Harhaluuloja ilmalämpöpumpun energian kulutuksesta.

[PauliG]

Harhaluulot ilmalämpöpumpun energian kulutuksesta:

Jäähdytys syö talven aikana saadun säästön:
Näin ei todellakaan ole
Näinhän ei todellisuudessa ole n. 140m^2 asunnossa jäähdytyksestä aiheutunut sähkönkulutus on luokkaa 200-300kWh (toukokuusta - lokakuulle) eli rahallisesti reilusti alle 50€..
Kun taas saavutettu säästö luokkaa 3000 jopa 6000Kwh eli vähintään 300€, mutta oikealla asenteella ja oikeilla säädöillä jopa 600€

Kesällä lämpötilaero on reilusti alle 10-astetta kun taas talvella samainen lämpötilaero on 20 jopa 40-astetta..

En tiedä mistä moinen käsitys on juurtunut ihmisten mieliin jäähdytyksen sähkön kulutuksesta?

SIIS JÄÄHDYTYKSEN SÄHKÖN KULUTUS ON REILUSTI ALLE 10-osa LÄMMITYKSESSÄ SAAVUTETUSTA SÄÄSTÖSTÄ.

Sulanapitovastus syö COP-arvon..

Valitettavasti näin ei todellakaan ole 50W vastus 24h/365vrk kuluttaa sähkö 438kWh (noin 45€), ja tällöin vastukselta oli puuttunut ohjaus elektroniikka (logiikka, termostaatti).
Todellisempi lukema vuositasolla on alle 50Kwh eli nykyisellä sähkön hinnalla alle 5€/vuosi.
Todellinen vaikutus COP- arvoon on maksimissaan luokkaa 2% siis ei käytännössä mitään todellista merkitystä..

HUOM edellä oleva on arvio ei perustu todellisiin mittauksiin vaan laskimella laskettua..

 

[TMan_2008]

Vs: Harhaluuloja ilmalämpöpumpun energian kulutuksesta.

Mukavuussyistä ja toivottavasti kesäaikana pitää välillä jäähdyttää ja kuivata oleskeluympäristöä eli kotia.
Ei yksistään rahan voimalla kannata tarkastella ilpin hyötyä. Mistä pankista saat 2000€ sijoitukselle jopa 300€ vuotuisen tuoton ja lisäksi miellyttävän ilman kotiin.

Jos olisin oikein nuuka niin luopuisin päivittäisistä pulla-kahveista. Ihailisin kaupasta kahvipakettia ja pullapussia juoden janoon kylmää vettä ???

Energiaa ei voi hävittää, hukkaaminen on helppoa. Mutta siitä huolimatta olemme valmiita myös maksamaan hyödykkeistä.
Eihän ole kuin vuosikymmen kun emme tienneet muusta kuin jäähdyttämisestä ja teimme sitäkin.
Olettekos miettineet paljonko talonne kylmälaitteet haukkaavat enerkiaa kesällä sisätiloihiin? Pidetäänkös kokonais taloudellisuudesta huolta.

 

[Freeze]

Vs: Harhaluuloja ilmalämpöpumpun energian kulutuksesta.


Jatketaanpa tätä myytin murskausta, kun se näyttää niin sitkeästi elävän.

Jäähdytyskuukaudet ovat yleensä kesä -elokuu (3 kk).
Normaalisti huonelämpötila on +20 - +23 C luokkaa.
Keskimäärin "hellejakson" aikana ulkolämpötilan ero sisälämpötilaan on noin 5 K luokkaa.
Helteitä Suomessa on noin 14 vrk vuodessa.

Lämmityskuukaudet ovat yleensä syys -huhtikuu talosta riippuen (8 kk).
Normaalisti huonelämpötila on +20 - +23 C luokkaa.
Ulkolämpötilan ero sisälämpötilaan on heiluu lämmityskaudella noin 15- 40 K alueella.

Miten ihmeessä joku voi väittää tosissaan, että kesällä voidaan tuhota talven säästöt?
Jäähdytys on kallista ja enrgiaa kuluttavaa maissa, joissa on oikeasti läääämmintä ja pitkääään.

Laitoin tuohon liitteeksi kansantajuisesti esitetyn kuvauksen Log ph hässäkästä mistä on kysymys.
Pullakahvit tai tuoppi olutta sille henkilölle, joka pystyy todistamaan, että kuvassa oleva sininen "laiva" pystyy kuljettamaan 3 kk:ssa enemmän energiaa talosta ulos, kuin tuo punainen laiva on sitä siihen 8 kk:ssa kuljettanut sisään.

 

[kotte]

Vs: Harhaluuloja ilmalämpöpumpun energian kulutuksesta.

Suomalaisten normien mukaisesti eristetyn ja nykymääräysten mukaisella ilmavaihdolla varustetun rakennuksen jäähdytysenergian tarve pysyisi melko kohtuullisena, vaikka ulkoilman lämpötila olisi +40 vuoden ympäri, kunhan auringon paistetta vastaan ikkunat olisi varustettu säädettävillä ulkopuolisilla kaihtimilla. Vertailukohtanani on vastaava suorasähkölämmitteinen talo nyky-Suomessa. Jäähdytyslaitteiden tuottosuhdehan olisi kyseeseen tulevilla lämpösuhteilla vähintään kahden luokkaa tai selvästi korkeampikin. Tavanonomainen ILP on energiataloudellinen jäähdytyslaite.

