Hybridilämmitys: Edullinen VILP puukattilan ja ILPin kaveriksi

[Kidov]

Olen pitkään pohtinut lämmitysjärjestelmän päivitystä MLP:n tai VILPin suuntaan. Hanke on kuitenkin aina siirtynyt, koska omasta pihapiiristä tulee runsaasti "arvotonta" lehtipuuta, joten puun polttaminen on ollut taloudellisesti järkevää. Nyt haussa olisi kustannustehokas ratkaisu helpottamaan arkea.

Kohteen speksit:

• Sijainti: Ähtärin sääaseman tuntumassa.
• Energiankulutus: n. 22 000 kWh/vuosi (lämmitys).
• Nykyinen laitteisto: Arimax 35 -puukattila + 2000 l varaaja + Mitsubishi LN25 ILP.
• Keliolosuhteet: Ilmatieteen laitoksen 20 vuoden datan mukaan täällä on keskimäärin 56 päivää vuodessa, jolloin keskilämpötila on alle -5 °C.

Nykytilanne ja tavoite: Nykyisin lämmitän leudoilla keleillä ILPillä ja pakkasilla puukattilalla. Mukavuussyistä kattila olisi hyvä sytyttää viimeistään, kun vuorokauden keskilämpötila laskee +2 °C tuntumaan (ILPin sulattelutarpeen kasvaessa).

Ajatuksena on hankkia edullinen VILP (esim. Ultimatemarket 6 kW tms.) venyttämään lämmityskautta ilman puita tuonne -5 °C pakkasiin asti.

• -5 °C pakkasella talon tehontarve on n. 5 kW.
• Tämä hoituisi yhdistelmällä: VILP (n. 2500 W) + ILP (n. 2500 W). Olen testannut tätä tehosuhdetta puukattilan kanssa ja tällöin kiertoveden lämmöksi riittäisi noin +30-32C.

Kysymys kokeneemmille: Suunnitelmassa VILP olisi siis "kylmillään" ne n. 60 päivää talvessa, jolloin lämmitetään puilla (alle -5 °C kelit).

1. Suorakytkentä: Onko nykyiseen varaajaan järkevää kytkeä monoblock-VILP suoraan, jos se seisoo pakkasessa ison osan talvea?
   • Miten jäätymisenesto hoidetaan järkevästi? Jos kierrätän vettä pumpulla, kuinka suuret lämpöhäviöt (ns. harakoille lämmittäminen) tästä syntyy varaajasta ulkoyksikköön?
2. Lämmönvaihdin: Toinen vaihtoehto on glykolikierto ja levyvaihdin.
   • Nostaako tämä kustannuksia liikaa suhteessa hyötyyn (vaihdin + pumppu + paisunta)?
   • Syökö ylimääräinen vaihdin liikaa hyötysuhdetta näin pienitehoisesta laitteesta?

Onko muilla kokemuksia vastaavasta "pätkäkäytöstä" monoblockilla?

 

[Arisoft]

Toinen vaihtoehto on glykolikierto ja levyvaihdin.

Glygolissa on huonompi lämmön siirtyvyys. Se voi tuottaa yllättäen ongelmia kun tarvitaan aika paksu seos että se kestää kaikki pakkaslukemat. Yrittäisin toteuttaa kyllä ilman pitääkseni asiat yksinkertaisena.

Miten jäätymisenesto hoidetaan järkevästi? Jos kierrätän vettä pumpulla, kuinka suuret lämpöhäviöt (ns. harakoille lämmittäminen) tästä syntyy varaajasta ulkoyksikköön?

Monesti vesi kiertää luonnostaan eikä vaadi pumppua. VILPit kyllä ohjaavat itse pumppua ajoittain päälle kylmällä säällä vaikka lämmitys olisi pysäytetty.

Häviöitä tapahtuu ilman muuta. Putkien hyvän eristämisen lisäksi yksi keino olisi laittaa pumppu tiiviiseen huppuun niin ettei ilmavirta sitä jäähdytä lisää. Omassa pumpussa kun ulkona on -5 astetta ja kierto päällä koko ajan niin vesi jäähtyy noin 0,1 astetta pumpussa käytyään. Se vastannee noin 80 wattia.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Tuo ulkoyksikön ja sen putkien seisoessaan hukkaama määrä on ihan mitätön ainakin VILPin lämmöillä. Itselläni suurin "lämmönhukka" on kun kone kierrättää vettä ja tuo kierto saa aikaiseksi pienen kierron myös lämmönjakoon eli lämmitys katkeaa vain 95%. Kattilan jäähtyminen hidastuu alle puoleen, jos sulkee lämmönjakoon menevän venttiilin käsin.

Itse kyllä valitsisin tuohon suuremman koneen kuin mitä on ajateltu vaikka tarkoitus olisi siirtyäkin puulämityksen jo pikku pakkasella.

1. Joskus lämmittäjä ei ehkä ole paikalla ja lämmityksen toivotaan kuitenkin toimivan.
2. Sähköäkin saattaa saada suhteellisen edullisesti vaikka on pakkastakin ellei ole kovin kalliin siirtoyhtiön alueella
3. Jos kone hoitaa talven lauhat kelit ja käy täysillä, se ei toimi optimaalisesti. Suurempi kone tekisi sen saman työn pienemmällä sähköllä. Ehkä se suurempi kestäisikin kauemmin, kun ei tarvitse käydä täysillä.
4. Asentamisen vaiva ja kustannus on suunnilleen sama. Erona on käytännössä vain sen koneen hinta.

