Meillä heinäkuussa asennettu thermia itec 9. Ei ymmärretä (eikä kukaan muukaan tunnu ymmärtävän) miten sähkönkulutus on tajuttoman suurta. Tammikuun aikana 3000 kwh, -15 asteen pakkasilla haukkaa yli 200kwh/päivä. Nollan paikkeilla yli 50 kwh/päivä. Porukka lämmittää isompia taloja suorasähköllä edullisemmin. Jälleenmyyjä ei suostu tsekkaamaan kun sisäyksikkö ei anna mitään virhehälytystä. Lämmityskustannukset periaatteessa tuplaantunut aikaisempaan
Ilma-vesilämpöpumpun kwh/päivä
- Keskustelun aloittaja kataja
- Aloitettu
Tuo on ihan linjassa suorasähköön verrattuna. Meillä vie suorasähköllä nollassa n. 100 kWh/vrk ja -15 n. 200 kWh/vrk. VILPillä COP on hyvä nollassa ja -15 C:ssä COP on huono ja helposti tarvitsee vastuksiakin avuksi, jolloin kaksinkertainen lämmitystarve 4-kertaistaa kulutuksen.
Tuo riippuu oleellisesti menoveden lämpötilastakin, joka joissain taloissa voi nuosta varsin reilusti nollasta -15 C. Sekä tietysti tuon Thermian antamasta tehosta ko. lämpötilassa.
Tuo kertomani kulutus on 1976 alkuperäisillä rakenteilla 161 m2 as-m2.
Puukattila & varaaja sähkövastuksilla. Thermia menee noiden yli kulutuksessa ja kovaa, puun ja sähkön menekki tosiaan puolet nykyisistä kustannuksista. Talo on vuodelta 1949. 150 neliötä, kellarissa on vesikiertoinen lattialämmitys, kahdessa ylemmässä kerroksessa vesikiertoiset patterit.
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Onko varma että tuo mainittu 200kWh (-15C) ja 50kWh (nollassa) on otto- eikä antoteho?
200kWh/24 on 8,33kWh eli kompuralla tuo ei kyllä tuollaisiin ottotehoihin pysty millään. Mutta tietysti jos vastukset paahtavat kuumina koko ajan niin kertyyhän tuota cop 1 tuottoa. Ja ottoakin sen mukaan.
Hiukan tuntuu et asetuksissa on jotain pahasti pielessä jos tuo on oikeasti ottoteho. Thermiahan myydään aina avaimet käteen ja asennettuna sekä yleensä kohtuu suolaiseen hintaan niin luulisi että laitetta asentaneen yhtiön voisi poiketa luonanne ja tsekata tilanteen. Vaikka ei olisikaan virhekoodeja.
Paljonko sitä puuta ja sähköä sitten meni?
Tuossa koneessa on 1.5kg R410 ja reilun kahden kW:n ottoteho max kompurassa, jos nyt oikeata speksiä katsoin.
Se voi siis kovassa pakkasessa tuottaa jonkun n. 100kWh energiaa vuorokaudessa ottaen n. 50kWh sähköä.
Nyt on sitten kysymys että tuleeko tuotakaan, vai käryääkö vain vastukset. Jos esimerkiksi säädöt on niin että menovesi on 70-astetta, niin sähkölämmityshän siellä. Ne menovesilämmöt pitäisi tietää ja siitä ulkoyksiköstäkin pitäisi joku haju olla että käykö se vai ei...
Voi myös olla ihan mahdollista että tuo 100kWh tulee ja 150kWh pannaan päälle sähkövastuksella kovalla pakkasella.
Vastusta siellä on joka tapauksessa paljon pelissä, kun ei tuo kone voi ottaa noita määriä energiaa.
Se voi siis kovassa pakkasessa tuottaa jonkun n. 100kWh energiaa vuorokaudessa ottaen n. 50kWh sähköä.
Nyt on sitten kysymys että tuleeko tuotakaan, vai käryääkö vain vastukset. Jos esimerkiksi säädöt on niin että menovesi on 70-astetta, niin sähkölämmityshän siellä. Ne menovesilämmöt pitäisi tietää ja siitä ulkoyksiköstäkin pitäisi joku haju olla että käykö se vai ei...
Voi myös olla ihan mahdollista että tuo 100kWh tulee ja 150kWh pannaan päälle sähkövastuksella kovalla pakkasella.
Vastusta siellä on joka tapauksessa paljon pelissä, kun ei tuo kone voi ottaa noita määriä energiaa.
Liitteet
No tikku-ukko -näytöstä (1990 luvulla oli tuollaisia) on vähän vaikea sanoa mikä menolämpö on eri asteilla. Mutta jos zoomailen suunnilleen niin -15C ollaan jo tuolla 56C tasoilla.
Voipi olla ettei kompuralla enää -15C tehdä tuollaista lämpöä ja mentäisiin siis täysin vastuksille.
