Hyötysuhde

[rakentajako?]

Olemme rakennuttamassa taloa (valmistalo). Talotoimittaja tarjoaa meille Nibe 410P-poistoilmalämpöpumppua.

Ymmärtämykseni ja tietämykseni näistä on lähes nolla ja olen yrittänyt selvittää lämmöntalteenottoa ja näitä pumppuasioita. Joka käänteessä tulee vastaan, että lämmöntalteenotto pitää olla yli 60%. Mitä se tässä ko. Nibessä on? Siinähän pitäisi olla se lämmöntalteenotto samassa...kait?

 

[Espejot]

Vs: Hyötysuhde

Täällä suositellaan Niben 410P vain marginaalitapauksissa
- talo on pienehkö ja sijaitsee etelässä
- rahat on loppu.

Nibestä on juttua aika paljon, kannattaa tutustua ennnen päätöksen tekoa.

 

[John_T]

Vs: Hyötysuhde

Eipä ole helppoa tuo lämmitysjärjestelmän valinta, ei!

Tuleeko taloon takka? Onko aikomus polttaa ahkerasti puita? Tuleeko puut omasta takaa vai joutuuko ostamaan markkinahintaan?

Onko asunto 1-, 1 1/2-, 2-kerroksinen vai jotain muuta? Onko asunnossa paljon korkeata tilaa? Mikä on pinta-ala? Missä tontti sijaitsee?

Koska PILP on suositeltu, niin talossa taitaa olla vesikiertoinen lattialämmitys vai menikö arvaus pieleen?

Tässä osa niistä kysymyksistä, joita tällä foorumilla esitetään, kun puhutaan PILP:n hyödyistä tai sähkönkulutuksesta. Jos tunnustaa tosiasiat (= tietää mitä on hankkimassa), niin tuskinpa PILP:n kanssa tulee isoja yllätyksiä. Jos taas kuvittelee (= uskoo utopistiset lupaukset), että laite kykenee ihmeisiin, sitten on pettymyksiä luvassa. Kuten Espejottikin tuossa toteaa, kannattaa lueskella tällä foorumilla olevia juttuja ja vetää niistä omat johtopäätöksensä.

PILP on kohtuullisen edullinen investointina ja sen sisältämä tekniikka on koeteltua ja toimivaksi havaittua. 410P hoitaa kaiken aina lämmityksestä ilmanvaihtoon ja käyttöveden lämmittämiseen. Sähköä laite syö talvikuukausina, toki kesällä sitten käyttövesi tulee lähes sivutuotteena. Lämminvesivaraajan koko on vaatimaton. Meillä vesi on aina riittänyt, vaikka omaakin porukkaa on jo 5 henkeä. Tosin silloin kun ipanoille pitää laittaa poreallas täyteen lämmintä vettä, niin silloin voi olla tiedossa kylmä suihku. Porealtaan tilavuus on lähes 300l

Voisi oikeastaan kysyä, mitä laitteelta odotat tai mitkä ovat omat vaatimuksesi lämmitysjärjestelmälle?

 

[rakentajako?]

Vs: Hyötysuhde

Tuleeko taloon takka? Onko aikomus polttaa ahkerasti puita? Tuleeko puut omasta takaa vai joutuuko ostamaan markkinahintaan?

Tulee takka, lähinnä varalämmönlähteeksi ja isoimpia kulutuksia tasoittamaan. Emme ole ajatelleet päivittäin pitää lämpimänänä. Puut toistaikseksi ainakin omasta takaa, tuskin joudutaan koskaan ostopuihin turvautumaan.

Onko asunto 1-, 1 1/2-, 2-kerroksinen vai jotain muuta? Onko asunnossa paljon korkeata tilaa? Mikä on pinta-ala? Missä tontti sijaitsee?

2-kerroksinen, ei ns. korkeaa tilaa. Pinta-ala n. 140 neliötä, tilavuus n. 570 kuutiota, sijainti pk-seutu.

Koska PILP on suositeltu, niin talossa taitaa olla vesikiertoinen lattialämmitys vai menikö arvaus pieleen?

Juu, vesikiertoista lattialämmitystä suunnitellaan.

Voisi oikeastaan kysyä, mitä laitteelta odotat tai mitkä ovat omat vaatimuksesi lämmitysjärjestelmälle?

