Häämöttääkö edessä taantuma, lama vai jotain muuta?
- Keskustelun aloittaja fraatti
- Aloitettu
- Keskustelun aloittaja
- #282
Aikoinaan lainat taisivat olla tuloihin nähden pienempiä ja asuntojen hinnat ovat nousseet näiden aikojen jälkeen rakentin lailla? 100k€:lla ei saa juuri mitään nykyaikana. Muuttotappio kunnista toki voi saada. Onkohan jossain tilastoa miten ihmisten tulot, lainat ja asuntojen arvot ovat muuttuneet ajan saatossa?
Wanhoja lainoja, korkoja yms taitaa olla ihan turha verrata nykyaikaan.
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Sinänsä varmaan täysin totta, tuo oli vielä Helibor korkojen aikaa ja silloin elettiin tukevasti markka aikaakin. Mutta ihminen nyt herkästi peilaa elämäänsä ja sen reunaehdot vanhoihin kokemuksiin ja niihin peilaten en tosiaan minäkään löytänyt mitään jäätävää 3-5% koroissa.
Markka aikaan tosiaan lainat olivat varmasti yleisesti pienempiä ja konservatiisemmin mitoitettuja. Mutta suurin ero siihen aikaan lienee kuitenkin se että silloin velkavivulla ostaminen oli tuntematon käsite ainakin keskivertokansalaiselle eikä asunnoissa ollut sisäänleivottuja nykyisenkaltaisia järjettömän kokoisia yhtiölainoja.
Sijoitusasuntoja jos on tullut hankittua isolla velkavivulla niin saattaa kyllä jo nuo mainitut 3-5% korot aiheuttaa ongelmia kun samaan aikaan todennäköisesti rahoitusvastikkeetkin nousevat reippaasti.
Mutta tavalliselle, yhden talon tai asunnon, omaan käyttöön hankkineelle tuollainen korkotaso tuskin yksistään aiheuttaa muuta kun hiukan kohonneita kustannuksia joita täytyy todennäköisesti säästää joltain toiselta momentilta.
Käyttäjä89
Aktiivinen jäsen
Se on vähän miten sen suhteuttaa. 3-5% ei ole paljon, mutta matalien korkojen aikana asuntojen hintataso on taas noussut huomattavasti verrattuna siihen mitä se on ollut joskus muinoin kun vastaava korkotaso on ollut. Talopakettienkin hinnat ovat nousseet muutamassa vuodessa 60% ja asuntojen hinnat suhteessa käytettyihin tuloihin ovat kallistuneet voimakkaasti. Ennen asunnon ostamiseen tarvittiin laina jonka maksamiseen meni korkeidenkin korkojen aikaan vain ehkä 10v. Nyt ei riitä edes nollakorkojen aikaan 20v. Itselleni tämä ei henkilökohtaisesti ole vielä korkea taso, mutta muita tuttuja tiedän joilla on lainanlyhennys tehty tasaeräksi ja jännä on ollut seurata kun lainan pituus kasvaa jopa 30v mittaiseksi näillä korkotasoilla kun nollakorkojen aikaan se oli inhimmillisen mittainen.
Hesarissa oli äskettäin mielenkiintoinen hintavertailu 1975/2023
www.hs.fi
Asunnot olivat tuon mukaan todella halpoja siihen aikaan.
Talous | Euro on nyt samanarvoinen kuin markka vuonna 1975 – Mihin hintaan olisit saanut silloin maksamakkaraa? Entä asunnon?
Kun euroon siirryttiin, se maksoi kuusi markkaa. Mikä on euron ja markan suhde nyt?
www.hs.fi
Asunnot olivat tuon mukaan todella halpoja siihen aikaan.
puuteknikko
Vakionaama
Olisi mielenkiintoista tietää, onko suurin tekijä asuntojen hintojen nousulle rakentamismääräykset vai volyymien muutos. Toki kaupungistuminenkin muuttaa asioita ja on vähän hankala mitata.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
"Suomalaisten keskiansio kuukaudessa oli tuolloin 2129 markkaa – siis noin 2065 nykyeuroa. Viime vuoden lopussa keskiansio oli 3807 euroa."