Voipi olla ettei kompuralla enää -15C tehdä tuollaista lämpöä ja mentäisiin siis täysin vastuksille.
Speksin mukaan 55 on maksimi ja tunnetusti kaikki yli 50 on joka tapauksessa tuskaa. Vastuksillahan se pakkasessa menee. Käyrää pitäisi saada alas kaikin keinoin. Termarit hukkaamalla, kiertoa lisäämällä jne.
Onhan se jo aika alhaalla, kun kyse on sentään 1949 talosta pattereilla. Pattereita vaihtamalla tietysti tilanne voi olla toinen.
Näin minäkin tulkitsen. Siis Thermian käyräslangissa "Käyrä 43" ilmeisesti tarkoittaa menolämpöä nollassa. Juuri opin, että CTC:n MLP:ssä se tarkoitti menolämpöä -15 C:ssä. Nibessä taidetaan antaa MUTissa. Kuinkahan monta tapaa käyrän antamiseen on keksitty?
Juu, ei se ainakaan sama saa olla kun naapurilla...
Adamooppeli
Vakionaama
Kuviesi perusteella laite käyttää lisälämpöä paljon lisälämpö 1 13h ja lisälämpö 2 120h. En tiedä miten aseteltu mutta voivat olla esim LT 1 3 kW apuna ja LT2 6 kW. Mielestäni käyrä on aika jyrkkä ja lisälämpö tulee liian herkästi avuksi.
Onko kaikki termostaatit ruuvattu täysin auki ja sen jälkeen haettu oikea käyrä " mahdollisimman matala menoveden arvo" jolloin talossa sisällä riittävän lämmintä esim 21C ? Joskus aiemmin ole asunut vanhassa 70- luvun talossa, jossa oli lämmönjakona vesipatteri. Tuossa talossa oli Thermia Diplomat mlp. Tutustuin se toimintaan aika syvällisesti. Muistini mukaan käytin käyrää 33 C kun ulkona 0 C lämpötila. Tämä sopiva käyrä on aivan talo kohtainen asia. Jos en aivan väärin muista niin kompressorille (diplomat) taisi olla tehdasasetus 60. Ajoin komperssoria 120 -150 asetuksella. Toinen asia joka vaikuttaa sähkövastuksien tuloon mukaan on lisälämmön asteminuutit. Lisälämmön rajaa "asteminuuttiraja jolloin tulevat avuksi" myös säädin reilusti lisää "annetaan aikaa kompuran tehdä työnsä" Tämä varauksella: 200 arvo mielessä, mutta en millään muista oliko tehdasasetus ja olisi muutettu peräti 600. Nämä kaikki arvot siis on / off maalämpöpumpulle, eivät käy sellaisenaan vilpille, koska vilp on selkeästi heikompi laite lämmittämään kompressorilla, silloin kun lämpöä eniten tarvitaan eli pakkasella. Lisäksi tässä iTec on ilmeisesti invertteri säätöinen kompressori.
Yhteenvetona: kaikki termarit täysin auki ja käyrää alas, koska tuo 43C meno kun ulkona 0C on jyrkkä käyrä. Kokeile vaikka 38C, mutta vasta kun kaikki termarit auki. Lisäksi korota lisälämmön asteminuutteja, jolloin lisälämpö ei tule niin herkästi avuksi ja kompressori saa enemmän työaikaa kuroa "- miinus asteminuutti kuopan pois".
Viimeksi muokattu:
Kyllä ne säädetään toivottuun huonelämpöön. Venttiili on sitten täysin kiinni, kun lämpötila on 2 C yli säätöarvon. Tuolle sanotaan säätymäksi 0,22 mm/K. On siis jo osittain kuristettu siinä nimellislämpötilassa. Näin olen ainakin ymmärtänyt.
Termostaattianturi - TRV 300 | IMI Hydronic
"*) Lämpötila-alue tarkoittaa likimääräistä huonelämpötila"
Täällä sanotaan patteriventtiilin iskunpituudeksi 25 mm, joten tuo vaatii jo yli 10 C täysin auki -> täysin kiinni. Osa tuosta lienee vaikutukseltaan vähäistä.
Eilisen 10.2 kulutus 132,61kwh ulkolämmön pyöriessä -15-20asteessa, samaa luokkaa kuin ennen pumpun asennusta varaavalla sähköllä oli kulutus. Viikon verran oli remontin aika suora sähkölämmitys talossa ja tuon viikon aikana vastaavilla pakkaslukemilla sähkön kulutus 30-40kwh vähemmän...
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Viime vuorokauden aikana Nibe haukannut 78kWh ja tuottanut 188. Keskilämpötila ollut karvan verran vajaa -15C.
Sulatuksiin 9kWh ja vettä sulatuksista kirjautunut mittarin mukaan 33l.
Sulatuksiin 9kWh ja vettä sulatuksista kirjautunut mittarin mukaan 33l.