Ilmalämpöpumppu ja lattialämmitys

[ILPmies]

Talossamme on varaava sähköinen lattialämmitys, koneellinen ilmanvaihto lämmön talteenottojärjestelmällä ja varaava takka.

Ilmalämpöpumppua harkittuani huomasin, että lattialämmityksen termostaattien anturit ovatkin lattialaatoissa, ei siis esim. huoneiden seinissä olevissa säätöyksiköissä. Aiheuttaako tämä ongelmia ilmalämpöpumpun/sähkönkulutuksen kannattavuuden osalta? Tarkoitus olisi siis säästää lämmityskustannuksissa mahdollisimman paljon. Mikäli lattialämmitys ruuvataan alhaisemmaksi/pois talvella, kärsii ilmeisesti asumismukavuus? Onko kenelläkään kokemuksia vastaavasta yhdistelmästä?

Kiitos asiallisista vastauksista etukäteen.

EDIT: Talossa maanvarainen laattalattia.

 

[janti]

Vs: Ilmalämpöpumppu ja lattialämmitys

Itselläni juurikin noin laattalattioiden kohdalla. Eipä noita ole pidetty päällä kuin kovemmilla yli -20 C pakkasilla, muulloin ovat aina OFF.

 

[jarip]

Vs: Ilmalämpöpumppu ja lattialämmitys

Silläpä ei liene merkitystä, onko termari huonelämpötilaa vai lattiaa mittaava. Samalla tavalla lattia jäähtyy, kun ILP korvaa sen lämmityksessä tai muuten tulee aika kuuma. Jos halutaan yhtäaikaa jatkuvasti lämmin lattia ja ILP-säästöt, niin ei taida onnistua. Kun lattia lämmittää huoneilmaa, niin pumppu putoaa minimille tai off. Siinä on valittava joko säästöt tai "mukavuus"

Itselleni ei ole tosin auennut tuon lattialämmön ylivoimaisuus, muuten kuin kivilattiatapauksessa.

 

[Hemuli]

Vs: Ilmalämpöpumppu ja lattialämmitys

Meillä kanssa koko talossa, myös ylkerrassa lattialämmitys.
Itse en ole vielä asennuttanut ilmalämppöpumppua sillä olen pohtinut että minne ja millainen mutta sen sijaan vaihdoin lattialämmön termarit semmoisiin jotka huomioivaat sekä lattian että huoneen lämpötilan. Lisäksi meillä käytössä olevilla voi asettaa lattian lämpöön rajat sekä maksimi- että minimilämmölle. Minusta toimivat hyvin ja lisäksi tasaavat lämpötiloja siten että lattiat ei enään ole "kuumia tai kylmiä" vaan lämpö on tasaisempaa.

Lisäksi markkinoilla on tämmöinen anturi jolla voi ohjata lattian lämmitystä: http://www.merilux.fi/PDF/MTC2-IR.pdf
Luulisi että jos pumppu puhaltaa lämmintä ilmaa lattiaan, tuo IR tunnistin ottaa sen huomioon sillä silloinhan lattian pintalämpötila ei ole niin alhainen kun ilman pumppua.

Että tämmöstä!

 

[jarip]

Vs: Ilmalämpöpumppu ja lattialämmitys

Yksi pumpun ominaisuuksista onkin, että ilmavirran liikkuessa asunnon lämpötilaerot pienenevät, myös ylä/alasuunnassa. Silloin lattiakin on lähempänä huonelämpötilaa kuin vaikkapa patterilämmityksessä, joten sillä saa korjausta vanhoihin taloihin joissa kylmät lattiat on riesana. Ehkä lattialämmityksiä ei tarvitakaan kuin kovimmilla pakkasilla, kuten janti tuossa omasta kohteestaan kertoilee? Kivi/laattalattiat ovat sitten oma ongelmansa jopa kesällä.

 

[ilmasta lämpöä]

Vs: Ilmalämpöpumppu ja lattialämmitys

Itselleni ei ole tosin auennut tuon lattialämmön ylivoimaisuus, muuten kuin kivilattiatapauksessa.

Lattialämmitys säästää hieman energiaa verrattuna patterilämmitykseen. Pattereiden kohdalla olevat seinän osat ovat melkoisen kuumia, joten ulos vuotaa väkisin lämpöä niistä kohdista.

 

[Raksaaja]

Vs: Ilmalämpöpumppu ja lattialämmitys

Itselleni ei ole tosin auennut tuon lattialämmön ylivoimaisuus, muuten kuin kivilattiatapauksessa.

Lattialämmitys säästää hieman energiaa verrattuna patterilämmitykseen. Pattereiden kohdalla olevat seinän osat ovat melkoisen kuumia, joten ulos vuotaa väkisin lämpöä niistä kohdista.

Jaa-a, kumman kautta "katoaa" enemmän energiaa:

a) XX asteisten pattereiden kohdalta 10-20m2 (Eristys 15-25cm villaa). Lämpö siirtyy eristeeseen säteilemällä.

b) YY asteisen lattian kohdalta 100-200m2 (Eristys 10-20cm styroksia). Lämpö siirtyy eristeeseen johtumalla.

Itse veikkaisin jälkimmäistä.

 

[phuksi]

Vs: Ilmalämpöpumppu ja lattialämmitys

Minua aikoinaan palstalla ohjeistettiin, että pumpulla saa säästöjä ainoastaan jos lattialämmöt laittaa pois päältä ja luottaa pumppuun täysin. Ja näin se on tullut empiirisesti tullut todennettua. Käytännössä tämä on ok parketin osalta mutta jos laattaa tai kiveä paljon lattiassa niin siinä on pakko pitää mukavuuslämpöä päällä pumpun lisäksi --> syö säästöjä. Meillä siis vesikiertoinen lattialämmitys ja ilmalämpöpumppu lisäksi, laattaa pumpun lämmittämästä alasta (yläkerta) noin 50m2. Olen päätynyt siihen että jos lattialämmityksen mukavuudesta haluaa pitää kiinni, pitää veden lattiassa kiertää joten vesi on koitettava lämmittää mahdollisimman tehokkaasti --> esim ilma-vesipumppu tms. ratkaisu.

