mistä johtuu suuret erot valmistajien ilmoittamien ja eri testeissä mitattujen COP arvojen suuri ero. Ymmärrän (tai luulen ymmärtäväni) kyllä, että esim. sulatusjakson huomioiminen laskee COP:a. Sitähän ei kai ole otettu huomioon näissä valmistajien ilmoituksissa. Koska erot kuitenkin ihmeellisen suuria, niin se ei kai selitä koko totuutta.

Eim. Toshiba Daiseikai RAS 10... , esite sanoo COP 4,51 100% teholla, +7 ast.. Osateholla pitäisi olla kai vielä suurempi. Näin olen ymmärtänyt tämän foorumin kirjoituksista. Ruotsalaiset ovat mitanneet +7 ast. 100 % teholla COP 3,2, 75%:lla COP 3,7 ja 50 %:lla COP 4,2. Ei lähelläkään valmistajan ilmoitusta. RM:n testeissä näkyy arvo +7 ast. COP n. 2,5. Tässä testissä mittauksessa tehtiin kommenteista päätellen jonkinlainen huijaus mikä vääristää kuulemma todellisuutta. Myös VTT:n mittaukset osoittavat samaa. Tossu on tässä vain esimerkkinä, muilla on sama juttu.

Onko niin, että valmistajat ilmoittavat arvot "lievästi" yläkanttiin, jolloin mahdolliset ostajat saadaan liikkeelle. Vai onko niin, että tohelot mittaajat eivät osaa asiaansa (tässä hieman arsykettä). Vaikka edellisessä on hieman "huulta", kyllä tämä on vakavasti esitetty kysymys.
Voihan tietysti olla niinkin, että olen liian sinisilmäinen, kun oletan, että ilmoitettujen arvojen täytyisi pitää kutinsa, tai sitten tässä on joku juju mitä en ymmärrä.

 

[VesA]

Vs: Esitteissä oleva COP/mitattu COP

Nuo tehoprosentit eivät invertterikoneissa tarkoita mitään helposti käsitettävää. +7 on wirallinen piste, jossa kaikki ilmoittavat tehot ja COPit.

Niinpä laitteiden softat on säädetty juuri siinä lämpötilassa antamaan valmistajan siihen pumppuluokkaan haluamat COP-lukemat. Näillä säädöillä saadaan sitten esitteiden 100% 'nimellisteho'.

Eli laite ei käy täysillä kun teho on 100%. Joku testaaja voi taas yrittää pakottaa koneen käymään täysin kierroksin vaikkapa juuri tuossa +7 lämpötilassa. Silloin COP on selvästi huonompi, mutta tehoa saadaan vaikkapa 150% verrattuna 'nimellistehoon'.

 

[tet]

Vs: Esitteissä oleva COP/mitattu COP

Eim. Toshiba Daiseikai RAS 10... , esite sanoo COP 4,51 100% teholla, +7 ast.. Osateholla pitäisi olla kai vielä suurempi.

Katselin Toshiban esitteitä, enkä löytänyt muuta mainintaa kuin että COP on +7°C lämpötilassa mitattu. Sitä en löytänyt, että onko se 100% vai 50% kuormalla, vai jollain muulla. Itse lukeman suuruusluokka viittaisi eniten ehkä 50% kuormalla mitattuun.

 

[jule-]

Vs: Esitteissä oleva COP/mitattu COP

Toshiba Daisekai RAS-10
Lämmitysteho 3,20 (0,60-6,20) kW
Virrankulutus 0,71 kW (lämmitys)
Puhallusilman määrä 632m3/h (lämmitys)

632/3600*1.205*1.005*(39-24)= 3.2kW 3.2kW/0.71kW= 4.51
632/3600*1.205*1.005*(35-24)= 2.3kW 2.3kW/0.71kW= 3.2
632/3600*1.205*1.005*(32.5-24)= 1.8kW 1.8kW/0.71kW= 2.5

Voisikohan ero selittyä mittausjärjestelyjen välisillä pienillä eroilla?

