Ilmalämpöpummpu ATK jäähdyttimenä

[Pumppaus]

Moi,

Olettekos asentaneet ILP:ejä ATK laitteiden, tarkemmin serveri huoneen jäähdyttimeksi?
Panasonicilla on malleja joiden ominaisuuksiin kuuluu Low Ambient Cooling, eli kykenee
jäähdyttämään myös pakkasilla. Kuinka sisäyksikön kondenssiveden poisto on hoidettu
ettei poistoputki jämähdä jäähän ennenkuin vesi on valunut pois?
Kotikäytössähän sitä ei talvella tule koska mylly on lämmityksellä.
Vastuslangalla poistoletkuun, ulkoyksikkö sisälle lämpimään esim. halli/varastotilaan?
(Ei kaunis, ei hiljainen ja kesällä enämpi miinus ku boonus)
Sanotaan että viemäröinti sisälle ei ole mahdollista.

Palvelimet voi maksaa kymmeniä ja satoja tuhansia euroja, joten ei riitä että ehkä toi
pelkkä jäähdytin riittää, onhan se hankintahinnaltaan halvempi. Eli tarkoitan että ei ole
mitään väliä maksaako pumppu tonnin tai kaksi.

Samaa voitaisi ehkä sivuta talossa jossa on pumppu automaattikäytöllä ja lämmitetään
takkaa. Lämpötila voi nousta niin että pumppu kääntyy jäähdytykselle jolloin vettä alkaa
löytyä. Jos jää käyttäjän vastuulle muuttaa pumpun toimintatapaa manuaalisesti aina
lämmittäessä takkaa, ei liene kaikkein varmin vaihtoehto.

Millaisia kokemuksia on yrittäjille kertynyt?

 

[Freeze]

Vs: Ilmalämpöpummpu ATK jäähdyttimenä


Ole huoleti ei sieltä sisäyksiköstä kylmillä keleillä mitään vettä tule.
Vaikka ilma suhteellinen kosteus onkin hyvin korkea kylmällä ei se sisällä kosteutta grammoina niin paljoa, että vettä tulisi.
Kosteutta tiivistyy kylmälle patterin pinnalle runsaammin ainoastaan heinä, elokuussa.
Kaikki vastuslanka viritykset on turhia normaali jäähdytyskäytössä.

 

[Aippi]

Vs: Ilmalämpöpummpu ATK jäähdyttimenä

Kukaan vastuuntuntoinen kylmäalan ammattilainen ei asenna lämpöpumppua ATK tilan jäähdytyslaitteeksi. Sinne on aivan omat ympäri vuotiseen käyttöön tarkoitetut laitteet. Serverihuoneisiin ainoat oikeat laittet on lähinnä vakioilmastointikoneet joissa on jäähdytys, lämmitys, kostutus ja kuivatus toiminnat. lisäksi ilman virtausnopeudella on suuri merkitys että laitteet saadaan jäähtymään. Varmin tapa on alta puhallus asennuslattian alle. Pienissä serverihuoneissa splittejä jonkin verran käytetään mutta kyllä ne pitää olla muita kuin lämpöpumppuja.

 

[VesA]

Vs: Ilmalämpöpummpu ATK jäähdyttimenä

Moi,

Olettekos asentaneet ILP:ejä ATK laitteiden, tarkemmin serveri huoneen jäähdyttimeksi?
Panasonicilla on malleja joiden ominaisuuksiin kuuluu Low Ambient Cooling, eli kykenee
jäähdyttämään myös pakkasilla. Kuinka sisäyksikön kondenssiveden poisto on hoidettu
ettei poistoputki jämähdä jäähän ennenkuin vesi on valunut pois?
Kotikäytössähän sitä ei talvella tule koska mylly on lämmityksellä.
Vastuslangalla poistoletkuun, ulkoyksikkö sisälle lämpimään esim. halli/varastotilaan?
(Ei kaunis, ei hiljainen ja kesällä enämpi miinus ku boonus)
Sanotaan että viemäröinti sisälle ei ole mahdollista.

Palvelimet voi maksaa kymmeniä ja satoja tuhansia euroja, joten ei riitä että ehkä toi
pelkkä jäähdytin riittää, onhan se hankintahinnaltaan halvempi. Eli tarkoitan että ei ole
mitään väliä maksaako pumppu tonnin tai kaksi.

Samaa voitaisi ehkä sivuta talossa jossa on pumppu automaattikäytöllä ja lämmitetään
takkaa. Lämpötila voi nousta niin että pumppu kääntyy jäähdytykselle jolloin vettä alkaa
löytyä. Jos jää käyttäjän vastuulle muuttaa pumpun toimintatapaa manuaalisesti aina
lämmittäessä takkaa, ei liene kaikkein varmin vaihtoehto.