- p

 

[janti]

Vs: Ilmalämpöpumppu ja lattialämmitys

Jaa-a, kumman kautta "katoaa" enemmän energiaa:

a) XX asteisten pattereiden kohdalta 10-20m2 (Eristys 15-25cm villaa). Lämpö siirtyy eristeeseen säteilemällä.

b) YY asteisen lattian kohdalta 100-200m2 (Eristys 10-20cm styroksia). Lämpö siirtyy eristeeseen johtumalla.

Itse veikkaisin jälkimmäistä.

Lisämuuttujina ovat maaperän lämpötila ja ulkoilman lämpötila. Motivalla on noistakin laskelmia jonka perusteella antavat eri hyötysuhteet patterilämmitykselle ja lattilämmitykselle sähköllä lämitettäessä. Muistelisin että patterilämmityksen hyötysuhde oli parempi, toisaalta lattialämmityksellä on mahdollista pitää hiukan viileämpää huonelämpötilaa => aika tasoissa ollaan

 

[kotte]

Vs: Ilmalämpöpumppu ja lattialämmitys

Käytännössä tämä on ok parketin osalta mutta jos laattaa tai kiveä paljon lattiassa niin siinä on pakko pitää mukavuuslämpöä päällä pumpun lisäksi --> syö säästöjä.

Paitsi, jos hankkii mattoja kohtiin, jossa on tarkoitus kulkea paljasjaloin tai sukkasillaan ...

 

[oswald]

Vs: Ilmalämpöpumppu ja lattialämmitys

Kotte on tuossa oikeilla linjoilla
Mielestäni lattialämpö ei todellakaan ole energiataloudessa parhaasta päästä jos sitä pitää ns jatkuvasti päällä. Jos taas käyttää vuodenaikasähköä ja lämmittää lattiat yöaikaan, niin energian hinnassa voi tulla hiukan säästöjä.
Nyt jos halutaan "hienostella" ja pidetään kivilattia ns kivana (+25-+27) paljaalle jalalle, niin voit varautua kesällä jäähdyttämään huushollia erillisjäähdyttimellä ja maailma ei pelastukkaan energian säästölläsi

Siis järki käteen ja lämmöt pois lattiasta sekä matot lattialle, niin ei sukatkaan kulu kivilattiaa hangatessa
Kyllähän ilpillä lattiat lämpiää kun ilma kiertää kokoajan ylhäältä alas ns 24h/vrk.
Pesuhuone on sitten asia erikseen ja siellä on perusteltua käyttä pientä lämpöä että lattia pysyy kuivana eikä tule kosteus ym homeongelmia :-\

 

[ilmasta lämpöä]

Vs: Ilmalämpöpumppu ja lattialämmitys

Itselleni ei ole tosin auennut tuon lattialämmön ylivoimaisuus, muuten kuin kivilattiatapauksessa.

Lattialämmitys säästää hieman energiaa verrattuna patterilämmitykseen. Pattereiden kohdalla olevat seinän osat ovat melkoisen kuumia, joten ulos vuotaa väkisin lämpöä niistä kohdista.

Jaa-a, kumman kautta "katoaa" enemmän energiaa:

a) XX asteisten pattereiden kohdalta 10-20m2 (Eristys 15-25cm villaa). Lämpö siirtyy eristeeseen säteilemällä.

b) YY asteisen lattian kohdalta 100-200m2 (Eristys 10-20cm styroksia). Lämpö siirtyy eristeeseen johtumalla.

Itse veikkaisin jälkimmäistä.

Kyllä se pattereiden takana oleva seinä on ihan oikeasti kuuma, vaikka se lämpö siihen on pääosin säteilemällä tullutkin. Ja se lämpö mikä seinän läpi asti pääsee, se on mennyttä iäksi. Lattialämmityksessä se siirtyy vain hieman syvemmälle. Meillä on vesipatterilämmitys, ja laitoin pattereiden taakse alumiinipinnoitetun solumuovin. Uskon että se vähentää hieman lämmönhukkaa.

 

[jarip]

Vs: Ilmalämpöpumppu ja lattialämmitys

Lattialämmitys säästää hieman energiaa verrattuna patterilämmitykseen. Pattereiden kohdalla olevat seinän osat ovat melkoisen kuumia, joten ulos vuotaa väkisin lämpöä niistä kohdista.

Tuosta patterilämmityksen lämmönhukasta rohkenisin olla eri mieltä. Itselläni on Enston Lista-tyyppiset läpivirtauspatterit ja niiden ulkopinta on käytännössä huoneenlämpöinen. Takana oleva seinä ei edes kovilla tehoilla huippupakkasilla lämpiä havaittavasti. Patteri siis lämmittää sen läpikulkevaa ilmaa, ei patterin kylkeä kuten vesipatterit. Ilmavirtakin on sen verran tehokas, ettei ilman lämpötila ole kovinkaan korkea joten mitään pölynpalamisefektiä ei ole kuten entisajan "seinägrilleissä".

Vaikka käytössä olisi öljytäytteiset- tai vesipatterit, niiden pintalämpötila keskimäärin lämmitysaikana on kuitenkin aika matala, korkeimmillaankin alle 50 C. Oikein toimiva vesipatteri on kuuma vain yläosastaan ja lähes huoneenlämpöinen alhaalta. Jos näin ei ole, on verkoston perussäätö pielessä tai mitoitus väärä. Oikein toimiva vesipatteri luovuttaa lämmön ja paluuvesi on lähes huoneenlämpöistä.