Globaalisti kyse on tropiikin rakennusten lämpöeristyksen, ikkunoiden sekä ilmanvaihdon parantamisesta (viimeksi mainittu tarkoittaa käytännössä talteenotolla varustettua tasa- tai ylipaineista tulo-poistoilmanvaihtoa kosteuden pitämiseksi ulkona ja poissa rakenteista sekä sisäilman viileyden säilyttämiseksi). Yksi parannus, jota odottaisi standardi-ilppeihin, olisi sisäänrakennettu kuumakaasulämmönvaihdin käyttövesivaraajan lämmittämiseksi ilmastoinnin sivutuotteena syntyvän lämmön avulla (mille olisi käyttöä myös lämmityssovelluksissa).

 

[Vilppi]

Vs: Harhaluuloja ilmalämpöpumpun energian kulutuksesta.

Miksi kukaan ei puhu mitään tuosta off-tilan kulutuksesta, joka siis Fujitsun ASYB12LD mallilla on n.80W luokkaa ilman vastuksia .Voiko se olla mahdollista, mutta niin tuo kulutusmittari vaan sanoo : Eipä silloin ollut mitään puhetta tuosta kun pumppua ostettiin

Eli laskimella 0.08Wx24hx365=700kWh/vuosi eli n.70€/vuosi eli enemmän kuin Paulin laskema jäähdytys

Vastukset päällä tuo pumppu vie 135W saman mittarin mukaan, jos siitä on mitään apua Mittarin mukaan menee siis 0.33A virtaa ja kävin myös mittaamassa pihtiAmittarilla ulkoyksiköltä ja vaihe johdossa menee 0.3A virtaa kun taas tuossa lämmitysvastuksen lisäjohdossa ei mene mitään eli ulkoyksikön elektroniikka siis tuon syö melkein kaikki (mittaritarkkuus) ???

 

[Deleted member 1344]

Vs: Harhaluuloja ilmalämpöpumpun energian kulutuksesta.

Miksi kukaan ei puhu mitään tuosta off-tilan kulutuksesta, joka siis Fujitsun ASYB12LD mallilla on n.80W luokkaa ilman vastuksia .Voiko se olla mahdollista, mutta niin tuo kulutusmittari vaan sanoo : Eipä silloin ollut mitään puhetta tuosta kun pumppua ostettiin

No jopas on. Hasen DIN-kiskomittarin mukaan Pana E12-DKEW vie 19W kun se on pelkästään kierrättämässä ilmaa, puhallin kakkosella.

 

[Jumary]

Vs: Harhaluuloja ilmalämpöpumpun energian kulutuksesta.

Jatketaanpa tätä myytin murskausta, kun se näyttää niin sitkeästi elävän.

Jäähdytyskuukaudet ovat yleensä kesä -elokuu (3 kk).
Normaalisti huonelämpötila on +20 - +23 C luokkaa.
Keskimäärin "hellejakson" aikana ulkolämpötilan ero sisälämpötilaan on noin 5 K luokkaa.
Helteitä Suomessa on noin 14 vrk vuodessa.

Lämmityskuukaudet ovat yleensä syys -huhtikuu talosta riippuen (8 kk).
Normaalisti huonelämpötila on +20 - +23 C luokkaa.
Ulkolämpötilan ero sisälämpötilaan on heiluu lämmityskaudella noin 15- 40 K alueella.

Miten ihmeessä joku voi väittää tosissaan, että kesällä voidaan tuhota talven säästöt?
Jäähdytys on kallista ja enrgiaa kuluttavaa maissa, joissa on oikeasti läääämmintä ja pitkääään.

Laitoin tuohon liitteeksi kansantajuisesti esitetyn kuvauksen Log ph hässäkästä mistä on kysymys.
Pullakahvit tai tuoppi olutta sille henkilölle, joka pystyy todistamaan, että kuvassa oleva sininen "laiva" pystyy kuljettamaan 3 kk:ssa enemmän energiaa talosta ulos, kuin tuo punainen laiva on sitä siihen 8 kk:ssa kuljettanut sisään.

Tyhjentävästi ja hyvin havainnollisesti sanottu. Saa jääkaapiksi kämpän laittaa kesäksi jos meinaa säästöt syödä...no eipä tuokaan onnistu kun 16 on yleinen raja kaukosäätimessä.

Oiskohan siitä mielikuva jäähdytyksen kalleudesta tullut ihmisille mieleen kun aikoinaan etelään lomalla suuntasit oli mahdollisuus valita lisähintaan ilmastointi/ilmastoitu huone ja mielestäni veloitus viikosta oli aika tyyris. Nykyisin taitaa olla kaikissa jo vakiona ilmastointi...tai ainakin niin että eri hintaa sille ei näy.

 

[tet]

Vs: Harhaluuloja ilmalämpöpumpun energian kulutuksesta.

Oiskohan siitä mielikuva jäähdytyksen kalleudesta tullut ihmisille mieleen kun aikoinaan etelään lomalla suuntasit oli mahdollisuus valita lisähintaan ilmastointi/ilmastoitu huone ja mielestäni veloitus viikosta oli aika tyyris. Nykyisin taitaa olla kaikissa jo vakiona ilmastointi...tai ainakin niin että eri hintaa sille ei näy.