 

[tet]

Vs: Esitteissä oleva COP/mitattu COP

Toshiba Daisekai RAS-10
Lämmitysteho 3,20 (0,60-6,20) kW
Virrankulutus 0,71 kW (lämmitys)
Puhallusilman määrä 632m3/h (lämmitys)

632/3600*1.205*1.005*(49.5-20)= 6.3kW 6.3kW/0.71kW= 4.51
632/3600*1.205*1.005*(41-20)= 4.5kW 4.5kW/0.71kW= 3.20
632/3600*1.205*1.005*(36.5-20)= 3.5kW 3.5kW/0.71kW= 2.5

Voisikohan ero selittyä mittausjärjestelyjen välisillä pienillä eroilla?

Mistäs nämä lukemat ovat peräisin? ???

 

[teukka]

Vs: Esitteissä oleva COP/mitattu COP

Olen mittaillut silloin tällöin eli jatkuvasti noita juttuja. Imuilman lämpötilana voi pitää keskimäärin 24 astetta, jos huoneen lämpötila on 20 astetta, eikä ole erikseen mittaria. 20 on liian vähän!

(Fagerholmiko se sanoi, että liika on liikaa, mutta kohtuus on liian vähän! )

 

[jule-]

Vs: Esitteissä oleva COP/mitattu COP

Mistäs nämä lukemat ovat peräisin? ???

Erittäin salaisesta tietolähteestä.
Takaperin laskettua olemassa olevista tiedoista esitteessä.

 

[Julli]

Vs: Esitteissä oleva COP/mitattu COP

Imuilman lämpötilana voi pitää keskimäärin 24 astetta, jos huoneen lämpötila on 20 astetta, eikä ole erikseen mittaria. 20 on liian vähän!

Nämä on tietysti tapauskohtaisia asioita mulla tuo erotus on 1-2OC. Sisälämpötilan anturin siirsin 1,5 metrin korkeuteen.

 

[Viltsu]

Vs: Esitteissä oleva COP/mitattu COP

Sanokaapa viisaat mistä johtuu suuret erot valmistajien ilmoittamien ja eri testeissä mitattujen COP arvojen suuri ero. Ymmärrän (tai luulen ymmärtäväni) kyllä, että esim. sulatusjakson huomioiminen laskee COP:a. Sitähän ei kai ole otettu huomioon näissä valmistajien ilmoituksissa. Koska erot kuitenkin ihmeellisen suuria, niin se ei kai selitä koko totuutta.

Eim. Toshiba Daiseikai RAS 10... , esite sanoo COP 4,51 100% teholla, +7 ast.. Osateholla pitäisi olla kai vielä suurempi. Näin olen ymmärtänyt tämän foorumin kirjoituksista. Ruotsalaiset ovat mitanneet +7 ast. 100 % teholla COP 3,2, 75%:lla COP 3,7 ja 50 %:lla COP 4,2. Ei lähelläkään valmistajan ilmoitusta. RM:n testeissä näkyy arvo +7 ast. COP n. 2,5. Tässä testissä mittauksessa tehtiin kommenteista päätellen jonkinlainen huijaus mikä vääristää kuulemma todellisuutta. Myös VTT:n mittaukset osoittavat samaa. Tossu on tässä vain esimerkkinä, muilla on sama juttu.

Onko niin, että valmistajat ilmoittavat arvot "lievästi" yläkanttiin, jolloin mahdolliset ostajat saadaan liikkeelle. Vai onko niin, että tohelot mittaajat eivät osaa asiaansa (tässä hieman arsykettä). Vaikka edellisessä on hieman "huulta", kyllä tämä on vakavasti esitetty kysymys.
Voihan tietysti olla niinkin, että olen liian sinisilmäinen, kun oletan, että ilmoitettujen arvojen täytyisi pitää kutinsa, tai sitten tässä on joku juju mitä en ymmärrä.

