Heikkilät säästivät energialaskussaan yli tuhat euroa vuodessa — miten arki sujuu Energiaperhe-kisan jälkeen?

T

Tulihäntä

Vakionaama
www.iltalehti.fi

Artikkeli poistettu

www.iltalehti.fi www.iltalehti.fi

”Suurimmat säästöt kertyivät, kun perhe sammutti ilmanvaihtokoneen lämmityksen, pienensi varastotilan lämpötilaa sekä korvasi lattialämmityksen ilmalämpöpumpulla ja takalla.”


Heikkilöillä on talossaan ilmanvaihtokone, jonka säätöjä tarkistamalla he saivat kisan kuluessa aikaan paljon säästöjä. Kone puhdistettiin ja se säädettiin lämmittämään taloon tulevaa tuloilmaa mahdollisimman vähän.

- Ilmanvaihto on varmaankin huonoiten tunnettu energiansäästötapa. Talvella kosteutta on vähemmän, joten koneellista ilmanvaihtoa ei välttämättä tarvita, tai ainakin se kannattaa kääntää talviasetuksille. Näin myös säästytään siltä, ettei kone puhalla lämmitettyä ilmaa pihalle, Lindroos kertaa.”
 
J

Jolberious

Vakionaama
IV-koneen sammuttamisella säästöt ovat miinusmerkkiset. Vattenfallin pitäisi sensuroida tuo lause kokonaan kuikkaan ollakseen vastuullinen toimija.

Lämmitykseen saa säästöjä, kun roudaa niitä ilmaisia puita selkä vääränä takkaan palamaan.
 
P

pamppu

Hyperaktiivi
Iv-koneen sammuttamisen ehdottelu on kyllä vähän vastuutonta, enkö ymmärrä ollenkaan tuota viitettä kosteuteen, kun kosteuden takia minä en ole koskaan ilmaa vaihtanut, vaan lähinnä CO2 tasapainon takia. Mutta sen jälkilämmityksen trimmaamisella voi säästää selvää fyrkkaa, jos vastuslämmön vaihtoehtona on vaikka ILP, kuten tuossakin tapauksessa.

Samaten itselläni jälkilämmitys on lähes aina pois, niin kovaa pakkasta täällä harvoin on että sitä tarttis. Kiertoilma toki lämmittää tuloilmaa LTO:n lisäksi. Hölmö vastuslämmitys korvautuu sitten COP3 VILPillä.
 
janti

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Eiköhän tuossa sammutettu vain se sähköinen jälkilämmitys. :)

Olisiko tuo asiantuntijan teksti erotettu asiayhteydestä? Varmaan on tarkoittanut poistoilmanvaihdon sammutusta, joka talvella toimii myös painovoimaisesti.
 
J

jmaja

Hyperaktiivi
janti sanoi:
Eiköhän tuossa sammutettu vain se sähköinen jälkilämmitys. :)

Olisiko tuo asiantuntijan teksti erotettu asiayhteydestä? Varmaan on tarkoittanut poistoilmanvaihdon sammutusta, joka talvella toimii myös painovoimaisesti.
Klikkaa laajentaaksesi..

Jos IL:n lause on suoraan asujan suusta, niin kyllä siinä juuri ilmanvaihto laitettiin talviasentoon ja säästettiin kun lämmintä ilmaa ei mennyt ulos, ainakaan yhtä paljon.
 
J

jmaja

Hyperaktiivi
Tuota lausetta ei kyllä löydy Vattenfallin sivuilta. Sen sijaan sieltä löytyy tämä.

"Säädä ilmanvaihto pienemmälle teholle
Monissa kerrostaloissa ja etenkin rivitaloissa on säädettävä ilmanvaihto. Hyvä säästövinkki on ilmanvaihdon tehon pienentäminen.
- Jos laite on aina täysillä, vuodessa saattaa kulua 200 euroa pelkkään tuulettamiseen, Lindroos kertoo."
 