Eiköhän se jäähdytyksen kalleus ole joku mantra jota hokevat tuolla etelämpänä (jossa se pitää paikkansa). Tänne pohjoiseen se on kulkeutunut ei-niin-hyvin asioista perillä olevien tahojen kautta, eikä kukaan sitä hokeva ole huomannut missään vaiheessa ajatella omilla aivoillaan. Näinhän kaikenlaisten matrojen kanssa yleensäkin on... :-\

 

[jarip]

Vs: Harhaluuloja ilmalämpöpumpun energian kulutuksesta.

Ns. peruskansalla on monenlaisia käsityksiä sähkölaitteista, mm eräs tuttavani rouva käyttää "säästeliäästi" silitysrautaa, kun oli lukenut jostakin sen kuluttavan kovasti sähköä. Samoten kännykkälaturi, joka pitää heti kiskaista seinästä. Silitysraudan nimellisteho on tosin aika suuri, mutta sen osuus sähkölaskusta mitätön. Kännylaturin kulutusta ei lidl-mittarilla ei saa edes mitattua.

Jäähdytys maailmanlaajuisesti on toki suuri energiankuluttaja. Saattaa mennä jopa lämmityksen edelle? Suomen olosuhteissa jäähdytyksen osuus ainakin kotitalouksissa lienee aika vähäistä. Pumppujen omistajat lienevät muutenkin sen verran "itaraa" väkeä, että jäähdytyksen osuus jää pieneksi. Varmaan silti löytyy talouksia, joiden sähkölasku on kasvanut pumpun myötä ja siinä tämä jäähdytys on suurin tekijä. Varsinkaan jos pumppu ei ole saanut tehdä töitä lämmityskaudella. Minäkin tunnen kaksi tapausta tuttavapiiristä.

 

[VesA]

Vs: Harhaluuloja ilmalämpöpumpun energian kulutuksesta.

Kännylaturin kulutusta ei lidl-mittarilla ei saa edes mitattua.

Nämät ovat näitä miljoona kärpästä - juttuja... kaikenmoisia latureita on niin paljon ( kännyjäkin myydään miljardi vuodessa) että niiden yhteenlaskettu kuorma alkaa jossain näkyä. Niinpä kansaa yritetään saada ottamaan tavaksi latureiden irrottelu. Sama koskee eri vehkeiden valmiustiloja... eipä se omassa laskussa näy... hmm pitäisköhän näiden veikkojen alkaa maksamaan erityistä palkkiota 0-kulutusajoista.

 

[vayne]

Vs: Harhaluuloja ilmalämpöpumpun energian kulutuksesta.

Ns. peruskansalla on monenlaisia käsityksiä sähkölaitteista, mm eräs tuttavani rouva käyttää "säästeliäästi" silitysrautaa, kun oli lukenut jostakin sen kuluttavan kovasti sähköä. Samoten kännykkälaturi, joka pitää heti kiskaista seinästä. Silitysraudan nimellisteho on tosin aika suuri, mutta sen osuus sähkölaskusta mitätön. Kännylaturin kulutusta ei lidl-mittarilla ei saa edes mitattua.

Jäähdytys maailmanlaajuisesti on toki suuri energiankuluttaja. Saattaa mennä jopa lämmityksen edelle? Suomen olosuhteissa jäähdytyksen osuus ainakin kotitalouksissa lienee aika vähäistä. Pumppujen omistajat lienevät muutenkin sen verran "itaraa" väkeä, että jäähdytyksen osuus jää pieneksi. Varmaan silti löytyy talouksia, joiden sähkölasku on kasvanut pumpun myötä ja siinä tämä jäähdytys on suurin tekijä. Varsinkaan jos pumppu ei ole saanut tehdä töitä lämmityskaudella. Minäkin tunnen kaksi tapausta tuttavapiiristä.

Olen nähnyt muutaman asunnon tulipalon jälkeen missä vika on ollut itsekseen kärvähtävä kännylaturi eli ihan viisasta se irrottaa

 

[Både]

Vs: Harhaluuloja ilmalämpöpumpun energian kulutuksesta.

Ns. peruskansalla on monenlaisia käsityksiä sähkölaitteista, mm eräs tuttavani rouva käyttää "säästeliäästi" silitysrautaa, kun oli lukenut jostakin sen kuluttavan kovasti sähköä. Samoten kännykkälaturi, joka pitää heti kiskaista seinästä. Silitysraudan nimellisteho on tosin aika suuri, mutta sen osuus sähkölaskusta mitätön. Kännylaturin kulutusta ei lidl-mittarilla ei saa edes mitattua.

Jäähdytys maailmanlaajuisesti on toki suuri energiankuluttaja. Saattaa mennä jopa lämmityksen edelle? Suomen olosuhteissa jäähdytyksen osuus ainakin kotitalouksissa lienee aika vähäistä. Pumppujen omistajat lienevät muutenkin sen verran "itaraa" väkeä, että jäähdytyksen osuus jää pieneksi. Varmaan silti löytyy talouksia, joiden sähkölasku on kasvanut pumpun myötä ja siinä tämä jäähdytys on suurin tekijä. Varsinkaan jos pumppu ei ole saanut tehdä töitä lämmityskaudella. Minäkin tunnen kaksi tapausta tuttavapiiristä.

Olen nähnyt muutaman asunnon tulipalon jälkeen missä vika on ollut itsekseen kärvähtävä kännylaturi eli ihan viisasta se irrottaa

no sitä varten on vikavirtasuojat ja sulakkeet.eli missähän lienee kärvähtänyt?