Valmistajat ilmoittavat arvonsa Eurovent-sertifioinnin mukaan. Tämä on se ainoa virallinen luku.

http://www.eurovent-certification.com/en/Certified_Products.php?lg=en&rub=03&select_prog=AC1&select_partic=201&select_marque=TOSHIBA&select_class=AC1%20/%20A%20/%20S%20/%20R&tri_chp=&debut_affiche=0&indice_affiche=0

Pärren testissä ilmoittavat osateho-arvot eivät ole mikään valmistajien hyväksymä virallinen standardi. Se, että ruotsalaiset maahantuojat (ei siis ilmalämpöpumppuvalmistajat) käyttävät näitä arvoja esitteissään on vain kuluttajan harhaan johtamista ja tällä toiminnalla tuskin on valmistajien antamaa lupaa.

Jule
Toshiban RAS-10 arvot tulevat Euroventistä. 3,2 kW/0,71kW=COP 4,51

 

[VesA]

Vs: Esitteissä oleva COP/mitattu COP

Eurovent siis mittaa niinikään osatehoilla, RAS10:n maksimi ottoteho on siinä 1.7kW, josta 0.7kW ei ole puoliakaan.

En jaksanut etsiä speksiä, mutta ilmeisesti kukin vehje saa tehdä mitä lystää, eli sitä ajetaan normioloissa jonkinlaisilla automaattiasetuksilla.

 

[ras13n]

Vs: Esitteissä oleva COP/mitattu COP

Harmaapäisenä äijänä kysyin ison kylmäfirman harmaapäiseltä insinööriltä ilpeistä. Hän totesi että hän on keskittynyt isoihin kylmäkoneisiin eikä ilppien yksityiskohtaisiin tietoihin. Mutta eurovent on kylmäalalla se osapuoli johon uskotaan; katso sen tuloksia. Hakevat kuulemma tuotantolinjoilta satunnaisesti koneita testipenkkiin...

 

[VesA]

Vs: Esitteissä oleva COP/mitattu COP

Harmaapäisenä äijänä kysyin ison kylmäfirman harmaapäiseltä insinööriltä ilpeistä. Hän totesi että hän on keskittynyt isoihin kylmäkoneisiin eikä ilppien yksityiskohtaisiin tietoihin. Mutta eurovent on kylmäalalla se osapuoli johon uskotaan; katso sen tuloksia. Hakevat kuulemma tuotantolinjoilta satunnaisesti koneita testipenkkiin...

Joo.. tällä saa yhden luotettavasti samalla tavalla mitatun datapisteen melkein mille vehkeelle hyvänsä.

Valitettavasti kyseinen datapiste on silti suunnilleen yhtä hyödyllinen kuin paavin pallit: lämpötila on sellainen ettei suomalaisia taloja vielä juurikaan tarvitse lämmittää, ja valmistajat epäilemäti vaivojaan säästämättä virittävät vehkeensä antaamaan siinä kohtaa parhaan COPin, niinkuin tuo tossu jonka kompura juuri siinä pisteessä käy alle puolella teholla.

 

[Freeze]

Vs: Esitteissä oleva COP/mitattu COP

???
Ihmettelen suuresti tätä COP hälinää!
Nehän on vain arvoja, jotka on onnistuttu puristamaan koneista jossain testissä hetkellisesti.
Siihen COP arvoonhan vaikuttaa lähes kaikki mahdollinen.
Esim. mitenköhän ilman kosteus vaikuttaa COP arvoon?
Onko kukaan edes pohtinut mikä vaikutus sillä on saatuun COP arvoon.
Ei kai kukaan väitä uskovansa siihen, että saa kokoajan sieltä ILP:stä sen valmistajan mainoksessa lupaaman COP arvon jollakin tiietyllä ulkoilmanlämpötilalla?
Monenko auto kiihtyy 0-100 km/h nopeuteen siinä valmistajan lupaamassa ajassa?
Testissä onnistuu, mutta harvemmalla taviksella normaali oloissa.
COP arvo on saanut aivan liian yliarvostetun aseman lämpöpumppujen vertailuissa ja paremmuuden arvosteluissa.
Tuo mystinen +7C lämpötila nyt vaan sattuu olemaan jossain standardissa se sovittu arvo millä mitataan.

