FD35VABH OK 230 m2 - Sähkön kulutusseurantaa...

[phuksi]

Morjens,

Ajattelin näin lavvantain vietteeksi pistää vähän tuloksia taannoin hankitusta pumpusta ja havainnoista sähkönkulutukseen. Oheisessa linkissä http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=6031.0 alkuperäinen suunnitelma ennen asennusta, en lähde sitä kertaamaan. Kone siis tuli hommattua ja asennettua huhtikuussa 2009, alkuperäisen suunnitelman vaihtoehto 1:n mukaiselle paikalle (ulkoyksikkö tosin kuistin toisella laidalla). Laite on Mitsun FD35VABH. Oheisessa seurannassa ei ole mitään akateemista, elintapojen normalisointia vertailukelpoisiksi vuosien välillä, manipulaatioita vallitsevaan säätilaan tms. jolla voisi todentaa ja argumentoida havainnot suuntaan tai toiseen. Pelkkiä lukemia matkan varrelta sellaisena kun mittari ne antaa sisältäen kaiken sähkön joka tontilla on kulutettu. Toki päiväkohtaisesti :

Listassa vuosi 2007 on mennyt edellisen asukkaan säädöillä ennen kuin itse perehdyin teknisen tilan vipstaakkeleihin, ja joiden avulla talven 2008 aikana haeskelin asetuksia lähemmäs totuutta. Niihin lukemiin ei kannata sen enempää kiinnittää huomiota kuin että kyllä sähköä saa näköjään kesälläkin kulumaan reippaasti

Pumppu on asennettu huhtikuun puolivaiheessa 2009. Samalla on vedetty yläkerran lämmöt lattioista kokonaan kiinni, ainoastaan vessoissa ollut kierto lattioissa. Alakerta jatkanut samoilla säädöillä kuin ennen pumppua. Mitä nyt vesivaraajan pudotin hyvin alas kesäksi. Näin mennyt aina nyt joulukuun puoliväliin jolloin oli pakko avata yläkerran kiertoja ja samaten nostaa varaajan lämpötilaa +40 asteesta 60 asteeseen jotta alakertaan riittää lämpöä kun alkoi mittari ulkona pysytellä useamman päivän -20 asteessa.

Tein myös viikon mittaisen empiirisen kokeen marraskuun alkupuolella niin, että pistin lämpöpumpun pois päältä ja avasin lattioiden kierrot yläkerrassa. Tulos seuraava: varaajalla päivä/yö oli 21/71 kWh, pumpulla 27/50 kWh.

Pumppu tuottaa kyllä hyvin lämmintä ilmaa ja se jakaantuu tasaisesti. Mukavuudesta voi olla montaa mieltä, mutta lämmin lattia on kyllä aika POP. Käytännössä pumpulla on pidettävä huoneen lämpötila 21 asteessa kun ennen 20 riitti pitämään varvasanturin sietoalueella (paljon laattaa lattiassa).

Oma näkemykseni siis on, että pumppu on melkolailla turha nykyaikaisessa kohtalaisen hyvin eristetyssä talossa. Enkä jaksa uskoa että se maksaisi itseään koskaan takaisin. Toki ei pidä unohtaa sen tuomaa mukavuusarvoa viilennyksen muodossa kun on lukisivu etelään ja melko reippaalla lasiosuudella varustettuna. Eikä siitä nyt varsinaisesti haittaakaan ole.

[EDIT 5.4.2010]

Lisäsin tähän ketjun alkuun yhteenvetoja kulutuksesta pidemmältä ajalta, myös normitettuna. Kesäajalta 2009 seuraamalla päiväsähkön kulutusta reilun kahden viikon poissaolon ajalta voi todeta, että torpan tyhjäkäyntikulutus vuorokaudessa on 16kWh kun on normaali käynti & valmius kaikissa laitteissa.

Ohessa vielä rakennuksen k-arvot
YP: 0,15
US: 0,23 sekä alakerta joka Leca-harkkoa ja yläkerta joka puurunkoinen tiilivuorattu
AP: 0,21

[EDIT 23.5.2010]
Päivitetty huhtikuun tiedot.

[EDIT 20.10.2010]
Päivitetty viimeisimmät tiedot taulukoihin ja graafeihin. Poistin kesä-elokuut normitetusta graafista.

 

[teukka]

Vs: Sähkön kulutusseurantaa...

Kulutuslukemissa kiinnittää huomiota kesäajan suuri kulutus, joka näyttää, että muuhun kuin lämmitykseen menee yli 10000 kWh/vuosi. Se selittää kyllä paljon tilannetta ja johtopäätöksiäsi. Siis koko ajan on yli kilowatin teho päällä, vaikka et lämmitä. Mihin se menee?

 

[Sammypiru]

Vs: Sähkön kulutusseurantaa...

Noissa kesän luvuissa täytyy olla mukana käyttövesivaraaja ja varmaan hiukan myös lämmitysvaraajaakin?

 

[teukka]

Vs: Sähkön kulutusseurantaa...

Otin mielessäni huomioon sen, että siinä on käyttöveden lämmitys mukana, ja senkin jälkeen se vaikuttaa isolta. Lämmityksen osuus muodostunee niin pieneksi, että talon koon ja tilajärjestelyn vuoksi olisi ollut ehkä etukäteen pääteltävissä ilpin kyseenalaisuus - jos se siis on sitä miltä näyttää.

 

[jarip]

Vs: Sähkön kulutusseurantaa...

Mihin tuo 50 kWh yösähköä kului, jos lämpöjä ei ollut päällä? Jossakin on joku kova kuluttaja?

 

[phuksi]

Vs: Sähkön kulutusseurantaa...

Noissa kesän luvuissa täytyy olla mukana käyttövesivaraaja ja varmaan hiukan myös lämmitysvaraajaakin?

Näin juuri. Talosta löytyy erillinen käyttövesivaraaja ja se on samoilla asetuksilla kesät talvet. En tiedä sen astelukua, koska säätimessä on vain numeroasteikko enkä ole mitannut valuttamalla maksimilämpöä. Laittan varaajaa olen pitänyt kesällä +30 asteessa, jolloin sillä lämmitetään

• alakerran sauna, suihku, pukuhuone ja vessa koska on pukuhuoneen kanssa samassa piirissä
• yläkerran vessa jossa myös suihku, taisi olla myös kodinhoitohuoneessa pieni kierto kun lattia aina välillä märkä

Lämmityksen osuus muodostunee niin pieneksi, että talon koon ja tilajärjestelyn vuoksi olisi ollut ehkä etukäteen pääteltävissä ilpin kyseenalaisuus - jos se siis on sitä miltä näyttää.

Tähän lopputulokseen olen myös itse päätynyt, ja päädyin ennen pumpun ostoakin. Lisäksi on vähän kieltämättä ehkä epäoptimaalinen tuo sijoitus lämmitystä ajatellen sikäli, että jos alakertaa pitää vähän viileämpänä (siellä kun ei 'asu' pysyvästi kukaan) niin pumppu saa aina viileää ilmaa portaikosta ja puhaltaa sen pois --> viileää tulee tilalle alakerrasta. Käytännössä pitäisi korventaa varmaan alakertaa kuumemmaksi niin toimisi paremmin. Tuntuu vain typerältä kun siellä ei välttämättä edes käydä joka päivä

Vaan kun pitää hakea balanssi sisustusvaatimusten suhteen niin siihen se sitten näköjään tuli ja hienosti onkin asennettu kahden nuoren asentajan toimesta. Toisaalta on kyllä erinomaisen hyvä paikka kesällä jäähdytykseen. Vielä itse itseäni lainaten:

Kovin suurta säästöä sähkössä en odota, ehkä kuitenkin jotain. Mennee ehkä enemmän harrastuksen puolelle ja kesällä laitetta voi myös käyttää viilennykseen ja kuivaahan se myös tulevilla ensikesän kovilla helteillä ilmaa.