 

[Vinski]

Vs: Harhaluuloja ilmalämpöpumpun energian kulutuksesta.

Ei vikavirtasuoja reagoi mitenkään nollan ja vaiheen välillä käryävään laturiin. Pistorasia on vähintään 10A sulakkeen takana, joten muutamaalla sadalla milliampperilla käryävä laturi saa kärytä ihan rauhassa.

 

[PauliG]

Vs: Harhaluuloja ilmalämpöpumpun energian kulutuksesta.

Ns. peruskansalla on monenlaisia käsityksiä sähkölaitteista, mm eräs tuttavani rouva käyttää "säästeliäästi" silitysrautaa, kun oli lukenut jostakin sen kuluttavan kovasti sähköä. Samoten kännykkälaturi, joka pitää heti kiskaista seinästä. Silitysraudan nimellisteho on tosin aika suuri, mutta sen osuus sähkölaskusta mitätön. Kännylaturin kulutusta ei lidl-mittarilla ei saa edes mitattua.

Jäähdytys maailmanlaajuisesti on toki suuri energiankuluttaja. Saattaa mennä jopa lämmityksen edelle? Suomen olosuhteissa jäähdytyksen osuus ainakin kotitalouksissa lienee aika vähäistä. Pumppujen omistajat lienevät muutenkin sen verran "itaraa" väkeä, että jäähdytyksen osuus jää pieneksi. Varmaan silti löytyy talouksia, joiden sähkölasku on kasvanut pumpun myötä ja siinä tämä jäähdytys on suurin tekijä. Varsinkaan jos pumppu ei ole saanut tehdä töitä lämmityskaudella. Minäkin tunnen kaksi tapausta tuttavapiiristä.

Olen nähnyt muutaman asunnon tulipalon jälkeen missä vika on ollut itsekseen kärvähtävä kännylaturi eli ihan viisasta se irrottaa

no sitä varten on vikavirtasuojat ja sulakkeet.eli missähän lienee kärvähtänyt?

Kännykkä laturista nousee savu jo hyvin paljon varhaisemmassa vaiheessa ennenkuin sulake laukeaa..
Ja miten laturi laukaisisi vikavirtasuojakytkimen jo laite on maasta eritävällä pinnalla 'nolla luokan suoajerotettu laite'.

Saulakeesta saati siten VVSK:sta ei ole apuja..
Eikä VVSK:sta yleensäkään ole hyötyä ylikuormitustapauksissa... vain maavuodoissa..

 

[peruspumppu]

Vs: Harhaluuloja ilmalämpöpumpun energian kulutuksesta.

Ns. peruskansalla on monenlaisia käsityksiä sähkölaitteista, mm eräs tuttavani rouva käyttää "säästeliäästi" silitysrautaa, kun oli lukenut jostakin sen kuluttavan kovasti sähköä. Samoten kännykkälaturi, joka pitää heti kiskaista seinästä. Silitysraudan nimellisteho on tosin aika suuri, mutta sen osuus sähkölaskusta mitätön. Kännylaturin kulutusta ei lidl-mittarilla ei saa edes mitattua.

Jäähdytys maailmanlaajuisesti on toki suuri energiankuluttaja. Saattaa mennä jopa lämmityksen edelle? Suomen olosuhteissa jäähdytyksen osuus ainakin kotitalouksissa lienee aika vähäistä. Pumppujen omistajat lienevät muutenkin sen verran "itaraa" väkeä, että jäähdytyksen osuus jää pieneksi. Varmaan silti löytyy talouksia, joiden sähkölasku on kasvanut pumpun myötä ja siinä tämä jäähdytys on suurin tekijä. Varsinkaan jos pumppu ei ole saanut tehdä töitä lämmityskaudella. Minäkin tunnen kaksi tapausta tuttavapiiristä.

eiköhän noi ultin pumput syty herkemmin kuin kännylaturit

Olen nähnyt muutaman asunnon tulipalon jälkeen missä vika on ollut itsekseen kärvähtävä kännylaturi eli ihan viisasta se irrottaa

 

[vayne]

Vs: Harhaluuloja ilmalämpöpumpun energian kulutuksesta.

Ns. peruskansalla on monenlaisia käsityksiä sähkölaitteista, mm eräs tuttavani rouva käyttää "säästeliäästi" silitysrautaa, kun oli lukenut jostakin sen kuluttavan kovasti sähköä. Samoten kännykkälaturi, joka pitää heti kiskaista seinästä. Silitysraudan nimellisteho on tosin aika suuri, mutta sen osuus sähkölaskusta mitätön. Kännylaturin kulutusta ei lidl-mittarilla ei saa edes mitattua.

Jäähdytys maailmanlaajuisesti on toki suuri energiankuluttaja. Saattaa mennä jopa lämmityksen edelle? Suomen olosuhteissa jäähdytyksen osuus ainakin kotitalouksissa lienee aika vähäistä. Pumppujen omistajat lienevät muutenkin sen verran "itaraa" väkeä, että jäähdytyksen osuus jää pieneksi. Varmaan silti löytyy talouksia, joiden sähkölasku on kasvanut pumpun myötä ja siinä tämä jäähdytys on suurin tekijä. Varsinkaan jos pumppu ei ole saanut tehdä töitä lämmityskaudella. Minäkin tunnen kaksi tapausta tuttavapiiristä.

eiköhän noi ultin pumput syty herkemmin kuin kännylaturit

Ollaanpas sitä herkällä tuulella :-*

Mutta tosiaan nuo laturit saattaa sauhuta melko helposti, kuten tossa aikasemmin on porukka jo kirjoitellut Monesti kun ne on kiinni pistorasiassa 24/7.

