www.hs.fi
Mitäs tuotantomuotoa tuo säätövoima sitten voisi olla? Joku biovoimala, mutta se vaatisi sitten jo melkoisen materiaalilogistiikankin (poltettavien) massojen kuskauksineen yms. Ydinvoimakin taitaa mennä enempi ns. perusvoiman puolelle. (Bio)Kaasu taitaa olla jo hinnoiltaan sellaista tuotantoa ettei sillä tehdä kuin huipputehoihin pientä lisävoimaa. Hiili- ja öljy puolestaan ovat pannassa. Mitä jää jäljelle?
Ei taida vedystä olla sähkövarastoksi kun elektrolyysin hyötysuhde on 60-70% ja polttokennon 50-60% eli kokonaishyötysuhteeksi tulee 30-35%. 4c hintainen tuulisähkö muuttuu helposti tässä yhtälössä 15-20c hintaiseksi kun otetaan huomioon siirrot ja vedyn ja sähkön tuottajien investoinnit ja katteetKunhan Gasgridin vetyputki aikanaan valmistuu niin se tulee todennäköisesti olemaan iso osa säätövoimaongelman ratkaisua. Kun vanhat ja uudet tuulipuistot saadaan kytkettyä vetyverkkoon niin tuulivoiman lisärakentaminen saa kunnolla lisää potkua kun myllyt voivat pyöriä 24/7 ja sähkön hinnasta riippuen työntää joko sähköä verkkoon tai vetyä putkeen. Eli voidaan siis sanoa hyvästit uusiutuvan energian kannibalisaatiolle.
Vetyverkko puolestaan mahdollistaa taloudellisesti kaupunkeihin rakennettavat vetyä käyttävät moottorivoimalat, joilla voidaan kannattavasti tuottaa säätösähköä ja kaukolämpöä sähkön hinnan ollessa riittävän korkea. Toivottavasti tätä ei verotuksella pilata niinkuin perinteisiä yhteistuotantovoimaloita.
Ja sitten on vielä tietenkin muu vetyä käyttävä teollisuus, joka voi vetyputken ansiosta päättää sähkön hintatilanteen mukaan, milloin ostavat sähköä halvalla verkosta ja tuottavat vetyä omaan käyttöön ja milloin taas ostavat putkesta vetyä ja sammuttavat omat elektrolyyserinsä.
Näin yksinkertaiselta tekoäly ainakin sai asiat kuulostamaan
Ja tämähän taas on välttämätöntä sille, että uutta tuulivoimaa kannattaa rakentaa, nythän tuulivoimainvestoinnit ovat olleet hieman jäissä kannattamattomuuden vuoksi.
Nyt kun alkaa jo jokaisessa merkittävässä kaukolämpöverkossa olemaan sähkökattiloita ja lämpöakkuja niin on vaikea mieltää että miksi ne käyttäisivät vetyä 30% hyötysuhteella kaukolämmön tekoon kun vaihtoehtona on käyttää suoraan sähköä lähes 100% hyötysuhteella. Lisäksi ainakin vielä lämpöverkoista löytyy lähes poikkeuksetta polttokattila jolla lämmön tuotantokustannus esim. Hakkeella on 4c/kwh luokkaa niin voi olla hankalaa saada kalliimpaa vetyä kaupaksi
Eikö se ole aika selkeää, että kaukolämpöyhtiöt käyttävät tuotantomuotona aina sitä mikä kulloinkin on edullisinta/tuottoisinta yhtiölle: Sähkö halpaa -> käytetään sähkökattilaa, sähkö kallista -> käytetään vetyä, jolloin saadaan sekä lämpöä, että sähköä myytäväksi hyvällä hinnalla. Nämä on kuitenkin nopeasti tarpeen/hinnan mukaan säätyviä laitoksia ja voivat osallistua myös säätösähkömarkkinoille.