Patterin säteilyvaikutus seinään kohdistuu aika pienelle alueelle, käytännössä ikkunan alareunaan, johon ikkunan kylmävirtaus muutenkin kohdistuu. Takana oleva seinä ei pitäisi olla oikeasti kovinkaan lämmin laajoilta alueilta. Lämpöhukan voi helposti tarkistaa talvella pakkasten lauhduttua, jolloin seinät yleensä huurtuvat kauttaaltaan lähes räystäslinjaan saakka. Jos jossakin on lämpövuoto kuten patterikohdat, siinä huurretta ei ole tai hyvin vähän. Samalla näkee jos jossakin muualla eristeet vuotavat tai on muuta pielessä. Minä teen tämä joka vuosi, eikä patterikohdat poikkea muista pinnoista. Eikä tosin nykyään pitäisikään, kun ne on päällä vain huippupakkasilla ;-))

Olihan tuolla joku tutkimuskin, jossa lattialämmitys todettiin varsin tuhlaavaiseksi verrattuna patteri- tai kattolämmitykseen. Osa hukasta taitaa mennä erilaisiin häviöihin ja massan hitauteen varsinkin vaihtelevissa keleissä. Yösähköllä ladattava laatta tarvitsisi jonkinlaisen sääennustajaeukko-säätimen, ettei lämpöhukkaa tulisi varsinkin kevätauringon alkaessa sotkemaan kuvioita. Systeemi oli joskus aikoinaan järkevä, kun yösähkö maksoi kolmanneksen päiväsähköön nähden, mutta nykyään se on mennyttä aikaa. Myös suureen varaajaan ladattu yösähkö hukkautuu sähkön hintaeron verran varaajahäviöihin ja osittain siirtoon. Pienetkin virheet lämpökäyrissä ja yleensä perussäädöissä aiheuttavat helposti suurehkoja hukkia. Täydellinen systeemi ja valveutunut käyttäjä toki saattaa päästä jopa patterilämmittäjää vähemmällä.

 

[Espejot]

Vs: Ilmalämpöpumppu ja lattialämmitys

Talossamme on varaava sähköinen lattialämmitys, koneellinen ilmanvaihto lämmön talteenottojärjestelmällä ja varaava takka.

Ilmalämpöpumppua harkittuani huomasin, että lattialämmityksen termostaattien anturit ovatkin lattialaatoissa, ei siis esim. huoneiden seinissä olevissa säätöyksiköissä. Aiheuttaako tämä ongelmia ilmalämpöpumpun/sähkönkulutuksen kannattavuuden osalta? Tarkoitus olisi siis säästää lämmityskustannuksissa mahdollisimman paljon. Mikäli lattialämmitys ruuvataan alhaisemmaksi/pois talvella, kärsii ilmeisesti asumismukavuus? Onko kenelläkään kokemuksia vastaavasta yhdistelmästä?

Kiitos asiallisista vastauksista etukäteen.

EDIT: Talossa maanvarainen laattalattia.

Meillä on suurin osa lattiasta laattaa eikä lattia ole yhtään epämukavampi kuin edellisessä patteritalossa ... päin vastoin. Olohuoneessa on anturit valussa mutta se säätää vain n. 1/4 piireistä. Ensi talveksi ajatelin kytkeä loputkin piirit termostaattiin. Talvella lattioissa taisi enimmillään pyöriä 26C vesi. Tämä vertailu siis lattialämmitys versus patterilämmitys. Mutta kyllähän ILP:llä hukataa osa lattialämmityksen mukavuuspotentiaalia, sehän on selvä.... tilanne on sama tai vain vähän mukavampi kuin patteritalossa.

 

[ilmasta lämpöä]

Vs: Ilmalämpöpumppu ja lattialämmitys

Lattialämmitys säästää hieman energiaa verrattuna patterilämmitykseen. Pattereiden kohdalla olevat seinän osat ovat melkoisen kuumia, joten ulos vuotaa väkisin lämpöä niistä kohdista.

Tuosta patterilämmityksen lämmönhukasta rohkenisin olla eri mieltä. Itselläni on Enston Lista-tyyppiset läpivirtauspatterit ja niiden ulkopinta on käytännössä huoneenlämpöinen. Takana oleva seinä ei edes kovilla tehoilla huippupakkasilla lämpiä havaittavasti. Patteri siis lämmittää sen läpikulkevaa ilmaa, ei patterin kylkeä kuten vesipatterit. Ilmavirtakin on sen verran tehokas, ettei ilman lämpötila ole kovinkaan korkea joten mitään pölynpalamisefektiä ei ole kuten entisajan "seinägrilleissä".

Vaikka käytössä olisi öljytäytteiset- tai vesipatterit, niiden pintalämpötila keskimäärin lämmitysaikana on kuitenkin aika matala, korkeimmillaankin alle 50 C. Oikein toimiva vesipatteri on kuuma vain yläosastaan ja lähes huoneenlämpöinen alhaalta. Jos näin ei ole, on verkoston perussäätö pielessä tai mitoitus väärä. Oikein toimiva vesipatteri luovuttaa lämmön ja paluuvesi on lähes huoneenlämpöistä.

