Ilmalämpöpumppujen kannattavuus

[pera]

Täällä näyttää olevan kaiken laisia laskureita, mutta en tiedä on tälläistä jonka olen tehnyt itselleni.
Idea on siis laskea millä pumpulla saan eniten säästettyä rahaa arvioituun ilpon ikään. Otan samalla huomioon
ilpon hinnasta saatavan koron (eli jos laitat saman rahan pankkiin saat siitä korkoa). Taulukosta myös näkyy
milloin ilpo on maksanut itsensä takaisin. En ole ottanut huomioon kotitalousvähennystä, koska se kuitenkin olisi suurinpiirtein
kaikissa ilpoissa sama.

En hirveesti tiedä merkkejä ja niiden cop arvoja sekä hintoja joten listani jäi aika vajaaksi. Myös cop arvo on maksimi kun
tarkoitus oli käyttää keskiarvoista cop arvoa (talven keskiarvo lämpö on noin -3.8c), mutten tätä tiennyt tai miten se lasketaan.

Sen kyllä sain tuosta taulukosta tietoon, että ivt ei kannata ostaa. Saa sanoa ivt:n rahapumpulle bye bye. Alle viidessä vuodessa ei
voi saada omia rahoja takaisin.

 

[Maalainen]

Vs: Ilmalämpöpumppujen kannattavuus

Mun mielestä on aika vaikea saada kallista merkkilaitetta maksettua takaisin viidessä vuodessa. Vaatinee nykyisillä energian hinnoilla suoran sähkölämmityksen ja 100% onnistuneen pumpun sijoittamisen.
Halvempi laite taas voisi itsensä maksaa takaisin jos vain kestäisi :
Monikohan autoonsa ilmastoinnin ostanut laskee sen takaisin maksuaikaa

 

[pera]

Vs: Ilmalämpöpumppujen kannattavuus

Eiköhän autoala ole ihan eri juttu kuin ilpot. Ilpoa myydään säästö syillä ja copeilla. Siihenhän se suosiokin perustuu. Jos puhutaan kestävyydestä niin sitä on vielä vaikeampi ennustaa. Pienimmällä copilla varustettu ilpo voi kestää kauemmin kuin suurimmalla copilla. Ajattelin tehdä tuohon exceliin painoarvotusta. Eli käyttäjä voisi arvioida että joku pumppu kestää lyhyempään kuin toinen. No se jäi laittamatta, mutta sitä voi omassa päässä testata muuttamalla tuota vuosi määrää.

Toyotat ovat auto puolella ylivoimaisesti varmimpia ja pitkäkestoisimpia autoja vaikkei niiden taloudellisuus ole ollut aina ihan sitä kärkiluokka. Mersu omistajat ovat taas oma luokkansa. Leveä hame kanssa, jostka myös ravipaikalta löytyy sekä autoilijat jotka kuvittelevat hinnalla saavan aina laatu. Toki mersussa on hyvä laatu, muttei kaikista paras mitä markkinoilta löytyy.

 

[Deleted member 1344]

Vs: Ilmalämpöpumppujen kannattavuus

Eikös nyt ole aika väärin olettaa että vuositason COP on esimerkiksi 5.25 ? Tuo on COP +7 asteessa, jolloin ei edes vielä juurikaan tarvita lämmitystä. Luulisin, että suurin osa säästöstä tulee pikkupakkasella, jolloin COP on jo huomattavasti huonompi.

Mä kävin tässä juuri läpi vanhoja kuitteja ja etsin öljy- ja sähkölaskut. Noita aikani pyöriteltyäni tulin siihen lopputulokseen että vuositasolla säästän kolmanneksen öljylaskusta (reilut 2100 litraa vuodessa -> vajaat 1400 litraa vuodessa) ja vastapainoksi sähkönkulutus on kasvanut noin 4000 kWh vuodessa. Näistä päästään siihen että vuositason COP on luokkaa kaksi, ja tähän nämä pumput oikeasti pystyvät. Vaikka onhan niissäkin varmaan kehitystä tapahtunut, mun nuorempi pumppu on nyt kolme- ja vanhempi neljävuotias.