Ajatus ja ensimmäinen kysymys on, että onko tuo laite hankintansa arvoinen. Säästääkö sillä vai onko joku toinen lämmitysmuoto edullisempi? Kannattaako pilppiin investoida ylipäätään? Ihmeitä emme odota, vaan realistista näkemystä laitteen toiminnasta ja sijoituksesta.
Olemme aika vähävesikulutuksinen perhe, eikä suunnitteilla poreammetta ole, että sikäli uskon veden riittävän.

 

[Luigi Makaroni]

Vs: Hyötysuhde

Jos en aivan väärin muista niin ei taida nibessä riittää ilmanvaihdossa potku tuollaiselle kuutio määrälle.

Varma asiasta en ole....

 

[John_T]

Vs: Hyötysuhde

Voisi oikeastaan kysyä, mitä laitteelta odotat tai mitkä ovat omat vaatimuksesi lämmitysjärjestelmälle?

Ajatus ja ensimmäinen kysymys on, että onko tuo laite hankintansa arvoinen. Säästääkö sillä vai onko joku toinen lämmitysmuoto edullisempi? Kannattaako pilppiin investoida ylipäätään? Ihmeitä emme odota, vaan realistista näkemystä laitteen toiminnasta ja sijoituksesta.
Olemme aika vähävesikulutuksinen perhe, eikä suunnitteilla poreammetta ole, että sikäli uskon veden riittävän.

Kuten muistaakseni repomies tällä foorumilla jossain viestiketjussa totesi: "Se minkä PILP säästää lämpiminä kuukausina, sen se sitten kuluttaa talvikuukausina." Jotain tämän suuntaista silloin kirjoiteltiin ja se pitää aika hyvin paikkansa. Kaikki riippuu asunnon eristyksistä ja muista lämmönlähteistä ja niiden käytöstä. Paljon vaikuttaa myös se millaisia tottumuksia asukkailla on ja kuinka lämpiminä esim. lattiat halutaan pitää.

Talvella NIBE kuluttaa sähköä lähes samalla tavalla kuin suorasähkökin. Kun kelit lämpenee, niin laite kykenee kompuralla pitämään yllä lämmöt ja käyttöveden. Suorasähkö ja hyvä LTO saattaa hyvinkin päästä PILP:ä parempiin lukemiin talvikuukausina. Kesällä sitten tarina on toinen, mutta silloin tietysti energiantarvekin on vähäisempää.

Maalämmön hyötysuhde on parempi, mutta investointi taas kovempi. Siinä ei myöskään tule mukana IV-konetta, eikä LTO:ta.

Tällä foorumilla on useita joilla on PILP ja ILP, joiden yhteiselo ainakin osalla porukasta näyttää sujuvan kohtuullisen hyvin. Tämäkään parivaljakko ei kykene ihmeisiin kovalla pakkasella, joita tänä talvena on ollut, mutta osalla tämäkin yhdistelmä tuntuu toimivan. Takalla sitten vaikka loppuenergiantarve. Tosin kahdessa kerroksessa oleva kämppä tuo ILP:lle omat haasteensa.

Asunnon tilavuuden kasvaessa tulee väistämättä rajoituksia. Jos talopaketin toimittaja on sitä mieltä, että NIBE riittää, niin luulisi sen sitten riittävän? En löytänyt tähän hätään niitä käyriä, joista nuo ilmamäärät löytyy. Koko ilmatilavuudenhan pitää vaihtua kerran kahdessa tunnissa. Meillä kuutioita on n. 450m3 ja kyllä NIBE tuon kykenee vaihtamaan, eikä asetus ole edes puolivälissä eli tehoa riittää vielä ylöspäin. Pitää muistaa, että meillä on vanha NIBE ja uudemmissa malleissa tuo IV osuus on muuttunut.

Meillä sähköä on kulunut tähän päivään mennessä tänä vuonna 7045 kWh. Odotettavissa on aika kova vuosikulutus, arvioisin sen olevan tasossa 21 000 kWh - kaikki riippuu lopulta keleistä. Asunnossa on pidetty sisälämpönä +21C ja takkaa on poltettu aina tähän päivään asti 2x vrk:ssa, puita on kulunut tämän talven aikana lähes 5m3 (tämä kulutus on marraskuun puolivälistä tähän päivään). NIBE:stä valittuna lämpökäyrä nro 4 ja korjaus on 0. Lattiat meillä on pidetty aika viileinä ja suurimmassa osassa huoneita ei termostaatit ole enää moneen viikkoon kytkeneet kiertoja päälle. Tietyt tilat on käsisäädöllä ja siellä kierto on koko ajan päällä. Onko tuo kulutus sitten paljon vai vähän? Minkä verran sen pitäisi olla? Näin kuitenkin meillä

Onnea lämmitysjärjestelmän valintaan! Smiley211006

 

[John_T]

Vs: Hyötysuhde

Tässä esimerkiksi yksi mielipide:

http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=9436.msg115440#msg115440

Kyllähän näitä mielipiteitä tällä foorumilla riittää ja siksihän tämä foorumi kai onkin olemassa - mielipiteiden vaihtoon.