Patterin säteilyvaikutus seinään kohdistuu aika pienelle alueelle, käytännössä ikkunan alareunaan, johon ikkunan kylmävirtaus muutenkin kohdistuu. Takana oleva seinä ei pitäisi olla oikeasti kovinkaan lämmin laajoilta alueilta. Lämpöhukan voi helposti tarkistaa talvella pakkasten lauhduttua, jolloin seinät yleensä huurtuvat kauttaaltaan lähes räystäslinjaan saakka. Jos jossakin on lämpövuoto kuten patterikohdat, siinä huurretta ei ole tai hyvin vähän. Samalla näkee jos jossakin muualla eristeet vuotavat tai on muuta pielessä. Minä teen tämä joka vuosi, eikä patterikohdat poikkea muista pinnoista. Eikä tosin nykyään pitäisikään, kun ne on päällä vain huippupakkasilla ;-))

Olihan tuolla joku tutkimuskin, jossa lattialämmitys todettiin varsin tuhlaavaiseksi verrattuna patteri- tai kattolämmitykseen. Osa hukasta taitaa mennä erilaisiin häviöihin ja massan hitauteen varsinkin vaihtelevissa keleissä. Yösähköllä ladattava laatta tarvitsisi jonkinlaisen sääennustajaeukko-säätimen, ettei lämpöhukkaa tulisi varsinkin kevätauringon alkaessa sotkemaan kuvioita. Systeemi oli joskus aikoinaan järkevä, kun yösähkö maksoi kolmanneksen päiväsähköön nähden, mutta nykyään se on mennyttä aikaa. Myös suureen varaajaan ladattu yösähkö hukkautuu sähkön hintaeron verran varaajahäviöihin ja osittain siirtoon. Pienetkin virheet lämpökäyrissä ja yleensä perussäädöissä aiheuttavat helposti suurehkoja hukkia. Täydellinen systeemi ja valveutunut käyttäjä toki saattaa päästä jopa patterilämmittäjää vähemmällä.

Kiitos jarip tyhjentävästä vastauksesta. Lattialämmitys tuhlaa siis energiaa vaaramalla massaansa energiaa jota se sitten päivisin luovuttaa, vaikka ei olisi lämmöntarvetta. Ajattelin itse asiaa vain puhtaana energia-asiana. Eli siis lattialämmitys ei sinänsä sitä energiaa hävitä siloin kun yötä-päivää kovilla pakkasilla oltaessa kaikki energia tulee sieltä lattiasta hyötykäyttöön.

Tosi juttu on myös se, että vesipattereiden takana se kuuma osuus ei ole kovin iso, ehkä 10 cm kaistale yläreunassa. Heittäisin hatusta, että jos patteriveden lämpötila 70 astetta, seinäkaistaleen pintalämpötila on ~50 astetta. Nuukana miehenä se ärsytti, ja päätin tehdä asialle jotain.

 

[ILPmies]

Vs: Ilmalämpöpumppu ja lattialämmitys

Kiitokset tähän mennessä kommentoineille.

Unohdin mainita keskustelua avatessani, että lämmitämme taloa lattialämmityksellä ainoastaan yösähköllä. Lämmitys on ohjattu pois päältä päivisin, jolloin lattia luovuttaa yöllä varaamaansa lämpöä. Lämmitystä on ollut tukemassa Tiilerin varaava takka, jota on lämmitetty säännöllisesti.

Sellainen uskoakseni merkittävä yksityiskohta unohtui vielä mainita, että meillä on ollut talvisin pakkasilla LTO:ssa sisään tulevan raitisilman esilämmitys päällä. Miten olette säätäneet LTO:n sisään tulevan ilman esilämmityksen suhteessa ILP:iin?

Kiitos taas.

 

[janti]

Vs: Ilmalämpöpumppu ja lattialämmitys

Miten olette säätäneet LTO:n sisään tulevan ilman esilämmityksen suhteessa ILP:iin?

Niin pienelle ettei häiritse. Pahimmillaa on menty ilman esilämmitystä niin pitkälle että tuloilmaventtiilistä mitattuna on sisälle tullut +10 C korvausilmaa. Tuolloin napsautun jälkilämmityksen päälle. => Suosittelisin jälkilämmityksen säätöä niin että tuloilmaventtiilistä tulee kovalla pakkasella (-20 tai kovemmalla) noin +15 C korvausilmaa.

ILPin kanssa lämmitellessä kannattaisi pitää lattialämmitystä jatkuvana, niin että se on säädetty niin alas kuin mahdollista ettei pinta tunnu epämielyttävältä (~22-24 C). Varaavana ei nykyään kannata lattialämmitystä pitää rahan vuoksi ellei päivä ja yösähkön hinnassa ole isoa eroa yli 2 cent/kWh. Vuodenaikasähkö voisi olla teille hyvä vaihtoehto.

 

[ILPmies]

Vs: Ilmalämpöpumppu ja lattialämmitys

ILP ilmeisesti "haistelee" laitteen sisään tulevan ilman lämpötilaa, joten sisäyksikön sijoittaminen suhteessa ilmanvaihtoventtiiliin vaatii suunnittelua?

Ilmeisesti myös takan sijainti suhteessä sisäyksikköön vaatii suunnittelua?: Takka on olohuoneessa, olisiko sisäyksikön parempi olla toisella puolella taloa eteisessä, jotta pumppu ei saa väärää informaatiota lämpimästä takasta?

Mutta eikö lattialämmityksen päällä pitäminen syö ILP:n säästöhyödyn? Meillä on lattialämmityksen termostaatti säädetty talvella +20C asteeseen. Päivä- ja yösähkön erotus on alle 2c/kWh. Olisiko siis parempi pitää lämmitys päällä vuorokauden ympäri? Olen itselleni perustellut yölämmityksen sillä, ettei päiväsaikaan kukaan ole kotona.