 

[pera]

Vs: Ilmalämpöpumppujen kannattavuus

Olet oikeassa, mut mulla ongelmana oli just se että en oikein tiennyt sitä 'keskiarvo' coppia eri pumpuille

 

[VesA]

Vs: Ilmalämpöpumppujen kannattavuus

Olet oikeassa, mut mulla ongelmana oli just se että en oikein tiennyt sitä 'keskiarvo' coppia eri pumpuille

Niin.. jos haluaa laskea mahdollisimman oikein tehtävä on hankala:

pitää tietää

- rakennuksen energiantarpeen todellinen käyttäytyminen ( vain teltan energiantarve seuraa suoraan ulkolämpötilaa )
- edellisen pohjalta määritellään ajat ja säät joissa tarvitaan muutakin lämmitystä kuin ILPpiä.
- osatehoCOPit pitäisi saada jostain

Näinpä sitten saadaan malli, jossa pumppu käy eri tehoilla ja COPeilla ja joillakin säillä sitten vielä tulee lisälämmitystä jostain

Minulla on kaksi samanlaista pumppua. Olen mittaillut vähemmällä pääsevän yläkerran pumpun vuosiCOPin jonnekin 2.4 tienoille jonain vähän pahempana talvena. Veikkaan että sen toisen, ihan samanlaisen pumpun COP alakerrassa on mitattavasti huonompi.

Lisäksi suoraan ulkoilmaan vertaavien laskelmien mukaan alakerran pumpulla ei pitäisi olla mitään mahdollsuuksia pitää kämppää lämpöisenä. Käytännössä talossa on kuitenkin niin paljon kiveä, että talo ei ehdi jäähtyä ennenkuin pumpun teho taas riittää. Pumppuparka vaan vetää monta kuukautta aikalailla täysillä koko ajan, koska lämpöisemmillä säillä se sitten joutuu lämmittämään edellisen pakkasen jäähdyttämiä kiviseiniä, vaikka sään mukaan voisi käydä pienemmilläkin tehoilla.

 

[pera]

Vs: Ilmalämpöpumppujen kannattavuus

Olet oikeassa, mut mulla ongelmana oli just se että en oikein tiennyt sitä 'keskiarvo' coppia eri pumpuille

Niin.. jos haluaa laskea mahdollisimman oikein tehtävä on hankala:

pitää tietää

- rakennuksen energiantarpeen todellinen käyttäytyminen ( vain teltan energiantarve seuraa suoraan ulkolämpötilaa )
- edellisen pohjalta määritellään ajat ja säät joissa tarvitaan muutakin lämmitystä kuin ILPpiä.
- osatehoCOPit pitäisi saada jostain

Näinpä sitten saadaan malli, jossa pumppu käy eri tehoilla ja COPeilla ja joillakin säillä sitten vielä tulee lisälämmitystä jostain

Minulla on kaksi samanlaista pumppua. Olen mittaillut vähemmällä pääsevän yläkerran pumpun vuosiCOPin jonnekin 2.4 tienoille jonain vähän pahempana talvena. Veikkaan että sen toisen, ihan samanlaisen pumpun COP alakerrassa on mitattavasti huonompi.

Lisäksi suoraan ulkoilmaan vertaavien laskelmien mukaan alakerran pumpulla ei pitäisi olla mitään mahdollsuuksia pitää kämppää lämpöisenä. Käytännössä talossa on kuitenkin niin paljon kiveä, että talo ei ehdi jäähtyä ennenkuin pumpun teho taas riittää. Pumppuparka vaan vetää monta kuukautta aikalailla täysillä koko ajan, koska lämpöisemmillä säillä se sitten joutuu lämmittämään edellisen pakkasen jäähdyttämiä kiviseiniä, vaikka sään mukaan voisi käydä pienemmilläkin tehoilla.

