Hitachi Premium ja kuumaputkisulatus
- Keskustelun aloittaja janti
- Aloitettu
J
jap
Vieras
Vs: Hitachi Premium ja kuumaputkisulatus
Aivan oikein, Hitachissa ei ole sulatukseen minkäänlaista sähkövastusta eli käyttää kompuran tekemään energiaa eli
(i) Hitachin hot pipe on toteutettu niin että ulkokennon kaksi alimmaista putkea ottaa ohivirtausventiilin kautta kuumaa kylmäainetta ja sulattaa kennon ja kone jauhaa koko ajan lämpöä, erittäin edistyksellinen pienissä koneissä, tälläistä näkee normaalisti vain isoissa n.+10kW koneissa..(kertokaa jos tiedättä muita pieniä koneita)
(ii) ja Sanyossa menisi _koko kenno_ sulatukselle mutta tässäkin se on tehty niin että sisäpuhallin ei pysähdy, tätä en nyt pysty tarkastamaan mistään mutta palaan jos meni väärin..
-jap
janti sanoi:
Aivan oikein, Hitachissa ei ole sulatukseen minkäänlaista sähkövastusta eli käyttää kompuran tekemään energiaa eli
(i) Hitachin hot pipe on toteutettu niin että ulkokennon kaksi alimmaista putkea ottaa ohivirtausventiilin kautta kuumaa kylmäainetta ja sulattaa kennon ja kone jauhaa koko ajan lämpöä, erittäin edistyksellinen pienissä koneissä, tälläistä näkee normaalisti vain isoissa n.+10kW koneissa..(kertokaa jos tiedättä muita pieniä koneita)
(ii) ja Sanyossa menisi _koko kenno_ sulatukselle mutta tässäkin se on tehty niin että sisäpuhallin ei pysähdy, tätä en nyt pysty tarkastamaan mistään mutta palaan jos meni väärin..
-jap
T
teukka
Vieras
Vs: Hitachi Premium ja kuumaputkisulatus
Aivan oikein, Hitachissa ei ole sulatukseen minkäänlaista sähkövastusta eli käyttää kompuran tekemään energiaa eli
(i) Hitachin hot pipe on toteutettu niin että ulkokennon kaksi alimmaista putkea ottaa ohivirtausventiilin kautta kuumaa kylmäainetta ja sulattaa kennon ja kone jauhaa koko ajan lämpöä, erittäin edistyksellinen pienissä koneissä, tälläistä näkee normaalisti vain isoissa n.+10kW koneissa..(kertokaa jos tiedättä muita pieniä koneita)
Tässä taitaa olla epätäsmällistä kieltä. Ei kait missään pumpussa kennoa sulateta sähkövastuksella, jota käytetään pohjapellin lämmittämiseen jäätymisen estämiseksi.
Aivan oikein, Hitachissa ei ole sulatukseen minkäänlaista sähkövastusta eli käyttää kompuran tekemään energiaa eli
(i) Hitachin hot pipe on toteutettu niin että ulkokennon kaksi alimmaista putkea ottaa ohivirtausventiilin kautta kuumaa kylmäainetta ja sulattaa kennon ja kone jauhaa koko ajan lämpöä, erittäin edistyksellinen pienissä koneissä, tälläistä näkee normaalisti vain isoissa n.+10kW koneissa..(kertokaa jos tiedättä muita pieniä koneita)
Tässä taitaa olla epätäsmällistä kieltä. Ei kait missään pumpussa kennoa sulateta sähkövastuksella, jota käytetään pohjapellin lämmittämiseen jäätymisen estämiseksi.
Espejot
Hyperaktiivi
Vs: Hitachi Premium ja kuumaputkisulatus
Eli se etu on että kompura jauhaa lämpöä n. 5 min pitempään joka 1.5h ? vai ymmärsinkö väärin ... tuota noin, kaikki kunnia Japanin insinööreille mutta kovin pieni askel tuo on. Toki oikeaan suuntaa. Mutta milloinka siihen itse sulatustapahtuman laukeamiseen saadaan todellista älykyyttä eikä pelkää "tuntuu toimvan hyvin".
teukka sanoi:Aivan oikein, Hitachissa ei ole sulatukseen minkäänlaista sähkövastusta eli käyttää kompuran tekemään energiaa eli
(i) Hitachin hot pipe on toteutettu niin että ulkokennon kaksi alimmaista putkea ottaa ohivirtausventiilin kautta kuumaa kylmäainetta ja sulattaa kennon ja kone jauhaa koko ajan lämpöä, erittäin edistyksellinen pienissä koneissä, tälläistä näkee normaalisti vain isoissa n.+10kW koneissa..(kertokaa jos tiedättä muita pieniä koneita)
Tässä taitaa olla epätäsmällistä kieltä. Ei kait missään pumpussa kennoa sulateta sähkövastuksella, jota käytetään pohjapellin lämmittämiseen jäätymisen estämiseksi.