 

[wattis]

Vs: Hyötysuhde

Talvella NIBE kuluttaa sähköä lähes samalla tavalla kuin suorasähkökin. Kun kelit lämpenee, niin laite kykenee kompuralla pitämään yllä lämmöt ja käyttöveden. Suorasähkö ja hyvä LTO saattaa hyvinkin päästä PILP:ä parempiin lukemiin talvikuukausina. Kesällä sitten tarina on toinen, mutta silloin tietysti energiantarvekin on vähäisempää.

Varmaan kysyjälle hyvä tieto olisi vielä lisäksi kuinka huoleton/kestävä tuo Niben PILP on. Eli jos ajattelee että kulutus tulee olemaan sitä mihin tuolla + ILP:llä + takalla pääsee ja hyväksyy sen niin seuraava oleellinen kysymys on että kuinka vähällä säätämisellä saa talon pysymään lämpimänä ja lämpimän käyttöveden riittämään. Noista kun saa vielä kommentit niin eiköhän aloittaja saa jo tarpeeksi tietoa valinnan tekoon.

 

[Espejot]

Vs: Hyötysuhde

Pyydä tarjous maalämmöstä ja VILP:stä ja mieti haluatko maksaa sen lisärahan. Jos erotus alkaa ahdistamaan ota Nibe tai suorasähkö... jos ei niin mieti mitä sillä lisärahalla saa.

Itse voin sanoa että Nibellä tulee toimeen, se yksinkertianen & varmatoiminen laite. Jos unohdetaa että kompura on tehoton niin Nibe kompatuskivet ovat
1) aika karu säätäautomatiikka, vain talokäyrä
2) tuloilman lämpötilan säätö alkeellinen
3) Metelöi jos ei hoida eristystä kunnolla
4) kosteiden tilojen kiertoa ei voi säästää erikseen
5) ilmansuodatus

 

[repomies]

Vs: Hyötysuhde

Aika kattava lista Espejotilla.

Jotkut ovat yrittäneet parannella toimintaa lisäämällä esimerkiksi termostaatin tuloilmakiertoon (hep) tai jonkun lisäkierron kosteille tiloille, jossa virtaa kuumempi vesi. Jälkimmäisestä en tiedä miten se toteutetaan, mutta on käsittääkseni mahdollista.

 

[John_T]

Vs: Hyötysuhde

Varmaan kysyjälle hyvä tieto olisi vielä lisäksi kuinka huoleton/kestävä tuo Niben PILP on.

Tähän tulikin jo tavallaan vastattua:

PILP on kohtuullisen edullinen investointina ja sen sisältämä tekniikka on koeteltua ja toimivaksi havaittua. 410P hoitaa kaiken aina lämmityksestä ilmanvaihtoon ja käyttöveden lämmittämiseen.

Eli jos ajattelee että kulutus tulee olemaan sitä mihin tuolla + ILP:llä + takalla pääsee ja hyväksyy sen niin seuraava oleellinen kysymys on että kuinka vähällä säätämisellä saa talon pysymään lämpimänä ja lämpimän käyttöveden riittämään. Noista kun saa vielä kommentit niin eiköhän aloittaja saa jo tarpeeksi tietoa valinnan tekoon.

Espejotin lista on hyvinkin kattava ja mielestäni se kuvaa hyvinkin noita NIBE:n ominaisuuksia.

Itse käyn ottamassa laitteen kanavatiedot päivittäin, mutta eihän tähän mitään erityistä tarvetta ole, kunhan kiinnostaa mitä laitteella tapahtuu Lämpökäyrää, korjausta tai IV:n tuloilman lämpötilaa en ole säätänyt koko talven aikana. IV:n tehoa olen muuttanut talven aikana muutamaan otteeseen. Talven aikana olen myös kertaalleen putsannut / vaihtanut suodattimet. Eipä siinä sitten muuta, aika helppoa on ja jos ei halua ottaa laitteesta harrastusta itselleen, niin siihen ei ole tarvetta.