Tämä nyt ei ollut tuossa pääaihe, mutta nostettu mukaan kuitenkin. v. -75 suurin osa suomalaista oli duunareita ja maanviljelijoitä, toisaalta melkein kaikki olivat työllistettyjä. Nykyisin tuo keskiansio ei kerro oikein mitään. Osa on töissä alle 2000 €/kk mutta sitten on varsin paljon hyväpalkkaisia, jotka nostavat keskivarvoa. 75 kaikki elivät sillä palkallaan jos olivat normaalissa kokopäivätyössä. Nykyisin on syntynyt uusi työssäkäyvien ja sosiaalietuuksia saavien ryhmä.
Palkkaan kohdistuvissa veroissa on myös tapahtunut melkoinen mullistus. Ennen jopa harjoittelijan kesäduunista meni veroa mutta nyt nämä verot ovat siirtyneet erilaisiksi maksuisi eli vain eri nimikkeelle. 1975 vain dieselautoista peritiin "ajoneuvoveroa".
Asuntojen hintojen nousu on kyllä mysteeri. Suhteellinen nousu on kyllä ollut todella reipasta ainakin Helsingissä. Toisaalta markkinahinnat maakunnissa ovat ehkä eriytyneet entistä kauemmaksi noista Helsingin hinnoista. Helsinki on myös kasvanut ja nuo vertailun korttelit mahtavat olla nykyisin luettavissa käytännössä ydinkestukaksi vaikka ne eivät sitä 50 vuotta sitten olleet.
Tämä nyt ei ollut tuossa pääaihe, mutta nostettu mukaan kuitenkin. v. -75 suurin osa suomalaista oli duunareita ja maanviljelijoitä, toisaalta melkein kaikki olivat työllistettyjä. Nykyisin tuo keskiansio ei kerro oikein mitään. Osa on töissä alle 2000 €/kk mutta sitten on varsin paljon hyväpalkkaisia, jotka nostavat keskivarvoa. 75 kaikki elivät sillä palkallaan jos olivat normaalissa kokopäivätyössä. Nykyisin on syntynyt uusi työssäkäyvien ja sosiaalietuuksia saavien ryhmä.
Palkkaan kohdistuvissa veroissa on myös tapahtunut melkoinen mullistus. Ennen jopa harjoittelijan kesäduunista meni veroa mutta nyt nämä verot ovat siirtyneet erilaisiksi maksuisi eli vain eri nimikkeelle. 1975 vain dieselautoista peritiin "ajoneuvoveroa".
Asuntojen hintojen nousu on kyllä mysteeri. Suhteellinen nousu on kyllä ollut todella reipasta ainakin Helsingissä. Toisaalta markkinahinnat maakunnissa ovat ehkä eriytyneet entistä kauemmaksi noista Helsingin hinnoista. Helsinki on myös kasvanut ja nuo vertailun korttelit mahtavat olla nykyisin luettavissa käytännössä ydinkestukaksi vaikka ne eivät sitä 50 vuotta sitten olleet.
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
Rakentamismääräykset ovat tiukentuneet, energiavaatimukset ovat melko kovat ja tuohon kun lisätään rajusti kohonneet materiaalihinnat, niin rakentamisesta on yksinkertaisesti tullut huomattavasti aikaisempaa kalliimpaa. Ja kun rakentaminen on kalliimpaa, projektien aloitukset lykkääntyy ja syntyy niukkuutta, joka sitten puolestaan nostaa wanhojen asuntojen hintoja. Tai siis nostaa ihan niin kauan kun ihmisillä säilyy luottamus talouskasvuun, lainaraha on inhimillisen hintaista jne. No just nythän niin ei ole ja siksi wanhojen asuntojen hinnat ovat jo jonkin aikaa vedelleetkin pienoista alamäkeä, ihmisillä ei yksinkertaisesti ole resursseja ostaa kalliilla lainarahalla uutta asuntoa
Niin kauan kuin joku on valmis maksamaan keskustan kaksiokopista 500-600 kiloeuroa niin jollakin järjellä sen asunnon arvo on sitten se. Vaikka sen rakentamiseen olisi mennytkin vain 200 kiloeuroa.
Jossain vaiheessa sitten tullee sille viimeiselle ostajalle huono kortti käteen ja sen asunnon arvoksi paljastuukin sitten paljon vähemmän kuin sen ostohinta oli. Mielikuvahinta vs todellinen hinta. Valintojen maailma ja hyvä niin.