 

[Mekaniker]

Kysymys kokeneemmille: Suunnitelmassa VILP olisi siis "kylmillään" ne n. 60 päivää talvessa, jolloin lämmitetään puilla (alle -5 °C kelit).

1. Suorakytkentä: Onko nykyiseen varaajaan järkevää kytkeä monoblock-VILP suoraan, jos se seisoo pakkasessa ison osan talvea?
   • Miten jäätymisenesto hoidetaan järkevästi? Jos kierrätän vettä pumpulla, kuinka suuret lämpöhäviöt (ns. harakoille lämmittäminen) tästä syntyy varaajasta ulkoyksikköön?

Jos eristää putket 19mm eristeellä ja laittaa itsesäätyvän lämmityskaapelin en usko että tulee ongelmia, kaikissa IVLP:ssä pitäisi olla automatikka joka pyörittää kiertopumppua hetken lämpötila-ohjauksella. Suurin asia on kylläkin tuo varaajan lämpötila kun puukattila on kuumana... Moni IVLP ei pidä liian kuumasta vedestä -> Valmistaja kertoo?
Toki pidempi sähkökatko laittaa mietinnät uusiksi

1. Lämmönvaihdin: Toinen vaihtoehto on glykolikierto ja levyvaihdin.
   • Nostaako tämä kustannuksia liikaa suhteessa hyötyyn (vaihdin + pumppu + paisunta)?
   • Syökö ylimääräinen vaihdin liikaa hyötysuhdetta näin pienitehoisesta laitteesta?

Olen tehnyt tilaustyönä ja en suosittele, sekoittaa varaajaa pohjaa myöten ja lämpötila ei nouse yli IVLP:n maksimilämpötilaa
Ei myöskään moottoriglykolia vaan propyleenipohjaista lämmönsiirtonestettä

Onko muilla kokemuksia vastaavasta "pätkäkäytöstä" monoblockilla?

Täällä on lähestulkoon sama lämmitysprofiili:
Talvella puukattilalla varaaja kuumaksi kun ulkolämpötila laskee alle -5C ja pörssi on kallis, öisin jos tarve vaatii pumppu käynnistyy ja lämmittää seuraavaan aamuun kun sytytän kattila taas
Toki tämä harakanpesä vaatii -20C asteessa yli 200kWh/vrk pahimmillaan
Suurin ongelma on että Nibe menee virhetilaan jos kiertopumppu lämmittää lämmönvaihdinta yli 75C ja pitää tehdä virta-reboot

Jos on suunnitteilla juuri kerrottu käyttö suosittelen "kaasu ulkona" malli

 

[Mikki]

Minä kyllä laittaisin 12kW monoblock koneen ja ajaisin sillä peruslämpöä varaajaan esimerkiksi 45C pyynnillä.

Varaajassa olisi silti tilaa puulämmitykselle, jos huvittaa tai sähkö on kallista.

Etenkin jos kone olisi R290 kaasulla ja max. 75C lämpöä antava kone, niin en usko että puukattilan tuottamat 80-90c lämmöt vikatilaa aiheuttaa.

 

[Arisoft]

Jos kone hoitaa talven lauhat kelit ja käy täysillä, se ei toimi optimaalisesti. Suurempi kone tekisi sen saman työn pienemmällä sähköllä. Ehkä se suurempi kestäisikin kauemmin, kun ei tarvitse käydä täysillä.

Tätä en purematta niele. Miksi pieni kone ei toimisi optimaalisesti? Se vain käy pidempään saman lämpömäärän tuottaakseen.

Pörssin ja varaajan kanssa isompi toki on parempi. Ehtii varaaja täyttyä yön aikana.

 

[Arisoft]

Minä kyllä laittaisin 12kW monoblock koneen ja ajaisin sillä peruslämpöä varaajaan esimerkiksi 45C pyynnillä.

Täysin toinen strategia, jolla säästää huomattavasti sähköä, on ajaa vain tarvittavaa 30-32 asteista vettä tasaisesti varaajaan. COP huomattavasti parempi kuin 45C pyynnillä. Mutta se vaatii sen, että kone käy pakkasella lähes koko ajan. Pieni kone pystyy tekemään sen ilman katkokäyntiä.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Tätä en purematta niele. Miksi pieni kone ei toimisi optimaalisesti? Se vain käy pidempään saman lämpömäärän tuottaakseen.

Ei se käy pidempään vaan se käy täysillä vrk ympäriinsä. Kun pörssisähkön kanssa yrittää taituroida, tuon näkee kyllä katkerasti, että lyhentynyt käyttöäaika - vaikka samallakin pyyntilämpötilalla - heikeintää COPia ihan huomattavasti. Normaalitilanne on tietty vielä, että joutuu nostamaan sitä pyyntilämpötilaakin, jotta kone ehtii hoitamaan sen lämmityksen sillä edulisemmalla ajalla.

Kesällä ja välikelleillä, mitä tuommoinen muutaman asteen pakkanen edustaa, "täysillä käynti" ei selvästi ole eduksi. Jos on puukattila, siellä lienee talossa myös "iso" varaaja. Sen turvin on luultavasti mahdollista ohittaa kalleimmat tunnit. Jos on vakaa aikomus lämmittää talvi merkittäviltä osin puilla, pörssisähkö on luultavasti erittäin perusteltu valinta juuri tuollaiseen kohteeseen.

 

[kaihakki]

Kysymys kokeneemmille: Suunnitelmassa VILP olisi siis "kylmillään" ne n. 60 päivää talvessa, jolloin lämmitetään puilla (alle -5 °C kelit).