 

[ras13n]

Vs: Esitteissä oleva COP/mitattu COP

Kiitos Vesalle. Euroventin tilastot eivät todella lämmitä. Sekoitin tilastot promotelec taulukoihin. Siellä on kuitenkin maininta "conditions eurovent" ja lisäksi -7 arvot jotka kiinnostaa.

Jättääköhän Eurovent nämä jostain syystä -7 arvot julkaisematta , vai puuhaileeko Promolec omiaan ?

Freezelle: kyllä miehet vääntään tekniikan asiat aina numeroiksi piti ne sitten täysin paikkansa tai ei - muuten loppuu jutut Esson baarista. Naisille saattaa riittää onko auto punainen tai sinnen...

 

[tet]

Vs: Esitteissä oleva COP/mitattu COP

Eurovent siis mittaa niinikään osatehoilla, RAS10:n maksimi ottoteho on siinä 1.7kW, josta 0.7kW ei ole puoliakaan.

En jaksanut etsiä speksiä, mutta ilmeisesti kukin vehje saa tehdä mitä lystää, eli sitä ajetaan normioloissa jonkinlaisilla automaattiasetuksilla.

Tästä aiheesta oli joku aika sitten keskustelua, ja lopputulema taisi olla että termi "kompressoriteho" on väärä, pitäisi olla "antoteho". Siis tuossa uusimmassa R&R tulostaulukossa on "kompressoreffekt" vaikka ennen oli "värmeeffekt". Se teholukema 100%, 75%, 50% lienee prosenttiosuus laitteen nimellistuotosta tuossa kyseisessä mittauspisteessä. Nimellistuotto taas ei ole sama asia kuin maksimituotto, se on minulle arvoitus miten tuo nimellistuotto on määritelty.

Tämä selittäisi näitä "osatehoja" laitteen ottamassa sähkötehossa: antoteho on se määräävä tekijä mistä nämä prosentit lasketaan, ja mittapisteessä +7°C on laitteissa vielä niin paljon kapasiteettia reservissä että ottoteho ei ole lähelläkään maksimia.

 

[ras13n]

Vs: Esitteissä oleva COP/mitattu COP

Toshiban service manual käyttää termiä "capacity ratio" , joka on tietysti +7:ssä 100%, mutta +10 asteessa näyttää olevan n.107%.

 

[jule-]

Vs: Esitteissä oleva COP/mitattu COP

Korjasin virheeni tuohon alkuperäiseen kirjoitukseeni.
Vika löytyi langattomasta näppiksestä , josta oli patterit lopussa. :

 

[tet]

Vs: Esitteissä oleva COP/mitattu COP

Mistäs nämä lukemat ovat peräisin? ???

Erittäin salaisesta tietolähteestä.
Takaperin laskettua olemassa olevista tiedoista esitteessä.

Edelleenkin olen hieman pihalla. Onko nämä kolme lukemaa eri ulkolämpötiloista, eri osatehoilta, vai miten ne on saatu? Onko nuo kolme eri antotehoa ilmoitettu esitteissä? ???

 

[jule-]

Vs: Esitteissä oleva COP/mitattu COP

Lähtökohtana ovat nuo Joosepin kertomat COP arvot. Toshiban esite 4.51 , Råd&Rön 3.2 ja TM/RM 2.5.
100%:n kulutus tiedetään (710W) niin sitten pitää laskea millä lämpöteholla saavutettan äsken mainitut COP arvot.
Kun max puhallusteho on tiedossa (632m3) voidaan laskea mikä lämpöero tarvitaan jotta saavutetaan äsken selville saatu lämpöteho.
Näin saadaan selville millaisilla arvoilla ilmoitetut COP arvot on mahdollista saavuttaa. Tulokset ovat suuntaa antavia.
Menikö oikein? ??? Nyt aloin jo itse epäilemään.
Tarkoituksenahan oli vertailla eri testeissä olevia eroja. Mielestäni testissä ei tarvitse olla suurta eroa , kun ero jo kertaantuu loppua kohden.