Mihin tuo 50 kWh yösähköä kului, jos lämpöjä ei ollut päällä? Jossakin on joku kova kuluttaja?

Käytännössä alakertaan joka on maata vasten rinteessä. Tosiaan alakerta siis koko ajan vesikierrolla. Vain yläkertaa vertailin.

Uskon edelleen, että ihan alkuperäinen ajatus http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=5105.0 varaajan lämmittämisestä ilmavesipumpulla olisi ollut taloudellinen käyttää. Mutta niiitä kun ei ollut oikein markkinoilla kun vasta nyt ja ne mitä kustomoituina kyselin paloista kerättynä olivat hyvin hintatietoisia ilman että olisi tehnyt ihan harrastelijaviritelmiä. Nythän on jo tullut markkinoille paketteja joissa on homma mietitty jälkiasennukseksi olemassa olevan varaajan rinnalle. En tosin tiedä hintatasoa.

- p

 

[tet]

Vs: Sähkön kulutusseurantaa...

Tähän lopputulokseen olen myös itse päätynyt, ja päädyin ennen pumpun ostoakin. Lisäksi on vähän kieltämättä ehkä epäoptimaalinen tuo sijoitus lämmitystä ajatellen sikäli, että jos alakertaa pitää vähän viileämpänä (siellä kun ei 'asu' pysyvästi kukaan) niin pumppu saa aina viileää ilmaa portaikosta ja puhaltaa sen pois --> viileää tulee tilalle alakerrasta. Käytännössä pitäisi korventaa varmaan alakertaa kuumemmaksi niin toimisi paremmin. Tuntuu vain typerältä kun siellä ei välttämättä edes käydä joka päivä

Päinvastoin, pumpulle edullisin paikka on juuri se jossa imuilma on aina mahdollisimman viileää - COP tykkää. Toki jos alakerta on tarkoitus pitää viileänä, niin sen ja yläkerran ilman sekoittuminen sotkee hommaa. Mutta missään nimessä alakerran pitäminen lämpimämpänä pelkästään pumpun takia ei olisi taloudellisesti järkevää, COP kärsisi siitä jos imuilma olisi lämpimämpää ja lisäksi kuluisi energiaa siihen turhaan alakerran lämmittämiseen.

 

[teukka]

Vs: Sähkön kulutusseurantaa...

Tämä ketju lienee hyvä esimerkki ilpin hankkijoille siitä, millä tasolla pitää keskustella hankinnan perusteista. Tuskin se tässä on epäonnistunut, mutta siihen liittyy juuri näitä raja-arvoja, jotka olisi syytä miettiä ennen hankintaa.

Suurin osa tavallisista lämmittäjistä ei tiedä huushollinsa energiajuttuja muuta kuin tasauslaskun tiimoilta. Nimenomaan sähkölämmittäjien pitäisi pystyä erittelemään lämmitysenergia muusta kulutuksesta. Pitäisi siis ymmärtää jotakin kilowattitunneista ja kesän kulutuksesta kuukausittain.

Monet joutuvat seliitelemään myöhemmin, että onhan se ilppi hyvä jäähdyttämiseen...

 

[jarip]

Vs: Sähkön kulutusseurantaa...

Tässäkin tapauksessa tulee esille näiden lattialämmitystalojen ja pumppujen ongelma. Jos lattialämmöistä ei haluta luopua, niin säästöjäkään ei kunnolla synny. Olihan tuossakin 15 kWh:n säästö vuorokaudessa, jossa pumppu kulutti 5 ja tuotti jopa 20. Toisaalta tuon talon energiankulutus on sitä luokkaa, että säästöpotentiaalia löytyy hurjasti.

Olen kovasti eri mieltä aloittajan näkemyksestä, että pumppu on turha nykyaikaisessa hyvin eristetyssä talossa. Aina jos talon energiankulutus lämmityksen osalta on vähintään 10000 kWh, niin siitä voidaan pudottaa vähintää puolet pois. Oli talo sitten uusi, vanha, harakanpesä tai yltiöeristetty. Vain lämmitykseen kuluvan energian määrä on oleellista.

 

[phuksi]

Vs: Sähkön kulutusseurantaa...

Päinvastoin, pumpulle edullisin paikka on juuri se jossa imuilma on aina mahdollisimman viileää - COP tykkää. Toki jos alakerta on tarkoitus pitää viileänä, niin sen ja yläkerran ilman sekoittuminen sotkee hommaa. Mutta missään nimessä alakerran pitäminen lämpimämpänä pelkästään pumpun takia ei olisi taloudellisesti järkevää, COP kärsisi siitä jos imuilma olisi lämpimämpää ja lisäksi kuluisi energiaa siihen turhaan alakerran lämmittämiseen.

Mietin tuota portaikkohormin viileän ilman kulkua ja siitä mahdollisesti aiheutuvaa häiriötä sikäli, että jos panen pyynniksi pumppuun 21 astetta ja yläkerrassa on saavutettu läpötila samoilla nurkilla, ei pumppu siirry oikeastaan koskaan huilaamaan vaan puskee lämpöä oikeastaan turhaan. Olen ajatellut että alakerran 19 asteinen ilma sotkee pumpun luulemaan että kämppä on viileä koska imee sitä alakerran nousevaa ilmaa todennäköisesti. Voi toki olla, että ajattelu on virheellinen, mutta jos huilaamisen voi todentaa siivekkeiden yläasennosta niin eipä ne sinne juurikaan vetäydy. Olisi myös mielenkiintoista kokeilla saada lämpöanturi pois pumpusta 10 metrin päähän ja katsoa mikä vaikutus sillä on.

Tämä ketju lienee hyvä esimerkki ilpin hankkijoille siitä, millä tasolla pitää keskustella hankinnan perusteista. Tuskin se tässä on epäonnistunut, mutta siihen liittyy juuri näitä raja-arvoja, jotka olisi syytä miettiä ennen hankintaa.

Suurin osa tavallisista lämmittäjistä ei tiedä huushollinsa energiajuttuja muuta kuin tasauslaskun tiimoilta. Nimenomaan sähkölämmittäjien pitäisi pystyä erittelemään lämmitysenergia muusta kulutuksesta. Pitäisi siis ymmärtää jotakin kilowattitunneista ja kesän kulutuksesta kuukausittain.

Monet joutuvat seliitelemään myöhemmin, että onhan se ilppi hyvä jäähdyttämiseen...

Tässäkin tapauksessa tulee esille näiden lattialämmitystalojen ja pumppujen ongelma. Jos lattialämmöistä ei haluta luopua, niin säästöjäkään ei kunnolla synny. Olihan tuossakin 15 kWh:n säästö vuorokaudessa, jossa pumppu kulutti 5 ja tuotti jopa 20.

Oikeastaan tässä syy miksi koko ketjun aloitin. Mainonta on toisinaan aika yksioikoista ja ylisuurten säästöjen mainostamista. Kuten sanottu, minulta löytyy melkein vuoden ajalta lähes päiväkohtainen kulutustieto, tietyistä tilanteista jopa tieto koneiden käyttömääristä yms. jos on ollut kovin poikkevaa. Sen tähden myyjä ei ole tehnyt virhettä eikä homma mitenkään harmita koska en odottanut suuria säästöjä - tietoinen valinta. Laite on kaikin puolin hyvä ja hoitaa hommansa. Ja kuten jarip totesi myös tuottaa hyvin säästöä jos on valmis ja pystyy muutamaan omaa tyyliä. Ja on siinä puolensa esim. syksyllä, se tuli jo todettua sekä vastaavasti varmasti kevättalvella kun pienempi lämmitys riittää ja yökäyttö riittää auringon lämmittäessä päivällä.