Joo, tuli ajatusvirhe tässä eli sähkö-vety-lämpö voidaan päästä n. 60% hyötysuhteeseen vs sähkö-lämpö melkein 100%.
Vetyputki itsessään toimii aika isona varastona ja siihen voinee liittää "helposti" kallioon louhittuja isoja varastoja. Edelleen, sekä vedyn poltto että vedyn tuotanto toimii tehokkaasti säätövoimana. Kalliin sähkön (=tuuleton pakkasjakso) aikana vetyä ei kannata tuottaa, jolloin verkosta tippuu reilusti kulutusta pois, mikä vähentää tuotantotarvetta. Samalla tippuvat pois myös sähkökattilat, mikä myös vähentää tuotantotarvetta.
No mutta tuohan on ihan fiksua, eikä ainoastaan jakeluverkon kuormituksen kannalta, mutta näin myös tuolla datakeskuksella on se oma tehosyöttönsä hallussaan ja mahd. katkoksista saa alkaa kaivelemaan sitä peiliä esiin. Muutenkin ihan isossakin kuvassa tuollainen hajautettu voimalaitosverkosto on vain hyvä asia, nostaa sitä huoltovarmuuttakin jo kummasti kun ei olla jonkun pohjois-etelä-suuntaisen narun tahi parin varassa. Yksi paikallinen pienvoimala jos jostain syystä kyykkää yllättäen, niin sillä vielä siirtoverkkoa heilutella mihinkään.
Näin on. Huomaan nyt, että kirjoituksestani jäi se pihvi, eli että Suomessa ei ymmärtääkseni vaadita, että datakeskus tuottaisi oman säätövoimansa.
yle.fi
Kuulostaa niin klassiselta "korjaustoimelta" jos se vihreä vaihtoehto on fossiilista niin paljon kalliimpaa ettei siihen haluta muutoin siirtyä
Siitähän tuossa Gasgridin vetyputkessa on vedyn siirron lisäksi kyse, että se toimii samalla myös suurena painevarastona.
Tuo ei muuta tosiaa, että sähkön varastointi sähkönä akkuun (ei litium-pohjaiseen, mutta ehkä natriumionipohjaiseen) muuttunee ennen pitkää kilpailukyvyltään varteenotettavaksi erillisen lämmöntuotannon rinnalla. Tämä ei tietenkään korvaa varavoimaa, jollaista tarvitaan poikkeustilanteita varten (ja jonka käyttövoima on varastoitava kompaktisiti ja taloudellisesti eli käytännössä nestemuodossa ja mieluiten ympäristön lämpötilassa). Lämpö silloin tuotettaisiin suoran sähkön ja lämpöpumppujen kombinaatiolla ja puskurointi tehtäisiin suurilla vuodenaikaisvarastoilla (joko Vantaan varannon tai Hyvinkään kuoppavaraston tapaisella). Peruskuorma siis tuotettaisiin lämpöpumpuilla ilmasta, vesistöstä ja hukkalämmöistä ja sähköylijäämä "tuhottaisiin" sähkökattilalla.
Moinen ei käsittääkseni ole teoreettisestikaan mahdollista, eli jäädään jonnekin alle 83% parhaimmillaan. Biologisella prosessilla päästään jo nyt hiukan yli 80% hyötysuhteeseen (so. lähtöaineena on vety ja hiilidioksidi ja lopputuotteena metaani ja vertaillaan LLV-arvoja, eli palamista niin, että ei synny kondenssia ja toimitaan normaali-ilmanpaineessa).