Eli alkuperäisen otsikon myötä muuttujia onkin huomattavasti enemmän, kuin lattialämmitys. Onpas tämä nyt haastavaa tämä ILP:n hankinta. Itse olen hankkimassa ILP:iä säästääkseni mahdollisimman paljon lämmityskuluissa/sähkölaskussa. Eli haen sitä, että ILP olisi ykkös lämmitysjärjestelmä, jota tuetaan takalla, lattialämmityksellä ja LTO:lla. Onkohan ajatukseni harhainen?

 

[janti]

Vs: Ilmalämpöpumppu ja lattialämmitys

ILP ilmeisesti "haistelee" laitteen sisään tulevan ilman lämpötilaa, joten sisäyksikön sijoittaminen suhteessa ilmanvaihtoventtiiliin vaatii suunnittelua?

Kyllä. Aivan viereen ei kannata laittaa ellei ILP ole kauko-ohjaimen lämpötilatiedolla ohjautuvaa mallia.

Ilmeisesti myös takan sijainti suhteessä sisäyksikköön vaatii suunnittelua?: Takka on olohuoneessa, olisiko sisäyksikön parempi olla toisella puolella taloa eteisessä, jotta pumppu ei saa väärää informaatiota lämpimästä takasta?

Parempi olisi jos kahden lämmönlähteen välissä olisi hiukan enemmän etäisyyttä. Eteinen voisi olla hyvä ratkaisu.

Mutta eikö lattialämmityksen päällä pitäminen syö ILP:n säästöhyödyn? Meillä on lattialämmityksen termostaatti säädetty talvella +20C asteeseen. Päivä- ja yösähkön erotus on alle 2c/kWh. Olisiko siis parempi pitää lämmitys päällä vuorokauden ympäri? Olen itselleni perustellut yölämmityksen sillä, ettei päiväsaikaan kukaan ole kotona.

Jos vaihtoehtona on päällä yöaikaan tai ei päällä ollenkaan, niin ei päällä ollenkaan on tietenkin ILPin säästön kannalta parempi. Välittömästi ILPin vaikutusalueelta ehdottomasti lattialämmitys OFF.

Jos vaihtoehtona on päällä yöaikaan tai päällä jatkuvasti, niin silloin yösähkön hyöty menetetään helposti lämpöhukissa. Varaavana kuluu muistini mukaan noin 10-15% enemmän sähköä kuin jatkuvasti lämmittäen.

=> Ratkaisu on että osassa asuntoa on lattialämmitys OFF ja niissä tiloissa joita ei ILP pääse täysin lämmitämään haluttuun lämpötilaa on lattialämmitys päällä jatkuvana ja tällöinkin mahdollisimman pienelllä.

Eli alkuperäisen otsikon myötä muuttujia onkin huomattavasti enemmän, kuin lattialämmitys. Onpas tämä nyt haastavaa tämä ILP:n hankinta. Itse olen hankkimassa ILP:iä säästääkseni mahdollisimman paljon lämmityskuluissa/sähkölaskussa. Eli haen sitä, että ILP olisi ykkös lämmitysjärjestelmä, jota tuetaan takalla, lattialämmityksellä ja LTO:lla. Onkohan ajatukseni harhainen?

Edullisinta on lämmittää sillä LTO:lla ilman jälkilämmitystä, sitten ILPillä tai takalla (jos puut on "ilmaisia"), tämän jälkeen LTO:n jälkilämmityspatterilla ja ehkä vasta viimeisenä lattialämmityksillä.

 

[ILPmies]

Vs: Ilmalämpöpumppu ja lattialämmitys

Kiitokset kattavasta vastauksesta. Onneksi tuota polttopuuta on saanut lähes ilmaiseksi muutaman vuoden ajan, joten takka ja ILP tulevat olemaan kuumina muiden lämmitysmuotojen odotellessa huippupakkasia. Nyt on pumppu tilattu.

 

[Paaki]

Vs: Ilmalämpöpumppu ja lattialämmitys

Meillä on lattialämmityksen termostaatti säädetty talvella +20C asteeseen. Päivä- ja yösähkön erotus on alle 2c/kWh. Olisiko siis parempi pitää lämmitys päällä vuorokauden ympäri? Olen itselleni perustellut yölämmityksen sillä, ettei päiväsaikaan kukaan ole kotona.

Oletko laskenut tuohon 2 senttiin myös siirtokustannukset? Esim. mulla on siirron erona on 0,97snt ja myynnin 1,26, yhteensä eroa on siis 2,23snt päiväsähköön.

Ei muuta kuin sukat jalkaan ja mattoja lattiaan, termostaatit säädät esim. 15C ja lämmität pelkällä pumpulla ilman IV-koneen esilämmitystä. LTO talviasentoon. Näillä ohjeilla menen itse niin pitkälle kuin kärsii..

 

[ILPmies]

Vs: Ilmalämpöpumppu ja lattialämmitys

Lattialämmityksen termostaatit off -tilassa joka huoneessa, paitsi kylpyhuoneessa ja tuulikaapissa. Nyt mennään pumpulla niin pitkälle talvea kohti, kuin tuntuu siedettävältä ja sen jälkeen otan takan mukaan tukemaan lämmitystä. Tavoitteena on pyrkiä lämmittämään pumpulla ja takalla (puut ilmaisia) mahdollisimman paljon. Harmittaa, että tuli tuo mööpeli hankittua vasta näin myöhään...

 

[torwinen]

Vs: Ilmalämpöpumppu ja lattialämmitys

Lattialämmityksen termostaatit off -tilassa joka huoneessa, paitsi kylpyhuoneessa ja tuulikaapissa. Nyt mennään pumpulla niin pitkälle talvea kohti, kuin tuntuu siedettävältä ja sen jälkeen otan takan mukaan tukemaan lämmitystä. Tavoitteena on pyrkiä lämmittämään pumpulla ja takalla (puut ilmaisia) mahdollisimman paljon. Harmittaa, että tuli tuo mööpeli hankittua vasta näin myöhään...