Annetaan tähän vielä keskusteluraadille vähän lisää taustatietoja joka selittää tuota päiväkulutusta, myös yökulutusta käyttöveden osalta. Ja samalla avaa sitä miksi aloitin keskustelun epätieellisellä lähestymistavalla:
- 3 lasta, nuorin konttaa lattialla --> laattalattia pakko pitää lämpimänä ihan inhimisillisistä näkökohdista
- pyykkikone ja kuivuri rallattaa lähes kerran päivässä, toisinaan 2 tai 3 kertaa molemmat...
- kolmen hengen poreamme 2-3 kertaa kuukaudessa vanhemmilla junioreilla käytössä, siinä meni lämmin vesi, kompressorit jurisi ja taas vilkkuu impulssit sähkömittarissa
- yläkerran takkaa ei olla poltettu lainkaan nuorimman tähden --> ennen pumppua ja viimeistä jäsenlisäystä poltettiin pesällinen joka toinen päivä. Paljonkohan takan vaikutus on?

Eli kun näitä vetää yhteen niin kyllä tuo pumppu hyötyä tuo, ja yläkerta on tosiaan asteen lämpimämpi. Aika hankalaa on tosiaan erottaa mikä sähkö on mitäkin... Se vielä lopuksi, että zekkasin tuloilman lämmittimen joka oli asetettu 10 asteessa.

- p

 

[janti]

Vs: Sähkön kulutusseurantaa...

Annetaan tähän vielä keskusteluraadille vähän lisää taustatietoja joka selittää tuota päiväkulutusta, myös yökulutusta käyttöveden osalta. Ja samalla avaa sitä miksi aloitin keskustelun epätieellisellä lähestymistavalla:
- 3 lasta, nuorin konttaa lattialla --> laattalattia pakko pitää lämpimänä ihan inhimisillisistä näkökohdista
- pyykkikone ja kuivuri rallattaa lähes kerran päivässä, toisinaan 2 tai 3 kertaa molemmat...
- kolmen hengen poreamme 2-3 kertaa kuukaudessa vanhemmilla junioreilla käytössä, siinä meni lämmin vesi, kompressorit jurisi ja taas vilkkuu impulssit sähkömittarissa
- yläkerran takkaa ei olla poltettu lainkaan nuorimman tähden --> ennen pumppua ja viimeistä jäsenlisäystä poltettiin pesällinen joka toinen päivä. Paljonkohan takan vaikutus on?

Säästöt taidetaan tehdä naisten ja lasten ehdoilla, vai mitä?
VILP olisi hyvä ratkaisu tähän yhtälöön. => FD:lle taitaa jäädä jatkossa kesien viilentelytehtävät.

Taisipa tuo VILP olla alkuperäinen suunnitelmakin. R410A ON/OFF VILP ~9 kW voisi olla hyvä vaihtoehto lattialämmityksen ja ison varaajan kanssa. Olisiko siinä Jäspissä paikkaa kuumakaasukierukalle (+Ultimate 9000). Saisiko siihen Jäspin isompaan varajaan lisäksi käyttöveden esilämmityskierukan?

 

[phuksi]

Vs: Sähkön kulutusseurantaa...

Säästöt taidetaan tehdä naisten ja lasten ehdoilla, vai mitä?
VILP olisi hyvä ratkaisu tähän yhtälöön. => FD:lle taitaa jäädä jatkossa kesien viilentelytehtävät.

Taisipa tuo VILP olla alkuperäinen suunnitelmakin. R410A ON/OFF VILP ~9 kW voisi olla hyvä vaihtoehto lattialämmityksen ja ison varaajan kanssa. Olisiko siinä Jäspissä paikkaa kuumakaasukierukalle (+Ultimate 9000). Saisiko siihen Jäspin isompaan varajaan lisäksi käyttöveden esilämmityskierukan?

Niinpä... visuaalisuus ja mukavuus kun eivät mene käytännöllisyyden ja kustannusten kanssa aina yksiin ???

Pannaanpa vielä nuo neliötkin jota on yläkerrassa kerrosalassa 161 neliötä ja toinen samanlainen sen alla. Eli siis yhteensä noin 320 neliötä. Niitä kaikkia tässä lämmitellään, tallia vähän alemmalla lämmöllä mutta lämmin sekin kun suurelta osin puuhastelukäytössä (kyllä sinne yksi autokin mahtuu...). Sitä vasten ei tuo lämmityssähkön määrä ihan järjetön ole mitä nyt töissä kahvikeskuisteluissa on vertailtu vuosikulutuksia.

- p

 

[phuksi]

Vs: Sähkön kulutusseurantaa...

Tässä taas mittaria ja energiavaraajaa tuijotellessa... ja ehkä yksi näkökulma, joka sähköllä lämpiävän energiavaraajan käyttäjän kannattaa huomioida. Tätä ei myös myyjä eikä asentaja tullut ajatelleeksi kokonaisuutta katsottaessa enkä osannut itsekään kysyä. Uskoisin tässä olevan osasyy omiin kasvaneisiin sähkönkulutuksiin vaikka varaajan vettä ei koko talossa kierrätetäkään ja pumpun pitäisi hoitaa oman osansa. Kun en ole alan ammattilainen ja tulkitsen ja päättelen lamppujen ja napinpainallusten vaikutuksia niin olen havainnut seuraavaa:

1. Jäspin varaajassa on eri tehotasoja, nykyisellä kytkennällä ymmärtääkseni 7. Vaaraaja 1800 litraa menee nyt -15 asteen kelillä täysin kylmäksi päivän aikana. Näin ei käynyt ennen pumpun asennusta vaikka vedellä lämittettäviä neliöitä oli paljon enemmän. Varaaja ei siis kytkeydy täysille tehoille yön aikana. Toisin sanoen energiavaraajassa on tehorajoitin joka suojelee pääsulakkeita ylikuormalta jos verkossa on muuta kuormaa.

2. Tätä testatakseni pistin tänään 21:30 ilmalämpöpumpun päälle ennen kuin varaaja kytkeytyy yösähköllä. Sitten menin klo 22:15 katsomaan kylmää vesivaraajaa ja sen tehovaloja (kolme lediä jotka syttyy tehon mukaan). Vain 1. ja 2. ledi syttyi joka kaiketi tarkoittanee n. 6kW tehoa. Tässä vaiheessa talon väki vielä hereillä ja tietokoneita, tv yms. päällä eli myös muuta kuormaa jonkin verran.

3. Sitten sammutin pumpun ja menin takaisin kyttäämään ledejä noin klo 22:30. Hetken kuluttua napsahti päälle 1. ja 3. ledi, sitten 2. ja 3. ja pienellä viiveellä lopulta kaikki --> n. 16kW.

4. Ja taasen pumppu päälle. Talo hiljentynyt ja tietokoneet yms. sammutettu. Ja ledit vaihtuivat jälleen. Lopputulokseksi jäi 1. ja 3. ledi päälle joka kaiketi on noin 11kW.

Toisin sanoen lieneeköhän päätelmäni oikea... Pumppu aiheuttaa nyt olevassa -15 pakkasessa jo niin ison kuorman yhteen vaiheeseen että energiavaraaja käytännössä rajoittaa tehoa jolla varaajaa lämmitetään. Mikähän tuon FD35:n esimerkiksi maksimiottoteho on? Tästä siis seuraa se, että koska varaaja ei saavuta tavoitelämpötilaansa yön aikana kun ei saa riittävästi otettua tehoa joutuu se myös käyttämään päivävastusta alkaen jonain hetkenä päivällä (muistaakseni se on säädetty n. 25-30 asteeseen)
--> tästä seuraa se että sähköä kuluu yöllä saman verran kuin ennen pumppua ja päivällä enemmän (pumppu + varaajan päivävastus entisen pelkän käyttösähkön lisäksi).