 

[sam123]

Vs: Hyötysuhde

Olemme rakennuttamassa taloa (valmistalo). Talotoimittaja tarjoaa meille Nibe 410P-poistoilmalämpöpumppua.

Ymmärtämykseni ja tietämykseni näistä on lähes nolla ja olen yrittänyt selvittää lämmöntalteenottoa ja näitä pumppuasioita. Joka käänteessä tulee vastaan, että lämmöntalteenotto pitää olla yli 60%. Mitä se tässä ko. Nibessä on? Siinähän pitäisi olla se lämmöntalteenotto samassa...kait?

Kun luet tuon ja pysyttelet PILP:stä erossa niin tietämyksesi asiasta on riittävä: http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=5766.0

Sami

 

[ekis]

Vs: Hyötysuhde

Kun luet tuon ja pysyttelet PILP:stä erossa niin tietämyksesi asiasta on riittävä: http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=5766.0

Sami

Samillekkin PILPin vihaajana tiedoksi.

PILP + ILP yhdistelmällä päästään jo lähelle maalämmön kulutuksia
PILP kesäisin COP ~3
ILP talvisin COP ~2.5

Vuosi COP ~2.5

 

[Raksaaja]

Vs: Hyötysuhde

Kun puhutaan ILP:llä tai PILP+ILP:llä lämmittämisestä, niin on ehkä syytä mainita, että lattiat eivät ole silloin lämpimät. Eli ei ainakaan laminaattia lattiaan.

"lämmöntalteenotto pitää olla yli 60%"
Onko nykyään tuollainen määräys olemassa? Joko kaikista peruskuutiokoneista on olemassa testitulokset joista käy ilmi, että lämmöntalteenoton vuosihyötysuhde ylittää 60%:a? Pitäisi varmaan Vallox:lta kysellä, mitä energiatodistukseen saa merkitä. Tällä hetkellä siellä lukee 30%.

 

[repomies]

Vs: Hyötysuhde

PILP+VILP:llä lämmitettäessä tuo lattioiden lämpötila ei olisi ongelma. Tuppaa vaan olemaan turhan kallis yhdistelmä.

 

[Raksaaja]

Vs: Hyötysuhde

Niinpä. Vastuksella on kallista lämmittää lattiaa ja PILP:ssä ei siihen tehot riitä.

 

[ekis]

Vs: Hyötysuhde

Niinpä. Vastuksella on kallista lämmittää lattiaa ja PILP:ssä ei siihen tehot riitä.

Ei varmasti riitäkkään, jos ilmanvaihto on pienellä ja poistoilmaa ei ole! Tyyliin 30l/sec. Miten PILP mielestäsi toimii jos se ei saa ilmaa?
ILP:llä COP 3:lla energia sisäilmaan, PILP:llä tästä edullisesta energiasta puristetaan lämpöä lattiohin ja käyttöveteen.

Ei nyky taloissa muutenkaan ole lattiat lämpimiä hyvien eristyksien takia.
Pitää aika tavalla talon falskata, että nollakelillä olis lattiat lämpimät.

 

[repomies]

Vs: Hyötysuhde

Sama ongelma on silti edessä talvipakkasilla, jos käyttää ilmaan vaikuttavia lisälämmönlähteitä. Parketti on kova sana, tai sitten pitää puhallella sen verran lämpöä että lattia lämpenee sitä kautta riittävästi.

Ongelma ei ole mitenkään ylitsepääsemättömän paha ainakaan minun mielestäni, mutta en menisi väittämään että ei sitä huomaa. Kyllä huomaa ainakin takan kanssa, että lattiat ovat paikoin kylmät.

 

[ekis]

Vs: Hyötysuhde

Sama ongelma on silti edessä talvipakkasilla, jos käyttää ilmaan vaikuttavia lisälämmönlähteitä. Parketti on kova sana, tai sitten pitää puhallella sen verran lämpöä että lattia lämpenee sitä kautta riittävästi.

Ongelma ei ole mitenkään ylitsepääsemättömän paha ainakaan minun mielestäni, mutta en menisi väittämään että ei sitä huomaa. Kyllä huomaa ainakin takan kanssa, että lattiat ovat paikoin kylmät.

Meillä lattia on samanlämpöinen kuin sisäilma. Mielestäni ei kylmä, muttei lämminkään. Samanlämpöinen kesät talvet

Lämmitetäänkö teillä kesällä lattioita?

 

[repomies]

Vs: Hyötysuhde

Lämmitetäänkö teillä kesällä lattioita?

Jos on tarvis, öisin hieman. Laattalattioissa kiertää aina vesi.