Eli se etu on että kompura jauhaa lämpöä n. 5 min pitempään joka 1.5h ? vai ymmärsinkö väärin ... tuota noin, kaikki kunnia Japanin insinööreille mutta kovin pieni askel tuo on. Toki oikeaan suuntaa. Mutta milloinka siihen itse sulatustapahtuman laukeamiseen saadaan todellista älykyyttä eikä pelkää "tuntuu toimvan hyvin".
F
felon
Vieras
Vs: Hitachi Premium ja kuumaputkisulatus
Kyllä! Hitachi ei ota lämpöä sisältä pois vaan kuumakaasuputki jelppaa tuossa. Sisäpuhallin pyörii! kokonais COP nousee! Se on järkevää sulatus logiikkaa!janti sanoi:
Espejot
Hyperaktiivi
Vs: Hitachi Premium ja kuumaputkisulatus
En tarkoittanut. Eli onko niin että laite menee jäähdytykselle sulatuksen aikana?
EDIT: koska sekä ulko/että sisäyksikkön pualtimet on suljettu sulatuksenaikana niin silloinhan energiaa ei oteta ilmasta ollenkaan (ei sisä tai ulko)?
EIT2: jahaa olinkin lukenut service manualin hutiloiden.... kompura pysähtyy tossussa 20 sekunnin ajaksi ennen venttiilin suunnanvaihtoa.... mutta en siltikään käsitä miten sisäilmasta voidaa siirtää energiaa jos KAIKKI puhaltimet on kiinni...
janti sanoi:Espejot sanoi:
Promillet??
Tarkoitat varmaankin sisäyksikön puhallinta.
En tarkoittanut. Eli onko niin että laite menee jäähdytykselle sulatuksen aikana?
EDIT: koska sekä ulko/että sisäyksikkön pualtimet on suljettu sulatuksenaikana niin silloinhan energiaa ei oteta ilmasta ollenkaan (ei sisä tai ulko)?
EIT2: jahaa olinkin lukenut service manualin hutiloiden.... kompura pysähtyy tossussa 20 sekunnin ajaksi ennen venttiilin suunnanvaihtoa.... mutta en siltikään käsitä miten sisäilmasta voidaa siirtää energiaa jos KAIKKI puhaltimet on kiinni...
V
vth-kylmä
Vieras
Vs: Hitachi Premium ja kuumaputkisulatus
Jos siinä on kylmäkierto päällä niin mitä se sulatuksen aikana jäähdyttää?felon sanoi:Kyllä! Hitachi ei ota lämpöä sisältä pois vaan kuumakaasuputki jelppaa tuossa. Sisäpuhallin pyörii! kokonais COP nousee! Se on järkevää sulatus logiikkaa!janti sanoi:
Vs: Hitachi Premium ja kuumaputkisulatus
Ilmalämpöpumpun sulatuksesta: Tavallisesti sulatusksen aikana kompressori käy normaalisti, mutta puhaltimet ovat pysähdyksissä. Asian voi tarkastaa (talvella) seuraamalla sisäyksikön lämmönvaihtimen pintaa sulatuksen aikana, se jäätyy! Totta kai tämäkin lämpö on poissa sisätilojen lämmityksestä. Jos vaihto sulatukselle (jäähdytykselle) tehdään kompressorin käydessä, vaihtoventtiilli aiheuttaa melkoisen kohahduksen. Sen takia kompressori pysäytetään usein hetkeksi ennen sulatusta. Kompressori ei tunnu vaihdosta kärsivän, olen kokeillut sitä eräässä vesi-ilmalämpö.projektissa. Kun ohjausvirta katkaistaan vaihtoventtiililtä, kuulu tussahdus ja kone on jäähdytyksellä. Jos ulkoyksikön puhallin nyt sammutetaan, jää sulaa ja valuu jääkylmälle peltipohjalle!