1. Suorakytkentä: Onko nykyiseen varaajaan järkevää kytkeä monoblock-VILP suoraan, jos se seisoo pakkasessa ison osan talvea?
   • Miten jäätymisenesto hoidetaan järkevästi? Jos kierrätän vettä pumpulla, kuinka suuret lämpöhäviöt (ns. harakoille lämmittäminen) tästä syntyy varaajasta ulkoyksikköön?
2. Lämmönvaihdin: Toinen vaihtoehto on glykolikierto ja levyvaihdin.
   • Nostaako tämä kustannuksia liikaa suhteessa hyötyyn (vaihdin + pumppu + paisunta)?
   • Syökö ylimääräinen vaihdin liikaa hyötysuhdetta näin pienitehoisesta laitteesta?

Onko muilla kokemuksia vastaavasta "pätkäkäytöstä" monoblockilla?

Nykyiset VILPit tuottaa kyllä tarvittavan lämmön tuonne -20 pakkasiin asti ja osaavat ottaa lisäksi vastuksia mukaan tarpeen mukaan.
Noilla energialukemilla Panasonic 7 kw riittää ihan hyvin. Meillä sama laite ja -17 mennään kompuralla ja sen jälkeen vähitellen vastuksia mukaan (Vantaa 140m2 yhdessä tasossa). Ultin laitteet ihan yhtä hyviä, mutta tehot pitää olla 2 x panatehot. Eli n.14 kw kone on ok. Ja kone saa olla päällä pysyvästi ilma mitään seisakkia.

Ja mitään glykolijuttuja ei kannata edes harkita. Putket varaajasta monoon. Meilläkin 2000 litran varaaajasta alayhteestä menee VILPille viileä ja palaa varaajan yläyhteeseen lämmenneenä.

 

[Arisoft]

Ei se käy pidempään vaan se käy täysillä vrk ympäriinsä. Kun pörssisähkön kanssa yrittää taituroida, tuon näkee kyllä katkerasti, että lyhentynyt käyttöäaika - vaikka samallakin pyyntilämpötilalla - heikeintää COPia ihan huomattavasti. Normaalitilanne on tietty vielä, että joutuu nostamaan sitä pyyntilämpötilaakin, jotta kone ehtii hoitamaan sen lämmityksen sillä edulisemmalla ajalla.

Jos jätetään se pörssipeli kaavasta pois, kun se on selvä, niin tarkoittanet että tehokkaampi laite vajaateholla saa paremman COP:n koska siinä on isompi höyrystin? Itse olen omaa laitetta ajanut eri tehoilla enkä ole huomannut kuin ihan maksimiteholla ajettaessa COP:n heikentymistä. Vertailukelpoista dataa tosin on niin vähän että tämäkin on lähinnä mutua.

 

[Kellarinlämmittäjä]

tarkoittanet että tehokkaampi laite vajaateholla saa paremman COP:n koska siinä on isompi höyrystin?

Jep, tosin on siinä suurempi lauhdutinkin. Ei ole kompetenssia sanoa, mistä ero sinällään tulee mutta eroa kyllä tulee ja aika paljonkin. Itse olen ajanut tuosta ihan käyriä vakio pyyntilämpötilalla. Täsmälleen sama näkyy syyspäivinä, kun ulkoilman lämpötilaeroja ei ole mutta käyntiaikaa on lyhennetty. Mitä lämpimämpää, sitä alhaisemmilla kierrosnopeuksilla COP alkaa heikentyä. Lämpimänä kesäpäivänä se minimi on paras mutta tehona se on kyllä suunilleen sama kuin maksimi pakkasella. Keväällä kun on suuret ulkolämpötilaerot, tämä voi voittaa käyntiajan lyhentämisen haitat.

 

[kotte]

Glygolissa on huonompi lämmön siirtyvyys. Se voi tuottaa yllättäen ongelmia kun tarvitaan aika paksu seos että se kestää kaikki pakkaslukemat.

Etyleeniglykolin kanssa kysymys on lähinnä siitä, että virtausnopeutta pitää kasvattaa jopa muutamalla kymmenellä prosentilla, jotta lämmönsiirtymä pysyy riittävänä sekä lämpöpumpun että lämmönvaihtimen puolesta. Vilpeillä tyypillisesti sallitaan max 50% glykolipitoisuus (eikä sanottavasti korkeammasta pitoisuudesta edes ole mitään hyötyä pakkaskestävyyden kannalta, päin vastoin). Kylmällä glykoliliuksella viskositeetti kasvaa, mutta tällä ei ole merkitystä, kun lämmityskäytössä kiertävä liuos nopeasti lämpenee joka tapauksessa. Levylämmönvaihdin täytyy tietenkin mitoittaa varsin suuritehoiseksi, eli siihen voi upota jopa lähes tonnin verran, jos oikein varman päälle mitoittaa.

Propyleeniglykoliliuoksen viskositeetti on etyleeniglykoliliuosta vielä paljon suurempi, mutta samahan tuonkin kanssa on, että primäärilämmityskierron lämpötila kohoaa nopeasti sen verran korkeaksi, että moinen ei haittaa. Jäähdytykseen käytetyn vilpin kohdalla välttelisin kuitenkin propyleeniglykolia juuri mainitusta syystä.

 

[Mikki]

Ennenkuin lähdetään virittelemään mitään propyleeniglygolitetyleeeni-miksausta, niin listataanpas tähän ensin nimimerkit ja webbi-linkit, joissa on monoblock jäätynyt rikki. Minä aloitan.