Sama meininki eli tuulikaapissa ja kylppärissä lattialämmitys päällä. Puut maksaa polttoaineen verran joten yritän pärjätä takalla (teho ei kata tosin koko kämppää) niin pitkälle
kuin mahdollista. Enskeväänä todennäköisesti ilpin asennusta. Tämän talven on tarkoitus olla testitalvi jotta näkee paljonko takka+sähkölämmitys maksaa

 

[pihiDI]

Vs: Ilmalämpöpumppu ja lattialämmitys

Mulla on kaksikerroksinen rivaripätkä, jossa maavarainen laatta. Laatan päällä on suora sähkö lattialämmitys ja sen päällä laattalattia. Jos nyt pistäisin pelkän ilmalämpöpumpun ja sulkisin lattialämmöt, niin ilmeisesti lattia olisi sietämättömän kylmä. Siksi ajettelin, että voisin vetää laattojen päälle laminaattilattian (paitsi eteiseen ja keittiöön). Lisäksi pitäisi asentaa pari jo aikaisemmin poistettua patteria alakertaan pakkashuippuja varten. Kuulostaako järkevältä.

 

[hempanpumppu]

Vs: Ilmalämpöpumppu ja lattialämmitys

Mulla on kaksikerroksinen rivaripätkä, jossa maavarainen laatta. Laatan päällä on suora sähkö lattialämmitys ja sen päällä laattalattia. Jos nyt pistäisin pelkän ilmalämpöpumpun ja sulkisin lattialämmöt, niin ilmeisesti lattia olisi sietämättömän kylmä. Siksi ajettelin, että voisin vetää laattojen päälle laminaattilattian (paitsi eteiseen ja keittiöön). Lisäksi pitäisi asentaa pari jo aikaisemmin poistettua patteria alakertaan pakkashuippuja varten. Kuulostaako järkevältä.

Lattialämmitystä voittanutta ei ole
Eli kylmältä tuntuu jalan alla lattia vaikka huonelämpö jopa nousisikin tuolla ilp:llä :-\

 

[repomies]

Vs: Ilmalämpöpumppu ja lattialämmitys

Jos nyt pistäisin pelkän ilmalämpöpumpun ja sulkisin lattialämmöt, niin ilmeisesti lattia olisi sietämättömän kylmä. Siksi ajettelin, että voisin vetää laattojen päälle laminaattilattian (paitsi eteiseen ja keittiöön). Lisäksi pitäisi asentaa pari jo aikaisemmin poistettua patteria alakertaan pakkashuippuja varten. Kuulostaako järkevältä.

Lattia ei ole välttämättä sietämättömän kylmä jos nostat reilusti sisälämpötilaa ILPillä ja ohjaat puhallusta lattialle. Käytännössä on toki hankalaa saada laatta mukavan lämpimäksi tuolla tapaa kaikkialta ja lämmön nosto maksaa sekin jotain.

Laminaatti on oman kokemukseni mukaan kylmä pinta sekin. Jos pitäisi saada lämmin lattia ilman lattialämmitystä niin mieluummin jotain muuta kuin laminaattia, tai sitten jotain erikoislaminaattia joka on tuohon tarkoitukseen suunniteltu.

Itselläni on siis laminaatti ja vesikierto suuressa osassa taloa. Huonelämpötilan puolesta en olisi tarvinnut vesikiertoa ILPin vaikutusalueella kauimmaisessakaan makuuhuoneessa, mutta kylmän laminaatin takia jätin käytännössä kaikkialle pienen vesikierron. Se maksoi hieman kulutuksena, mutta mukavuus maksaa..

Mukavin yhdistelmä syntyisi lattia-anturilla, jolla voisi asettaa lattialle minimilämpötilan. Se söisi tietysti sitten sähköä sekin.

Jos ILPin hankinta on jo varma juttu esimerkiksi jäähdytyssyistä, niin kokeile toki ensin. ILPin melu on yleisempi ongelma ihmisille kuin lattian pintalämpö.

 

[ILPmies]

Vs: Ilmalämpöpumppu ja lattialämmitys

Lattialämmitystä voittanutta ei ole
Eli kylmältä tuntuu jalan alla lattia vaikka huonelämpö jopa nousisikin tuolla ilp:llä :-\

Olen toista mieltä. Kun meille tuli IVT ruuvasin lattialämmityksen termostaatit 15 asteeseen teknisen häiriön varalta. Eli pumpun ja takan voimin ollaan menty koko talvi. Toki LTO:n jälkivastus on ollut päällä. Lämmintä on ollut, kun muistaa pitää väliovet raollaan. Tosin meillä on 1. krs ja koivuparketti...

 

[ekomies]

Vs: Ilmalämpöpumppu ja lattialämmitys

Mulla on kaksikerroksinen rivaripätkä, jossa maavarainen laatta. Laatan päällä on suora sähkö lattialämmitys ja sen päällä laattalattia. Jos nyt pistäisin pelkän ilmalämpöpumpun ja sulkisin lattialämmöt, niin ilmeisesti lattia olisi sietämättömän kylmä. Siksi ajettelin, että voisin vetää laattojen päälle laminaattilattian (paitsi eteiseen ja keittiöön). Lisäksi pitäisi asentaa pari jo aikaisemmin poistettua patteria alakertaan pakkashuippuja varten. Kuulostaako järkevältä.

Laminaatti on myös kylmä pinta jos sitä ei lämmitetä kuten repomies tuossa edellä jo kertoikin. Yksi vaihtoehto on laittaa mattoja noille kylmille lattiapinnoille.

