F470 BSA 10 tuloilmapatterin lämmityksen on/off toimilaite - säätö?

E

ErkkaH

Jäsen
Kiitokset kaikille forumilaisille - täältä saa ihan_parhaan_tiedon kaikesta asiaan liittyvästä. Vaan onko lie niin, että F470:n lisävaruste BSA 10 eli tuloilmapatterin lämmityksen on/off toimilaite - on sen verran uusi tai harvinainen värkki, etten löytänyt haullakaan tietoja?

Eniweis - semmosen asennutin ja pukkaa hiukan turhan kovaa löylyä tuloilmaan - ulkolämpötila: 12-16 astetta => tuloilma: 23-25 astetta.
Ohjeessa kerrotaan selkesäti ja tarkkaan, kuinka värkkiä säädetään, MUTTA unohdetaan kauniisti mainita VOIKO toimilaitteen irroittaa säätöä varten ns. vauhdissa vai pitääkö PILP pysäyttää ennen toimilaitteen irroitusta?

Bonuskysymykset:
- onko kokemusta tuloilmapatterin lämmityksen katkaisurajasta (oletusarvo 17 astetta) - onko sopiva ja miten riippuvainen muista säädöistä?
- pitääkö/kannattaako tuloilmapatterin säätöä muutella: kesä/talvikausi vai pärjääkö yhdellä säädöllä hyvin?
- ohjeessa sanotaan että 3:s asennosta ei saisi alas ("Pieneenvirtaukseenliittyvänjäätymisriskinvuoksipieninsuositeltuasetuson3"), MUTTA mistä se tuo 3:s asento lasketaan kun säätöasteikossa on vain N-merkintä, lasketaanko se siitä ylöspäin, VAI toisesta päästä, kun onnettomat ovat jättäneet asteikosta numerot pois :( ???
1629355761469.png
 
Tuo kuvassa oleva näyttää ihan perus Danfoss tyylisesta patteriventtiilista. Kyllä tuosta huoletta voi termostaatin irroittaa perussäätöä varten vaikka runko on pilp:ssa kiinni. Neula ei tule tuosta irti muuta kun vetämällä ja niin kauan kun neula pysyy paikoillaan niin vettäkään ei vuoda.

Yleensä nuo patteriventtiilit ovat tehtaalta lähtiessä täysin auki asennossa, tuosta en osaa sen tarkemmin sanoa.

Muoks: N asennossa tuo on täysin auki, ainakin Danfossit.
 
Jep - samaa sanoi asentaja kun tavoitin - eli saa ottaa toimilaitteen pois vauhdissa.

Nooh - aukasin toosan - ihan hirvee tekele - ensinäkin kiinnityskaulus toimilaitteen jälkeen inhottavan pienellä - KAHDELLA kuusiokoloruuvilla kiinni ja tilaa niukalti. Ja sit se seuraava murhe - kumpaan suuntaanhan tätä kännetään jos halutaan virtausta pienemmäksi - täytynee arvata että ohjeen nuolen mukaan pienenisi? Niinjuu ja onhan siellä se asteikko stanssattuna vaikkei ohjeessa näykkään - ainoo vaan ettei tuota ohjeessa näkyvää asetusviivaa vaan näy missään :(

=> käännän muutaman askeleen yhteen suuntaan ja kattotaan kumpaan suuntaan lämmöt lähtee... kerron sitten tännekin...
 
Jos viittaat tuohon termostaatin alla olevaan (vaikeahkosti) pyöritettävään hopeanvärisen metallisylinteriin (josta edellä kuva), niin tuo osa pyörii vaikka kokonaan ympäri. Pitäisi löytää vaikka peilillä tihrustellen näkyvä pystyura venttiilin rungosta ja nuo luvut sitten viittaavat siihen, missa tuo ura pyöritettävän sylinterin numerotita ja muita merkintöjä kohtaa. Eli kohdassa N virtaus on rajoittamaton (täysillä) ja kohdassa 1 pienimmillään. Ohjeissa sanotaan, että numeroiden ja N:n välistä aluetta ei pidä käyttää (tulos epämääräinen). Eli vain joko N tai sitten numeroiden kattama alue käy.