Lista jäätyneistä monoblock pumpuista:
- @Mekaniker : Niben lämmönvaihdin jäätynyt termostaattivian vuoksi

 

[Mekaniker]

Ennenkuin lähdetään virittelemään mitään propyleeniglygolitetyleeeni-miksausta, niin listataanpas tähän ensin nimimerkit ja webbi-linkit, joissa on monoblock jäätynyt rikki. Minä aloitan.

Lista jäätyneistä monoblock pumpuista:
-

Minulla seisoo nurkissa yksi Nibe missä lämmönvaihdin jäätynyt, syynä varaajan liian alhainen lämpötila -20 asteessa
Sähkövastuksen termostaatti petti ja seuraukset sen mukaiset

 

[Kellarinlämmittäjä]

• Miten jäätymisenesto hoidetaan järkevästi?

Ensimmäiseksi tarkastelisin mahdollisuutta luoda edellytykset luonnonkierrolle. Mitä ylemmäksi koneen saa suhteessa varaajaan sitä parempi mutta lähtökohtaisesti samalla korkeudella varaajan kanssa pitäisi myös riittää. Asiaa voi auttaa jos putkituksen tekee niin, että tuo VILPin lämpimän paluun esim. varaajan keskivaiheille ja vetää siitä putken pannuhuoneen katon kautta koneelle niin että putkeen ei tule ylimääräisiä nousuja ja laskuja. Näin se nousuputki on lämmin, mikä antaa voimaa luonnonkierrolle. Vastaavasti paluu alakautta varaajan pohjalle vältellen tarpeettomia nousuja ja laskuja. Kummassakaan putkessa ei saa olla mitään takaiskuventtiliä eikä ne sellaista muutenkaan kaipaa. Jos koneen joutuisi jostain syystä asentamaan alemmaksi kuin varaajan, silloin tämä luonnonkierto olisi kyllä erittäin huteralla pohjalla.

Jos lämpimän paluun tuo koneelta aivan varaajan huippuun, on teoreettinen vaara, että varaajasta voi nousta ilmakupla putkeen tai vesi jäähtyessään jättää putken suun kuiville => kierto katkeaa. Putkien yhdistäminen muutenkin suoraan varaajaan on mielestäni turvallisempaa kuin yhdistäminen lämmityksen putkiin, koska varsinkin lämpöpattereista ja putkista voi tulla ilmakuplia. Yksi varmin tapa huolehtia siitä että latauskiertoon ei voi tulla ilmakuplaa on huolehtia, että järjestelmä on ylipaineen aina ylipaineen alaisena.

Luonnon kierron toiminta on helppo todeta. Jos se vaikuttaa toimivan huonosti, sen jälkeen sitten voisi miettiä muita keinoja, kuinka varmistaa kierto pumppaamalla (invertterisyöttö, akkukäyttöinen lisäpumppu). Todennäköisesti näitä lisävarmistuksia ei tarvita.

 

[kaihakki]

Jäätyminen estyy, kun laite pyörii taukoamatta läpi talven. Esimerkiksi panasonicin monoblock direct moodissa.
Pakkaskautena talo kuluttaa kuitenkin sen verran, että kun nykyiset VILPit ovat invertterikoneita, niin osaavat säätää lämpötehoa jatkuvassa käynnissä talon kulutusta vastaavasti. Ja jos VILP jostain syystä päättää pitää taukoa lämmityksessä, niin kiertovesipumppu kuitenkin pyörii koko ajan.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Oletan, että kyse on varmistaa laitteen sulanapysyminen silloin kun sähköä ei ole tai konetta ei haluta käyttää. Syyhän voi olla myös sulakkeen pomppaaminen joka voi taas johtua ihan laitteen ulkopuolisestakin syystä. Oikeastaan mielenkiintoinen kysymys, missä ajassa alkaa tulla sähkön toimitusvarmuusvaatimuksia vastaan. Jos vaikkapa 3 tunnissa jokin jäätyy, mahtaako mikään vakuutus korvata mitään, jos on sellaiset systeemit rakentanut.

 

[kaihakki]

Tuota itsekkin fundeerasin, kun olin monoblockia hankkimassa. Meillä nyt onkin sikäli hyvä tilanne, että luonnonkierto toimii. Se ei ollut suunnitteluvaiheessa varmaa. Laitoin putkistoon sulkuja moneen kohtaan niin, että jos sähköt katkeaa, voi monon ulkoyksikön helposti tyhjentää vedestä. Tyhjennysventtiilin laitoin sisälle autotalliin samoin kuin toisen venttiilin, jolla ilmaa pääsee putkistoon.
VILPin molemmat putket tulee seinän läpi autotallin puolelle samalla korkeudella, kun ovat ulkoyksikössä.

 

[Jule]

Monesti vesi kiertää luonnostaan eikä vaadi pumppua. VILPit kyllä ohjaavat itse pumppua ajoittain päälle kylmällä säällä vaikka lämmitys olisi pysäytetty.

Tuo ei ole mikään "jumalan totuus", vaan johtuu koneesta. Suurin osa kyllä toimii noin.

Ennenkuin lähdetään virittelemään mitään propyleeniglygolitetyleeeni-miksausta, niin listataanpas tähän ensin nimimerkit ja webbi-linkit, joissa on monoblock jäätynyt rikki. Minä aloitan.