 

[jarip]

Vs: Harhaluuloja ilmalämpöpumpun energian kulutuksesta.

Ainakaan Tukes ei noteeraa kännylaturia tulipalon aiheuttajana, vaikka niitä käytetään hurjan paljon kotitalouksissa. Johan se olisi vaikkapa Nokialle huono uutinen, jos laturi olisi polttanut talon! Kyllä ne vaaralliset laitteet löytyy keittiöstä, kodinhoitohuoneesta ja saunasta. Televisiokin on oma lukunsa sekä huonot liitokset/eristykset.

Jos sille linjalle lähdetään, että pistokkeessa oleva laite saattaa olla vaarallinen, niin viimeisenä olisin laturia tempomassa seinästä. Eihän jääkaappiakaan irrotella varalta pistokkeesta, vaikka se aiheuttaa 4 % palokuolemista vuosittain. Televisio jopa 11 %. Lämpöpumpuista ei taida olla tilastoja, mutta luulisin sen olevan laturia vaarallisempi? Ainakin siinä on enemmän vikaantuvia osia ja asennuksetkin saattavat olla mitä sattuu?

Yleensä sähkölaitteet ovat pistokkeessa 24/7, lukuunottamatta näitä latureita, silitysrautoja ja muita pienlaitteita kuten kihartimet, työkalut jne. Tehonkulutuksen osalta esim Nokian nykylaturi kuluttaa alle 30 mW no-load-tilassa. Se tekee vuodessa 0,25 kWh, yhteen kWh:n menee siis neljä vuotta ja siitäkin osa lämmityksen hyödyksi ;-))

Sähkönkulutusta kuvaa hyvin se, että jos jokaisessa suomalaisessa kotitaloudessa on laturi koko ajan seinässä, niiden yhteenlaskettu kulutus on 625 000 kWh. Tämä meinaa noin 30 sähkölämmitteisen omakotitalon vuotuista kulutusta ja siihen tarvitaan pienehkö tuulivoimala. Jos samoissa talouksissa on yksi digiboxi saman ajan päällä, niiden kulutus on jo yli 400 MWh. Se vastaa jo 20 000 omakotitalon vuosikulutusta ja siihen tarvitaan yhden Loviisan yksikön 10 % vuosittainen sähköntuotanto.

Tämä kirottu boxi siis syö 1 vuodessa saman verran sähköä kuin laturi 700 vuodessa!!! Toisinpäin ajateltuna boxi syö yön aikana laturin koko vuosikulutuksen. Kumpi töpseli kannattaa irrottaa seinästä?

 

[VesA]

Vs: Harhaluuloja ilmalämpöpumpun energian kulutuksesta.

Tämä kirottu boxi siis syö 1 vuodessa saman verran sähköä kuin laturi 700 vuodessa!!! Toisinpäin ajateltuna boxi syö yön aikana laturin koko vuosikulutuksen. Kumpi töpseli kannattaa irrottaa seinästä?

Eihän näissä mummo-ohjeissa voida tuollaisiin yksityiskohtiin mennä.. vaan linja on että virrat poikki kaikista vehkeistä joita ei aktiivisesti käytetä.

 

[vayne]

Vs: Harhaluuloja ilmalämpöpumpun energian kulutuksesta.

Ainakaan Tukes ei noteeraa kännylaturia tulipalon aiheuttajana, vaikka niitä käytetään hurjan paljon kotitalouksissa. Johan se olisi vaikkapa Nokialle huono uutinen, jos laturi olisi polttanut talon! Kyllä ne vaaralliset laitteet löytyy keittiöstä, kodinhoitohuoneesta ja saunasta. Televisiokin on oma lukunsa sekä huonot liitokset/eristykset.

Jos sille linjalle lähdetään, että pistokkeessa oleva laite saattaa olla vaarallinen, niin viimeisenä olisin laturia tempomassa seinästä. Eihän jääkaappiakaan irrotella varalta pistokkeesta, vaikka se aiheuttaa 4 % palokuolemista vuosittain. Televisio jopa 11 %. Lämpöpumpuista ei taida olla tilastoja, mutta luulisin sen olevan laturia vaarallisempi? Ainakin siinä on enemmän vikaantuvia osia ja asennuksetkin saattavat olla mitä sattuu?

Yleensä sähkölaitteet ovat pistokkeessa 24/7, lukuunottamatta näitä latureita, silitysrautoja ja muita pienlaitteita kuten kihartimet, työkalut jne. Tehonkulutuksen osalta esim Nokian nykylaturi kuluttaa alle 30 mW no-load-tilassa. Se tekee vuodessa 0,25 kWh, yhteen kWh:n menee siis neljä vuotta ja siitäkin osa lämmityksen hyödyksi ;-))

Sähkönkulutusta kuvaa hyvin se, että jos jokaisessa suomalaisessa kotitaloudessa on laturi koko ajan seinässä, niiden yhteenlaskettu kulutus on 625 000 kWh. Tämä meinaa noin 30 sähkölämmitteisen omakotitalon vuotuista kulutusta ja siihen tarvitaan pienehkö tuulivoimala. Jos samoissa talouksissa on yksi digiboxi saman ajan päällä, niiden kulutus on jo yli 400 MWh. Se vastaa jo 20 000 omakotitalon vuosikulutusta ja siihen tarvitaan yhden Loviisan yksikön 10 % vuosittainen sähköntuotanto.