Datakeskushan ei periaatteessa vaadi säätövoimaa, jos kerran käy tasateholla? Mikä Suomessa tarvitsisi säätö- tai pikemminkin reservivoimaa, on tuotannon puolella tuulivoima (voi olla viikkojenkin heikkotuulisia jaksoja ja päivien heikkotuuliset jaksot ovat tavallisia) ja aurinkovoima (kesällä aika vähän tarvetta, mutta talvenkaudella tuottoa ei ole käytännössä juuri lainkaan). Kulutuksen puolella säätö-/reservivoiman suurin tarve on suoran kulutusjoustamattoman sähkölämmityksen kohdalla (mukaan luettuna lämpöpumppulämmitys). Sähkölämmityskulutus vaihtelee jokseenkin nollasta maksimiin (kun vain tilojen lämmitystä tarkastellaan), joka on puolet Suomen sähkönkulutuksesta tuossa tilanteessa. Kulutus on vielä sikäli katalaa, että se ryppäytyy samaan ajankohtaan, jolloin aurinkosähkön tuotanto on jokseenkin nolla eikä tuulen saatavuudelle ole yhtään tavanomaista parempia takeita tai edellytyksiä.
Verkkoon liitetyt akut on tarkoitettu juuri tuollaisten tehopiikkien hanskaamiseen. Datakeskus toki voisi tarjota niitä itsekin (ja tässä tapauksessa aivan aidosti) säätömarkkinoille. Tuoltahan on saatu hyvät rahat, mutta taitaa akkukapasiteetti moisen seurauksena jo olla kasvunut gigawattien tehoasteelle.
Termi oli lainattu artikkelista. Sillä varmaan yritettiin tarkoittaa, että datakeskus velvoitettaisiin ostamaan tai tuottamaan käyttämänsä sähkö tilanteissa, jossa verkkoon tarvitaan säätövoimaa. Ja kuten tuossa joku yllä kertoikin, niin ei ne datakeskukset toimi aina tasaisella kuormalla, vaan kun laitetaan hallillinen vaikkapa Nvidian laatikoita opetusmoodiin, niin kulutus räjähtää käsiin. Inferenssi eli mallin käyttö on huomattavasti kevyempää, kuin opetuskäyttö. Sitä voidaan toki tehdä kustannustehokkaasti muillakin vehkeillä kuin GPUilla.
Tarkoitus on silti harvinaisen yksipuolinen, jos jotkut toiset voivat samaan aikaan suuressa mitassa aiheuttaa säätövoiman tarvetta kulutuksellaan (itse asiassa kotitalouksien kulutus on tyypillisesti tuollaista, mutta statistiikka tuossa korjaa pitkälle muun kuin lämmityksen osalta) ja joillekin määrättäisiin velvollisuus kompensoida juuri tuota.
Mutta tuo puolestaan on nykiselläkin akkuteknologialla ratkaistavissa melko taloudellisesti. Sekuntien, minuuttien ja kymmenien minuuttien jaksolla vaihteleva kulutus tai tuotanto ei käytännössä ole ongelma toisin kuin päivien, viikkojen tai kuukausien jaksolla vaihteleva kulutus ja tuotanto.
Tästä ne datakeskusten johtajatkin valittavat. Väite kulutuksen kasvusta ei ole ihan tuulesta temmattu: "Irlannin sähköjärjestelmä on ajautunut viime vuosina datakeskusten takia suuriin ongelmiin. Keskusten osuus koko sähkökulutuksesta nelinkertaistui vain muutamassa vuodessa ja on jo reippaasti yli 20 prosenttia.
www.hs.fi
/img-s3.ilcdn.fi/d18e437dfcbd8970c43e07e5874d0eac49533420cc1d8831aeb586fac127d111.jpg)
www.iltalehti.fi
Nääh, kristallipallot vaan kirkkaana, niin saa sen hyvän pitkän kv-sopparin kiinni ja taas saa olla pari vuotta rauhassa
Putkisto voinee hoitaa lähinnä vaihteluita vuorokauden sisällä, korkeintaan muutamia päiviä, eli lähinnä vastata kulutuksen vuorokausi- ja vikkovaihteluihin. Viikkoja kestävien tuotantokuoppien täyttämiseen se ei taida kunnolla riittää.