Lista jäätyneistä monoblock pumpuista:
- @Mekaniker : Niben lämmönvaihdin jäätynyt termostaattivian vuoksi

Mä voin osallistua puolittain. Asensin sähköt naapuri-isännälle panan monoon, joka jäätyi, mutta koska sinne laitettiin jokin mieto glycoliseos, niin että vilppi ei hajonnut vaikka jäätyikin.

Osin tämä toki johtui siitä että se pana itsessään on typerä laite, eikä pakota kv pumppua päälle jäätymisen estämiseksi, esim ulkoinen pakkotoiminen kiertopumppu olisi tuon varmaan estänyt.

 

[kaihakki]

Ei se panan vika ole, jos käyttäjä panee laitteen pois päältä pakkasilla.
Kysyn vaan, että miksi pana pitää sammuttaa pakkasilla?
Ymmärrän hyvin keväästä syksyyn käytön, jossa itsekin aikakellolla ajan konetta vaan osan vuorokaudesta.

 

[kotte]

Jos lämpimän paluun tuo koneelta aivan varaajan huippuun, on teoreettinen vaara, että varaajasta voi nousta ilmakupla putkeen tai vesi jäähtyessään jättää putken suun kuiville => kierto katkeaa.

Varmuuden vuoksi luonnonkiertosysteemiin voisi järjestää automaattisen ilmanpoistoventtiilin putkiston korkeimpaan kohtaan. Lisäriskiä silloin tietenkin tulee järjestelmän paineen mahdollisesta alentumisesta alle ilmanpaineen, mikä on monoblockin kohdalla joka tapauksessa haudanvakava tilanne pakkasilla, jos kierrossa on vettä.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Varmuuden vuoksi luonnonkiertosysteemiin voisi järjestää automaattisen ilmanpoistoventtiilin putkiston korkeimpaan kohtaan.

Tässä on juuri mainitsemasi ongelma eli että ilmanpoistin saattaa vuotaa ja itse asiassa, mahtavatkos ne ylipäätönsä pitää ollenkaan alipainetta sisällään. Latauskierto ilmaantuu ainakin minulla helposti kun kiertopumppu käy eikä esim. sihdin puhdistuksen jälkeen tarvita mitään sen kummempaa "ilmausta". Käsikäyttöinen ilmanippa koneen yläputken mutkassa sentään on.

Kun putken päät ovat varaajassa (siis minulla kattilassa) syvällä pinnan alla, kattilan voi laskea paineettomaksi ja tätäkin on tullut testattua, että hyvin kiertää silloinkin. Alussa kytkentä oli minulla sillä tavalla, että koneelta paluu tuli kattilan päälakeen. Jos kattilassa olisi ollut jotain ilmaa, sillä olisi ollut suuri vaara nousta putkeen. Tämäkään ei tietysti estä kiertopumppua kierrättämästä vettä mutta luonnon kierron se olisi voinut tietty estää.

Kysyn vaan, että miksi pana pitää sammuttaa pakkasilla?

Itse annan sammua useinkin talven mittaan, kun pysäytän kiertopumput, jotta seisoo kalliin ajan. Lisäksi kone pysähtyy aina, kun kattila kuumenee öljyllä.

Sähkö siinä kyllä on aina päällä. CTC:n logiikka on sellainen, että kierrättää jatkuvasti alle +2°C:ssa. Virtaamaa tulee tuolloin aika jämptisti kuutio tunnissa. Koneella on myös käynnistymisviive, ollut aina se sama oletusasetus 10 minuuttia. Tämä kierrätys on kuitenkin aina ja heti päällä kun kone saa sähköä eikä sitä taida pystyä estämään muuten kuin irrottamalla pistokkeen kiertovesipumpusta. Jos sähkön katkaisi kokonaan, säästäisi talvella noin 2 kWh/vrk sähkössä. Ei kovin paljon ja en ole harrastanut moista.

 

[Kidov]

Kiitos hyvistä kommenteista! Suorakytkentä alkaa vaikuttaa parhaalta ratkaisulta. Talo on rinneratkaisu ja pannuhuone on kellarissa. Paisunnan esipaine on 0,8 bar ja kerroksia on kolme, joskaan kellaria ei erikseen lämmitetä; puukattilan ja varaajan häviöt hoitavat sen lämmityksen.

Vilpin asennuspaikka on korkeammalla kuin varaajan yläosa ja ainakin tämän suhteen vapaakierto voisi toimia sähkökatkon tai pumpun pysähtymisen aikana jäätymissuojana. Vilpin lämpöhäviötkin kuulostavat maltillisilta. 100W lämpöhäviö tarkoittaisi omalla käyttöprofiilillani:
56 päivää kylmänä x 24h x 0,1kW = 134,4kWh, joka vastaa yhtä täyttä pesällistä puukattilaan.

Pohdinnassa on nyt kaksi jatkokysymystä:

1. Kestääkö VILP 90 °C vettä (suorakytkentä)? Tämä taitaa olla suurempi huolenaihe kuin jäätyminen. Yksi pesällinen koivua nostaa 2000 l varaajan lämpötilaa n. 60 astetta, jolloin varaajan lämpötila vaihtelee lämmityskaudella 30–90 °C välillä. Tekoäly on huolissaan vilpin kestävyydestä:

Useimmat VILPit on speksattu vastaanottamaan max 55–65 °C vettä paluulinjasta. Vaikka kompressori ei kävisi, 90 °C vesi levylämmönvaihtimessa voi nostaa kylmäaineen paineet vaarallisen korkealle (vaikka laite olisi off-tilassa) tai vaurioittaa tiivisteitä/antureita.