Olen tässä vuoden päivät kirjannut ylös energialukemia eli oman sähkökulutuksen tiedän aika tarkasti, mutta ilpon kulutukseen en voi ottaa kantaa. Arviolla siis pitää mennä ja se on siis suuntaa antava, mutta lähden keskiarvo lämpötilasta eli -3,6 asteesta. Mulla on 149 neliöinen tilhiverhoiltu talo, jossa paljon ikkunoita. Keskitalvella kulutus nousee 80 Kw/h päivä kulutukseen, mutta esim. tällähetkellä aurinkopaistaa ikkunoista eikä hirveenä taloa enään tarvitse lämmittää elokuun loppuun asti. Kyllähän se tuntuu, että aamuisin (19,5 astetta) on vähän viileempää mutta iltaa mennessä talo lämpenee (22,5 astetta)Vaikka hankkisin ilmalämpöpumpun en siltikään tingi sellaisista mukavuuksista kuin lattialämmitys (vain osittain). Meillä ongelmana on lämmittää/jäähdyttää molemmat kerrokset joten voi olla että joutuu hankkimaan kaksi pumppua.

 

[SON]

Vs: Ilmalämpöpumppujen kannattavuus

Aika harvinaista on tällä foorumilla että näinkin tarkoin jotkut selvittää lämpöpumpun kannattavuutta. Kyllä nyrkkisääntö on se että oikein toimivan ja monen merkisen ILP:n vuotuinen COP on melko tasan 2. Kyllä pienoisia ylityksiäkin voi olla mutta ikävä kyllä monen ILP:n omistajan kohdalla pyöritään selvästi alle 2:n.

Peran taulukosta puuttuivat todennäköiset korjauskustannukset laitteen elinaikana. On myös erittäin todennäköistä ILP:n teho laskee vuosien saatossa vaikka se näennäisesti toimisikin ja tämänkin toteaminen pitäisi toteuttaa muutaman kerran ILP:n elinaikana ja senkin toteaminen maksaa huoltokustannuksen muodossa.

Nämä tekijät huomioiden IP:n takaisinmaksuaika pitenee ja asettuu hyvin lähelle ILP:n teknistaloudellista käyttöikää, puhutaan siis 4...7 vuodesta merkistä ja hankintahinnasta riippuen. On myös otettava huomioon että tänä 4...7 vuoden aikan tapahtuu teknistä kehitystä uusien tuotteiden osalla ja toisaalla hintakehitys on ollut laskeva ja saattaa laskea edelleen kun markkinat "täyttyvät" ja kilpailu kiristyy ja vielä korostaen, ILP alkaa tuottaamaan todellista taloudellista hyötyä vasta silloin kun se on elinkaarensa loppupäässä ja todennäköisten korjaustarpeiden kasvaessa. Nämä tekijät huomioiden teknistaloudellisessa mielessä ILP on tai tulee olemaan kertakäyttötuote ja hankintahinta sovittaa sen mukaan.

Toki lämpöpumppufirmat korjaavat niitä jos sitä joku haluaa, mutta niinkuin on edellä todettu, onko se järkevää, onkin toinen juttu. On todennäköisempää että alkaa uusi kierros ennenkuin vanha ILP on tienannut itsensä.

 

[jarip]

Vs: Ilmalämpöpumppujen kannattavuus

Jos et halua tinkiä "mukavuudesta" ja aiot pitää lattioita lämpiminä, niin neuvoisin että et hommaisi koko pumppua, jos et tarvitse sitä jäähdytystä varten. Vaikka pudottaisit lattian lämmityksiä esim pumpun välittömällä vaikutusalueella, luultavasti saisit alle 2000 kWh säästön vuositasolla ja pumppu ei maksa itseään koskaan takaisin.

Jos pumppu pitää kuitenkin hankkia (jäähdytys/osittainen lämmitys) valitse halvimmasta päästä oleva laite. Pumppu olisi hyvä olla pienitehoinen ja sen alin nimellisteho (lämmitys) reilusti alle 1 kW, niin se on lämmityskäytössä joskus COP-käyrällä. Liian isotehoiset (esim nuo VABH-mallit) tarvitsevat lämmityskuormaa 1,3 - 1,5 kW (vuorokaudessa min 31 - 36 kWh), joten niillä et pääse juuri koskaan tehoalueelle, jos tyypilliset sähkönkulutukset ovat vain 80 kWh/pv keskitalvella. Keväällä ja syksyllä nämä ovat koko ajan nimellistehon alapuolella, etkä pääse hyödyntämään korkeahkoa COP:a ollenkaan.