Tuo asetus siis määrää maksimivirtaaman, johon irrotettava termostaattiosa pystyy täysin auki ollessaan säätämään virtauksen (tai johon virtaus asettuu, kun termostaattiosa on irrotettuna).
 
Löytyi muuten ohjelmointilogiikkavirhe BSA 10:n ohjauksesta - se virheellisesti tottelee sitä tasaantumisaikaa - mulla 4h - eli käy kuten kuvassa:
- ulkolämpötila ylittää raja-arvon (mulla 17 astetta) yli 4 tuntia => toimilaite sulkee tuloilmapatterin lämmityksen 4:ksi tunniksi, mutta VASTA 4h:n kuluttua
...eli kun päivällä on lämmin, niin F470 sulkee tuloilmalämmityksen kylmäksi yöksi - ja työntää kylmää yöilmaa sen tasaantumis-ajan verran eli 4h = AUTS - ny on loppunu ruottalaiskoodarilta logiikka kesken :(
(tai sitten tuolla on vielä joku säätö jota en ole löytänyt?)
 

Liitetiedostot

  • Tulolämpöpatteri-ohjelmointi.jpg
    Tulolämpöpatteri-ohjelmointi.jpg
    50,4 KB · Lukukerrat: 312
tällainen bsa10 tuli myös itselle mutta ilmeisesti kaikki asetukset eivät ole vielä kunnossa kun en näe tuota valikkoa mistä tuo tuloilman lämpötilan esto asetetaan.

Jos laitan 5.2 lisävalikosta "PILP:n laajennetut toiminnot" päälle niin saan asetuksen esiin mutta laitteeseen tulee hälytys ja jäätymisenestopelti sulkeutuu.

Tässä on asennettuna myös tuo axc20 lisävarustekortti. Noissa ”pehmeät lähdöt/tulot" asetuksissa on asetettu x7 kohtaan "hälytys" ja muissa aux1-5 kohdissa ei ole mitään. Sama hälytys ja pellin sulkeutuminen tapahtuu myös jos vaihdan tuohon x7 kohtaan tuloilman lämmityksen esto

Osaako joku kertoa ovatko nämä asetukset oikein vai onkohan sähköasennukset kenties väärin/puutteelliset?
 
Se tuloilmapatterin eston rajalämpötila on tosi hyvin piilotettu - en muista valikkonumeroa ulkoa, mutta se automaattitilan asetuksissa tai automaattitilan lisä-asetuksissa. Luulin alkuun itsekin että tää on väärin asennettu tjsp ja piti luntata ohjekirjasta että missä se on.
 
Oletteko olleet tyytyväisiä tähän BSA10 ratkaisuun? Pystyykö tällä siis säätämään tuloilman lämpötilan aina esim 19 asteeseen vai onko tässä toimintana ainoastaa että tuloilmapatterin lämmityksen saa pysäytettyä jonkun tietyn ulkolämpötilan ylityttyä? Meillä siis minimilämpötila lattialämmitykselle 27 astetta jotta kylpäärin lattia pysyy lämpimänä ja tuloilma tietysti lämpenee jos ei RN1 venttiiliä jaksa käsin säädellä. Mietin vain että onko patteritermostaatti parempi ratkaisu kuin tuo BSA10?
 