Tekoäly ehdottaa ratkaisuksi sekoitusventtiiliä, mutta en tarkemmin tiedä mitä tämä tarkoittaisi ja mitä se tekisi vapaakierrolle.

2. Mitoitus ja ROI: Ulti 6 kW (R32) vs 9 kW (R290). Olen vertaillut kahta budjettiluokan laitetta. En hae täyttä “omavaraisuutta” vilpillä, vaan kaveria ILPille ja puulämmityskauden lyhentämistä.

• U-energy 6 kW (R32): Hinta rahteineen n. 1109 €.
  • Ottotehoalue 290–1190 W.
  • Jos oletetaan COP 2,5 (-5 °C ja menovesi +32C), antoteho on n. 3 kW.
  • Skenaario: -5 °C pakkasella talo tarvitsee 5 kW. VILP tuottaa 2,5 kW + ILP 2,5 kW = kummatkin pumput kävisivät osakuormalla.
• U-energy 9 kW (R290): Hinta rahteineen n. 1959 €.
  • Sisältää kiertovesipumpun (mikä tasoittaa hintaeroa hieman, mutta ei kokonaan).
  • Ottotehoalue 640–2180 W.
  • Jos COP 2,5 (-5 °C), antoteho n. 5,5 kW.
  • Skenaario: Pitäisi riittää yksinkin -5 °C keleille 35 °C menovedellä, mutta kuormitus todennäköisesti lähellä vilpin maksimia. ILP olisi luultavasti hyvä pitää pienellä teholla rinnalla.

Pohdinta: Hintaeroa on 800–900 euroa (riippuen minkä kiertovesipumpun 6 kW kaveriksi ostaa). Tuolla erotuksella saa melkein kaksi kappaletta 6 kW koneita.

6 kW malli + ILP olisi kustannustehokkain "hybridimalli", kun tavoite on vain vähentää puulämmitystä, ei lopettaa sitä kokonaan. 9 kW mallin R290 kylmäaine houkuttelisi, mutta syökö kalliimpi investointi hyödyn, kun puu on "ilmaista"?

Onko käyttäjällä @Arisoft kokemusta, riittäisikö 6kW Ultissa tehot -5C pakkasella, jos kiertoveden lämpö olisi +30-32c ja tehontarve 2500W?

 

[Kellarinlämmittäjä]

Asennuspaikka on siis mitä parhain koska kone tulee ilmeisesti suunnilleen kerroksen ylemmäksi. Itselläni on juuri näin ja vesi kiertää luonnonkierrolla todella vakuuttavasti.

Itse olen keittänyt kattilan ja kiehuva vesi pääsee tietty koneelle. En usko tuon 90 °C olevan ongelma muillekaan VILPeille. En ole myöskään lukenut, että aurinkopaneelit tai kattilan tuomat lämpötilat olisivat koneita rikkoneet. Todennäköisesti eniten lämmönarka voisi olla kiertovesipumppu. Usein sitä ei edes tule koneen mukana mutta joissakin koneissa se kuuluu ulkoyksikköön.

 

[Arisoft]

Onko käyttäjällä @Arisoft kokemusta, riittäisikö 6kw Ultissa tehot -5C pakkasella, jos kiertoveden lämpö olisi +30-32c ja tehontarve 2500W?

Täällä oli juuri hiljattain tuo -5 astetta ulkona ja sähkö sen verran halpaa että ajoin pumpulla. 13.12 03:08:00 oli tasan -5.0 astetta ulkona ja se tuotti 34 asteista vettä lämmitykseen ja kulutti 1,7 kW tehoa. Tuotto oli karkeasti arvioiden 4-5kW. Olin säätänyt sille pyyntilämmpöön rajoituksen niin se ei nostanut vettä kuumemmaksi ja piti välillä taukoja.

Omaan taloon ennen pumpun hankintaan testasin että 4kW teho riittää lämmitykseen leudolla säällä. Testin tein niin, että poistin yhden lämmitysvastuksen sulakkeen, jolloin 6kW padasta tuli 4kW pata.

 

[Kidov]

Täällä oli juuri hiljattain tuo -5 astetta ulkona ja sähkö sen verran halpaa että ajoin pumpulla. 13.12 03:08:00 oli tasan -5.0 astetta ulkona ja se tuotti 34 asteista vettä lämmitykseen ja kulutti 1,7 kW tehoa. Tuotto oli karkeasti arvioiden 4-5kW. Olin säätänyt sille pyyntilämmpöön rajoituksen niin se ei nostanut vettä kuumemmaksi ja piti välillä taukoja.

Ultimaten ilmoittama 290–1190 W otottehoalue on näköjään vähän alakanttiin ilmoitettu, jos todellinen ottoteho voi olla jopa 1,7 kW... Tätä taustaa vasten U-energy 6kW riittäisi tehojen puolesta todella sopivasti omaankin käyttötarkoitukseeni, jos todellinen lämmitysteho yltäisi -5C pakkasella jopa tuonne 4-5kW välille. Voisin jopa kasvataa vilpin lämmitysosuutta tuonne 3 kW tuntumaan ja loput 2 kW sitten ilpillä.

