Harva vaihtoi pois pörssisähköstä tammi–helmikuun pakkasilla

tet

Hyperaktiivi
Tuossahan selvisi nyt aika hyvin tämä jakauma, josta foorumin sähkökeskusteluissa usein kysellään ja arvaillaan. Eli tällä hetkellä määräaikaisia täysin kiinteitä sopimuksia on 32 %, pörssisähkösopimuksia 26 % ja hälläväliä-sopimuksia (perinteinen toistaiseksi voimassa oleva) 20 %. Loput 22 % on sitten hybridisopimuksia, eli joko kulutusvaikutuksellisia kiinteitä, tai kiinnitysmahdollisuudella olevia pörssisopimuksia.
 

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
Loput 22 % on sitten hybridisopimuksia, eli joko kulutusvaikutuksellisia kiinteitä, tai kiinnitysmahdollisuudella olevia pörssisopimuksia.
Niin no esim. Lumpeellakin tuo mahis kiinnityksiin kuuluu automaattisesti mukaan kaikkiin pörssisoppareihin. Kokonaan toinen asia sitten onkin käyttääkö niitä kiinnityksiä vaiko eikö. Ja jos sitten käytät, muuttuu sen sopparisi määräaikaiseksi tuon vimosimman kiinnityksesi päättymiseen saakka, joka voi olla siis max. 2v päässä. Niin miten tuo sitten tilastoidaan kun on mahis, mutta onko käytetty vaiko eikö 🤔
 

-Teme-

Vakionaama
siksi varmaan taulukossa on eriytetty nuo vaihtoehdot:
  • Kulutus- tai joustovaikutus 14%
  • Pörssisähkösopimus (perusversio) 26%
  • Pörssisähkö ja kiinnitysmahdollisuus 7%
Alimmaisena olevassa kun tilanne voi vaihtua kuukauden välein.

Tuo Toistaiseksi voimassa oleva 20% osuus hämmästyttää, kun justiinsa pari päivää sitten kyselin että onko kyseisiä soppareita edes tarjolla enää.
Epäilen että kyseessä on jonkin määriksen jälkeen automaattisesti jatkuneita soppareita, joista käyttäjä ei ole edes tietoinen että muuttunut? Tai sitten kesäasunnon liittymä tms jolla ”ei niin väliä”
 

Tifo

Vakionaama
siksi varmaan taulukossa on eriytetty nuo vaihtoehdot:
  • Kulutus- tai joustovaikutus 14%
  • Pörssisähkösopimus (perusversio) 26%
  • Pörssisähkö ja kiinnitysmahdollisuus 7%
Alimmaisena olevassa kun tilanne voi vaihtua kuukauden välein.

Tuo Toistaiseksi voimassa oleva 20% osuus hämmästyttää, kun justiinsa pari päivää sitten kyselin että onko kyseisiä soppareita edes tarjolla enää.
Epäilen että kyseessä on jonkin määriksen jälkeen automaattisesti jatkuneita soppareita, joista käyttäjä ei ole edes tietoinen että muuttunut? Tai sitten kesäasunnon liittymä tms jolla ”ei niin väliä”
Noi tilastot voisi painottaa kulutuksella. Siitä saisi paremman käsityksen kokonaisuudesta.
 

Lappanen

Hyperaktiivi
siksi varmaan taulukossa on eriytetty nuo vaihtoehdot:
  • Kulutus- tai joustovaikutus 14%
  • Pörssisähkösopimus (perusversio) 26%
  • Pörssisähkö ja kiinnitysmahdollisuus 7%
Alimmaisena olevassa kun tilanne voi vaihtua kuukauden välein.

Tuo Toistaiseksi voimassa oleva 20% osuus hämmästyttää, kun justiinsa pari päivää sitten kyselin että onko kyseisiä soppareita edes tarjolla enää.
Epäilen että kyseessä on jonkin määriksen jälkeen automaattisesti jatkuneita soppareita, joista käyttäjä ei ole edes tietoinen että muuttunut? Tai sitten kesäasunnon liittymä tms jolla ”ei niin väliä”
Kerrostalokämpät, joissa kaukolämpö, ei myöskään taideta olla niin nöpönuukia että onko pösä vai joku okt-asujalle kallis kiinteä soppari. Ei siis ns tunnu lompakossa, onko energialasku kuussa 15 euroa vai 30 euroa.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Kerrostalokämpät, joissa kaukolämpö, ei myöskään taideta olla niin nöpönuukia että onko pösä vai joku okt-asujalle kallis kiinteä soppari. Ei siis ns tunnu lompakossa, onko energialasku kuussa 15 euroa vai 30 euroa.