 

[pihiDI]

Vs: Ilmalämpöpumppu ja lattialämmitys

Laminaatti on myös kylmä pinta jos sitä ei lämmitetä kuten repomies tuossa edellä jo kertoikin. Yksi vaihtoehto on laittaa mattoja noille kylmille lattiapinnoille.

Matot joka paikassa ei toimi niin hyvin, kun koira tulee kurakeleillä sottaamaan niitä. Saa olla sitten hakkaamassa niitä pihalla allergiankin takia. Olen käynyt kahdessa ILP-kämpässä ja molemmissa oli laminaatti. Ei mun mielestä ollu mitenkään kylmän tuntunen lattia. Laminaattiinhan tulee semmone solumuovi alle, eli eristää vielä vähän lisää. Käsittääkseni laminaatti kuitenkin eristää paljon paremmin kun klinkkerilaatta. Tosin appiukolla on lattialämpö ja sen päällä parketti ja laminaatti ja kämppä lämpiää silti.

Toki tommonen lattialämmitetty klinkkeri on monen mielestä luksuslattia, mutta itse en ole täysin ihastunut siihen. Vain kaikkein kylmimmillä ilmoilla se tuntuu oikeasti lämpimältä, vaikka huonelämmöt olis luokkaa 24 astetta. Lisäksi lämmitys on aika epätasasesti asennettu, eli on kylmempiä ja kuumepia kohtia. Kolmanneksi laatat on jo kohtuu kulahtaneet. Ja neljänneksi lämpötilat sahaa luokkaa 19-24 astetta ja sitä lämmitysnupikkaa saa olla säätämässä koko ajan ulkolämpötilojen mukaan. Termostaatti kun pitää lattian (ei ilman) lämpötilan vakiona. Vissiin sen vois kylläkin vaihtaa, mutta silti lattialämpö olis aika hidas seuraamaan ulkolämpötilojen vaihteluita.

 

[VesA]

Vs: Ilmalämpöpumppu ja lattialämmitys

Meillä on lautalattia useimmissa tiloissa paitsi kettiössä laminaatti. Kyllä se muovi on sikakylmä varpaassa vaikka muovin alla on kuinka puun/pahvintapaista. Eli oikeeta puuta tai korkkia pitää olla siinä mihin varvas koskee. Muuten pitää lattiaa lämmittää.

 

[Rakennusmetsuri]

Vs: Ilmalämpöpumppu ja lattialämmitys

Meillä on lattiat laminaattia ja kiveä, eli hemmetin kylmiä jalalle ilman lisälämpöä.
Ei tulisi mieleenkään sulkea lattialämmitystä kokonaan, se onkin säädetty lattia-antureiden ohjaamana siten, että lattian lämpötila on tasaisesti +21...+22 C, joka on jo ihan ok lämpötila varpaiden mielestä.
Lopun lämmitystarpeen hoitaa sitten ilppi ja takka.
Takka lämpeää aina kun pakkaslukemat ovat kaksinumeroisia.

 

[ekomies]

Vs: Ilmalämpöpumppu ja lattialämmitys

Näistä lattialämmitysasioista voisi keskustella pitkät tovit, osa porukkaa pitää varmaan villasukkia jalassa kun lattia ei tunnu kylmältä talvella ilman lämmitystä. No se onkin tavallaan halvin "lattialämmitysmuoto".
Tietysti ääreisverenkierto jaloissa myös vaikuttaa aistimuksiin, itse esim. nukun aina sukat jalassa kesät talvet, olkoot lämpötila mikä tahansa.

 

[repomies]

Vs: Ilmalämpöpumppu ja lattialämmitys

Minun mielestäni näistä asioista on syytäkin keskustella. Minullakin on tuolla reinot mutta en tykkää pitää, en nimittäin pidä sähköshokkihoidosta. Jos noita saisi antistaattisina, pitäisin töissä, ihan vaan ulkoisen habituksen vahvistamiseksi ja pukumiehille vittuillakseni. Joo, ne saa parempaa palkkaa, oikein arvasitte.

Mutta lattioihin haluaisin oman termostaatin ja sitten parketin päälle. Termostaatilla lattiat pidettäisiin siedettävässä minimilämpötilassa kesät talvet, huone-anturi estäisi liikalämmityksen. ILPin jos pistäisi päälle niin lattiat valahtaisi talvella tuohon mukavuusminimiin ilman mitään säätämistä. Keväästä syksyyn pärjää tuolla VILPillä joka on kyllä lämmityslaitteena ILPpiä äärettömästi mukavampi. Miksikö? Ei puhdistustarvetta. Lämpimät lattiat. Lämpö yltää joka nurkkaan, varastoonkin. Ei melua. Sulatuksia ei huomaa. No tämä VILP-juttu ei sinänsä kysyjää auta, mutta tuosta listasta on hyvä poimia asioita mietintämyssyyn kun ILPpiä miettii.

ILPillä säästämisessä on hintansa, enkä tarkoita pelkästään hankintahintaa.

 

[vayne]

Vs: Ilmalämpöpumppu ja lattialämmitys

Joo täysin ihmisien tuntemuksista riippuva tämä lattialämmityksen tarve.

Itsellä on alakerrassa kivilattiaa 70% ja parkettia loput. Lattialämmitys ei ole ollut päällä sitten 2007 alkuvuoden (paitsi hellasärö vaati khh lattiaan mukavuuslämmön eli asteen yli huonelämmön....). Käytän sukkia jalassa ja ei ole tarvetta työntää lattiaan yhtään lämpöä.
Toisille ihmisille tämä olisi mahdoton paikka asua, joten makukysymys. Lattian pintalämpö seuraa lähelle huoneen lämpöä, noin asteen perässä ja toki parketti tuntuu lämpimämmältä.