R

Ryystäjä

Aktiivinen jäsen
Mulla on valloxin jälkilämmitys myös kokonaan pois päältä ympäri vuoden. Ja on vielä vanha kuutiokone. Iv-putket menee pääosin lämpimällä puolella höyrynsulkua niin ilma lämpeää matkalla venttiilille.

Juuri eilen kun ulkona oli -7c niin katsoin että IV koneelle tulee sisään -6c lämpöistä ilmaa, ja kämppään tulee 11 asteista. Jäteilma 6c. Mittasin alakerran makuuhuoneen venttiilistä tulevan ilman lämpötilaksi 13c ja yläkerran kauimmaisen mäkkäriin tulolämpötilaksi 14c. Lämpeämä on siis 2-3c. Ei ole vedon tunnetta tullut ja ilp saa töitä. Voihan se olla että tuon vuoksi tekee mieli pitää 22c lämpötilaa kämpässä.
 
M

Mikki

Hyperaktiivi
Huonekorkeus vaikuttaa aikalailla siihen mikä tuloilma tuntuu liian kylmältä.

2,5-2,6m huoneessa joku +18 on omaan makuun aika sopiva. Nyt kun on karvan vajaa 3m huonekorkeus koko kämpässä (paitsi märkätilat 2,65) niin ainakin toistaiseksi +16 on tuntunut toimivan.
 
pökö

pökö

Kaivo jäässä
Mitä sillä nyt sitten säästetään että puhalletaan sisälle 16 asteista ilmaa 24/7 mikä jäähdyttää asuntoa ja sitten taas lämmitetään senkin edestä?

Silti ei malteta raottaa ikkunaa muutamaksi minuutiksi kun liesituuletin on päällä?
 
M

Mikki

Hyperaktiivi
Täh? Tuloilma pitää saada toki huoneilman lämpöön, mutta ainakin minä lämmitän mieluummin sen lattian kautta kuin SAM:ssa.

Ja viileä ilma sekoittuu paremmin huoneissa olevaan ilmaan. Nämähän on ihan perus juttuja.

Vai että jäähdyttää asuntoa... no se on talven ikävä puoli, että tosiaan raikas ulkoilma jäähdyttää taloa monin tavoin, siitä se lämmityslasku tulee :)
 
pökö

pökö

Kaivo jäässä
Mikki sanoi:
Täh? Tuloilma pitää saada toki huoneilman lämpöön, mutta ainakin minä lämmitän mieluummin sen lattian kautta kuin SAM:ssa.

Ja viileä ilma sekoittuu paremmin huoneissa olevaan ilmaan. Nämähän on ihan perus juttuja
Klikkaa laajentaaksesi..
Ei se siihen sen kummemmin sekoitu kuin 20 asteinen ilma, se vain laskee kohti lattiaa helpommin. Mitä tuolla sitten säästät tai hyödyt.

Teet savulla testejä niin huomaat nuo sekoittumiset, minä olen niitä joskus tehnyt työkseni.
 
M

Mikki

Hyperaktiivi
No tässä ketjun perheen tapauksessa ne säästi toki jälkilämmityksessä, kun vastuu siirtyi maalämmölle.

Meidän tapauksessa rahallinen hyöty ei varmaan ole suuri, mutta lienee mittaamattakin selvää, että se mitä ilmanvaihdossa ei lämmitä, pitää lämmittää lattian kautta, eli piirun verran lämpimämpi lattia.

Toisaalta sekä takan että ILP käyttö... Miksi vaivautua, jos sisällä ei ole mitään lämmitettävää?

Eikö se ole hyvä että tuloilma tippuu alas nopeammin, sinne missä sitä käytetäänkin?

Olen muuten siinä uskossa, että viileä tuloilma vähentää "rinkuloiden" muodostumista kattoon tuloilmaventtiilien ympärille.

Sen perusteista en ole varma, mutta liittynee juuri siihen että tuloilma tipahtaa nopeammin alas ja se pyörre, mikä kiepauttaa huoneilmaa ei ajaisi sitä kattoon asti.
 
pökö

pökö

Kaivo jäässä
Mikki sanoi:
Olen muuten siinä uskossa, että viileä tuloilma vähentää "rinkuloiden" muodostumista kattoon tuloilmaventtiilien ympärille.
Klikkaa laajentaaksesi..
Ei taida vaikuttaa lämpötila, huoneiston siisteys vaikuttaa enemmän.
Venttiiliin saa suojalevyn mistä rinkula on helppo siivota.
 