 

[ekis]

Vs: Hyötysuhde

Lämmitetäänkö teillä kesällä lattioita?

Jos on tarvis, öisin hieman. Laattalattioissa kiertää aina vesi.

Nibe hoitaa lattioiden ja käyttöveden lämmityksen kesäisin hyvällä hyötysuhteella?

 

[John_T]

Vs: Hyötysuhde

Kyllä meillä lattiat tuntuu aika viileiltä, tosin se ei minua haittaa. Kaikkialla laminaattia tai laatta, parkettia ei ole missään. Ne lattiat, joissa on käsisäätö, pysyvät kyllä lämpöisinä. Termostaattisäädöllä olevat ovatkin sitten vilpoisia.

 

[kotte]

Vs: Hyötysuhde

Jos matalaenergiarakentaminen yleistyy (mihin itse uskon), on vain totuttava viileiltä tuntuviin lattioihin ja kivilattioiden ja vastaavien osalta totuttava tohveleiden tai villasukkien käyttöön.

Tottakai sisälle on teknisesti mahdollista saada trooppinen lämpötila vuoden ympäri (tropiikin jäljittely myös kosteuden osalta on silti ainakin talvella teknisesti hyvin riskialtista rakenteiden kestävyydelle). Tämä on kuitenkin keskimäärin paljon tuhlaavaisempaa kuin vaikkapa jäähdytysilmastoinnin pitäminen aina suurella teholla kesäisin, jos mielii yhdistää lämpimät lattiat ja "normaalina" pidettävän sisälämpötilan.

 

[Espejot]

Vs: Hyötysuhde

Jos matalaenergiarakentaminen yleistyy (mihin itse uskon), on vain totuttava viileiltä tuntuviin lattioihin ja kivilattioiden ja vastaavien osalta totuttava tohveleiden tai villasukkien käyttöön.

Tai sitten hakitaan PILP+VILP ja säädetään tuloilma viileäksi ja lattiat lämpösiksi. Voittajayhdistelmä

 

[repomies]

Vs: Hyötysuhde

Jos matalaenergiarakentaminen yleistyy (mihin itse uskon), on vain totuttava viileiltä tuntuviin lattioihin ja kivilattioiden ja vastaavien osalta totuttava tohveleiden tai villasukkien käyttöön.

Tai sitten hakitaan PILP+VILP ja säädetään tuloilma viileäksi ja lattiat lämpösiksi. Voittajayhdistelmä

Kesällä ei auta sekään kun tuloilma on valmiiksi lämmintä. Silloin on kyllä melko sama miten horo talo on, lämmitystä ei juuri tarvita.

 

[kotte]

Vs: Hyötysuhde

Tai sitten hakitaan PILP+VILP ja säädetään tuloilma viileäksi ja lattiat lämpösiksi. Voittajayhdistelmä

Jos tähän (hölmöilyyn) sitten pitää keksiä vähimmällä lisäenergialla toimiva ratkaisu, on se joko tavanomainen ilmastointilaite, joka jäähdyttää sisäilmaa ja työntää kerätyn lämmön osittain lattialämmityspiiriin (näitä DIY VILPpejä tulistuslämmönvaihtimieen on täällä esitelty, nyt vain samanlainen kytkentä ulkoyksiköön).

Toinen mahdollisuus (ei taatusti halvempi inverstoinikustannuksiltaan) olisi ottaa muutama tyhjöputkikeräin, varaaja sekä pieni lämpökaivo, joilla siis olisi tarkoitus tuottaa lämpöä lattiaan ja kylmää vettä puhallinpatterille ilman jäähdytykseen samaan aikaan.

 

[rakentajako?]

Vs: Hyötysuhde

Kun puhutaan ILP:llä tai PILP+ILP:llä lämmittämisestä, niin on ehkä syytä mainita, että lattiat eivät ole silloin lämpimät. Eli ei ainakaan laminaattia lattiaan.

Joo, tiedossa. Olen asunut aiemmin (vesikiert.) lattialämmitystalossa, jossa suuri osa lattioista laattaa, loput laminaattia. Minusta sitä parempi, mitä pienempi pintalämpötila, koska se tarkoittaa samalla pienempiä lämmityslaskuja.

"lämmöntalteenotto pitää olla yli 60%"
Onko nykyään tuollainen määräys olemassa? Joko kaikista peruskuutiokoneista on olemassa testitulokset joista käy ilmi, että lämmöntalteenoton vuosihyötysuhde ylittää 60%:a? Pitäisi varmaan Vallox:lta kysellä, mitä energiatodistukseen saa merkitä. Tällä hetkellä siellä lukee 30%.