Millaisia kokemuksia on yrittäjille kertynyt?

Jos palvelimet maksavat paljon, niistä tulee lämpöäkin paljon... nämä koti-ilpit pumppaavat pihalle muutaman kiloWatin jolla ei jäähdytä edes yhtä räkillistä pikkupalvelimia: joku 2U Dell 2950 vienee siinä 500W, ja niitä mahtuu räkkiin parikymmentä. Eli 10kW edestä/räkki. Kaikkea ei toki tarvitsisi pumpata pihalle lämpöpumpulla, ehkäpä lämpöä voisi ainakin talvella käyttää talossa johonkin. Parhaassa tapauksessa pumpulla saisi tehtyä vaikkapa (isomman) kiinteistön käyttöveden.

Näistä kotivehkeistä suunnilleen ainoa teholtaan sopiva voisi olla Ultin vesi-ilpo joka on tehty juurikin jäähdytykseen... en muista jäähdyttääkö se pakkasella.

Niinpä konesaliin joutunee hankkimaan jonkun järeämmän jäähdyttimen.

 

[Mitasus]

Vs: Ilmalämpöpummpu ATK jäähdyttimenä

Meillä on työpaikalla ikkunaton työtila, missä ristikytkentä kaappi ja kahdeksan konetta. Jäähdyttimeksi asennettiin Technibelin malli. Kyllä
kylmää riittää!
Tila on aika pieni, välillä jokaisella koneella on ihminen, suurimman osan aikaa koneilla on vain yksi työntekijä.

 

[Pumppaus]

Vs: Ilmalämpöpummpu ATK jäähdyttimenä

Katsokaapa Panasonic:in E18/21EKEA mallin printattua esitettä:
Erikseen mainitaan että soveltuu ATK -tilojen jäähdytykseen.
Pärjääkö muutaman neliön kopissa?

Aippi, ei löytyis vaikkapa linkkiä tms. noiden vasittujen laitteiden luo?

VesA, aika osuvasti sanottu toi hinta/lämpö -suhde".
Etenkin kun serveri on tehty kaikkia kaks -periaatteella,
eli kaikki osat voi vaihtaa lennosta koska joka hommaa on tekemässä 2 komponenttia.

 

[kotte]

Vs: Ilmalämpöpummpu ATK jäähdyttimenä

Isossa palvelinsalissa ongelma on kyllä ihan muualla kuin jäähdytyskapasiteettissa sinänsä (mistä split-ilmanjäähdytin tai lämpöpumppu kyllä periaatteessa selviytyy). Koneräkki voi tuottaa lämpöä jopa kilowattikaupalla, ja nostettu lattia on ehdottamasti selkein ja fysikaalisesti perusteltu tapa johtaa viileä ilma sinne, missä sitä tarvitaan, eli kaappien imuaukon juureen. Myös kostutus voi kovilla pakkasilla olla tarpeen, jotta staattisten sähköpurkauksien riskit pysyvät hallinnassa. Vastaava pätee kuivatuskytkentöihin loppukesän keleillä. Sitten tarvitaan vielä etävalvontakytkentöjä ja liitäntöjä UPSeihin jne., eli ei ole ihme, että vähänkin vaativammissa kohteissa on syytä turvautua Aipin mainitsemiin professionaalisiin ratkaisuihin.

Split-laitteen kohdalla ongelmana on yleensä jo pelkästään se, että jo n. 1KW:n tehon aiheuttaa paikallisia lämpöpiikkejä. Luonnollinen kierto, jonka split-laite tarjoaa, ei käytännössä riitä. Vaatimattomammissa pikkufirman palvelintiloissa sekä vara-laitteena tällainen talvikäyttöön suunniteltu split-jäähdytin voi olla hyödyllinen. On nimittäin kokemusta useammastakin viasta, jossa konesali on pakko pimentää jokseenkin kokonaan ilmastointivian takia, mutta vaatimattomallakin lisäjäähdytyksellä saisi edes tärkeimmät palvelimet pidetyksi edes osan aikaa käytössä jäähdytyskorjauksen valmistumista odoteltaessa.