 

[Arisoft]

Ultimaten ilmoittama 290–1190 W otottehoalue on näköjään vähän alakanttiin ilmoitettu

Se on täysin väärä. Käytännössä alaraja on jossain 400W päällä ja yläraja on jossain 2400W paikkeilla, jonka jälkeen se alkaa vähentää kierroksia pitääkseen tehon rajoissa. Juuri nyt kun ulkona on +4,25 astetta pumppu imee 2214W tehoa ja tuottaa 51 asteista vettä. Delta T on 7,3 astetta ja kierrokset rajoitettu 85 Hz kun normaalisti on 90.

 

[Arisoft]

Voisin jopa kasvataa vilpin lämmitysosuutta tuonne 3 kW tuntumaan ja loput 2 kW sitten ilpillä.

ILP tuottaa lämpöä paremmalla hyötysuhteella. Itse pohdiskelen että pitäisikö sellainen laittaa. Viimeistään silloin kun öljy alkaa loppua. Nyt sitä tuntuu olevan säiliössä ainakin 10 vuodeksi.

 

[Helkoo]

Minä kyllä laittaisin 12kW monoblock koneen ja ajaisin sillä peruslämpöä varaajaan esimerkiksi 45C pyynnillä.

Varaajassa olisi silti tilaa puulämmitykselle, jos huvittaa tai sähkö on kallista.

Etenkin jos kone olisi R290 kaasulla ja max. 75C lämpöä antava kone, niin en usko että puukattilan tuottamat 80-90c lämmöt vikatilaa aiheuttaa.

En minäkään minimillä lähtisi, sillä tilanteet ja olosuhteet voivat muuttua. Itsellä lonkat pettivät niin, ettei klapikoria pysty kantamaan. 22 kW Ulti odottaa asennusta. Menee ehkä liioittelun puolelle, hieman pienempikin olisi riittänyt.

 

[Arisoft]

En minäkään minimillä lähtisi, sillä tilanteet ja olosuhteet voivat muuttua.

Laitehan on niin halpa että sen voi milloin tahansa vaihtaa isompaan tai laittaa vaikka kaksi.

Itselle pieni laite oli siitä hyvä että sen pystyi itse siirtämään ja nostamaan telineelle. Tarvitsi vain yksivaiheisen 16A sähköliitännän ja putkiksi riitti 22mm PEX. Kustannukset ei paisuneet missää kohtaa merkittävästi. Itsellä pääsyy kuitenkin on se, että en käytä varaajaa kun se tuli öljylämmityksen oheen. Iso laite olisi ollut jopa käyttökelvoton sellaisenaan. Varaajan kanssa tilanne on toki toinen.

 

[Viuh]

Mökillä 6kW vilppi nakuttelee ylläpitoa ja hyvin siinä meneekin. Sähkön syötöstä on vähän uupeloa pannuhuoneessa ja se vaikutti mullakin osaltaan ottamaan tuon pienen koneen. Jos sähkönsyöttö on kunnossa tai helposti saatavilla ja yhtään varaajatilavuutta niin pienin 3 vaihekone olisi valinta tuon sijaan. Esim 9,5kW Spursun.

 

[Kosti]

Tuossa videossa yksi (tai kuusi) tapaa jäätymisen estoon monoblokissa

https://tcl-tekniikka.fi/products/r...ck-ilmavesilampopumppu?variant=51588551278933

 

[Kellarinlämmittäjä]

Ongelmana että nuo kaikki kuusi tapaa toimivat sähköllä. Miksiköhän viedä esim. paisuntasäiliö ulos ja yrittää pitää sitä siellä lämpimänä. Se ei varmaankaan ole tilavuudeltaan kovin suuri.

 

[Jule]

Ei se panan vika ole, jos käyttäjä panee laitteen pois päältä pakkasilla.
Kysyn vaan, että miksi pana pitää sammuttaa pakkasilla?
Ymmärrän hyvin keväästä syksyyn käytön, jossa itsekin aikakellolla ajan konetta vaan osan vuorokaudesta.

Jos laite on sähkössä se voisi kyllä ennen jäätymistä käyttää sitä kv pumppua vaikka olisikin sammutettu.

Tosin tässä tapauksessa laite ei ollut sammutettu, vaan laitteen toiminnassa on häiriö, joka saa laitteen vikatilaan. Sain sen vian ilmenemisen silloin diagnosoitua, ja perusongelma on se että se pysäyttää kv pumpun sulatuksen ajaksi (myös mode2 sulatuksessa), joka saa sähkövastuksen ylikuumenemissuojan laukeamaan, joka puolestaan pysäyttää koko koneen.

 

[Kosti]

Ongelmana että nuo kaikki kuusi tapaa toimivat sähköllä. Miksiköhän viedä esim. paisuntasäiliö ulos ja yrittää pitää sitä siellä lämpimänä. Se ei varmaankaan ole tilavuudeltaan kovin suuri.

Tuon enempää ei kai voi sähköllä tehdä jäätymisenestoon. Jos haluaa parin päivän sähkökatkolle varmuusaikaa, niin sitten kuvan kaltainen sivukierto ulos monoblokille.

Siinä pieni lämpöjohtopumppu ulos menevän putken rinnalla. Lähtökäskystä huolehtii säädin seinällä, jonka anturi ulkona putkien eristeiden alla. Kun siellä lämpötila laskee haluttuun arvoon, esim. 5°C, käynnistyy pikkupumppu invertterin lataamalla akkuvirralla. Akku voi olla vaikka vanha auton akku. Säädin pyöräyttää pumppua viikoittain aina hetken, niin ei ole sitten jumissa, jos on oikea tarve. Maksaa kaikkineen noin 400 € sisältäen 300 W invertterin, jossa pari ylimääräistä shukoa muille mahdollisille vermeille. Monoblok ei jäädy niin kauan, kun talosta riittää lämpöä.
Kuvassa nyt kolme isompaa monoblokkia turvattu, mutta periaate sama yhdelle pienemmälle monoblokille.
Tai sitten vaihtoehtoisesti lutraa sen glykolin kanssa.