Sata euroa kuukaudessa kuulemma tuntui kun tuli jäähdyttävä ilmalämpöpumppu taloon. Kerrostalossa pörssiin vaihtaminen ei ole niin kovin suuri riski kun sähkön tarve talvella on kumminkin aika vähäistä.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Melkoinen pätsi kyseessä jos noin paljon saa jäähdytykseen rahaa menemään?

Kone käy lähes koko ajan täysillä niin melkein riittää jäähdytysteho. Parveke on kuin sauna. Jos pysäyttää päiväksi niin ei saa jäähtymään. Sellaista se on kun on lämmintä betonia joka seinällä.
 

Riihis

Aktiivinen jäsen
Jäin kans pohtimaan tätä sadan euron jäähdytystä, onkohan siellä kaikki kunnossa? Oltiin joskus etelässä, jossa oli oikeasti kuuma, ja pieni ilppi riitti komeasti jäähdyttämään betonisen huoneemme, vaikka oli välillä pois päältä. Toki kuutioita vähemmän kuin asuinhuoneistossa tod. näk. mutta silti. Tuleekohan siitä joku hullunkierto, jos ulkoyksikkö suljetulla parvekkeella, ja lämmittää siten seiniä myös?
 

tet

Hyperaktiivi
Kyllä lasit auki on ja pumpun toiminta on tarkastettu että se on kunnossa. Itsekin tarkastin että jäähdytysteho vastaa huolto-ohjeen mukaista. Pörssisoparilahan tuosta selviää.

Mikä mahtoi olla kulutus kilowattitunteina kuukaudessa? Tuo kustannus ei oikein kerro mitään varmaa.
 

BBF

Vakionaama
Energiateollisuuden selvityksen mukaan pörssisähkösopimusten suosio putosi alkutalven pakkaskaudella vain kaksi prosenttiyksikköä
Niin ei kai kukaan niitä vaihda just ennen kevättä ja kesää kun on odotettavissa taas halpaa pörssisähköä. Katotaan miten käy sitten ennen ensi talvea, monenko maha kestää pitää pösä kun tämä talvi on muistissa.
 

Tifo

Vakionaama
Kyllä lasit auki on ja pumpun toiminta on tarkastettu että se on kunnossa. Itsekin tarkastin että jäähdytysteho vastaa huolto-ohjeen mukaista. Pörssisoparilahan tuosta selviää.
Taitaa antaa parveke etelään esteettä. Tuossa voisi sähkönkulutus vähentyä kun jättäisi kaksi lasia auki, yhden kummastakin päästä ja toiseen laittaa puhaltimen, sellaisen vähän isomman.
 

Joksa

Aktiivinen jäsen
Kyllä lasit auki on ja pumpun toiminta on tarkastettu että se on kunnossa. Itsekin tarkastin että jäähdytysteho vastaa huolto-ohjeen mukaista. Pörssisoparilahan tuosta selviää.
Onko millainen ilmanvaihto huoneistossa? Tuloilman ottopaikka ratkaisee paljon.
 

kotte

Hyperaktiivi
Kyllä lasit auki on ja pumpun toiminta on tarkastettu että se on kunnossa. Itsekin tarkastin että jäähdytysteho vastaa huolto-ohjeen mukaista. Pörssisoparilahan tuosta selviää.
Ei tuossa mielestäni tarvitse olla mitään ihmeteltävää. Kerrostalon yhden julkisivun ikkunat ovat kesällä kuitenkin joka hetki aurinkoon päin ja jos joidenkin huoneistojen asukkaat ovat kesälaitumilla ja toiset taas eivät ole moksiskaan sellaisista sisälämpötiloista, joissa lähellä tropiikkia olevissa rakennuksissa on perinteisesti totuttu nukkumaan, niin vaadittava jäähdytysteho voi olla valtava. Kerrostalon asuntojen väillä ei ole lämpöeristystä, vaikka jonkinlaisia äänieristeitä voi olla (muissa ei jälkimmäisiäkään kuin vanhoissa rakenteellisista syistä tai luksustason uusissa erikseen). Kaikkien naapuriasuntojen kuumuus pukkaa lävitse betonista, joka lisäksi varaa lämpöä, joten kaikki lämpö on poistettava asunnon pumpulla ja suuri ellei suurin osa on usein naapuriasuntojen kuumuutta.
 
Back
Ylös Bottom