EHDOTTAMASTI patteritermostaatti - itselläni on tuo BSA10 joka toki "tulppaa" tuloilman lämmityksen säädetyn X ulkolämpötilan jälkeen, MUTTA vasta kun säädetty aika Y on kulunut, Y on pakko pitää muutamassa tunnissa jotta järjestelmä ei reagoi liian nopeasti lämpötilaheitoihin, mutta se taas tarkoittaa sitä että:
a) helleaamuina tuloilmana pukkaa kuumaa Y tuntia rajaarvon ylityksen jälkeenkin, mikäli yölämpötila on laskenut alle raja-arvon yöllä :(
b) syysiltoina tuloilmana pukkaa todella KYLMÄÄ syksyisin jos päivä on sattunut olemaan lämmin ja yö todella kylmä :(

...eli tehtaan pitäisi muuttaa ohjelmistoa siten, että BSA10 toimisi HETI kun rajaarvo ylittyy/alittuu
=> koitin laittaa tästä vietiä tehtaalle ja maahantuojalle, mutta eivät reagoineet asiaan :(

Muutenkin BSA10 häviää patteritermostaatille koska sehän ei säädä tuloilman lämpöä muuten mitenkään => tuloilman lämpötila heittelee
Bonuksena vakiona semi-helpohko tuloilman patterin säätö on BSA10:ssä kovattu ERITTÄIN hankalalla virityksellä - vakiossa säätö kestää n. 5min, BSA10:ssä 50min :(

Ainoa hyvä puoli BSA10:ssä vrt. patteriventtiili lienee se, että patteritermostaatin asennus saattaa aiheuttaa takuu-murheita jos laite joskus korkkaa tjsp?
 
Vai että sellainen värkki tuo on. Tässä jo meinasin kysellä tarjousta asennuksesta. Olisi pitänyt asennuttaa se lisäkortti yms. Eihän tuo ole yhtään sitä mitä kuvauksesta saa käsityksen. Miten vaikeaa olisi tehdä termostaattiohjattu säätöventtiili mallia 19 astetta kiitos tms.
 
Onkos kellään ideoita sopivista patterivettiileistä. Toki jos löytyy ohjattavaa mallia, niin voisi harkita arduinon tms kanssa leikkimistä.
 
byteman sanoi:
Vai että sellainen värkki tuo on. Tässä jo meinasin kysellä tarjousta asennuksesta. Olisi pitänyt asennuttaa se lisäkortti yms. Eihän tuo ole yhtään sitä mitä kuvauksesta saa käsityksen. Miten vaikeaa olisi tehdä termostaattiohjattu säätöventtiili mallia 19 astetta kiitos tms.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ei ole vaikea. Voi toteuttaa patteriventiilinä tai moottoriventilillä. Itseläni oli jälkinmäinen mutta harvemmin sitä moottorilla toteutetaan koska hinta - itsellä systeemi on jalostunut MLP siirtymisen myötä. Jos mootoriin päätyy niin ventiili + mootori on 50-100EUR esim tämän tyyppinen (KVS arvoi saa ja voi olla pienempi). Voi olla että minulakin lojuu nurkissa. Sitten tohon tarvitaan ohjausyksikkö joita löytää myös käytettynä. Itseläni oli/on Simensin RLU200 sarjan ohjain. Muut kertoo sitten patteriventiileihin perustuvista ratkaisuisuta mutta ne taitaa perinteisesti olla on/off vai onko muunlaisia patteriventiilejä? Säätöön löytyy vaikka mitä mutta jos haluaa edullisesti niin esim. tori.fi tai ebay.de tarjonta rajoittaa. Varsinkin jälkinmäisestä löytyy vaikka mitä.
 
LVI säätö ei varsinaisesti ole tuttua(vielä), mutta koen ymmärtäväni lukemaani, niin onko jotain projektisivustoja tms. Lähinnä mietin mitä kaikkea tarvin tuollaiseen moottorisäätöiseen(alkoi heti kiinnostamaan vaihtoehtona), Venttiili + moottori, ohjausyksikkö, lämpötilaanturi huoneistoon menevään kanavaan?, virtalähde moottorille ja ohjausyksikölle.
 
Suosittelisin, että valitsisit yksinkertaisemman lähestymistavan, jollainen olisi etäanturilla varustettu mekaaninen radiaattoriventtiili. Esimerkiksi käy yhdistelmä venttiilirunko (esim. RA-sarja, vrt,
https://www.danfoss.com/fi-fi/produ...tor-thermostats/radiator-valves/#tab-overview) ja termostaattianturi (esim.
https://www.taloon.com/patteritermostaatti-0-2m-ra2972). Etenkin venttiilirunkoja on vaikka minkälaisia ja noita on LVI-alan liikkeissä ja verkkokaupoissa monta sorttia ja kannattaa katsoa hintoja.