Ei tuollaista määräystä tietääkseni ole olemassa, mutta tuskin huonommalla hyötysuhteella olevaa laitetta kannattaa ostaa, kun kerran parempiakin (80%?) on tarjolla.
Edelleen tuota hyötysuhdetta ihmettelen? Eikö sitä ole mitattu, vai mistä johtuu, ettei kukaan tiedä (tai mä en ymmärrä vastausta).

Lämmitetäänkö teillä kesällä lattioita?

Jos on tarvis, öisin hieman. Laattalattioissa kiertää aina vesi.

Saako tuossa laittessa lattialämmityksen kesäksi kokonaan pois? Niin että lämmittää käyttövettä, mutta ei lattioita.

 

[kotte]

Vs: Hyötysuhde

"lämmöntalteenotto pitää olla yli 60%"
Onko nykyään tuollainen määräys olemassa? Joko kaikista peruskuutiokoneista on olemassa testitulokset joista käy ilmi, että lämmöntalteenoton vuosihyötysuhde ylittää 60%:a? Pitäisi varmaan Vallox:lta kysellä, mitä energiatodistukseen saa merkitä. Tällä hetkellä siellä lukee 30%.

Ei tuollaista määräystä tietääkseni ole olemassa, mutta tuskin huonommalla hyötysuhteella olevaa laitetta kannattaa ostaa, kun kerran parempiakin (80%?) on tarjolla.
Edelleen tuota hyötysuhdetta ihmettelen? Eikö sitä ole mitattu, vai mistä johtuu, ettei kukaan tiedä (tai mä en ymmärrä vastausta).

LTO-laitteen (tuloilman lämpötila-) hyötysuhde ja lämmeentalteenoton vuosihyötysuhde ovat aivan eri asioita. Jokin 50% vs. 30% ja 80% vs. 50% voisivat olla esimerkkiparit huonon ja hyvän hyötysuhteen koneista. Edellisessä on huomioitu erilaisia väistämättömiä tai laskennallisia häviöitä ja rajoitteita, joita ilmanvaihtoon liittyy.

Varsin tyhjentävä selostus löytyy esim. http://www.teknologiateollisuus.fi/fi/ryhmat-ja-yhdistykset/lto-vuosihy-tysuhteen-laskenta.html tai lakikirjasta http://www.finlex.fi/data/normit/29520-D5-190607-suomi.pdf.

 

[wattis]

Vs: Hyötysuhde

LTO-laitteen (tuloilman lämpötila-) hyötysuhde ja lämmeentalteenoton vuosihyötysuhde ovat aivan eri asioita. Jokin 50% vs. 30% ja 80% vs. 50% voisivat olla esimerkkiparit huonon ja hyvän hyötysuhteen koneista. Edellisessä on huomioitu erilaisia väistämättömiä tai laskennallisia häviöitä ja rajoitteita, joita ilmanvaihtoon liittyy.

Alkuperäinen kysymys oli, että mikä on Nibe 410p PILP:n vuosihyötysuhde ilmanvaihtokoneena.

Asiaan vaikuttaa moni tekijä, kuten ilmaston lämpötila, sisäilmanlämpötila, muut lämmitysjärjestelmät PILP:n lisäksi jne.

Käytännössä pitäisi siis laskea jotenkin näin, 'PILPn tuottama energiamäärä' / 'talosta ilmanvaihdon mukana poistuva energiamäärä + PILP:n kuluttama energiamäärä', jotta tuosta voisi saada jonkinlaisen käsityksen.

 

[ekis]

Vs: Hyötysuhde

Alkuperäinen kysymys oli, että mikä on Nibe 410p PILP:n vuosihyötysuhde ilmanvaihtokoneena.

Jos kone toimii pelkkänä ilmanvaihtokoneena vuosihyötysuhde on alle 50%

 

[kotte]

Vs: Hyötysuhde

PILPien vuosihyötysuhteen laskennalle on lakikirjassa ihan omat kaavansa, joissa tehdään vielä koko joukko lisäoletuksia ja "kohtuullistamista" (vrt. viitteet edellä). Kyllä laskelmiin löytää lähtötiedot valmistajien sivuilta, mutta tulos on tapauskohtainen. Tietenkään laitetta ei kannattaisi myydä, ellei sitä voisi asentaa johonkin uudiskohteeseen, jossa sille on mahdollista saada rakennusluvat.