Jossain vaiheessa sitten tullee sille viimeiselle ostajalle huono kortti käteen ja sen asunnon arvoksi paljastuukin sitten paljon vähemmän kuin sen ostohinta oli. Mielikuvahinta vs todellinen hinta. Valintojen maailma ja hyvä niin.
Asunnot olivat halpoja Helsingissä. Olisi ollut mukava nähdä vertailua maan muiden osien asuntojen hinnoista. Veikkaan, että tuo hintojen moninkertaistuminen koskee vain pääkaupunkiseutua.
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
No tuota ei PK-seudulla ole "muutamaan" vuoteen ollut ja tuskin ihan huomenna tuleekaan. Jossain muuttotappiokunnassa toki tilanne on ihan toinen, kämpästä voi saada vähempi myydessä kuin ostaessa. Hki:ssä about aina kun kämpässä on ensin budjattu se lain vaatimat 2v, niin myyntihinta on joskus jopa aika paljonkin korkeampi kuin ostohinta aikanaan ja kaikki tuo tuotto on verovapaata, puhtaana lapaseen. Ja kun tuo tuotto sitten isketään siihen seuraavaan kämppään, niin siitä se varallisuus sitten kasvaa ja aikanaan sitä voikin sitten laittaa tuon potin lihoiksi hoivakotiin, hyvään hoitoon muuttaessaan, naatiskellen loppuelämänsä näistä kertyneen varallisuuden hedelmistä. Eräänlaista eläkesäästämistä siis tuokin tavallaan
Ihmetyttää miksi omistusasunnon lainan korkoja ei saa vähentää mutta jos saman asunnon vuokraa korot voi vähentää.Vuosikymmenet hehkutettu pankkien valtion taholta omistusasunnon hankintaa etenkin ensiasunnon.Tilanne tällä hetkellä että näiltä ei tule kuin naureskelua mitäsostit-tyyliin viimeisenä kiinteistöveron korotukset ja asumistuen poisto
No tuota ei PK-seudulla ole "muutamaan" vuoteen ollut ja tuskin ihan huomenna tuleekaan. Jossain muuttotappiokunnassa toki tilanne on ihan toinen, kämpästä voi saada vähempi myydessä kuin ostaessa. Hki:ssä about aina kun kämpässä on ensin budjattu se lain vaatimat 2v, niin myyntihinta on joskus jopa aika paljonkin korkeampi kuin ostohinta aikanaan ja kaikki tuo tuotto on verovapaata, puhtaana lapaseen. Ja kun tuo tuotto sitten isketään siihen seuraavaan kämppään, niin siitä se varallisuus sitten kasvaa ja aikanaan sitä voikin sitten laittaa tuon potin lihoiksi hoivakotiin, hyvään hoitoon muuttaessaan, naatiskellen loppuelämänsä näistä kertyneen varallisuuden hedelmistä. Eräänlaista eläkesäästämistä siis tuokin tavallaan
Eilen oli eilen, huominen huomenna:
10.10.2022:
/img-s3.ilcdn.fi/c4ac1a70d0596cf8c625c5caa71caf4e20332be5042155ab47e09903f1ea902d.jpg)
Helsingissä asuntojen hinnat sukeltavat muuta maata enemmän – tämä pitää tietää
OP:n asuntomarkkinoita seuraavan ekonomisti Joona Widgénin mukaan on odotettavaa, että Helsingissä asuntojen hinnat laskevat muuta maata enemmän. Omistusasumisen kustannusten kasvaessa vuokralla asumisen kannattavuus kasvaa.
www.iltalehti.fi
30.5.2023:
Asunnot | Asunnot halpenevat voimakkaasti, Helsingissä laskua yli 7 prosenttia – Katso oman alueesi hintakehitys
Kiinteistönvälittäjien kautta tehdyt asuntokaupat sukelsivat huhtikuussa yli kolmanneksella viime vuodesta.
www.hs.fi
Toinen on liiketoimintaa (tulonhankkimiskulut saa aina vähentää) Toiinen on elämisenkuluja.
Ethän sinä saa vähentää sähkölaskuakaan tuloista verotuksessa.
Eli mihin vedetään raja? Tietty raja on ihan päätös asia mutta selkeys ja yksinkertaisuus arvo sinällään.
puuteknikko
Vakionaama
Korkovähennys on ollut omiaan nostamaan asuntojen hintoja, koska on taas kerran voitu laskea nettotuloiksi vähän enemmän kuin ilman vähennystä. Vähennyksen poisto osui todella hyvään kohtaan, koska suurin osa edusta liukeni samalla kuin maksettujen korkojen määräkin.