Ilmalämpöpumpun sulatuksesta: Tavallisesti sulatusksen aikana kompressori käy normaalisti, mutta puhaltimet ovat pysähdyksissä. Asian voi tarkastaa (talvella) seuraamalla sisäyksikön lämmönvaihtimen pintaa sulatuksen aikana, se jäätyy! Totta kai tämäkin lämpö on poissa sisätilojen lämmityksestä. Jos vaihto sulatukselle (jäähdytykselle) tehdään kompressorin käydessä, vaihtoventtiilli aiheuttaa melkoisen kohahduksen. Sen takia kompressori pysäytetään usein hetkeksi ennen sulatusta. Kompressori ei tunnu vaihdosta kärsivän, olen kokeillut sitä eräässä vesi-ilmalämpö.projektissa. Kun ohjausvirta katkaistaan vaihtoventtiililtä, kuulu tussahdus ja kone on jäähdytyksellä. Jos ulkoyksikön puhallin nyt sammutetaan, jää sulaa ja valuu jääkylmälle peltipohjalle!
- Keskustelun aloittaja
- #16
Vs: Hitachi Premium ja kuumaputkisulatus
Sisäyksikkö on erillisellä sulatusventtiilillä ohitettuna sulatuksen aikana. Tai ainakin osittain, eihän tuossa sisäyksikön puhaltimen pyörityksessä olisi muuten järkeä. Osa kuumakaasusta ohjataan ulkoyksikön kennon muutamalle putkiriville ja sulatus tapahtuu "lennossa" (ulkoyksikön puhallin on tietenkin pysähtyneennä tuon sulatuksen ajan).
Lueppa tämä
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=10197.msg123002#msg123002
Löytyisikö jostain kuvaa Hitachi Premiumin kylmäainepiiristä?
vth-kylmä sanoi:
Sisäyksikkö on erillisellä sulatusventtiilillä ohitettuna sulatuksen aikana. Tai ainakin osittain, eihän tuossa sisäyksikön puhaltimen pyörityksessä olisi muuten järkeä. Osa kuumakaasusta ohjataan ulkoyksikön kennon muutamalle putkiriville ja sulatus tapahtuu "lennossa" (ulkoyksikön puhallin on tietenkin pysähtyneennä tuon sulatuksen ajan).
Lueppa tämä
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=10197.msg123002#msg123002
Löytyisikö jostain kuvaa Hitachi Premiumin kylmäainepiiristä?
Espejot
Hyperaktiivi
Vs: Hitachi Premium ja kuumaputkisulatus
Siis koska kompressori ei lämmitä sulatuksen aikana niin lämpöa ei silloin tehdä mutta ei kai sulatukseen tarvittavaa energiaa kuitenkaan oteta sisäilmasta... siis jos kaikki puhaltimet on seis ei ilmasta mitenkään voida saada energiaa (ja huone ilma ei kylmene sulatuksen vaikutuksesta)... onko niin että sulatuksessa käytetään aikasemmin kylmaineeseen pumpattua energiaa + kompuran kuluttamaa sähköä?
ekopentti sanoi:
Siis koska kompressori ei lämmitä sulatuksen aikana niin lämpöa ei silloin tehdä mutta ei kai sulatukseen tarvittavaa energiaa kuitenkaan oteta sisäilmasta... siis jos kaikki puhaltimet on seis ei ilmasta mitenkään voida saada energiaa (ja huone ilma ei kylmene sulatuksen vaikutuksesta)... onko niin että sulatuksessa käytetään aikasemmin kylmaineeseen pumpattua energiaa + kompuran kuluttamaa sähköä?
ekopentti sanoi:
Vs: Hitachi Premium ja kuumaputkisulatus
Sisäyksikön kennolla ja putkistolla on massaa, ja siihen varastoitunut energia käytetään. Vähän ylikin, kenno menee käytännössä pakkasen puolelle. Lisäksi ilmaa valuu hieman yksikön läpi kennon ollessa kylmä. Jälkimmäinen ei liene kovin merkittävää joten ei voitane sanoa että sulatuksen aikana oikeasti jäähdytettäisiin.
Espejot sanoi:
Sisäyksikön kennolla ja putkistolla on massaa, ja siihen varastoitunut energia käytetään. Vähän ylikin, kenno menee käytännössä pakkasen puolelle. Lisäksi ilmaa valuu hieman yksikön läpi kennon ollessa kylmä. Jälkimmäinen ei liene kovin merkittävää joten ei voitane sanoa että sulatuksen aikana oikeasti jäähdytettäisiin.