Tästäpä sitte

 

[VesA]

Vs: Ilmalämpöpummpu ATK jäähdyttimenä

Isossa palvelinsalissa ongelma on kyllä ihan muualla kuin jäähdytyskapasiteettissa sinänsä (mistä split-ilmanjäähdytin tai lämpöpumppu kyllä periaatteessa selviytyy). Koneräkki voi tuottaa lämpöä jopa kilowattikaupalla, ja nostettu lattia on ehdottamasti selkein ja fysikaalisesti perusteltu tapa johtaa viileä ilma sinne, missä sitä tarvitaan, eli kaappien imuaukon juureen. Myös kostutus voi kovilla pakkasilla olla tarpeen, jotta staattisten sähköpurkauksien riskit pysyvät hallinnassa. Vastaava pätee kuivatuskytkentöihin loppukesän keleillä. Sitten tarvitaan vielä etävalvontakytkentöjä ja liitäntöjä UPSeihin jne., eli ei ole ihme, että vähänkin vaativammissa kohteissa on syytä turvautua Aipin mainitsemiin professionaalisiin ratkaisuihin.

Split-laitteen kohdalla ongelmana on yleensä jo pelkästään se, että jo n. 1KW:n tehon aiheuttaa paikallisia lämpöpiikkejä. Luonnollinen kierto, jonka split-laite tarjoaa, ei käytännössä riitä. Vaatimattomammissa pikkufirman palvelintiloissa sekä vara-laitteena tällainen talvikäyttöön suunniteltu split-jäähdytin voi olla hyödyllinen. On nimittäin kokemusta useammastakin viasta, jossa konesali on pakko pimentää jokseenkin kokonaan ilmastointivian takia, mutta vaatimattomallakin lisäjäähdytyksellä saisi edes tärkeimmät palvelimet pidetyksi edes osan aikaa käytössä jäähdytyskorjauksen valmistumista odoteltaessa.

Tästäpä sitte

Joo.. koneet imevät etupaneelista ja puhaltavat taakse, ennenvanhaan niissä oli reikiä missä sattuu, vaikkapa kyljessä. Eli räkin sisälle taakse puhallettua kuumaa ilmaa ei kannattaisi sekoitella siihen kylmään ilmaan jota edestä imetään.

Käytännössä räkin etupuolelle (kaksoislattian tapauksessa lattiasta) tulee kylmää, ja lämmin tulee ulos jostain.. ja sekottuu huoneilmaan joka sitten päätyy jossain nurkassa jäähdyttimeen.

Eli splitti pitäisi laittaa puhaltamaan matalalle kahden vastakkain katsovan räkkirivin väliin, ja kuuma ilma pitäisi opastaa katonrajaan.

Mielenkiintoisin oma kokemukseni on konesalista jossa lattian alle puhallettiin kylmää, ja siellä sitten toki oli myös kaameasti johtoja. Kesällä sattui sitten niin, että jäähdytysvehkeen vesipuoli petti, ja vettä alkoi valua lattian alle. Automaattihäly lähti, mutta numero oli jäänyt kääntämättä oikealle päivystäjälle. Lomalainen ei reagoinut siihen mitenkään, vaikka hyvin tiesi ettei häly muille lähde.

Niinpä lattian alle valui vettä muutamia kymmeniä kuutioita, ja pysyi siellä oikein hyvin, mitä nyt vähän alkoi lopulta valua alakerran katosta. Onneksi välipohja kesti.

Mielenkiintoista oli se, että koneet kävivät, vaikka niiden virta- ja tietoliikenneliittimet olivat kokonaan veden alla! Hiukan tuli bittivirhettä.. mitään vikavirtasuojia ei ollut sähköjä katkomassa.

 

[kotte]

Vs: Ilmalämpöpummpu ATK jäähdyttimenä

Niinpä lattian alle valui vettä muutamia kymmeniä kuutioita, ja pysyi siellä oikein hyvin, mitä nyt vähän alkoi lopulta valua alakerran katosta. Onneksi välipohja kesti.

Mielenkiintoista oli se, että koneet kävivät, vaikka niiden virta- ja tietoliikenneliittimet olivat kokonaan veden alla! Hiukan tuli bittivirhettä.. mitään vikavirtasuojia ei ollut sähköjä katkomassa.

Olen itsekin ollut todistamassa samantapaista casea: kaksoislattian alle kertyi pari senttiä vettä, ja vaikka mikään ei hajonnut, niin sähköjä ei uskallettu kytkeä useaan päivään ennen riittävää kuivatusta.

Juuri tämäntapaisia tilanteita varten toivoisi varasuunnitelmaa tilan jäähdyttämiseen, kun kaikki sähköt ja tärkeimmät tietoliikenneyhteydet on pakko vetää roikkia ja ohituskaapeleita soveltaen. Moni muukin asia voi mennä pieleen tavalla, jossa pienellä säveltelyllä pääsee melko pitkälle, kunhan toisistaan riippumattomia välineitä vain on käytettävissä.