- Keskustelun aloittaja
- #297
Rakennusteollisuuden mukaan ansiot ovat nousseet enemmän kuin nimellishinnat.
Asuntojen hinnat
www.rt.fi
Onhan Euriborkin ollut 15 v sitten yli 5%. Tosin ei kovin pitkään.
Nyt tuli susisynkät tiedot asuntomarkkinoilta – yhdessä kuvassa nykytilan koko karmeus
Suomen Yrittäjien pääekonomistin Juhana Brotheruksen mukaan asuntomarkkinan alho ei helpota eikä käänne ole vielä käsillä.
www.is.fi
Pääkaupunkiseudulla -9.5% vuoden takaiseen vanhoissa osakeasunnoissa. Tuo saattaa jo kirpaista, ainakin jos kämppä on kikkailtu alle 10% omalla rahalla. Brotherus ei uskalla povata tilanteen paranemista vielä tämän vuoden puolella, pohjia ei kuulemma ole nähty.
Se voi tuntua kovin todelliselta, jos mieli tekisi muuttaa, mutta pankille pitäisi maksaa enemmän kuin mitä kämpästä saa.
Myös sen velkataakan korkojen nousu saattaa tuntua konkreettiselta.
Espejot
Hyperaktiivi
Juu, myönnän. Mutta että muutetaan heti kämpän oston jälkeen. En nyt osta koko ajatusta. Asuntokauppahan on ihan jäässä koska ihmisten ei ole pakko myydä eikä ostajien ole pakko ostaa. Mutta väliraha ei muutu.
Välihuomautuksena, en ole kovin huolisani taantumasta tai tekoälystä koska pystyn operoimaan "jakoavain" kädessä insinöörikoulutuksesta huolimatta.
Välirahan pitäisi pienentyä, jos on muuttamassa lähtökohtaisesti arvokkaampaan kämppään. Oletuksella, että oman myyminen onnistuu, pankista saa lainaa ja molempien kohteiden hinnat laskivat samassa suhteessa.
Syitä muuttoon voi olla monia. Esimerkiksi pariutuminen, sen päättyminen, tai työ toisella paikkakunnalla.
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
Tuo tekoälyn uhka on globaalisti jossain ihan toisella levelillä kuin missään oman työpaikan säilyvyydessä. Vaan mitä tulee tuohon insinööri + jakoavain ajatukseen, niin jo 90-luvulla otettiin tässä isoa takapakkia kun tekuun pääsi suoraan lukiosta, täysin nolla-työkokemuksella yhtään mistään. Ja nyt sitten oikein tämän rähäilyn kauniiksi kirsikaksi kakun päälle tuli AMK-insinööri, joka on mukamas jotain enempi mitä opisto-insinööri aikanaan. Ja sitten ihmetellään kun ei sillä insinöörillä tosiaan pysy se jakoavain kädessä, mitään tajua ns. oikeista töistä ja miten asiat todellisuudessa menee. Luotetaan ihan laput silmillä miltä sen laskimen nummerot tai simulaattorin tulokset näyttää, tajuamatta välttämättä edes sitä mistä ja miten ne tulokset ovat muodostuneet, voisiko niissä kenties olla jokin pielessäkin. Lopputuloksena meillä on sitten mm. läjä erilaisia rakennuksia jotka sortuilee lumikuormiensa alle jne. ihan kuin tuo lumi olisi Suomessa mukamas jonkin sortin yllätys. Jep jep
Kyllä, itse kävin 3v ammattikoulun automaatiotekniikka-linjan, josta valmistuttuani jatkoin Helsingin tekuun automaatiotekniikan linjalle ensin vuoden teknikkona, mutta kun tuntui hiukka liian lussulta, niin vaihdoin insinööri-puolelle ja valmistuin -92. Eli kyllä, se jakoavain tosiaankin pysyy myös omassa kädessäni siinä missä esim. ruuvari, vasara, laastikauha, yleismittari tai läppärikin. Ei se koulutus anna kuin sen muodollisen pätevyyden, paperit kouraan, ihan käytännössä se työosaaminen on hankittava ja mieluiten sieltä ns. pitkän linjan kautta, jotta tosiaan on sitä kokemuspohjaakin eikä pelkkää paperiosaamista.