Vs: Hitachi Premium ja kuumaputkisulatus
ja kompressorin aloittaessa lämmityksen se lämmittää hetken kylmennyttä sisäyksikön lämmönsiirrintä, kunnes lämpö nousee ja puhallin käynnistyy. lämmin ulkoyksikön patteri antaa sulatukseen jälkeen hyvin energiaa ja näin osa lämmöstä vain käytetään ulkona :-*. Jään sulatukseen tarvitusta energiasta osa siirtyy sisältä ulos.
repomies sanoi:
ja kompressorin aloittaessa lämmityksen se lämmittää hetken kylmennyttä sisäyksikön lämmönsiirrintä, kunnes lämpö nousee ja puhallin käynnistyy. lämmin ulkoyksikön patteri antaa sulatukseen jälkeen hyvin energiaa ja näin osa lämmöstä vain käytetään ulkona :-*. Jään sulatukseen tarvitusta energiasta osa siirtyy sisältä ulos.
Vs: Hitachi Premium ja kuumaputkisulatus
Sulatusenergia tulee suurelta osalta kompressorin jäähtymisestä (kompressorissa on paljon rautaa). Tämä on sitten pois seuraavan lämmitysjakson alusta, eli lauhduttimista tulee vähemmän ulos, kunnes kompressori on lämmennyt takaisin tasapainolämpötilaansa.
Sulatusenergia tulee suurelta osalta kompressorin jäähtymisestä (kompressorissa on paljon rautaa). Tämä on sitten pois seuraavan lämmitysjakson alusta, eli lauhduttimista tulee vähemmän ulos, kunnes kompressori on lämmennyt takaisin tasapainolämpötilaansa.
- Keskustelun aloittaja
- #22
Vs: Hitachi Premium ja kuumaputkisulatus
Mulla näyttää tuo puhallusilma-anturi parhaimmillaan Panassa -17 C lämpötiloja sulatuksien aikana kun kylmää ilmaa valuu sisäyksikön kennosta alas anturille. Tästä on valokuviakin toisaalla foorumilla.
Mulla näyttää tuo puhallusilma-anturi parhaimmillaan Panassa -17 C lämpötiloja sulatuksien aikana kun kylmää ilmaa valuu sisäyksikön kennosta alas anturille. Tästä on valokuviakin toisaalla foorumilla.
V
vth-kylmä
Vieras
Vs: Hitachi Premium ja kuumaputkisulatus
Taas näitä höpö höpö juttuja . kirjoittajalla ei ole mitään tietoa lämpöpumppujen tekniikasta.kotte sanoi:
Vs: Hitachi Premium ja kuumaputkisulatus
Ulkopatteri on kylmä ==> paine laskee. Kompressorista lähtevän kuumakaasun termodynaaminen tasapainotila on kymmeniä asteita alempi kuin lämmitystilassa (sisäpatteri esim. välillä 40-60 astetta ennen sulatusta tilanteesta riippuen).
Kaasuvirtauksen on tietenkin pysyttävä riittävänä sulatusjakson aikana, jotta lämpöä voi siirtyä tällä tavoin. Paisuntalaitteesta riippumatta sisäpatterin paineen lasku kyllä pitää massavirran paisuntaventtiilin kautta sellaisena (vähintään kymmeniä prosentteja normaalitilanteesta), että sisäpatterissa pakastuslämpötilaan jäähtynyttä kaasua pääsee kompressoria jäähdyttämään. Kompressorin jäähdytysvaikutus aiheutuu nimenomaan paineen laskusta lähtöpuolella (missä tätä rautaa tyypillisesti on).
vth-kylmä sanoi:
Ulkopatteri on kylmä ==> paine laskee. Kompressorista lähtevän kuumakaasun termodynaaminen tasapainotila on kymmeniä asteita alempi kuin lämmitystilassa (sisäpatteri esim. välillä 40-60 astetta ennen sulatusta tilanteesta riippuen).
Kaasuvirtauksen on tietenkin pysyttävä riittävänä sulatusjakson aikana, jotta lämpöä voi siirtyä tällä tavoin. Paisuntalaitteesta riippumatta sisäpatterin paineen lasku kyllä pitää massavirran paisuntaventtiilin kautta sellaisena (vähintään kymmeniä prosentteja normaalitilanteesta), että sisäpatterissa pakastuslämpötilaan jäähtynyttä kaasua pääsee kompressoria jäähdyttämään. Kompressorin jäähdytysvaikutus aiheutuu nimenomaan paineen laskusta lähtöpuolella (missä tätä rautaa tyypillisesti on).