 

[Kidov]

Muokkasin otsikkoa ja poistin siitä jäätymiseen liittyvän pohdinnan. Asia alkaa olla siltä osin selvä: tässä kohteessa painovoimainen kierto varaajasta onnistuu korkeuserojen puolesta, jos päädyn kytkemään laitteen suoraan varaajaan.

Nyt alkoi kuitenkin kiinnostaa tuo toinen vaihtoehto, eli kytkentä suoraan lämmitysverkostoon.

@Arisoft Asennusratkaisusi kuulostaa mielenkiintoiselta ja sopisi mahdollisesti meillekin. Voisitko avata tätä hieman:

1. Putkitus: Ymmärsinkö ja muistanko muista keskusteluista oikein, että VILP on kytketty suoraan lämmitysverkostoon (paluupuolelle?) 22 mm PEX-putkella ilman joustokappaleita?
2. Kierto: Onko VILPille omaa kiertovesipumppua, vai jaksaako patteriverkoston oma pumppu hoitaa kierron myös VILPin lämmönvaihtimen läpi?

Omassa pannuhuoneessani patteriverkoston runkoputket ovat 22 mm kuparia ja vaihtuvat seinän takana 22 mm radi-pexiksi, joten tämä olisi asennusteknisesti yksinkertaisin.


Pohdintaa suorakytkennästä patterikiertoon: Tässä ratkeaisi ylilämmön aiheuttamat vikatilat ja vilp voisi olla aina päällä. Se vain lakkaisi lämmittämästä, kun patteriverkoston paluulämpö ylittää pyydetyn. Patterikierron menovesi on meillä -30 °C pakkasellakin max 47 °C, joten VILP ei joutuisi koskaan tekemisiin kattilan 90 °C veden kanssa. Lisäksi patteripumppu kierrättäisi vettä ulkoyksikössä silloinkin, kun VILP huilaa kovilla pakkasilla.

Pari asiaa kuitenkin mietityttää:

• Naksuminen: Otaksuisin, ettei sulatusjaksojen tuottama kylmä vesi tässä tapauksessa aiheuttaisi putkiston/pattereiden naksumista sillä:
  • Patteriverkoston vesitilavuus olisi tuon reilu 2000 l, jos vilp olisi kytketty patteriverkoston paluuputkeen, eli patteriverkoston paluuputki menisi vilpille, josta vilpin lämmittämä vesi palaisi varaajan alaosaan. Varaajan yläosasta se lähtisi täysin avoimen suntin kautta takaisin patterikiertoon. (Varaaja olisi vilpin toimiessa tasalämpöinen.)
• Virtausnopeus ja äänet: VILP (6 kW) vaatinee toimiakseen reilun virtauksen (n. 1000 l/h?). Patteriverkosto jakautuu meillä pannuhuoneessa kahteen haaraan, jotka molemmat ovat pannuhuoneen ulkopuolisella osalla 22mm radi-pexiä. Tekoälyn mukaan:
  • "500 l/h 22mm PEXissä = ~0,7 m/s (hiljainen, turvallinen virtausnopeus asuintilojen putkissa)."

 

[Arisoft]

@Arisoft Asennusratkaisusi kuulostaa mielenkiintoiselta ja sopisi mahdollisesti meillekin. Voisitko avata tätä hieman:

1. Putkitus: Ymmärsinkö ja muistanko muista keskusteluista oikein, että VILP on kytketty suoraan lämmitysverkostoon (paluupuolelle?) 22 mm PEX-putkella ilman joustokappaleita?
2. Kierto: Onko VILPille omaa kiertovesipumppua, vai jaksaako patteriverkoston oma pumppu hoitaa kierron myös VILPin lämmönvaihtimen läpi?

Omassa pannuhuoneessani patteriverkoston runkoputket ovat 22 mm kuparia ja vaihtuvat seinän takana 22 mm radi-pexiksi, joten tämä olisi asennusteknisesti yksinkertaisin.

Vesi tulee pattereista kiertovesipumpulle joka työntää sen VILPille.
22mm PEX menee suoraan pumpun liittimeen.
Vilpiltä vesi lähtee takaisin pattereihin 40 litraisen säiliön kautta joka riitti poistamaan naksumisen sulatuksessa.
Koko järjestelmässä on siis vain yksi kiertovesipumppu.
Tämä on hyötysuhteeltaan paras mahdollinen, koska kierron kylmin vesi on se mikä tulee pattereista.

Sinun tapauksessa tuo 40 litran säiliö olisi siis 2000 litrainen joten pattereissa ei tule ikinä kuulumaan mitään naksumista.

Pattereissa en ole virtausääniä koskaan kuullut edes kiertovesipumpun maksimiteholla. Keskiteholla olen säännöllisesti sitä ajanut.

Kun varaajasi alkaa lämpenemään puilla niin VILP lakkaa toimimasta heti kun sille pattereista tuleva vesi on tarpeeksi lämmintä. Shuntti estää kuuman veden pääsyn pattereihin ja sitä kautta pumppuun. Täysin aukoton systeemi siis siltä kannalta.

Tämä tosiaan on mahdollista vain pienitehoisella VILPillä. Isotehoiseen tarvitsee aina puskurisäiliön.