Tilannetta vielä pahentaa jos illalla kylvetään ja saunotaan koska tuo energiavaraaja on se säätyvä laite koko kokonaisuudessa (yo. tapauksessa ei oltu kylvetty eli käyttövaraajan tehot tod. näk. alhaiset). Eli jos osa käytettävissä olevasta sähköstä pumpun lisäksi pannaan käyttöveden lämmitykseen (tietämättä sen kytkentää montako vaihetta se käyttää ja paljonko watteja se ottaa) jää energiavaraajalle alkuyöstä aika vähän käyttövaraa jos pumppukin jauhaa täysillä. Olettaen että energiavaraaja rajoittaa tehoa siis suurimman vaiheen kuorman mukaan.

Jos päätelmä on oikea, niin mitä se sitten tarkoittaa käytännössä jäänee tyynyn päällä pohdittavaksi. Voi olla että kannattaa käytännössä lakata käyttämästä pumppua alle esim. -10 asteen pakkasissa kokonaan vaikka erittäin hyvin näytti kyllä tekevän lämmintä ilmaa vielä -25 asteessakin eli vääntöä näyttää olevan. Aloitan tänäyönä epätieteellisen vaihtelevissa mittausolosuhteissa tehvätän empiirisen kokeen ja pistän pumpun pois päältä kokonaan. Sitten lämmitän kaikki neliöt taas lattian vedellä ja katsotaan minkälaisia lukuja sähkömittari näyttää muutaman vuorokauden aikana. Näytää sääennuste pysyvän sunnuntaiaamuun asti alle -15 asteessa. Koitan pitää sisälämpötilan samoissa lukemissa kuin pumpulla oli.

-p

 

[Tero59]

Vs: Sähkön kulutusseurantaa...

Morjens,

Ajattelin näin lavvantain vietteeksi pistää vähän tuloksia taannoin hankitusta pumpusta ja havainnoista sähkönkulutukseen. Oheisessa linkissä http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=6031.0 alkuperäinen suunnitelma ennen asennusta, en lähde sitä kertaamaan. Kone siis tuli hommattua ja asennettua huhtikuussa 2009, alkuperäisen suunnitelman vaihtoehto 1:n mukaiselle paikalle (ulkoyksikkö tosin kuistin toisella laidalla). Laite on Mitsun FD35VABH. Oheisessa seurannassa ei ole mitään akateemista, elintapojen normalisointia vertailukelpoisiksi vuosien välillä, manipulaatioita vallitsevaan säätilaan tms. jolla voisi todentaa ja argumentoida havainnot suuntaan tai toiseen. Pelkkiä lukemia matkan varrelta sellaisena kun mittari ne antaa sisältäen kaiken sähkön joka tontilla on kulutettu. Toki päiväkohtaisesti :

Listassa vuosi 2007 on mennyt edellisen asukkaan säädöillä ennen kuin itse perehdyin teknisen tilan vipstaakkeleihin, ja joiden avulla talven 2008 aikana haeskelin asetuksia lähemmäs totuutta. Niihin lukemiin ei kannata sen enempää kiinnittää huomiota kuin että kyllä sähköä saa näköjään kesälläkin kulumaan reippaasti

Pumppu on asennettu huhtikuun puolivaiheessa 2009. Samalla on vedetty yläkerran lämmöt lattioista kokonaan kiinni, ainoastaan vessoissa ollut kierto lattioissa. Alakerta jatkanut samoilla säädöillä kuin ennen pumppua. Mitä nyt vesivaraajan pudotin hyvin alas kesäksi. Näin mennyt aina nyt joulukuun puoliväliin jolloin oli pakko avata yläkerran kiertoja ja samaten nostaa varaajan lämpötilaa +40 asteesta 60 asteeseen jotta alakertaan riittää lämpöä kun alkoi mittari ulkona pysytellä useamman päivän -20 asteessa.

Tein myös viikon mittaisen empiirisen kokeen marraskuun alkupuolella niin, että pistin lämpöpumpun pois päältä ja avasin lattioiden kierrot yläkerrassa. Tulos seuraava: varaajalla päivä/yö oli 21/71 kWh, pumpulla 27/50 kWh.

Pumppu tuottaa kyllä hyvin lämmintä ilmaa ja se jakaantuu tasaisesti. Mukavuudesta voi olla montaa mieltä, mutta lämmin lattia on kyllä aika POP. Käytännössä pumpulla on pidettävä huoneen lämpötila 21 asteessa kun ennen 20 riitti pitämään varvasanturin sietoalueella (paljon laattaa lattiassa).

Oma näkemykseni siis on, että pumppu on melkolailla turha nykyaikaisessa kohtalaisen hyvin eristetyssä talossa. Enkä jaksa uskoa että se maksaisi itseään koskaan takaisin. Toki ei pidä unohtaa sen tuomaa mukavuusarvoa viilennyksen muodossa kun on lukisivu etelään ja melko reippaalla lasiosuudella varustettuna. Eikä siitä nyt varsinaisesti haittaakaan ole.

Jotta lämpöpumpuista on mitään hyötyä, pitää lämmitys siirtää kokonaan pumppujen tehtäväksi. Varaaja pitää ottaa kokonaan käytöstä pois. Olen keskustellut monen ihmisen kanssa ja he pitävät keskuslämmityspattereita päällä vaikka heillä on lämpöpumppu. Näin ei synnykään mitään säästöä.


Minulla on kaksiikerroksinen 30-luvun omakotitalo, jossa on öljyllä toimiva vesikeskuslämmitys, kattila on vuodelta 1982. Minulla on kaksi Mitsubishin pumppua, alakerrassa FD35 ja yläkerrassa FD25. Kokemuksen mukaan FD25 hyytyy -27 asteessa, mutta FD35 lämmittää hyvin vielä tässäkin lämpötilassa.

Kaikki lämmityspatterit on pois päältä ja talo on pysynyt hyvin lämpöisenä koko talven. Ainoastaan saunan lattialämmitys on päällä ja käyttövesi tehdään öljykattilalla(sähkövastuksilla)

Pumput kuluttavat yhteensä noin 1500kWh kuukaudessa, kun ulkona on -15-20 astetta pakkasta. Ennen kului vuodessa 4000 litraa öljyä ja 12.000kwh sähköä.

Mittasin öljykattilan kulutuksen siten, että vesikierrot oli suljettu ja vettä ei käytetty.Öljykattila kuluttaa noin 1 kw koko ajana, eli tämä on täysin hukkatehoa. Vuodessa kuluu hukkaan yli 8000 kWh sähköä. Johtuu huonoista eristeista. Aion korvata kattilan normaallilla lämminvesivaraajalla. Uusien hyvin eristettyjen varaajien tyhjäkäyntiteho on noin 50W.

 

[phuksi]

Vs: Sähkön kulutusseurantaa...

Pitääpä kaivaa oma sepustus jonkin ajan takaa ja torpata se totaalisesti joskin ei edelleenkään kovin tieteellisesti

Kun ei homma alkanut pelittämään lähdin käymään läpi systemaattisesti lämmitysjärjestelmää ja sen yhteensovittamista pumpun kanssa. Talo ei ole itse rakennuttama ja sen myötä kaikki paperit ja merkinnät tietysti noin melkein oikein. Lattialämmityksessä oli työsarkaa kaikkinensa selvittää 4 jakotukkia, yhteensä 26 piiriä. Tuli havaittua mm. seuraavaa:

• yläkerran olohuoneessa 2 huonetermostaattia on kyllä paikoillaan seinässä mutta eivät tee mitään, ts. kun on jakotukilla auki niin puskee lämpöä lattiaan riippumatta siitä mitä termostaatti ohjaa... oletin tietysti että termostaatti toimii ja katkoo lämmitystä Vaan toisin oli, pumppu puski kuumaa ja lattia myös, 40m2 alue parkettia turhaan lämpenemässä
• oletin myös että jakotukkien klipsuissa olevat merkinnät pitävät paikkansa, vaan eihän se näin mene... eli oletetun piirin säätö ei vaikuttanutkaan sinne minne kuvitteli

Kun sain yksilöityä kaikki piirit jakotukeissa, löytyipä Nereukselta vielä laskelmatkin, ja ulkoilmakin on aika vakiolämpötilassa ollut useita päiviä peräkkäin, on koko systeemin balanssin säätäminen pykälän helpompaa. Harjoituksen tuloksena yläkerrassa tällä hetkellä edelleen mieto lattialämpö päällä keittiössä laatalla (18m2) ja eteisessä laatalla (10m2) sekä reilummin khh jossa laattaa ja jää pumpun taakse (8m2) sekä WC/suihku (4m2) jotta kuivuu vedet pois.