Tämä kirottu boxi siis syö 1 vuodessa saman verran sähköä kuin laturi 700 vuodessa!!! Toisinpäin ajateltuna boxi syö yön aikana laturin koko vuosikulutuksen. Kumpi töpseli kannattaa irrottaa seinästä?

Heh! tuo laturiheitto oli vaan keveä letkautus tämän erään rouvan tavalle irrottaa laturi heti, että ei se ainakaan paha tapa ole. Ei tästä nyt mitään tiedettä tarvi asiasta vääntää

Mutta näitä asioita näkee, kun päivittäin tulipalojen kanssa on tekemisissä ja en seuraa Tukesin tilastoja

Mutta itse aiheeseen, niin ainakin Ultin tyjäkäynti kulutus on marginaallista, kunhan vain pysytään yli +5 asteen korvilla, kun vastusta ei ole mukana. 5-0 asteessa rupeaa nyppimään se kulutus.

 

[Hemmo]

Vs: Harhaluuloja ilmalämpöpumpun energian kulutuksesta.

Aihetta syvällisemmin lukematta kommentti.
Yleisesti ottaen, ja eritoten kännykkälaturi.
Miksi pitää sähkölaitetta verkkopistokeeseen kytkettynä, jos ei sitä käytetä joka päivä?
Esim. Hiusten kuivain, silitysrauta, parranajokone, sähkögrilli, työvalaisin, erilaiset pienkojeen akkulaturit ja tuo kännykkä laturi yms.
En ole koskaan jättänyt tuota täällä mainittua kännykkälaturia pistokkeeseen kytketyksi, kun akku on ladattu.
Lataushan riittää n. viikoksi.

Olen sitä mieltä, että vanhempien kuuluu ja lapsena opettaa omilleen, että kaikki sähkölaitteet irroitetaan pistorasiasta,
jollei laitteen käyttö sitä ihan erikseen vaadi. Tai käyttö ei ole päivittäistä.
Ja mistähän syystä?
Varsinkin nyt kun on kesä.
Ja talvellakin siihen on ihan järkevä syy...

 

[VesA]

Vs: Harhaluuloja ilmalämpöpumpun energian kulutuksesta.

Aihetta syvällisemmin lukematta kommentti.
Yleisesti ottaen, ja eritoten kännykkälaturi.
Miksi pitää sähkölaitetta verkkopistokeeseen kytkettynä, jos ei sitä käytetä joka päivä?
Esim. Hiusten kuivain, silitysrauta, parranajokone, sähkögrilli, työvalaisin, erilaiset pienkojeen akkulaturit ja tuo kännykkä laturi yms.
En ole koskaan jättänyt tuota täällä mainittua kännykkälaturia pistokkeeseen kytketyksi, kun akku on ladattu.
Lataushan riittää n. viikoksi.

Olen sitä mieltä, että vanhempien kuuluu ja lapsena opettaa omilleen, että kaikki sähkölaitteet irroitetaan pistorasiasta,
jollei laitteen käyttö sitä ihan erikseen vaadi. Tai käyttö ei ole päivittäistä.
Ja mistähän syystä?
Varsinkin nyt kun on kesä.
Ja talvellakin siihen on ihan järkevä syy...

Ostin clasuulssonilta jatkojohdon, jonka perässä on telkkaristo (lukuunottamatta tallentavaa digiboxia). Johto toimii niin, että kun laittaa av-vahvistimeen sähköt niin sitten rapsahtaa sähköä kaikkiin muihinkin vehkeisiin... ei noita valmiusnappeja jaksa eestaas painella. On siinä sitten jotain ylijännitesuojaakin, mutta niillä ei kaupungissa ole niin väliä.

 

[vayne]

Vs: Harhaluuloja ilmalämpöpumpun energian kulutuksesta.

Aihetta syvällisemmin lukematta kommentti.
Yleisesti ottaen, ja eritoten kännykkälaturi.
Miksi pitää sähkölaitetta verkkopistokeeseen kytkettynä, jos ei sitä käytetä joka päivä?
Esim. Hiusten kuivain, silitysrauta, parranajokone, sähkögrilli, työvalaisin, erilaiset pienkojeen akkulaturit ja tuo kännykkä laturi yms.
En ole koskaan jättänyt tuota täällä mainittua kännykkälaturia pistokkeeseen kytketyksi, kun akku on ladattu.
Lataushan riittää n. viikoksi.

Olen sitä mieltä, että vanhempien kuuluu ja lapsena opettaa omilleen, että kaikki sähkölaitteet irroitetaan pistorasiasta,
jollei laitteen käyttö sitä ihan erikseen vaadi. Tai käyttö ei ole päivittäistä.
Ja mistähän syystä?
Varsinkin nyt kun on kesä.
Ja talvellakin siihen on ihan järkevä syy...

Ostin clasuulssonilta jatkojohdon, jonka perässä on telkkaristo (lukuunottamatta tallentavaa digiboxia). Johto toimii niin, että kun laittaa av-vahvistimeen sähköt niin sitten rapsahtaa sähköä kaikkiin muihinkin vehkeisiin... ei noita valmiusnappeja jaksa eestaas painella. On siinä sitten jotain ylijännitesuojaakin, mutta niillä ei kaupungissa ole niin väliä.