Stadin asuntojen hintoihin ei ole välttämättä kohdistumassa nousupaineita myöskään 2024, kun asumistukia leikataan. https://yle.fi/a/74-20039042
Asumistuet kohottavat vuokria, jotka kohottavat hintoja.
Enemmänkin olisi toki voinut nipsaista, aika hienosäätöä tuo tukien leikkuu tuntuu olevan.
Asumistuet kohottavat vuokria, jotka kohottavat hintoja.
Enemmänkin olisi toki voinut nipsaista, aika hienosäätöä tuo tukien leikkuu tuntuu olevan.
puuteknikko
Vakionaama
Ongelma leikkuussa onkin se kun vaikutus tapahtuu viiveellä. Ihan oikea suunta sinänsä, koska nuo menot on aikamoiset ja varmasti suuri osa vuokrien kohtuuttomasta tasosta johtuvaa. Isot toimijat pitää aika kovia pyyntejä kun niillä on varaa pitää asuntoa tyhjänä. Itse joudun joka kierroksella katsomaan tason, jolla saa hyviä ehdokkaita liikkeelle ja se on ainakin omalla kohdalla tarkoittanut hyvinkin 10-15% alempaa vuokraa kuin vaikka Kojamolla.
En usko että tämä hallitus seuraavaa syksyä näkee asumistuet jatkunee ensi vuonnakin.Sinänsä valtiontaloudessa on korjaamista.Ongelma on oikeastaan vaalikausien lyhyys aina on tulossa jotkut vaalit ja vaalien jälkeen taas yritetään täyttää lupauksia äänestäjille,oikeastaan pitäisi olla vähintään 10 mieluummin 20 vuoden periodi jossa leikkauksia ja talouden korjaustoimet jaksotetaan tasan näin yhdelle vuodelle ei tule liikaa kansalaisten toimeentuloa heikentäviä vaikutuksia mutta ei tietysti edustuksellisessa demokratiassa mahdollista poliitiikoille pitää aina jotain pureksittavaa ja kriisin tynkää tarjolle ,äänestäjät ovat näille vain väline.
Hempuli
Töllintunaaja
Edustuksellinen demokratia on kovin pieni, joskin tärkeä, osa hallintoa valiokuntineen. Ministeriöiden yhteistyössä on paljon kehitettävää, jos halutaan pitkäjänteistä kehitystä maailman muuttuessa. Nyt ne toimivat ihan omissa lokeroissaan lähinnä jakaen rahoitusta eri tarkoituksiin toisistaan tietämättä ja välittämättä lobbareita kuunnellen.
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
Asumis- ja toimeentulotuilla on eri kriteerit ja osa porukasta putoaa väkisinkin väliin, saavat nykyisin asumistukea, mutta eivät ole riittävän tulottomia ja varattomia saadakseen toimeentulotukea.
Espejot
Hyperaktiivi
Iso ryhmä on perustoimeentulolla elävät, kärryiltä pudonneet ja heihin toi ei vaikuta kosk kaikki tulee muutenkin kahden luukun taktiikalla. Työttömiin tämä vaikuttaa mutta kaventamalla ansiosidonaista niin vaikutus pienenee. Useamman luukun tuki on vaikeasti hallitava. En nyt ota muuten kantaa että taas näperellää ilman että aletaisiin purkaa usean luuku tukihimmeliä eli puututaisiin rakenteisiin.
Hempuli
Töllintunaaja
Tuet ovat kompromissi hehtaariammunnan ja oikeudenmukaisesti kohdistuvan minimituen välillä. Kansalaispalkka olisi ekaa lähellä ja raskas tukihimmeli eri tulkintoineen jälkimmäistä.
Kun tukihimmelin päällä on sen salat tunteva viranhaltijajoukko, niin se tuo näille myös valtaa ja vaikuttavuutta sekä muutosvastarintaa.
Helpompi on lisätä olkia himmeliin kuin tehdä kokonaan uusi valuvikoineen, jossa syntyy uusia väliinputoajia.
Kun tukihimmelin päällä on sen salat tunteva viranhaltijajoukko, niin se tuo näille myös valtaa ja vaikuttavuutta sekä muutosvastarintaa.
Helpompi on lisätä olkia himmeliin kuin tehdä kokonaan uusi valuvikoineen, jossa syntyy uusia väliinputoajia.