Yläkerrassa on puulattia laminaatilla ja siellä ei muuta olekkaan kuin ilppi.

LTO:ssa en käytä esilämmitystä, tuli venttiilistä sitten pakkasta tai plussaa, ei ole ilmennyt haittaa siitäkään vedon muodossa. Ilpit joutuu toki koville pakkasilla, joten niistä ajetaan kaikki mehut ulos

Tulipa käytyä kylässä eräällä tuttavalla ja siellä lattialämpö oli todella korkealla pakkasilla (lämmitys pelkästään sillä). Tuli oikein tuskan hiki tuntemuksia jalkojen kautta ja piti istuskella sohvan ääressä jalat irti lattiasta, kun toisille paikka olisi ollut paratiisi

Makukysymyksiä siis nämä.

 

[ILPmies]

Vs: Ilmalämpöpumppu ja lattialämmitys

Jokaisen täytyy päättää se oma tyyli. Oli se sitten mukavuus tai sähkön säästö. Pelkkä ILP esim. takan kanssa tuettuna talvella on aina kompromissi. Minä haen maksimaalista säästöä sähkönkulutukseen, joku toinen hakee pelkästään mukavuutta maksoi mitä maksoi. Näistä maku- ja laatuasioista ei sinänsä kannata vääntää, kukin päättää oman tavoitteensa.

 

[Rakennusmetsuri]

Vs: Ilmalämpöpumppu ja lattialämmitys

lattian lämpötila on tasaisesti +21...+22 C, joka on jo ihan ok lämpötila varpaiden mielestä.
Lopun lämmitystarpeen hoitaa sitten ilppi ja takka.

Tuohon voisi antaa sen verran lisäinfoa mahdollisista säästöistä, että
talven 2008-2009 aikana ei ollut ilppiä talossa, eikä takkaa käytetty.
Erityisen hyisen talven 2009-2010 oli jo ilppi talossa, takkaa ei juuri käytetty.

Huolimatta edellistä selvästi kylmemmästä talvesta kokonaissähkönkulutus jopa väheni 2009-2010 noin 4...5% kun lattialämmöt oli tiputettu 21...22 asteeseen ja ilppi otettu käyttöön. Mikäli talvi olisi ollut lämpötiloiltaan edellistalven kaltainen, veikkaan, että sähkönkulutuksen pieneneminen olisi ollut selvästi tuntuvampaa.
Edellistalvena (ennen ilppiä) lattialämmitystä ohjasi huonetermarit ja lattiat olivat useimmiten 27...28 asteiset, jotta lämpö riitti pitämään huoneet asuttavan lämpöisinä.
Tämä alkutalvi on päästy aavistuksen pienemmällä kulutuksella kuin edellinen, nyt on tosin takka ollut aktiivisemmin käytössä.

Summasummarum :
Vaikka sähkökaapelilattioissa pitäisi tasaisesti mukavuuslämpöä päällä, ei ilpin säästöpotentiaali romahda olemattomaksi. Rakennuksen ilmatilavuudessa riittää ilpille reilusti lämmitettävää vaikka lattiarakenne olisikin 21 asteinen 18 asteisen sijaan. (Tuonne 18 asteeseen maanvaraisen lattian lämpötila näkyy tippuvan kun otan wc:stä lattialämmön pois.)
Lattialämmityksen tuhlaavuuteen vaikuttaa luonnollisesti merkittävällä tavalla lattialaatan alapuoliset eristeet sekä sokkelin ja lattialaatan välisen liittymäkohdan eristyksen toteutus.

 

[Maalainen]

Vs: Ilmalämpöpumppu ja lattialämmitys

(Tuonne 18 asteeseen maanvaraisen lattian lämpötila näkyy tippuvan kun otan wc:stä lattialämmön pois.)

Koko tuo 18astetta on peräisin ilmasta, eli ilp talossa ilp lämmittää ilman lisäksi lattian. Lattialämmitystalossa ilp lämmittää vain osan ilmasta, lattia lämpenee kokonaan sähköllä kuin myös osa ilmasta.

 

[rannalla]

Vs: Ilmalämpöpumppu ja lattialämmitys

Ottamatta minkään vertaa kantaa siihen mikä on kenellekin järkevin taikka paras taikka tavoitelluin tms. tapa toimia, niin heitän ilmaan seuraavan kommentin: Ei se ILP ehkä sitä laattalattiaa suoranaisesti lämmitä muuten kuin korkeintaan vähän ja aivan pinnasta, mutta kyllä se laatan jäähtymistä hidastaa!

 

[Maalainen]

Vs: Ilmalämpöpumppu ja lattialämmitys

Ei se ILP ehkä sitä laattalattiaa suoranaisesti lämmitä muuten kuin korkeintaan vähän ja aivan pinnasta, mutta kyllä se laatan jäähtymistä hidastaa!

Näin juuri. Näillä IR-mittareilla näkee vain sen pinnan lämpötilan.
Jos lattialämmitys on päällä _vähänkään_ niin silloin se koko lattiavalu on lämmin ja se on lämmitetty suoralla sähköllä eikä ilp:llä. Vaikka lattiaa lämmitetään kuinka vähän niin osa siit lämpöenergiasta nousee huoneilmaan ja syö ilp:n säästöpotentiaalia.

 

[ekis]

Vs: Ilmalämpöpumppu ja lattialämmitys

Kaikki eristeiden sisäpuollella olevat rakenteet lämpee ILP:lla.
Riippuu lattian eristystasosta kuinka lämmin se on, jos ei eristettä lainkaan menee lattiasta huommattavasti energiaa läpi eli on kylmä.
Jos hyvin eristetty niin lattian läpi ei mene paljoa energiaa, joten se voi olla lähes huoneenlämpöinen.