Muut virheet menee kokemattomuuden piikkiin pumpun suhteen. Tuonne tammikuun jonnekin päivään asti asetukset olivat puhallus joko automaatilla tai manuaali II ja pyynti korkeahko jotta kämppä kauempaakin pumpusta lämmin. Näemmä piti opetella hakemaan sopivat asetukset, heittää automaattiasetukset mäkeen ja alkaa näpräämään. Meillä tähän asti kokeilujen tuloksena on päädytty ajelemaan pumppua pääasiassa seuraavilla asetuksilla:

• matala pyynti, 20 astetta, ei ole tarvinnut koskea vaikka pakkanen vaihtelisi -10 ja -20 välillä, tuolla -20 ja yli pakkasilla lisäsin pyyntiä parilla asteella
• puhallus manuaali III jotta lämpö leviää
• I-see päällä, puhalluslämpötila heiluu jatkuvasti aika paljon mutta asunto hyvin tasalämpöinen ja sallii matalan pyynnin ilman että menee katkolle

Näillä opeilla kylmin paikka yläkerrassa on noin 20,5 astetta perimmäisessä makuuhuoneessa kulman takana, muualla aika tasaisesti 21,5 astetta. Lisäksi pumppu sulattelee maltillisesti, aina kun seurannut niin koko ajan yli tunnin jaksoilla, tyypillisesti puolitoista tuntia (pl. toissapäiväinen kovatuulinen ja kylmä tuisku jolloin pääsin 40 min klubiin). Ei merkkejäkään jäätymisongelmasta, tehot riittäneet koko ajan, kylmimmillään -24 astetta tammikuussa ja helmikuussa.



Ja sitten vähän sitä kulutusta, esimerkkinä 18.2. klo 21 - 21.2. klo 21, 72 tuntia, pakkanen koko ajan -17 ja -22välillä:

• kaikki elämisen ja lämmityksen sähkö yhteensä 447 kWh --> 149 kWh vuorokaudessa
• josta pumpun ottamaa 74 kWh --> 25 kWh vuorokaudessa eli huitelee siellä kilowatin tuntumassa per tunti (kun tuossa mittarilla juuri kävin niin viikon ajalta 18.2. - 25.2 pumpun ottama sähkö on 168kWh eli aika lailla tasan 1kW/h)

Verrattuna keskiarvoon, kun ei ole päiväkohtaisia lukemia, helmikuussa 2009 ennen pumppua meni keskiarvoltaan 123 kWh vuorokaudessa sähköä kaikkinensa.

Mutta kun ruvetaan huomioimaan esim. seuraavia tekijöitä:

• keskilämpötila helmikuu 2009 -5,15 astetta
• takkaa ei ole tänä vuonna poltettu yläkerrassa koko vuotena lainkaan eikä alakerrassa em. kolmen päivän lähettyvillä, 2009 poltettiin lähes poikkeuksetta vuoropäivinä alhaalla ja ylhäällä säännöllisesti
• alakerran lämpötilaa nostettu 2 astetta ylemmäs verrattuna 2009, nyt 20,4 astetta ennen 18,5 (takalla nostettiin ennen 20 pintaan), myös autotallissa vastaava n. 2 asteen nousu, siellä nyt 13 astetta. Kaikki lämpö alakertaan tulee edelleen varaajasta mutta lattiakiertoja on säädetty uudelleen (nyt riittää varaajasta vielä vettä -15 asteessa ilman päivävastusta)
• yläkerran lämpötila on 1,5 astetta enemmän kuin sähkövedellä 2009 (takalla nostettiin ennen sopivaksi)

Tällä hetkellä itsellä vallitseva käsitys siis tuntuu siltä, että vaikka sähköä nyt kuluukin enemmän kuin viime vuonna niin tämän talven kylmyys, nostettu sisälämpötila jne. antaa ainakin itselle aihetta ymmärtää että kyllä siitä pumpusta jotain hyötyä on. Vaan kun ei uskalla koittaa paljonko haukkaa sähköä jos panee pumpun pois päältä ja avaa hanat, sillähän sen näkis :

- p

 

[puuhis]

Vs: Sähkön kulutusseurantaa...

Tuo kulutuksesi 1kW tuossa -17 tienoolla vastaa kyllä melko tarkkaan omaa sähkötehon kulutusta kun tarkastelen mittaustuloksiani. COP on tuolloin noin 1.7:n luokkaa keskiarvoltaan. Kannattaa ehdottomasti käyttää tuota man 3 puhallusta lämmityksessä, se hieman parantaa pumpun hyötysuhdetta.

Tuohon sähkönkulutukseen ja vähäisiin säästöihin vaikuttaa myös FD25:n heikot osatehot (kun lämmitysteho on pienempi) sekä tuo puolen tunnin nukkuminen sulatuksen jälkeen. Imu- ja puhallusilman lämpötilojen loggauksella voisit havaita tämän ominaisuuden omassakin pumpussasi.

 

[pingviini]

Vs: Sähkön kulutusseurantaa...

Moi, olen lukenut täällä jonkin verran koska en tiedä kovin paljon noista pumpuista. Nyt sain eilen asenettu FD35 VABH kotiin! Kyllä lämpenee!
Minulla on päivä- ja yösähkö ja olen tähän asti aina käyttänyt yösähköä lämmitäkseen taloa (sähköpatterit) ja päivällä takkaa kun ehdin.
Mitsu on nyt liitetty sähköpatteriin (patteri on otettu pois käytöstä joka on tuulikaapissa) ja nyt minun täyttyy pitää koko aikaa päiväsähkö päälle.
Olen laittanut patterit nyt allemaksi (noin 15´C) että lämpö tule Mitsulta (ja takkalta) mutta mietin, minkälainen säästö nyt siitä tulee kun Mitsu käy koko aikaa (ei automaatilla) ja kuluttaa tietysti päivällä kuin yöllä. Ennen kun on ollut vain yösähkölla mutta on ollut myös päivällä joskus aika kylmä sisällä (18 ja 19´C). Silloin tietysti meni myös aika lailla yösähköä ennen kuin talo lämpeni 20 asteeseen.
Vai kannatako minun harkita joku toinen sähkölähde kuin patteri? Vaikka olisi akia jonkin verran kauempaa ja joutuisin (tai asentaja) tehdä jonkin verran töitä...
Kiitos, on mukava ja mielenkiintoista lukea muiden kommenteja ja testituloksia.

 

[repomies]

Vs: Sähkön kulutusseurantaa...

Mitsu on nyt liitetty sähköpatteriin (patteri on otettu pois käytöstä joka on tuulikaapissa) ja nyt minun täyttyy pitää koko aikaa päiväsähkö päälle.

Vai kannatako minun harkita joku toinen sähkölähde kuin patteri?

Mielestäni patterin perään liittäminen on näistä kyseenalaisista virityksistä yksi kyseenalaisimmista. Jos johdoissa riittää vahvuus ja kyseisen ryhmän sulake on riittävän iso, ja ryhmä on vikavirtasuojan perässä, niin sitten menisi minunkin ei-sähköasentajan-seulasta. Tosin, lisäksi joko turvakytkin taikka pistoke pitäisi olla mielestäni siinä itse ILPin lähellä. Onko pistokkeella? Jos joku noista ei täsmää niin kehoittaisin ihan maallikkona harkitsemaan sitä "oikeaa asennustapaa" josta aivan varmasti joku asentaja sinulle pian kertoo.