M

Mikki

Hyperaktiivi
Niin se likarengas tulee huoneilmasta, ei tuloilmasta. Kutsutaankohan sitä toisiovirraksi tms.

Mutta kun tuloilma on viileää, se kyllä virtaa jyrkemmin alas kuin lämmin ilma.

Estipä se kokonaan sitä rinkulaa tai ei, niin järkeilyn mukaan se ainakin pienentää sitä halkaisijaltaan.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
Itse ymmärsin ehdotuksen niin, että ilmavaihtokoneen sähköinen jälkilämmitys kytketään mahdollisuuksien mukaan pois ja pienennetään tarpeettoman suuren ilmanvaihdon määrää kylmillä säillä. Nuohan ovat ihan järkeviä ehdotuksia etenkin, jos lämpöä tuotetaan jotenkin taloudellisemmin kuin suoralla sähkölämmityksellä.
 
J

jmaja

Hyperaktiivi
Onkos tuo jälkilämmitys nyt oikeasti isokin asia, jos LTO on kunnollinen? Tämän mukaan puhutaan tyypillisesti alle 1000 kWh energiantarpeesta. Päteekö käytäntöön? Itse mietin MLP esilämmitystä ulkoilmakanavaan ennen LTO:ta.
 
janti

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
jmaja sanoi:
Onkos tuo jälkilämmitys nyt oikeasti isokin asia, jos LTO on kunnollinen?
Klikkaa laajentaaksesi..
Ei ainakaan Etelä-Suomessa.

ILP hoitaa meillä jälkilämmityksen -20C ulkolämpöön saakka. Mukavuussyistä -20C ulkolämpötilassa laitan jälkilämmityksen päälle ja termostaatti on +15C.
 
Viimeksi muokattu:
J

jmaja

Hyperaktiivi
VesA sanoi:
Jos oikein haluaa hyödyntää niin ennen LTO:ta viinakierto, sillä voi lämmittää tuloilmaa pakkasilla ja vähän viilentää tuloilmaa kesällä. Ja LTO:n jälkeen MLP:n lämpöpuoli.
Klikkaa laajentaaksesi..

Onko molemmissa sitten enää järkeä? Luulisi tuloilman jälkilämmitystarpeen poistuvan sopivasti mitoitetulla esilämmityksellä.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
VesA sanoi:
Jos oikein haluaa hyödyntää niin ennen LTO:ta viinakierto, sillä voi lämmittää tuloilmaa pakkasilla
Klikkaa laajentaaksesi..
Jos tuon oikein äärimmilleen virittelisi, niin sitten tehokas levylämminvaihdin väliin ja vahvempaa litkua esilämmityspiiriin ja talvikytkentä niin, että se yhdistetty tehokkaan lämmöntalteenottolaitteen sulatukseen: Kun tuloilman ohituspelti aukaistaan sulatusta varten, esilämmityskierto kytketään vain ja ainoastaan tuon ajaksi päälle. Näin huomattava osa sulatuksen aikaisesta lisälämmöntarpeesta saadaan melkein ilmaisenergiana, mutta jäteilmasta otetaan silti kaikki mahdollinen hyödyksi. Ei tällä ole muuta merkitystä, kuin että lämmönkeruuta ei esilämmityksen takia periaatteessa tarvitse ylimitoittaa (muuta kuin tavallaan maalämmön parantuneen tuottosuhteen verran). Lämmönvaihdin, mahdollinen ylimääräinen pumppu ja lisäpaisunta-astia toki tekevät hommasta taloudellisesti kannattamattoman, mutta ilman erillistä kiertopiiriä vahvalla liuoksella riski tuloilmakennon hyhmääntymisestä kierron seisoessa kasvaa liiaksi.
 