Vs: Hitachi Premium ja kuumaputkisulatus
Tästä vielä sen verran, että ILPn kompressori toimii normaalisti jossakin 60-100 asteen lämpötilahaarukassa ennen sulatusta. Sulatuksessa invertterikoneeseen ajetaan normaalitoimintaan verrattava kylmäainevirta, joka lauhdutetaan -20 ... +10 -asteiseen ulkopatteriin (joka toimii lauhduttimena). Kompressorista poistuva kuumakaasun lämpötila pysyy kuitenkin ennallaan, kun kompressorin sisäkalujen lämpötila kaasun lähtöaukon luona ratkaisee lähtevän kaasun lämpötilan. Itse puristustyöstä ei efektiivisesti synny edes sisäilman lämpötilaan lämmennyttä kaasua (vaan kylmempää). Ulkoisen tehonkulutuksen voi ajatella muuttuvan suoraan kaasun lisälämmöksi (kuten normaalitoiminnassa kuumakaasun tulistinlämmöksi), mutta koska lämmönpumppaustehontarve on jopa negatiivinen vallitsevan lämpötilaeron takia, niin alkuperäistä lämmönpumppaustarvetta vastaava puristetun kaasun viilenemä on käytettävissä (ja kuluu) kompressorin jäähdyttämiseen.
On varsin tunnettu perusasia, että lämpöpumput ja jäähdytyskoneet eivät toimi järin tehokkaasti heti käynnistyksen jälkeen ennen prosessin stabiloitumista. ILP:n kuumakaasusulatuksessa tällainen epästabiili tilanne aiheutetaan tahallaan, mutta pakon sanelemana.
ekopentti sanoi:
Tästä vielä sen verran, että ILPn kompressori toimii normaalisti jossakin 60-100 asteen lämpötilahaarukassa ennen sulatusta. Sulatuksessa invertterikoneeseen ajetaan normaalitoimintaan verrattava kylmäainevirta, joka lauhdutetaan -20 ... +10 -asteiseen ulkopatteriin (joka toimii lauhduttimena). Kompressorista poistuva kuumakaasun lämpötila pysyy kuitenkin ennallaan, kun kompressorin sisäkalujen lämpötila kaasun lähtöaukon luona ratkaisee lähtevän kaasun lämpötilan. Itse puristustyöstä ei efektiivisesti synny edes sisäilman lämpötilaan lämmennyttä kaasua (vaan kylmempää). Ulkoisen tehonkulutuksen voi ajatella muuttuvan suoraan kaasun lisälämmöksi (kuten normaalitoiminnassa kuumakaasun tulistinlämmöksi), mutta koska lämmönpumppaustehontarve on jopa negatiivinen vallitsevan lämpötilaeron takia, niin alkuperäistä lämmönpumppaustarvetta vastaava puristetun kaasun viilenemä on käytettävissä (ja kuluu) kompressorin jäähdyttämiseen.
On varsin tunnettu perusasia, että lämpöpumput ja jäähdytyskoneet eivät toimi järin tehokkaasti heti käynnistyksen jälkeen ennen prosessin stabiloitumista. ILP:n kuumakaasusulatuksessa tällainen epästabiili tilanne aiheutetaan tahallaan, mutta pakon sanelemana.
V
vth-kylmä
Vieras
Vs: Hitachi Premium ja kuumaputkisulatus
Jestas mitä sontaa tänne kirjoitetaan.Väitätkö että kompressorin imupuolen lämpötila on pienempi silloin kun jäähdytetään verrattuna lämmitykseenkotte sanoi:
Vs: Hitachi Premium ja kuumaputkisulatus
Sillä ei ole kompressorin lämpökertymän/-poistuman kannalta pelkästään merkitystä, "lämmitetäänkö" vai "jäähdytetäänkö", vaan sillä, mikä on piirin lauhduttimena ja höyrystimenä toimivien piirien todellinen lämpötila. Ja etenkin muutoksen suunnalla on merkitystä. Eli jos kompressori joutuu siirtymään kohti suurempaa lämmönpumppaus-lämpötilaeroa, se joutuu varastoimaan lämpöä ja päin vastoin. Jos lauhdutin on kylmempi kuin höyrystin, on kompressori periaatteessa turha (ja voitaisiin jopa kytkeä voimakoneeksi, jos neste vaan saataisiin muutoin kiertämään). Kompressori on sulatusmoodissa lähinnä kiertopumpun roolissa (ja huonona sellaisena).