 

[kriitikko_o]

Vs: Esitteissä oleva COP/mitattu COP

COP COP COP, Koputetaampa näin aluksi puuta (= päätä).

1) Askel: COP Carnot
Carnotin laskukaava: T1/(T1-T2), missä T1 on sisälle tuleva lämpötila (Kelvineinä) ja T2 on ulkoilmasta ottetu lämpötila (Kelvineinä) antaa teoreettisen COP arvon mihin pyrkiä. Eli esimerkiksi jos T1 = 57C = 330K ja T2 = 7C = 280 K, niin COP Carnot = 6,6. Tämän suurempaa COP ei voi edes teoriassa saavuttaa.

2) Askel: COP Tehdasmittaus
Käytännössä ideaalikonetta on mahdoton rakentaa: Miksi? Ulkoyksikön moottorin tehohäviöt, Sisäyksikön moottorin tehohäviöt, Kompressorin tehohäviöt,nesteen virtauksesta johtuva nesteen sisäinen kitka, Lämpöhäviöt putkistoissa (pituus vaikuttaa, eristemateriaali) jne.
Tehdasmittaus on tietynlainen ideaalitilanne, minkä ko. laitteesta voisi hetkellisesti saada ideaalitilanteessa.
Eli COP Tehdas voi siis hyvin olla vaikka se 4,51. Tässä on yleensä sulatusjaksot, lämmityskaapelit jätetty huomioimatta (eli ns. talvivarustus).

3) Askel: COP R&R tai vaikka COP Euroevent
Kun tehdään testi, niin se perustuu tiettyyn standardiin, Mikä on vallitseva ilmanpaine, Mikä on kosteus, Mikä on lämpötila jne. Testi on sitä parempi, mitä paremmin se vastaa normaalitilannetta. Itsellä on se käsitys, että COP R&R ja COP Eurovent antavat jo hyvn lähelle totuutta vastaavan kuvan. Eli esimerkisi COP 3,2 voisi olla jo tottakin +7C:ssa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että todellisessa tilanteessa ulkoyksikköön vaikuttaa mm: tuuli, aurinko, sääolot, joita ei testitilanteessa ole. Jotkut säätekiät voivat parantaa tulosta, toiset taas huonointaa eli on aika paha mennä sanomaan mikä todellinen COP. Samoin sisäyksikössä vaikuttaa sisäilman olosuhteet: Pölyisyys, ilmankulku huoneistossa, Asennuksen onnistuneisuus (kuinka pitkät putket, onko kylmäaine vajausta jne.) Koska tekijöitä on monia, niin COP testi on paremminkin yläkanttiin kuin alakanttiin. +7C:n COP:ista puhuttaessa: todellisuudessa 50% tehon COP +7C:ssa olisi se oikeampi kuin 100% COP. Eri testeissä voidaan COP helposti muuttaa esimerksi siten, että huomioidaanko sulatukset, lämmityskaapeli vai ei. Mittaustulokset paranevat (= lähestyvät totuutta) jos mittausjakso on pitkä.

4) Askel: COP TM Rakennusmaailma
Palataampa tähän surullisenkuuluisaan TM testiin. Mitä kauemmas normaaliosuhteista mennään, niin sen enemmän pieleen COP:kin menee. Eli COP 2,5 on jo pahasti alakanttiin. Todellisuudessa oman koneen COP on siis 2,5 ja 3,2 välimaastossa lähempänä kuitenkin 3,2 uskoisin. Sellainenkin näkökohta kannattaa huomioida, että kahdella naapurilla olisi täysin sama kone seinällä, niin COP voi hieman olla kuitenkin eri, johtuen kaikista niistä seikoista jotka mainitsin ja jätin mainitsematta.