Anturi siis asennetaan tuloilmakanavaan kapillaariputken päähän (kiinteä putki, purettavissa rullalalta tarpeelliseen pituuteen) ja itse termostaattiventtiilin tulisi sijaita vähintään huoneenlämpöisessä tilassa (jollainen iitse pilpin sijoitustila lienee) joko nykyisen venttiilin korvaajana tai sen kanssa sarjaan kytkettynä.

Olikohan tuo venttiili kennon lähtöpuolella tai olisiko putkessa vapaata osuutta, johon voisi asentaa saman valmistajan FJVR-tyyppisen paluutermostaattiventtiilin? Jos tuo on mahdollista, ratkaisu ei vaadi silloin etäanturia, vaan venttiili ja sille tarkoitettu säädettävä termostaattiosa on tarkoitettu mittaamaan suoraan tässä tapauksessa kennolta tulevan virtauksen lämpötilaa. Termostaatti pitää palaavan vesivirtauksen suunnilleen asetettuna. Käytännössä tuolla tavoin saa lämmitystarpeen mukaan kompensoituvan säädön (talvella tuloilman lämpötilaa nostetaan ja kesällä lämpö katkeaa automaattisesti; systeemi hoitaa myös jäätymissuojauksen), kun asettaa paluuvirtauksen lämpötilan jonnekin +10 ... +15 asteen hujakoille (minimi on n. +5 astetta ja maksimi 40 astetta tai 80 astetta anturivaihtoehdosta riippuen; suosittelen edellistä). Noitakin löytyy em. myyjiltä.

Sähköisillä säädöillä ja pumppuratkaisuilla sun muilla tuskin saavuttaa mitään etenkään tuohon FJVR-vaihtoehtoon nähden, paitsi tietenkin korkeammat kulut ja suuremman vikaantumisherkkyyden.
 
Kiitokset suosittelusta, myönnettävä on, että sopivan yksinkertaiselta ja toimivalta vaikuttaa eikä hintakaan tunnu pahalta. Mulla on riittävästi erilaisia projekteja pinossa, että josko tästä yrittäisi selviät KISS periaatteella. Tuo anturin sijoittelu hieman mietityttää. Se palikka eli varsinainen anturi pitäisi siis jotenkin saada sinne kanavaan. Yksi vaihtoehto voisi olla suodatinkotelon juuresta tms. Ei se 2m kapillaariputkea kovin kauas yllä.
 
byteman sanoi:
Yksi vaihtoehto voisi olla suodatinkotelon juuresta tms. Ei se 2m kapillaariputkea kovin kauas yllä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kannattaa tosiaankin asentaa aika lähelle kennoa (toki sen jälkeen ilmavirran suhteen). Tällöin on nimittäin periaatteessa mahdollista säädellä etäanturin paikkaa niin, että ilmavirtauksen kylmempi tai lämpimämpi kohta osuu anturiin (tällä on vaikutusta, kun käyräsäätö nostaa lämmitysveden lämpötilaa pakkasilla).

Pari lisäkommenttia vielä etäantureista: muistaakseni erikoistilauksesta on saatavana myös pitemmällä kapillaarilla varustettuja antureita (olisikohan ainakin 5m asti?). Toisekseen, erikoistilauksesta on saatavana myös sellaisia antureita, joiden kylmäainetäytös on tavallista suurempi ja jotka eivät reagoi itse säätöosan ja anturin minimilämpötilan perusteella, vaan todellakin vain etäanturin lämpötilaan. Tällä voi olla merkitystä säätimen sijoituskohdan ja itse lämpöpumpun sijoitustilan perusteella tai sitten ei (kunhan pitää mielessä tämänkin asian).