Itse asiassa sulatus toimisi jopa niin, että sisältä ei oteta ollenkaan lämpöä "jäähdytysmoodissa", vaan annetaan vain nesteen höyrystyä riittävästi. Silloin menee nestesumua kompressoriin, mikä ei ole tämän kestävyyden kannalta edullista (vaikkakin antaisi lisätehoa kompressorin jäähdyttämisestä sulatukseen). Ehkäpä "paremmat pumput" kytkevät sisäpuhaltimen päälle tästä syystä (eli kompressoria suojellakseen), vaikka käyttömukavuus tästä kärsiikin.
vth-kylmä sanoi:
Sillä ei ole kompressorin lämpökertymän/-poistuman kannalta pelkästään merkitystä, "lämmitetäänkö" vai "jäähdytetäänkö", vaan sillä, mikä on piirin lauhduttimena ja höyrystimenä toimivien piirien todellinen lämpötila. Ja etenkin muutoksen suunnalla on merkitystä. Eli jos kompressori joutuu siirtymään kohti suurempaa lämmönpumppaus-lämpötilaeroa, se joutuu varastoimaan lämpöä ja päin vastoin. Jos lauhdutin on kylmempi kuin höyrystin, on kompressori periaatteessa turha (ja voitaisiin jopa kytkeä voimakoneeksi, jos neste vaan saataisiin muutoin kiertämään). Kompressori on sulatusmoodissa lähinnä kiertopumpun roolissa (ja huonona sellaisena).
Itse asiassa sulatus toimisi jopa niin, että sisältä ei oteta ollenkaan lämpöä "jäähdytysmoodissa", vaan annetaan vain nesteen höyrystyä riittävästi. Silloin menee nestesumua kompressoriin, mikä ei ole tämän kestävyyden kannalta edullista (vaikkakin antaisi lisätehoa kompressorin jäähdyttämisestä sulatukseen). Ehkäpä "paremmat pumput" kytkevät sisäpuhaltimen päälle tästä syystä (eli kompressoria suojellakseen), vaikka käyttömukavuus tästä kärsiikin.
V
vth-kylmä
Vieras
Vs: Hitachi Premium ja kuumaputkisulatus
Sisäpuhallus sulatuksen aikana esim Panassa laitetaan päälle +8 sisälämpötilassa että saadaan tehoja sulatukseen.sisäyksikön höyrystimen tilavuus verrattuna ulkoyksikköön on liian pienikotte sanoi:
Vs: Hitachi Premium ja kuumaputkisulatus
Niin -- ja toisaalta 8/10-ylläpitotilassahan kompressori käy tavanomaista viileämpänä, jolloin kompressorista ei pysty irrottamaan lämpöenergiaa tavanomaista määrää. Kapillaarivehkeissä taas sisäpuhallinta ei tyypillisesti kytketä päälle ja kun mennään (väljemmän) jäähdytyskapillaaripiirin kautta, niin on jokseenkin selvä, että kompressori saa nestemäistä kylmäainesumua (eli sulatusenergia tulee pääasiassa juuri tuolta).
vth-kylmä sanoi:
Niin -- ja toisaalta 8/10-ylläpitotilassahan kompressori käy tavanomaista viileämpänä, jolloin kompressorista ei pysty irrottamaan lämpöenergiaa tavanomaista määrää. Kapillaarivehkeissä taas sisäpuhallinta ei tyypillisesti kytketä päälle ja kun mennään (väljemmän) jäähdytyskapillaaripiirin kautta, niin on jokseenkin selvä, että kompressori saa nestemäistä kylmäainesumua (eli sulatusenergia tulee pääasiassa juuri tuolta).
V
vth-kylmä
Vieras
Vs: Hitachi Premium ja kuumaputkisulatus
Kompura käy kylmempänä?ei nyt menee jo koko juttu aivan skeidan puolelle huh huhkotte sanoi:
Vs: Hitachi Premium ja kuumaputkisulatus
Ei tähän ehkä kannattaisi yrittää vastata, mutta teepä sellainen ajatuskoe, että asennat sisäyksikön saunaan, laitat saunan lämpiämään ja upotat termostaatin anturin jääpalalasiin (vaikka grogi-sellaiseen) -- jotta kone suostuu käymään lämmitysmoodissa. Pysyyköhän kompressorin lämpötila ennallaan, laskee vai nousee?