Ihan hyvä idea tuo jatkojohto ja ei tosiaan kannata pitää turhaan laitteita rasioissa kiinni.

Hemmolle voisin todeta, että kyllä ainakin täällä laturin joutuu laittamaan päivittäin puhelimeen siinä alku iltapäivästä, vaikka yön on ladannut. Toiset käyttää puhelinta ja toiset ei

 

[Jumary]

Vs: Harhaluuloja ilmalämpöpumpun energian kulutuksesta.



[/quote]

Ostin clasuulssonilta jatkojohdon, jonka perässä on telkkaristo (lukuunottamatta tallentavaa digiboxia). Johto toimii niin, että kun laittaa av-vahvistimeen sähköt niin sitten rapsahtaa sähköä kaikkiin muihinkin vehkeisiin... ei noita valmiusnappeja jaksa eestaas painella. On siinä sitten jotain ylijännitesuojaakin, mutta niillä ei kaupungissa ole niin väliä.
[/quote]

Itselläni samanlainen käytössä tietokoneen lisälaitteille. Eli keskusyksikkö masteriin kiinni ja kun herätevirta saavutetaan tulee virtaa myös muille. Tuon herätevirta on säädettävissä 8-80W välillä joten käyttökohteita on monia...

 

[jarip]

Vs: Harhaluuloja ilmalämpöpumpun energian kulutuksesta.

Aihetta syvällisemmin lukematta kommentti.
Yleisesti ottaen, ja eritoten kännykkälaturi.
Miksi pitää sähkölaitetta verkkopistokeeseen kytkettynä, jos ei sitä käytetä joka päivä?
Esim. Hiusten kuivain, silitysrauta, parranajokone, sähkögrilli, työvalaisin, erilaiset pienkojeen akkulaturit ja tuo kännykkä laturi yms.
En ole koskaan jättänyt tuota täällä mainittua kännykkälaturia pistokkeeseen kytketyksi, kun akku on ladattu.
Lataushan riittää n. viikoksi.

Olen sitä mieltä, että vanhempien kuuluu ja lapsena opettaa omilleen, että kaikki sähkölaitteet irroitetaan pistorasiasta,
jollei laitteen käyttö sitä ihan erikseen vaadi. Tai käyttö ei ole päivittäistä.
Ja mistähän syystä?
Varsinkin nyt kun on kesä.
Ja talvellakin siihen on ihan järkevä syy...

Ostin clasuulssonilta jatkojohdon, jonka perässä on telkkaristo (lukuunottamatta tallentavaa digiboxia). Johto toimii niin, että kun laittaa av-vahvistimeen sähköt niin sitten rapsahtaa sähköä kaikkiin muihinkin vehkeisiin... ei noita valmiusnappeja jaksa eestaas painella. On siinä sitten jotain ylijännitesuojaakin, mutta niillä ei kaupungissa ole niin väliä.

Ihan hyvä idea tuo jatkojohto ja ei tosiaan kannata pitää turhaan laitteita rasioissa kiinni.

Hemmolle voisin todeta, että kyllä ainakin täällä laturin joutuu laittamaan päivittäin puhelimeen siinä alku iltapäivästä, vaikka yön on ladannut. Toiset käyttää puhelinta ja toiset ei

Niin ja laturi on tosiaan päivittäisessä käytössä. Siinä ladataan kahta puhelinta ja näitä älykännyjä saa olla lataamassa joskus kahdestikin päivässä. Voisi sanoa, että laturi on yhtä monta kertaa päivässä käytössä kuin kahvinkeitin, jonka pistoketta ei todellakaan tempoilla vaikka se aiheuttaa 2 % palokuolemista. Puhumattakaan valaisimista, joiden prosentit liikkuvat jo yli 10 % tietämillä. Joku logiikka noissa opetuksissakin saisi olla.

Minä en näe mitään järkevää syytä irroitella laturia, jos sähkön säästäminen on pääasia, niin olen valmis uhraamaan 2 senttiä vuodessa mokomaan huviin. Suurempi ongelma on näiden särkyminen jatkuvan rämppäämisen takia. Meillä on simahtanut ainakin 5 laturia, enimmääkseen johto poikki. Kerran pudonnut lattialle ja pistoke poikki. Onneksi niitä ei ole vielä tarvinnut kertaakaan ostaa, kerran pitänyt pummata tuttavilta.

 

[Deleted member 1344]

Vs: Harhaluuloja ilmalämpöpumpun energian kulutuksesta.

Harhaluulot ilmalämpöpumpun energian kulutuksesta:

Jäähdytys syö talven aikana saadun säästön:
Näin ei todellakaan ole
Näinhän ei todellisuudessa ole n. 140m^2 asunnossa jäähdytyksestä aiheutunut sähkönkulutus on luokkaa 200-300kWh (toukokuusta - lokakuulle) eli rahallisesti reilusti alle 50€..
Kun taas saavutettu säästö luokkaa 3000 jopa 6000Kwh eli vähintään 300€, mutta oikealla asenteella ja oikeilla säädöillä jopa 600€

Nyt alkaa olla kovaa dataa kasassa. Meidän yläkerran pumppu on kuluttanut toukokuun 15 päivästä (suunnilleen silloin on ekan kerran tarvittu jäähdytystä kulutuskäyrästä päätellen) tähän päivään (26 elokuuta) mennessä 98,2 kWh sähköä. Eli noin kymmenen euron edestä.