Lopputulos: Kuinka oman laitteen COP kerroin voidaan siis päätellä? Yksinkertaisesti sähkötaulua seuraamalla tai sähkömittaria. Mittausjakso kun on esimerkiksi yksi vuosi, niin jonkinlaisen vuoden keskiarvo COP kertoimen siitä voi päätellä. Hetkellisiä... miten?...en tiedä.

 

[jule-]

Vs: Esitteissä oleva COP/mitattu COP

En oikeen tajuu nyt? ???
Kolmen kuukauden aikana mulla on menny 800kWh sähköä , miten saan siitä copin?

 

[kriitikko_o]

Vs: Esitteissä oleva COP/mitattu COP

Tarvitset pitkän ajan tilastot:

Esimerkki:
Talon lämmityskulut ilman ilppiä esimerksi vuodessa: 20 000 kWh (= sähköpatterit) = Talon lämmöntarve vuodessa.
Talon lämmityskulut ilpin kanssa. Esimerkiksi vuodessa 10 000 kWh. (= ilp + sähköpatterit)
Tällöin säästöä on syntynyt 20 000 kWh - 10 000 kWh = 10 000 kWh eli 10 000 kWh on siis ilmaista energiaa. Mutta onko tämä ilpin tuottama energia? -> Ei.

Jos nyt olet mitannut oman ilppisi sähkönkulutuksen vuodessa, joka on esimerksi 5 000 kWh, niin todellisuudessa ILPPi on tuottanut lämpöä siis 5000 kWh + 10 000 kWh = 15 000 kWh (= ilmalämpöpumpun tuottama lämmitysenergia). Ja ainoastaan loput 5000 kWh on tuotettu esimerkiksi sähköpattereilla.

COP = ilmalämpöpumpun tuottama lämmitysenergia / ilmalämpöpumpun tekemä työ

Niin ilmalämpöpumpun vuosi COP = 15 000 kWh / 5000 kWh = 3,00

That's it.

p.s. Lisätään nyt vielä se, että keksin luvut hatusta.

p.s.2. Lisätään nyt vielä se, että ns. taloussähköä voi eliminoida sähkölaskusta kesän kuukausien perusteella, jolloin lämmitystä ei ole.

 

[tet]

Vs: Esitteissä oleva COP/mitattu COP

Lähtökohtana ovat nuo Joosepin kertomat COP arvot. Toshiban esite 4.51 , Råd&Rön 3.2 ja TM/RM 2.5.
100%:n kulutus tiedetään (710W) niin sitten pitää laskea millä lämpöteholla saavutettan äsken mainitut COP arvot.

Vaan tiedetäänkö 100%:n kulutus (eli ottoteho?). Kun ne kuormaprosentit taitavat olla anto- eikä ottotehosta ilmoitettuja. Ottoteho on sitten se mitä se sattuu missäkin tilanteessa tarvimaan, että saa annettua sen 100% lämpöä. Ja kaiken kukkuraksi se 100% on laitteen nimellinen antoteho, ei maksimi. :-\

 

[kriitikko_o]

Vs: Esitteissä oleva COP/mitattu COP

Jos ns. taloussähkö on noin kutakuinkin vakio, niin sitten COP Vuosi laskukaava olisi muotoa:

COP = (energian säästö ilpin kanssa vuodessa + ilpin tekemä työ vuodessa) / ilpin tekemä työ vuodessa.

Itse en saa COP Vuosi kerrointa tarkasti laskettua, koska minulla ei ole sähkön mittausta ilmalämpöpumpussa, mutta arvioita voi aina antaa: Mulla säästö sähkölaskussa on noin 4 000 kWh vuodessa.

JOS minun ilmalämpöpumppu käyttää vuodessa sähköä 3000 kWh, niin vuosi COP olisi tällöin:

(4 000 + 3000) KWh / 3 000 kWh = 2,3 Kuulostaa ihan järkevältä

Vastaavasti, jos ilppi olisi kuluttanut minulla 2 000 kWh vuodessa -> COP 3,0
Vastaavasti, jos ilppi olisi kuluttanut minulla 4 000 kWh vuodessa -> COP 2,0

Olisi kiva saada esimerkkejä tästä te jotka olette mitanneet oman ilpin sähkönkulutusta yli vuoden ja teillä on vertailulukemat edelliseltä vuodelta, niin mikä tulee vuosi COP-kertoimeksi. Mutta uskon, että sen pitäisi olla 2..3 väliltä.