Vastaavasti, jos asetat sisäyksikön jäähdytyskellariiin ja lämmität vastaavasti anturia (jotta teho pysyy kurissa)? Miten käy kompressorin lämpötilalle?
Pienemmällä vaihteluvälillä muutokset ovat pienempiä, mutta kumminkin samasuuntaisia, kuin edellä. Voit myös kokeilla suoraan viemällä pakastimen lämpimään saunaan vs. kylmäkellariin ja kokeilla kompressorin lämpötilaa eri tilanteissa (asetelmahan on prikulleen sama).
vth-kylmä sanoi:
Ei tähän ehkä kannattaisi yrittää vastata, mutta teepä sellainen ajatuskoe, että asennat sisäyksikön saunaan, laitat saunan lämpiämään ja upotat termostaatin anturin jääpalalasiin (vaikka grogi-sellaiseen) -- jotta kone suostuu käymään lämmitysmoodissa. Pysyyköhän kompressorin lämpötila ennallaan, laskee vai nousee?
Vastaavasti, jos asetat sisäyksikön jäähdytyskellariiin ja lämmität vastaavasti anturia (jotta teho pysyy kurissa)? Miten käy kompressorin lämpötilalle?
Pienemmällä vaihteluvälillä muutokset ovat pienempiä, mutta kumminkin samasuuntaisia, kuin edellä. Voit myös kokeilla suoraan viemällä pakastimen lämpimään saunaan vs. kylmäkellariin ja kokeilla kompressorin lämpötilaa eri tilanteissa (asetelmahan on prikulleen sama).
T
teukka
Vieras
Vs: Hitachi Premium ja kuumaputkisulatus
Sulatusenergia tulee suurelta osalta kompressorin jäähtymisestä (kompressorissa on paljon rautaa). Tämä on sitten pois seuraavan lämmitysjakson alusta, eli lauhduttimista tulee vähemmän ulos, kunnes kompressori on lämmennyt takaisin tasapainolämpötilaansa.
Tämän jäähtymisen vaikutus sulatusenergiassa näyttäisi olevan kovin marginaalinen, jos arvioidaan asiaa raudan ominaislämpökapasiteetin kautta. Parin kilon rautamöykky luovuttaa 20 asteen jäähdytyksessä noin 0,005 kWh. Kokonaistarve sulatusjaksolla on ainakin kymmenkertainen.
Eri asia on sitten tuon jäähtymisen jälkeinen elämä.
Sulatusenergia tulee suurelta osalta kompressorin jäähtymisestä (kompressorissa on paljon rautaa). Tämä on sitten pois seuraavan lämmitysjakson alusta, eli lauhduttimista tulee vähemmän ulos, kunnes kompressori on lämmennyt takaisin tasapainolämpötilaansa.
Tämän jäähtymisen vaikutus sulatusenergiassa näyttäisi olevan kovin marginaalinen, jos arvioidaan asiaa raudan ominaislämpökapasiteetin kautta. Parin kilon rautamöykky luovuttaa 20 asteen jäähdytyksessä noin 0,005 kWh. Kokonaistarve sulatusjaksolla on ainakin kymmenkertainen.
Eri asia on sitten tuon jäähtymisen jälkeinen elämä.
Vs: Hitachi Premium ja kuumaputkisulatus
Myös ILPin kompressori on aikamoinen rautamöykky. Sen painokin taitaa olla lähempänä 20kg kuin 2kg. En toki väitä, ettei sulautusaikaisella kompressorin pyörityksellä olisi merkitystä sulatukseen (kuten myös putkistojen ja sisäpatterin jäähtymisellä). Kyllä sisäilmastakin nyhtäistään hiukkasen sulatusvaiheen aikana.
teukka sanoi:Parin kilon rautamöykky luovuttaa 20 asteen jäähdytyksessä noin 0,005 kWh. Kokonaistarve sulatusjaksolla on ainakin kymmenkertainen.
Myös ILPin kompressori on aikamoinen rautamöykky. Sen painokin taitaa olla lähempänä 20kg kuin 2kg.
En toki väitä, ettei sulautusaikaisella kompressorin pyörityksellä olisi merkitystä sulatukseen (kuten myös putkistojen ja sisäpatterin jäähtymisellä). Kyllä sisäilmastakin nyhtäistään hiukkasen sulatusvaiheen aikana.
Y
Yoman
Vieras
Vs: Hitachi Premium ja kuumaputkisulatus
kotte, /g050 noston paikka. Tiedän itsekin, kuinka vaikea on asioista keskustella jos tietää asioista laitteiden sielunelämästä piirun verran enemmän.