Alakerran pumpulla on ollut tarkka seuranta vasta 3½ viikkoa, sinä aikana sähköä on mennyt 29,8 kWh. Eli melkein euron edestä viikossa.

 

[puuhis]

Vs: Harhaluuloja ilmalämpöpumpun energian kulutuksesta.

Lainaus tuosta alkuperäisestä viestistä:

Sulanapitovastus syö COP-arvon..

Valitettavasti näin ei todellakaan ole 50W vastus 24h/365vrk kuluttaa sähkö 438kWh (noin 45€), ja tällöin vastukselta oli puuttunut ohjaus elektroniikka (logiikka, termostaatti).
Todellisempi lukema vuositasolla on alle 50Kwh eli nykyisellä sähkön hinnalla alle 5€/vuosi.
Todellinen vaikutus COP- arvoon on maksimissaan luokkaa 2% siis ei käytännössä mitään todellista merkitystä..

Tarkennetaan tätä sen verran että FD25:ssä lämmitysvastus n. 120W on jatkuvasti päällä kun lämpötila laskee nollaan tai sen alapuolelle. Ei ole mitään muuta logiikkaa tuota tehoa säätämässä. Eli tuo 5€/vuosi on kyllä täyttä puppua, ainakin FD25:llä. Jos laite on päällä 6kk tuon 5€ saa kertoa kymmenellä niin ollaan todella lähellä oikeaa arvoa. Jos todellinen säästö vuodessa on 300€ (lämmitysvastuksen kanssa) niin kokonaan ilman vastusta se olisi 350€. Eli tästä saadaan että lämmitysvastus syö säästöstä n. 15%... Toki se pohja pitää sulana pitää mutta pienempikin teho siihen takuulla riittäisi.

 

[Espejot]

Vs: Harhaluuloja ilmalämpöpumpun energian kulutuksesta.

Tämä kirottu boxi siis syö 1 vuodessa saman verran sähköä kuin laturi 700 vuodessa!!! Toisinpäin ajateltuna boxi syö yön aikana laturin koko vuosikulutuksen. Kumpi töpseli kannattaa irrottaa seinästä?

Kumpikin

 

[janti]

Vs: Harhaluuloja ilmalämpöpumpun energian kulutuksesta.

Tarkennetaan tätä sen verran että FD25:ssä lämmitysvastus n. 120W on jatkuvasti päällä kun lämpötila laskee nollaan tai sen alapuolelle. Ei ole mitään muuta logiikkaa tuota tehoa säätämässä.

Tämä vastuksen jatkuva päällä olo ei välttämättä pidä paikkansa.

Tuossa linkin viestissä glocker testasi tuota asiaa -3C ja -8C
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=3592.msg43806#msg43806

 

[puuhis]

Vs: Harhaluuloja ilmalämpöpumpun energian kulutuksesta.

Tämä vastuksen jatkuva päällä olo ei välttämättä pidä paikkansa. Cool

Tuossa linkin viestissä glocker testasi tuota asiaa -3C ja -8C
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=3592.msg43806#msg43806

Juu, tätä asiaa käsiteltiin sivulla 12 tuossa "fd25 huono hyötysuhde osateholla". Olen siinä mittaillut tuota vastusta ja olen kyllä hyvin varma että lämmitys on koko ajan päällä. Itse laitoin lämpömittarin vastuksen päälle alumiiniteipillä jolloin se näytti jatkuvaa lämmitystä, oli kirkkaasti plussalla koko ajan. Jos tuon anturin laittaa pohjapeltiin vastuksen lähelle kuten Glockerin mittauksessa niin ropellin pyöriessä ilmavirta jäähdyttää pellin hyvin lähelle ulkolämpötilaa vaikka vastus olisi päällä. Tuo terminen liitos vastuksesta peltiin on mitsussa todella huono ja siten pelti ei yksinkertaisesti lämpiä kun ropelli pyörii. Luepas tuo em. sivu.

 

[janti]

Vs: Harhaluuloja ilmalämpöpumpun energian kulutuksesta.

Luepas tuo em. sivu.

Juu nyt on luettu ... taas kertaalleen.
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=6042.msg78755#msg78755

Elikä tässä tietoa kytkennästä
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=6042.msg78775#msg78775

Ja tässä siitä milloin 130W vastus on oikeasti päällä ja "aina". Vastuksen lämpötila pidetään noin 45 C elikä virransyöttöä kyllä aina välillä katkotaan
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=3592.msg42689#msg42689

 

[puuhis]

Vs: Harhaluuloja ilmalämpöpumpun energian kulutuksesta.

Jep, noinhan tuo kytkentä on. Katkooko tuo käytännössä esim. 5 asteen pakkasella tuota lämmitystä? Omat mittaukset vastuksen lämpötilasta sekä tehomittarin lukema kertoo että käytännössä tuo lämmitys ei käy pois päältä. En ole ikinä havainnut että pakkasella laite ottaisi tehoa luokkaa 300-400W, minimiottoteholukema on aina ollut luokkaa 500W. Näyttää erittäin vahvasti sille ettei lämmitysvastus tuossa ilmavirrassa ikinä lämpene niin paljoa että siihen kytketty kytkin katkaisisi syötön lämmitysvastukselle.

Jottei mene kilpainttämiseksi , hankitaan pakkaskaudelta vielä kovempaa faktatietoa.