 

[tet]

Vs: Esitteissä oleva COP/mitattu COP

edit: poistettu. :-X

 

[jule-]

Vs: Esitteissä oleva COP/mitattu COP

Oho
öö.. tuota noin.. pitäisikö perustaa oma fanclub.

kriitikko_o , kiitos ohjeistuksesta.
Koko juttu menee taas OT:ksi. Tuo pääkulutus on öljyssä niin se hieman hankaloittaa tuota laskentaa , lisäksi on tämä lauha ajanjakso.

edit: unohtu taas toi pääasia.

Vaan tiedetäänkö 100%:n kulutus (eli ottoteho?). Kun ne kuormaprosentit taitavat olla anto- eikä ottotehosta ilmoitettuja. Ottoteho on sitten se mitä se sattuu missäkin tilanteessa tarvimaan, että saa annettua sen 100% lämpöä. Ja kaiken kukkuraksi se 100% on laitteen nimellinen antoteho, ei maksimi. :-\

Jos ei välitetä noista ^^ niin eikö laskelma näytä kuitenkin mahdolliselta? Luvut ovat mielestäni saavutettavissa olevia lukuja. ???

 

[Jooseppi]

Vs: Esitteissä oleva COP/mitattu COP

Ensin on sanottava, että olipa mielenkiintoa ja osittain tunteitakin herättävä kysymys. Toiseksi sanoisin, että EI OLLUT TARKOITUS MILLÄÄN TAVALLA MOLLATA TOSHIBAA. Sen käyttäminen oli vain esimerkki.

Toivoisin vähän tarkennusta noihin ilmoitettuihin tehoarvoihin. Kun esim. Tossu ilmoittaa lämmitystehoksi 3,2(0,6-5, kW ja sähkötehoksi 0,7 kW +7 asteessa, niin olen ymmärtänyt, että ne ovat nimelistehoja (100 %) tuossa lämpötilassa. Onko näin? Kun näistä laskketaan COP, saadaan tuo 4,51.

Otetaanpa toinen esimerkki. Sanyo ilmoittaa tyypille 123EHN lämpötehoksi 4,2(0,9-5, kW ja sähkötehoksi 1165(250-1690) kW. Kun näistä lasketaan COP nimellisarvoilla 4,2/1165 = 3.61. Tämä vastaa siis eo. Tossun arvoa. Sanyo ilmoittaa kuitenkin esitteessään 50 % arvon 4,6. Eikö tämän mukaan myös Tossun 50 % arvo pitäis olla suurempi kuin 4,51? Luulisi, että molemmilla valmistajilla nuo nimelliarvot olisi määritelty samojen standardien mukaan.

Tämä COP arvohan on tavallaan näille värkeille kohtalon kysymys. Tietysti pitkäaikaisena eri olosuhteissa saavutettuna keskiarvona, kuten täällä on moneen kertaan todettu. Pitää kuitenkin muistaa, että kunkin hetken arvot määrittelevät yhdessä pitkäaikaisen arvon. Sitä kautta saadaan sitä kaikkien haluamaa energian säästöä. Lämmityksen miellyttävyys on myös monen mielestä tärkeä asia. Näin varmaan onkin, mutta jos hakee pelkkää (ei varmaan kukaan)miellyttävää lämmintä puhallusta, niin seinälle voisi ripustaa vaikkapa sisäyksikön näköisen sekä teho- että kierroslukusäätöisen sähköpuhaltimen, jossa olisi tarpeelliset suodattimet.