 

[kakkosasentaja]

Vs: Sähkön kulutusseurantaa...

lainaus käyttäjä pingviini:
(Mitsu on nyt liitetty sähköpatteriin (patteri on otettu pois käytöstä joka on tuulikaapissa) ja nyt minun täyttyy pitää koko aikaa päiväsähkö päälle.)

Joskus se sähkökeskus on ihan toisella puolen taloa, sillloin teettää töitä syötön veto. Jostain välikaton kautta sellasia on
joskus kontattu, sähköjä..puhallusvillojen seassa koolinkien päällä kontaten. Voihan olla että ei ole tilaakaan olla siellä. Sitten on pintaveto tms.
Niin ja kuten repomies sanoi, huoltokytkin, jos on ulkona, sisällä tulpasta saa jännitteettömäksi.
Tuo sinun Ilp:si on muistaakseni sitä mallia jossa tarvii huoltokytkimen, siis syöttö tulee ulos.

Mutta kyllä repomies puhuu asiaa, sähkö suoraan keskuksesta ILP:lle eikä mistään patterilinjasta.

 

[repomies]

Vs: Sähkön kulutusseurantaa...

Joskus se sähkökeskus on ihan toisella puolen taloa, sillloin teettää töitä syötön veto. Jostain välikaton kautta sellasia on
joskus kontattu, sähköjä..puhallusvillojen seassa koolinkien päällä kontaten. Voihan olla että ei ole tilaakaan olla siellä. Sitten on pintaveto tms.

Ajattelin itse vedellä viikonloppuna yläpohjaan MMJ:n niin ei tartte asentajan sitten siellä kiroilla. Läpiviennit putkilla, puhallusvillan sekaan ei käsittääkseni saisi tai ainakaan pitäisi ilman putkea laittaa (jotta johto jäähtyy).

 

[phuksi]

Vs: Sähkön kulutusseurantaa...


Nyt alkaa seuraava testivaihe kun mentiin noilla em. asetuksilla aika pitkään. Antaa olla näin nyt seuraavat pari viikkoa. Otin eilen illalla määnään pois päältä siittä pienestä kynällä painettavasta napista kakesta. Tavoitteena on kuitenkin pitää kämppä samalla lämmöllä kuin ennen. Näyttäisi vaativan 23 asteen pyynnin niin on aika lähellä totuutta, ainakin nyt lauhemmilla keleillä. Homma on paljon stabiilimpi kun kattoo pumpussa kiinni olevaa kwattihmittaria ja lämpötiloja verrattuna iiseen kanssa.

Ohessa vähän dataa.

- p

 

[pingviini]

Vs: Sähkön kulutusseurantaa...

Mitsu on nyt liitetty sähköpatteriin (patteri on otettu pois käytöstä joka on tuulikaapissa) ja nyt minun täyttyy pitää koko aikaa päiväsähkö päälle.

Vai kannatako minun harkita joku toinen sähkölähde kuin patteri?

Mielestäni patterin perään liittäminen on näistä kyseenalaisista virityksistä yksi kyseenalaisimmista. Jos johdoissa riittää vahvuus ja kyseisen ryhmän sulake on riittävän iso, ja ryhmä on vikavirtasuojan perässä, niin sitten menisi minunkin ei-sähköasentajan-seulasta. Tosin, lisäksi joko turvakytkin taikka pistoke pitäisi olla mielestäni siinä itse ILPin lähellä. Onko pistokkeella? Jos joku noista ei täsmää niin kehoittaisin ihan maallikkona harkitsemaan sitä "oikeaa asennustapaa" josta aivan varmasti joku asentaja sinulle pian kertoo.

Kiitos vastauksista ja mielipiteestä, tarkistan tilanneta. Lähellä ei ole pistoke, mutta joku parempi ratkaisu varmasti löytyy. Hyvää tietää että se on muillekin kuin minulle kyseenalaista!

 

[ollira]

Vs: Sähkön kulutusseurantaa...

Otin eilen illalla määnään pois päältä siittä pienestä kynällä painettavasta napista kakesta.

I-seen voi kytkeä päälle/pois helpomminkin. Sen saa pois käytöstä tekemällä puhalluksen sivusuuntausta (wide vane). Takaisin päälle i-seen saa painamalla kaukosäätimen Area-nappia. Yleinen mielipide taitaa täällä olla, että lattialämmitys ja i-see eivät oikein ole yhteensopivia.

 

[phuksi]

Vs: Sähkön kulutusseurantaa...

Tuohon sähkönkulutukseen ja vähäisiin säästöihin vaikuttaa myös FD25:n heikot osatehot (kun lämmitysteho on pienempi) sekä tuo puolen tunnin nukkuminen sulatuksen jälkeen. Imu- ja puhallusilman lämpötilojen loggauksella voisit havaita tämän ominaisuuden omassakin pumpussasi.

No tässäkö se sitten rupeaa krinnaamaan... Eli ollut enää muutama aste pakkasta puolen päivän jälkeen, pyynti 23 manuaalilla oikeastaan koko ajan, sitten pudotin pyyntiä 22 asteeseen kun rupes tuleen turhan lämmin asunnossa. Vaan jää tuo ottoteho roikkumaan balttiaralla 450 watin nurkille. Näinkö se nyt käytännössä näkyy tämä homma?

- p

 

[puuhis]

Vs: Sähkön kulutusseurantaa...

Tuohon sähkönkulutukseen ja vähäisiin säästöihin vaikuttaa myös FD25:n heikot osatehot (kun lämmitysteho on pienempi) sekä tuo puolen tunnin nukkuminen sulatuksen jälkeen. Imu- ja puhallusilman lämpötilojen loggauksella voisit havaita tämän ominaisuuden omassakin pumpussasi.

No tässäkö se sitten rupeaa krinnaamaan... Eli ollut enää muutama aste pakkasta puolen päivän jälkeen, pyynti 23 manuaalilla oikeastaan koko ajan, sitten pudotin pyyntiä 22 asteeseen kun rupes tuleen turhan lämmin asunnossa. Vaan jää tuo ottoteho roikkumaan balttiaralla 450 watin nurkille. Näinkö se nyt käytännössä näkyy tämä homma?

- p

Tismalleen noin. Cop on tuolloin todella huono, kokemusta ja dataa löytyy erittäin runsaasti.

EDIT: Kts. uusittu kommenttini jantin viestin jälkeen.

 

[janti]

Vs: Sähkön kulutusseurantaa...

Tismalleen noin. Cop on tuolloin todella huono, kokemusta ja dataa löytyy erittäin runsaasti.

Katso puuhis se kuva siinä viestin liitteenä. Tuossahan oli COP 2,6-3,5 kun ottoteho oli ~450W.

 

[puuhis]

Vs: Sähkön kulutusseurantaa...

Jep, aloin itsekin muokkaamaan tuota omaa viestiä uusiksi kun piti alkaa laskeskelemaan. Nuo copit on loistavia, myös osatehoilla! Tuo jakaja on 5.5 (550m3/h), omat laskelmat perustuvat 500m3/h josta jakaja on 6.

Olen rehellisesti sanottuna äimän käkenä.... Omat tulokset ovat niin paljon huonompia. Lisäksi tässä tulee se fakta että hetkellinen mittaus ei kerro koko totuutta - voin omasta datasta ottaa hetkiä sopivasti valitsemalla siten että laite näyttää todella hyvältä.

EDIT: tuossa taulukossa oli ilm. typo, -35 pitäisi olla varmaan 3.5.

 

[puuhis]

Vs: Sähkön kulutusseurantaa...