Espejot
Hyperaktiivi
Niin, ei se työn kannustavuiden sijoitaminen sääntöihin pitäisi olla mikään ongelma jos säännöt vaan lyhenetään kahteen riviin ja rivien väliin laitetaan tukien henki: jokainen tienattu euro pienentää tukea ja sääntö pätee kaikkiin. Itsellä on ex yrittäjänä karmeita kokemuksia kun yritin selittää että 16h free keikka kesken työttömyysjakson ei tee minusta kokopäiväistä yrittäjää.
Viimeksi muokattu:
En aivan täysin jaa näkemystä kansalaispalkan, eli nykynimeltään perustulon, hehtaariammuntaluonteesta. Siihen kuitenkin sisältyy verotuselementti, joka leikkaa sitä tasaisesti pois sitä mukaa, kun muita tuloja löytyy. Toki eri tuensaajien erilaisia tukitarpeita se ei huomioi, eli siinä mielessä on kyllä hehtaaripyssy. Siksi siitäkin väistämättä pitäisi tehdä jonkinverran monimutkaisempi himmeli, kuin millaisena se yleisesti esitetään. Pääkaupungissa asuva tarvitsee kuitenkin välttämättä enemmän käteen, kuin jossain maaseutupitäjän kirkonkylällä asuva. Toki voidaan määritellä, että tuki on sama kaikille, jolloin vähävarainen joutuu etsimään halvemman asuinpaikkakunnan.
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
Ja se kannustavuus tässä kohtaa on missä? Sama tulee käteen teit duunia tai olit kokonaan tekemätikin. Toki jos jokainen tienattu euro pienentää tukea esim. 50c, niin hommassa alkaa olemaan jo kannustintakin, mutta 1:1 suhteella sitä kannustinta ei synny.
Hempuli
Töllintunaaja
Työllistämisessä ja tukiviidakossa on sellainen pieni mutta, että rajaamme mietinnän vain taloudelliseen näkökulmaan. Tämä 'mutta' on myös TEM:ssä, jossa valtion rahaa laitetaan erilaisiin työllistymistoimiin lähinnä tilastojen (mittarien) parantamiseksi eikä ihmisen tilanteen huomioiminen kuulu toimenkuvaan. Niinpä lukuvuosiksi palkatut määräaikaiset opettajat täyttää kesän blanketteja ja hupiveikot hakevat täysin sopimattomia paikkoja.
Reaalimaailmassa suuri osa tukien saajista on moniongelmaisia alkaen oman elämän hallinnasta.
Työllistämisessä ei pääpaino ole työpaikan löytämisessä, vaan tarjota apu akuuttiin hätään tämän ja ensi viikon ruokaan ja asuntoon perheelle. Vasta kun akuutit pulmat on ratkaistu, voidaan yrittää saada työnantaja ja -tekijä kohtaamaan toisensa.
Reaalimaailmassa suuri osa tukien saajista on moniongelmaisia alkaen oman elämän hallinnasta.
Työllistämisessä ei pääpaino ole työpaikan löytämisessä, vaan tarjota apu akuuttiin hätään tämän ja ensi viikon ruokaan ja asuntoon perheelle. Vasta kun akuutit pulmat on ratkaistu, voidaan yrittää saada työnantaja ja -tekijä kohtaamaan toisensa.
Espejot
Hyperaktiivi
Sehän sanotaan ihan selkeästi: rivien välissä. Mutta koska käytössä on pehmeät rivinvaihdot niin rivien välin löytäminen riippuu rivityksen algoritmista.
- Keskustelun aloittaja
- #318
Tilastokeskusksen statseista asuntokuntien velkaisuus
Ovatkohan asuntojen hinnat karanneet nuorten ulottumattomiin?
Asuntokuntien velat kunnittain 2022
A Flourish data visualization by Tilastokeskus
public.flourish.studio
Ovatkohan asuntojen hinnat karanneet nuorten ulottumattomiin?
- Keskustelun aloittaja
- #319
Twitteristä bongattu:
Ja tähän viitattu...
www.yrittajat.fi
Ja tähän viitattu...
Andrei Koivumäki neuvoo asunnon myyjää odottamaan, jos lompakko kestää – ”Pakkomyynnit alkavat syksyn jälkeen”
Asunto ei välttämättä mene kaupaksi edes reippaalla hintapyynnön laskemisella. Andrei Koivumäki kertoo, että ilmiö koskee myös halutuimpia alueita.
www.yrittajat.fi