 

[VesA]

Vs: Esitteissä oleva COP/mitattu COP

Samat standardit niissä onkin. Eli eurovent määrittelee ilman lämpötilat sisä- ja ulkopuolella sekä vielä ilmankosteuden. Tarkentavia sääntöjä on virallisessa standardissa. Ja sitten ilmeisesti pannaan töpseli seinään:

http://www.eurovent-certification.com/en/Programmes/Characteristics.php

Valmistaja tietää tasan, mitä eurovent tekee, ja virittää vehkeensä tuottamaan esitteisiin halutut suoritusarvot eurovent-mittaoloissa. Niinpä ohjauslogiikka laittaa eurovent-oloissa kompuran käymään "vajaateholla", jotta saadaan hyvä COP. Eurovent nimeää tällöin ulossaadun tehon nimellistehoksi, jotkut kutsuvat sitä 100% tehoksi.

Tämä helppoa kuin heinänteko, koska +7 asteessa on helppo tuottaa järkevä teholukema kompuraa pahemmin kiusaamatta. Jos halutaan ennätys-COP joudutaan tinkimään nimellistehosta. Jos halutaan esitteisiin enemmän nimellistehoa joudutaan tinkimään COPista. Pumput eivät oikeasti ole kovin erilaisia, koska ne ovat samojen luonnonlakien alaisia, mutta ohjauslogiikan kehittäjä on saanut ohjeensa yhtiön myynninedistysporukalta.... Tällä hetkellä eurovent-pisteessä suositaan COPia, koska tehontarvitsijalle myydään sitten kylmästi vähän isompi malli.

Sitten kun vehje pannaan tekemään töitä tosissaan COP laskee luonnonlakien mukaisesti joka tapaukssa, eurovent-COP on tarjolla vain oloissa joissa pumppua ei Suomessa tarvita.

 

[kriitikko_o]

Vs: Esitteissä oleva COP/mitattu COP

Tuo on hyvä havainto. Oikeasti 100 % teho voi olla osateho jostain suuremmasta. Eli jopa 200 % tehot voisivat olla jopa mahdollisia, vai? Näin meitä vedetään höplästä. Ilmankos COP:it saadaan paukkumaan vielä siinä +7C:n lämpötilassa. Tämä voisi osaltaan selittää miksi TM:testissä COP arvot laskevat kuin lehmänhäntä, koska konetta on voitu ajaa jopa "200%":n teholla.

 

[Samppa]

Vs: Esitteissä oleva COP/mitattu COP

Poistin helvarin kommentin asiattomana. Joisain lainauksissa se vielä tosin näkyy, niihin en puuttunut.

 

[kriitikko_o]

Vs: Esitteissä oleva COP/mitattu COP

Tässä tulee linkki koskien EN 14511 standardia
http://mail.mtprog.com/CD_Layout/Day_2_22.06.06/1615-1815/ID102_SAHEB_final.pdf

Tässä samoja asioita:
http://www.eurovent-cecomaf.org/web/eurovent/web/review/review88.pdf

 

[janti]

Vs: Esitteissä oleva COP/mitattu COP

Tässä tulee linkki koskien EN 14511 standardia
http://mail.mtprog.com/CD_Layout/Day_2_22.06.06/1615-1815/ID102_SAHEB_final.pdf

Tämä raportti oli lähinnä standardin virhemarginaalien tarkastelua. Eri testilaboratorioiden testituloksia oli vertailtu keskenään.
http://lampopumput.info/foorumi/index.php/topic,1502.msg15376.html#msg15376
http://lampopumput.info/foorumi/index.php/topic,1010.msg9659.html#msg9659

 

[Aippi]

Vs: Esitteissä oleva COP/mitattu COP

Euroventissä valmistaja ei valitse tuotetta joka testataan vaan testaajat ottavat satunnais otannalla kolme samaa tyyppiä olevaa tuotetta jotka testataan kolmessa eri laboratoriosssa. Tulos on näiden kolmen keskiarvo. Näin ainakin kylmäpuolen laitteissa lauhduttimissa ja höyrystymissä. Tuotteet valitaan joko tuotantolinjalta tai jälleenmyyjän varastosta.