Voisiko phuksi ottaa esimerkin tuollaiselta alueelta missä tuloksia on logattu esim. minuutin välein yhden lämmitysjakson ajalta? Tuollainen data näyttäisi miten laite toimii osatehoilla. Hyvän yksittäisen lukeman saa kun osaa oikein poimia . Toki myös huononkin.

EDIT: Nyt vasta huomasin että phuksin pumppu on FD35 :-[. Meneehän tuo FD35 speksienkin mukaan alemmas tehoissa kuin FD25, tämä voi tehdä tuon eron. Nyt tuntuu että on suoranaista petosta myydä kansalle FD25 pumppuja kun isoveli on parempi molemmissa päissä, hintaerokin on ihan nimellinen.

 

[phuksi]

Vs: Sähkön kulutusseurantaa...

Jep, aloin itsekin muokkaamaan tuota omaa viestiä uusiksi kun piti alkaa laskeskelemaan. Nuo copit on loistavia, myös osatehoilla! Tuo jakaja on 5.5 (550m3/h), omat laskelmat perustuvat 500m3/h josta jakaja on 6.

Itse käytin ensin 490m3/h, olikohan jakaja sitten siinä 6,15 pinnassa. Sitten jossakin vaiheessa bongasin jonkin piiiiiitkän keskustelun tuloksena tuon lukeman 550m3/h. Tuota puhallusmäärää kun en tiedä miten mittaisi. Vaan helppohan noita lukuja on pyöritellä excelissä ja katsoa paljonko vaikuttaa.

Olen rehellisesti sanottuna äimän käkenä.... Omat tulokset ovat niin paljon huonompia. Lisäksi tässä tulee se fakta että hetkellinen mittaus ei kerro koko totuutta - voin omasta datasta ottaa hetkiä sopivasti valitsemalla siten että laite näyttää todella hyvältä.

Totta. Olen itse huomannut saman. Vaan kun otan lukemat käsin ylös aina ohi kävellessä ja välillä muutoin vain niin ei voi kuin luottaa satunnaislakien ja maailman tasaavan vaikutuksen hoitavan virheet molempiin suuntiin riittävän aineiston jälkeen. Vaikka nuo viimeiset luvut on kyllä aika luotettavia heilunnan suhteen sikäli, että ei lämpötilat juurikaan vaihtele ja watitkin on aika vakioita parin minuutin sisässä nyt kun on I-see pois päältä. Eli tekee pieniä liikkeitä rauhallisesti. Kunhan ei heti sulatuksen jälkeen kattele, silloin heiluu minne sattuu. Ampus esim. päivällä sulatuksen jälkeen +48 asteeseen laakista ja sieltä putos alle +40 asteen neljän minuutin kuluttua lämmityksestä ja jatkoi sitten valumista tuonne 33 asteen nurkille. Toinen ilmiö on että ottaa roikkuvat pois ennen sulatuksen alkamista. Eli kone näyttää järjettömän hyviä lukuja kun tehot on pumpusta pois ja puhaltaa kuumaa. Ja sitten kuuluu parin minuutin päästä sihahdus.

EDIT: tuossa taulukossa oli ilm. typo, -35 pitäisi olla varmaan 3.5.

Juu näin on.

Laitan vielä alle koko päivän aikana keräämäni tiedot. Ottaakaahan kantaa.

- p

 

[puuhis]

Vs: Sähkön kulutusseurantaa...

Juu näin on.

Laitan vielä alle koko päivän aikana keräämäni tiedot. Ottaakaahan kantaa.

- p

Olen vihreänä kateudesta :-X. Tämän perusteella luulisi jokaisen mitsua myyvän tuntevan sydämessään suuren piston kun kauppaa FD25:n.

 

[repomies]

Vs: Sähkön kulutusseurantaa...

Kiitos vastauksista ja mielipiteestä, tarkistan tilanneta. Lähellä ei ole pistoke, mutta joku parempi ratkaisu varmasti löytyy. Hyvää tietää että se on muillekin kuin minulle kyseenalaista!

Niin, joku taisikin jo kommentoida että tuo pumppusi ei ole ns. pistotulppavehje, joten ymmärrettävästi siitä patterilta ei ole vedetty uutta pistorasiaa. Pistotulpassa olisi se hyvä puoli että siihen saa marketista kulutusmittarin helposti väliin.

Mitä tuohon huolto-/turvakytkimeen tulee niin sulakkeen irroittamalla asia hoituu tietysti myös, mutta hyvähän se olisi olla lähellä konetta joku tapa tehdä se virrattomaksi. Rehellisesti sanottuna pidän itse sulaketta riittävänä - ainoa syy miksi laitatan rasian, on se halpahallimittari siihen pumpulle. Itselläni on Niben PILP pääsulakkeiden perässä suoraan ja sitä pidän aidosti perseratkaisuna. Ainoa tapa saada Nibe täysin jännitteettömäksi on pudottaa koko talo sähköttömäksi. Varsinaisen sähköapinan tekosia..

Ellen väärin muista niin hongkongissa on MMJ tarjouksessa, ei ole kallista edes 3x2.5. Laadusta en sano mitään. Semmoisella kaapilta omalla sulakkeella pumpulle, ja vikavirtasuojan kanssa, niin se on hyvä.

 

[phuksi]

Vs: Sähkön kulutusseurantaa...

minkälainen säästö nyt siitä tulee kun Mitsu käy koko aikaa (ei automaatilla) ja kuluttaa tietysti päivällä kuin yöllä. Ennen kun on ollut vain yösähkölla mutta on ollut myös päivällä joskus aika kylmä sisällä (18 ja 19´C). Silloin tietysti meni myös aika lailla yösähköä ennen kuin talo lämpeni 20 asteeseen.

Morjens ja tervetuloa harrastelemaan.

Ihan samaa päivä-/yösähkö dilemmaa mietiskelin itse kun katselin kokonaiskulutuksia kWh-mittarista pumpun asennuksen jälkeen. Eli päiväsähkö näytti nousevan huomattavasti kun pumppu kävi koko ajan mutta yösähkö ei laskenut mihinkään. Eli kokonaiskulutus siis lisääntyi. Siitä tämä koko aiheen parissa temmeltäminen lähti omalta osalta liikkeelle ja hommasin lopulta sähkömittarin tuohon pumppuun. Ja niin pieleen meni pumpun käyttö sekä vanhan lämmityksen luullut säädöt yllättävän kauan että pumppu repi kovia ottotehoja (tyyliin 1600W-1800W) ilman järkevää tuottoa (tyyliin pakasta päälle, automaattiasetuksia, pienellä puhalluksella yms.). Mutta kun sitä oppii käyttämään ja löytää omaan asuntoon sopivat asetukset niin pumpun omaa mittaria tuijottamalla se vaan enenevässä määrin näyttää siltä, että ei se pumppu sitä sähköä kuluta, kyllä se on jokin muu.

Voi vaikka verrata ilmanvaihtokoneen tuloilman lämmittimeen ja mitä siinä saa wateille hyötyä (jos sen lykkää termostaatista kroonisesti päälle) asunnon lämpötilaa ajatellen ja miltä pumpun vaikutus asunnossa tuntuu samalla sähkön kulutuksella...

Itsellä veikkaan tällä hetkellä suurimmaksi syypääksi meidän kämpän kulutukseen autotallia joka horottaa ovien alta. Siellä kun on reilut raot ovissa. Car-Pro:n (?) kaksi nosto-ovea ja 5cm kumiläppä siinä oven alareunan ja lattian välissä käyristyneenä. Samaten osa tallin seinästä on pelkällä Leca harkolla ja vain osittain maan sisällä eli ulkoilmaa vasten oleva osa vuotaa myös varmasti. Eikä hommaa auta juurikaan se että lykkää talliin 3,3t rautaa yöksi lämpiämään... Tarsko hommata lisää pumppuja?