Jotkut ovat kytkeneet termostaattiventtilin vanhan ruuvisäätimen rinnalle (eräänlaisena varmistuksena). Itse kytkisin sarjaan tai poistaisin ehkä ruuvisäätimen kokonaankin, sillä termostaattiventtiilirungossakin on joka tapauksessa oma virtaussäätömahdollisuutensa valmiina.
 
Kukahan täällä Lohjan seudulla tulisi tuollaisen patteriventtiilin asentamaan F470:een? Kyselin parista paikasta, niin ei olleet kuulleetkaan moisesta virityksestä. Kun kyseessä on uusi VILP, niin uskaltaako tuollaisen muuten asentaa vai pitäisikö tyytyä suosiolla tuohon BSA10 kikottimeen?
 
Ei kai tuollainen osaavalle putkarille pitäis olla vaikea rasti, mutta todennäköisesti ns liian pieni keikka. Tuon BSA10:n pelkät osat maksaa mulla 670€ (BSA10 + AXC20) ja työt päälle (stetson 2-300€), niin ei houkuttele alkuunkaan. Varsinkin jos toiminta ei ole sitä mitä oikeasti tarvisi. Patteriventtiili ja termostaatti ulkoanturilla näyttäisi olevan alle 80€ ja toiminta olisi mitä kaivataan. Isompi riski mun mielestä on unohtaa avata se kuusioavsimella kiinni laitettu venttiili ensimmäisillä pakkasilla kun se, että tuo termostaatti ei toimisi.
 
Jullikka sanoi:
Alla laskulta venttiilien tyypit, joita meidän asennuksessa käytettiin:
- Patteritermostaatti Oras M30 5000 Irtoanturi 44300
- Patteriventtiili TA-TRV-3 DN 15 Suora ilman yhdist
- Patteriliitin TA DN 15 Kova

Eli 5m irtoanturi on meillä, 3m riittäisi mutta ei tuntunut löytyvän. 2 metrin anturilla oleva ei riitä, nim. kokemusta on. Patteritermostaatin anturi pantiin meillä tuloilmakanavan kylkeen Armaflex-teipillä, on mielestäni toiminut hyvin.
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Mulla tuloilman lämmityksen alkuperäinen venttiili näyttää tältä. Onko nuo puristusliittimiä vai mitä? Ei ole aiemmin tullut vastaan noisia "viritelmiä". Kone on talotehtaan(Kastelli) asennuksena. Lähinnä mietin, että minkälaiset liitoskappaleet tuohon tarvii?
 

Liitetiedostot

  • IMG20230724155051.jpeg
    IMG20230724155051.jpeg
    91,1 KB · Lukukerrat: 341
Viimeksi muokattu:
byteman sanoi:
Mulla tuloilman lämmityksen alkuperäinen venttiili näyttää tältä. Onko nuo puristusliittimiä vai mitä? Ei ole aiemmin tullut vastaan noisia "viritelmiä". Kone on talotehtaan(Kastelli) asennuksena. Lähinnä mietin, että minkälaiset liitoskappaleet tuohon tarvii?
Klikkaa laajentaaksesi...
Tuo näyttää siltä että lukitus sokka pois ja putket voi vetää erilleen jos muu osa antaa sen verran myöten. Ilmeisesti sisällä o-renkaat tiivisteenä.
 
Mitä nämä pehmeät lähdöt ovat? Mitä nämä 5 eri AUXia ovat? Onko väliä mitä mihinkäkin AUX toimintoon laittaa? Itseä kiinnostaisi sellainen laittaa, että kun nibe f470 alkaa lämmittää vettä niin lattialämmön vesi tippuisi muutaman asteen alaspäin. Myös tuon tuloilmapatterin jos saisi pois käytöstä vaikka yli 8 asteen keleillä olis tosi jees, mutta onko kaikissa F470:ssä tämä toiminto? Miten tämän ulkoisen koskettimen kanssa sitten toimii? Itsellä on siis tälläisiä erillisiä lcd näyttöjä huoneissa, jotka ovat jakotukkiin yhteydessä.
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös Bottom