V

VesA

In Memoriam
jmaja sanoi:
Onko molemmissa sitten enää järkeä? Luulisi tuloilman jälkilämmitystarpeen poistuvan sopivasti mitoitetulla esilämmityksellä.
Klikkaa laajentaaksesi..

Viinan kierrätys pienellä pumpulla on aika ilmaista ( jos ei laske investointia ), toimii kesällä ja kovalla pakkasella joita nyt sitten on asuinpaikan mukaan, Helsingin seudulla sen käyttö ilman esilämmitykseen olisi aika vähäistä koska lämpötilaeroa viinasta ulkoilmaan on keskimäärin aika vähän.

Jälkipatteri sitten on käytössä silloin kun itse valitsee - lämmityskaudella, kesällähän sille ei ole käyttöä. Valinta alkaa riippua siitä talteenottolaitteen toiminnasta - ja siitä onko tuloilman viilennys tarpeen.
 
J

jmaja

Hyperaktiivi
Jos hyvä LTO pääsee jonnekin -5C paikkeille jäteilmassa, riittäiskö esilämmitys jostain -8 - -10 C alkaen + mahdolliset sulatukset? Tällöin jäteilma pääsisi edelleen lähes samaan, mutta jälkilämmitystarvetta ei syntyisi.

Vallox kytkee esilämmityksen päälle -5C:ssä. Keväällä tulee uudet ohjainkortit, joissa tuota voi säätää. Eihän se tietysti vielä -5C:ssä juuri lämmitä n. 0C viinalla.
 
R

roots

Hyperaktiivi
jmaja sanoi:
Onko molemmissa sitten enää järkeä? Luulisi tuloilman jälkilämmitystarpeen poistuvan sopivasti mitoitetulla esilämmityksellä.
Klikkaa laajentaaksesi..
Juu ei järkee, esim jos venykuuutiokone vie 500-1000kWh vuoteen sähköä puhaltimiin ja jälkilämpöihin niin ei siinä ole tilaa säästöille laittaa kallista ja vikaherkempää nestekiertoo.
 
M

Mikki

Hyperaktiivi
Etelä-Suomessa ei kyllä millään 3-5 asteisella vedellä säästä esilämmityksessä kuin sen 1000kWh Max.

Vuoden keskilämpötila pyörii niin perusteellisen suuren osan tunneista -2 ja +10 välillä. Kunnon pakkasista sen 1000kwh voi ehkä tienata PILPn tai heikon LTO kanssa.

Mutta... PILP kanssa esilämmityksessä olisi paljonkin järkeä aina kun raitisilma on lämmityksen tarpeessa... Eli melkein sen 9-10kk tms vuodesta.

Se vain ongelmana, että optimaalinen tulos tulisi kun ajettaisiin raitisilma +20 asteisen veden läpi. Silloin siitä esilämmityksestä olisi melkein aina hyötyä.

Tuollaisen matalan lämmön tuottamiseen ei kuitenkaan taida helpolla löytää lämpöpumppua, joka tuottaisi sen juurikaan paremmalla COP:llä kuin PILP.

Aurinkokeräin se melkein pitäisi olla ja äly, mikä sammuttaisi keruun kun varaaja olisi sen +20 astetta.

Tämän ympärille kun jonkun innovaation keksisi.
 
R

roots

Hyperaktiivi
jmaja sanoi:
Tuollaisia kWh-määriäkö ne yleensä ovat?
Klikkaa laajentaaksesi..
Juu, ainakin täällä, semmosella 60L/s poistilla...
Jäi sanomatta että esilämmöt/jäähyn ehkä silti laittaisin jos helppo toteuttaa, mukavuussyistä/pikku säästö...täällä ei kun ovat eri tiloissa.
 
Viimeksi muokattu:
J

jmaja

Hyperaktiivi
Joo toi jäähdytys tai ehkä paremminkin kosteuden poisto tuossa eniten kiinnostaa. Lämmitykselle TMA tulee helposti pitkäksi, vaikka itse asentelisi uusilla osilla.
 
Sinun on kirjauduttava sisään tai rekisteröityä kirjoittaaksesi tänne.
Back
Ylös Bottom