Helen selvittää SMR-laitoksen rakentamisen ympäristövaikutuksia

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja janti
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä

janti

Moderaattori
Ylläpitäjä
Helen Ydinvoima Oy selvittää mahdollisuutta rakentaa pienydinvoimala (SMR, Small Modular Reactor) Helsinkiin. Yhtiön vaihtoehtoina ovat sekä pelkkää lämpöä tuottava laitos että sähköä ja lämpöä tuottava yhteistuotantolaitos. Seuraavaksi hankkeessa arvioidaan laitoksen rakentamisen ympäristövaikutuksia kolmella vaihtoehtoisella alueella. Selvitykset tehdään vuosien 2026 ja 2027 aikana.
 
Helsinkiläisenä sanoisin että ihan hieno juttu, jos saavat tuon yhteistuotanto-SMR:n joskus maaliin esim. Vuosaareen 👍
 
Helsinkiläisenä sanoisin että ihan hieno juttu, jos saavat tuon yhteistuotanto-SMR:n joskus maaliin esim. Vuosaareen 👍
Niin, olethan sähkölämmittäjä ja voit ostaa sähköenergia muultakin toimittajalta. Jos taas olisit kaukolämmittäjä, epäilisit erittäin vahvasti nimenoman yhteistuotanto-SMR:n järkevyyttä syystä, että a) homman taloudelliseen kannattavuuteen pitkän päälle sisältyy melkoisia riskejä ja b) lämmön hinnoittelu on tuollaisella järjestelyllä äärimmäisen läpinäkymätön ja mielivallalle altis yhtälö.

Omasta mielestäni lämmön peruskuorma tulisi tuottaa ydinvoimalla erillistuotantona, niin nuo epämääräisyydet tulisivat hallintaan.
 
Omasta mielestäni lämmön peruskuorma tulisi tuottaa ydinvoimalla erillistuotantona, niin nuo epämääräisyydet tulisivat hallintaan.
Samaa mieltä. Eiköhän tuosta tule vielä soppa kun tarpeeksi päivittelevät julkisuudessa kuinka ehdotettu yhteistuotanto-"SMR" olisi lämpöteholtaan vain 100MW Loviisan yhtä VVER-440-reaktoria pienempi. Eli se olisi oikeastaan perinteinen ydinvoimala Vuosaaressa tai Sipoon rajalla.
Siihen verrattuna maksimi 18 kappaletta 30MW (tai 10 x 50MW) minireaktoria jopa Salmisaaressa tuntuu ehkä joistakin huojentavalta kompromissilta.
 
Eli se olisi oikeastaan perinteinen ydinvoimala Vuosaaressa tai Sipoon rajalla.
Saattaa olla, että harkitsevat sellaista reaktorin vuorottelua sähköntuotannon ja lämmöntuotannon välillä, jossa rakennetaan kutakuinkin perinteinen ydinvoimala, joka lauhduttaa matalapaineturbiinin meriveteen (Helenhän viittasi jäähdytysveden johtamiseen merestä edellytyksenä sähköäkin tuottavalle voimalalle), mutta vähäisen sähkön tarpeen (so. alhaisen hinnan aikana), turbiinin saamaa höyryvirtaa kuristetaan ja höyry johdetaankin kaukolämpöveden kuumentamiseen. Kaikissa ydinvoimaloissa on periaatteessa vastaava ratkaisu toteutettuna lyhytaikaiseen hätäjäähdytykseen, mutta kaukolämpöä varten toiminnan tulisi olla tarvittaessa jatkuvaakin. Varsinaista yhteistuontoahan tuo ei olisi, mutta voisi hyvinkin palvella sähköverkon säätötarpeita lämpövarastojen ja vaihtoehtoisten kaukolämmön tuotantotapojen tukemana.

Fortum uskoakseni suunnitteli tuon tapaista Loviisan kolmanneksi yksiköksi, kun kilpaili luvasta (rahoitussyistä kaatuneen) OL4:n (muista syistä pitkään sinnitelleen, mutta lopulta mahdottomuuksiin kaatuneen) Fennovoiman laitoksen kanssa. Fortumin ehdotus tyrmättiin jo Suomen hallituksen toimesta haettaessa periaatepäätöstä rakentamiselle. Heleniä kosiskeltiin mukaan, mutta se kieltäytyi. Loviisasta olisi pitänyt rakentaa siirtoputki Helsinkiin (ja sieltä edelleen Espooseen ja ehkä Vantaallekin).
 
Takaisin
Ylös Bottom