Vieläkin houkuttelee laittaa yksinkertainen VILP-ratkaisu mutta ottavat edelleen niin härskejä hintoja vaikka lämmönvaihtimelle tekis vanhaan varaajaan.

- p

 

[phuksi]

Vs: Sähkön kulutusseurantaa...


Tässä pari satunnaisotantaa nyt kun on keli nollilla. Oli pakko pudottaa pyyntiä kun alkoi rouva hikeentyä

Asetukset:

• pyynti pudotettu 19 asteeseen
• puhallus edelleen manuaali III
• I-see pois päältä

Sillon kun työstää häärää 450W ottoteholla, välillä menee katkolle.

- p

 

[phuksi]

Vs: Sähkön kulutusseurantaa...


Tässä tämän päivän otanta.

Klo 16:00 käänsin läpät kokonaan alas kun ajattelin katsoa onko sillä mitään vaikutusta mihinkään. Lisäksi havainto: Yllätin pumpun muutaman kerran 320-350W tehoilta. Esim. tuossa liitteessä klo 16:45, 16:48 eikä ollut ennen sitä eikä sen jälkeenkään huililla. Sisäyksikkö puhalteli koko ajan manuaali III bofoorilla läpät alas sojottaen. Vaan sitten se 16:52 tääs nöpsähti takaisin 450W nurkille.

- p

 

[puuhis]

Vs: Sähkön kulutusseurantaa...

Tuossa viimeisimmässä mittausdatassa näkyy kyllä nuo vaatimattomat osatehocopit. Toisin kuin edellä tuumailin, onhan ne kyllä tässä FD35 pumpussakin ihan selvästi näkyvissä. Onhan cop kahden tuntumassa nollan ympärillä melkoisen vaatimaton lukema. Tässä viime aikoina pakkasilla on tottunut että cop 2 on loistava lukema - nyt nollan tuntumassa se ei sitä kyllä olekaan. Loistava esimerkki on tuo 1.7kW:n lukema jolloin cop on yli 5....

 

[Ana_H]

Vs: Sähkön kulutusseurantaa...

Niin, toisaalta taas paljonko sillä on merkitystä jos COP on muutaman sadan watin ottotehoilla 2, 3, 4 tai 5. Onhan tuo toki merkki huonosta suunnittelusta, mutta näkyykö se sähkölaskussa mitenkään onkin toinen juttu.

 

[puuhis]

Vs: Sähkön kulutusseurantaa...

Niin, toisaalta taas paljonko sillä on merkitystä jos COP on muutaman sadan watin ottotehoilla 2, 3, 4 tai 5. Onhan tuo toki merkki huonosta suunnittelusta, mutta näkyykö se sähkölaskussa mitenkään onkin toinen juttu.

Otinpa ja laskin tuon mahdollisen säästön. Käytin manuaali 2 puhalluksen dataa syyskaudelta lähteenä. Pumpun kuluttama sähköenergia syyskaudelta lämpötila-alueella -3 -> +1 astetta oli 610kWh. Copin keskiarvo tällä alueella on 2.3, melko vaatimatonta tasoa. Oletetaan että cop olisi tuplat - Toshiballa tämä saattaisi hyvinkin toteutua, ainakin se olisi lähellä tuota kerrointa. Tällöin säästöä syyskaudelta tulisi 30 euroa. Kevätkausi tähän mukaan niin ollaan lukemassa 60 euroa / lämmityskausi. Ja tämä siis nyt kun on kylmääkin kylmempi talvi. Leutona talvena säästö olisi tätäkin huomattavampi.

Meillä lämpöteho ja cop manuaali 2:lla:

lämpötila COP lämpöteho ottoteho
-3 2 1463 679
-2 2.2 1403 611
-1 2.3 1468 605
0 2.6 1531 560
+1 2.8 1517 531

Yo. lukemissa copissa on huomioitu sulatukset. Lämpöteho on puolestaan teho kun pumppu puhaltaa - tässä ei ole huomioitu sulatuksia. En tiedä miksi +1:ssä lämpötehoa on tullut enemmän kuin esim -3:ssa, tähän voi vaikuttaa se että pumppua on nollan tienoolla ja pikkupakkasilla pidetty osan aikaa pois päältä.

Tämä arvioni ei ole kellontarkka mutta antaa suuntaa ettei säästö ole ihan mitätön. Pumpun elinaikana säästö nousee kyllä ihan merkittäväksi lukemaksi.

 

[jarip]

Vs: Sähkön kulutusseurantaa...

Niin, toisaalta taas paljonko sillä on merkitystä jos COP on muutaman sadan watin ottotehoilla 2, 3, 4 tai 5. Onhan tuo toki merkki huonosta suunnittelusta, mutta näkyykö se sähkölaskussa mitenkään onkin toinen juttu.

Aika huonoltahan tuo näyttää. Oma Pana ressukka vääntää tuossa samassa tilanteessa COP 3,8. Tosin hetken ennen sulatusta huurtuneena tippuu hieman alle 3, mutta sulatuksineenkin reilusti yli 3. VTT:n mittauksillakin 3,2. Parasta siinä on kuitenkin tasainen COP-käyrä alkurutistuksesta lähes sulatukseen.

Pitäisin kuitenkin olennaisena, onko COP 2 vai vaikkapa 4 nollan tuntumassa. Jos lämmöntarve on vaikkapa 1600 W, COP 2 vehkeellä kuluu sähköä 20 kWh/vrk. COP 4 vehkeellä vain 10 kWh. Kun näitä nollan ympärillä olevia lämmityspäiviä on eteläsuomessa ainakin yli 100, niin toki se näkyy sähkölaskussakin.

Toki sitten kovemmilla pakkasilla pumppu saattaa näyttää kyntensä, mutta kokonais-COP ja säästö jääkin sitten samaan kuin millä tahansa värkillä. Lauhana talvena jopa huonommaksi?

Mihinkähän muuten perustuu tuo esitteiden mainitsema COP 5,33 (FD25) kun VTT ei ole saanut +7 keleissä kuin pikkusen yli 3? Nollakelillä se onkin näemmä 2,8, joka on tässä tullut usein esille.

 

[janti]

Vs: Sähkön kulutusseurantaa...

Copin keskiarvo tällä alueella on 2.3, melko vaatimatonta tasoa. Oletetaan että cop olisi tuplat - Toshiballa tämä saattaisi hyvinkin toteutua, ainakin se olisi lähellä tuota kerrointa.

evarchan mittaukset 10SAVP-ND ~400W ottotehoilla ~1000W antoteho -7 C ja III-puhalluksella
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=8046.msg109698#msg109698

evarchalilla ei taida löytyä pienemmän ottotehoilla (200-300W) mittauksia nyt plussa keleiltä.

 

[evarcha]

Vs: Sähkön kulutusseurantaa...

Juu ei löydy vielä, kun lämpötehoa tarvitaan edelleen reilusti. Tässä eiliseltä sulatuksen jälkeinen jakso (sulatus n. 12min) +1C. Puhallusnopeus 5(615m3/h), pyynti 23C, siipi ylin.
Aika paljon sahailee aluksi, eikä cop ainakaan silloin hitaista lämpömittareista johtuen näytä oikein, lopussa sitten tasaisempaa.
Keskiarvot:
Imulämpö 25,4C
Puhalluslämpö 38,8C
Lämpötilaero 13,5C
Ottoteho 806w
Lämpöteho 2786w
KotiCop 3,49

Toinen kaavio oli kokeilu -11C asteessa, jossa laitoin ovia kiinni siten, että jäi sulatuksen jälkeen puhaltelemaan n. 40 neliön tilaan. Tässäkin hiukan pienempiä tehoja.

Keskiarvot:
Imulämpö 24,2C
Puhalluslämpö 35,4C
Lämpötilaero 11,2C
Ottoteho 639w
Lämpöteho 1618w
KotiCop 2,60