Tein itse vuosia hydrauliikka-asennuksia, suunnittelua ym. Panostuslaitteita kaivoksiin ym. kivaa. Toisten mielestä putkistossa on pelkkää hydr.öljyä, virtausta ja painetta. Minun mielestäni siellä on myös viskositeettia + viskositeettimuutoksia (lämpötilamuutoksia), painehäviöitä, automaatiota, vastapainetta, paine-eroja ym.ym. Asioista ei vaan oikeasti voi keskustella kaikkien ihmisten kanssa, koska tietoa ei yksinkertaisesti ole koneen sielunelämästä. Näitä asioita on lisäksi vaikea opettaa, koska ne täytyy osittain itse huomata ja käsittää niiden olemassa olo.
Tämä näin vain esimerkkinä, kenenkään ammattitaitoa arvostelematta. Joskus vain täytyy tunnustaa, että löytyy aina joku, joka tietää asioista enemmän kuin itse.
Oikeudet muutoksiin pidätetään ja vastuusta paetaan.
kotte, /g050 noston paikka. Tiedän itsekin, kuinka vaikea on asioista keskustella jos tietää asioista laitteiden sielunelämästä piirun verran enemmän.
Tein itse vuosia hydrauliikka-asennuksia, suunnittelua ym. Panostuslaitteita kaivoksiin ym. kivaa. Toisten mielestä putkistossa on pelkkää hydr.öljyä, virtausta ja painetta. Minun mielestäni siellä on myös viskositeettia + viskositeettimuutoksia (lämpötilamuutoksia), painehäviöitä, automaatiota, vastapainetta, paine-eroja ym.ym. Asioista ei vaan oikeasti voi keskustella kaikkien ihmisten kanssa, koska tietoa ei yksinkertaisesti ole koneen sielunelämästä. Näitä asioita on lisäksi vaikea opettaa, koska ne täytyy osittain itse huomata ja käsittää niiden olemassa olo.
Tämä näin vain esimerkkinä, kenenkään ammattitaitoa arvostelematta. Joskus vain täytyy tunnustaa, että löytyy aina joku, joka tietää asioista enemmän kuin itse.
Oikeudet muutoksiin pidätetään ja vastuusta paetaan.
Espejot
Hyperaktiivi
Vs: Hitachi Premium ja kuumaputkisulatus
maalikon silmin:
Energiaa ei oteta ulko eikä sisäilmasta koska tuuletimet on kiinni. Kompuralle syötetään sähköä ... ööö 5 min ajan mutta tällä ei pitkälle pötkitä. Kaiken järjen mukaan loppuosa sulatukseen tarvitavasta energiasta on olemassa systeemissä itsessään ja se vain uudelleen ohjataa ulkoyksikön kennon sulatukseen... (?)
Yoman sanoi:kotte, /g050 noston paikka. Tiedän itsekin, kuinka vaikea on asioista keskustella jos tietää asioista laitteiden sielunelämästä piirun verran enemmän.
Tein itse vuosia hydrauliikka-asennuksia, suunnittelua ym. Panostuslaitteita kaivoksiin ym. kivaa. Toisten mielestä putkistossa on pelkkää hydr.öljyä, virtausta ja painetta. Minun mielestäni siellä on myös viskositeettia + viskositeettimuutoksia (lämpötilamuutoksia), painehäviöitä, automaatiota, vastapainetta, paine-eroja ym.ym. Asioista ei vaan oikeasti voi keskustella kaikkien ihmisten kanssa, koska tietoa ei yksinkertaisesti ole koneen sielunelämästä. Näitä asioita on lisäksi vaikea opettaa, koska ne täytyy osittain itse huomata ja käsittää niiden olemassa olo.
Tämä näin vain esimerkkinä, kenenkään ammattitaitoa arvostelematta. Joskus vain täytyy tunnustaa, että löytyy aina joku, joka tietää asioista enemmän kuin itse.
Oikeudet muutoksiin pidätetään ja vastuusta paetaan.
maalikon silmin:
Energiaa ei oteta ulko eikä sisäilmasta koska tuuletimet on kiinni. Kompuralle syötetään sähköä ... ööö 5 min ajan mutta tällä ei pitkälle pötkitä. Kaiken järjen mukaan loppuosa sulatukseen tarvitavasta energiasta on olemassa systeemissä itsessään ja se vain uudelleen ohjataa ulkoyksikön kennon sulatukseen... (?)