Nuo kovat COP-lukemat +7 asteessa ovat mielestäni markkinointikikkoja. Saattaahan niillä olla yhteyttä koko ulkolämpötila-alueelle, mutta yleensä kannattaa lähteä siitä, että COP on keskimäärin 2. Siis jos laitetta käyttää oikein ja se saa tehdä töitä suurimman osan lämmityskaudesta.

 

[jarip]

Vs: Ilmalämpöpumppujen kannattavuus

Aika harvinaista on tällä foorumilla että näinkin tarkoin jotkut selvittää lämpöpumpun kannattavuutta. Kyllä nyrkkisääntö on se että oikein toimivan ja monen merkisen ILP:n vuotuinen COP on melko tasan 2. Kyllä pienoisia ylityksiäkin voi olla mutta ikävä kyllä monen ILP:n omistajan kohdalla pyöritään selvästi alle 2:n.

Peran taulukosta puuttuivat todennäköiset korjauskustannukset laitteen elinaikana. On myös erittäin todennäköistä ILP:n teho laskee vuosien saatossa vaikka se näennäisesti toimisikin ja tämänkin toteaminen pitäisi toteuttaa muutaman kerran ILP:n elinaikana ja senkin toteaminen maksaa huoltokustannuksen muodossa.

Nämä tekijät huomioiden IP:n takaisinmaksuaika pitenee ja asettuu hyvin lähelle ILP:n teknistaloudellista käyttöikää, puhutaan siis 4...7 vuodesta merkistä ja hankintahinnasta riippuen. On myös otettava huomioon että tänä 4...7 vuoden aikan tapahtuu teknistä kehitystä uusien tuotteiden osalla ja toisaalla hintakehitys on ollut laskeva ja saattaa laskea edelleen kun markkinat "täyttyvät" ja kilpailu kiristyy ja vielä korostaen, ILP alkaa tuottaamaan todellista taloudellista hyötyä vasta silloin kun se on elinkaarensa loppupäässä ja todennäköisten korjaustarpeiden kasvaessa. Nämä tekijät huomioiden teknistaloudellisessa mielessä ILP on tai tulee olemaan kertakäyttötuote ja hankintahinta sovittaa sen mukaan.

Toki lämpöpumppufirmat korjaavat niitä jos sitä joku haluaa, mutta niinkuin on edellä todettu, onko se järkevää, onkin toinen juttu. On todennäköisempää että alkaa uusi kierros ennenkuin vanha ILP on tienannut itsensä.

Tuota kannattavuutta on varmaan pohdiskeltu aika usein aiemminkin täällä. Halvalla pumpulla pääsee aika nopeastikin säästön puolelle ja kalliimpia kannattaa hankkia silloin, kun sille on kunnolla kuormaa. Tosi kalliita ei kannata ehkä hankkia koskaan?

Hyvin mitoitettu ja asennuspaikka harkittuna kunnolla, pumppu lähtee tuottamaan muutamassa vuodessa. Tuskin siinä kannattaa jäädä odottelemaan laitteiden kehitystä tai hinnan alentumista. Ei noissa asioissa ole kovin olennaista tapahtunut niinä vajaana kolmena vuotena, joissa olen asiaa seurannut ja pumppua itse käytellyt.

En yhdy tuohon ajatukseen, että pumppujen taloudellinen hyöty alkaisi vasta elinkaaren loppupuolella. Energian hinta on koko ajan noususuunnassa ja tulevaisuudessa sen osuus on määräävämpi kuin mahdolliset huoltokustannukset. Lähtisin siitä, että keskimäärin pumppu kestää ilman merkittäviä huoltokustannuksia ainakin 10 vuotta, josta reilusti yli puolet on ollut tuoton puolella. Se seuraava kehittyneempi pumppu voidaan sitten hankkia säästetyillä euroilla ja säästö alkaa heti. Luultavampaa on, että suurin vahinko tuleekin siitä, että perhe ei enää asukaan talossa, johon pumppu asennettiin ja säästö tuleekin ostajaperheelle.

Itse laskeskelin kerran, että laitteen ja asennuksen hinta sijoitettuna pörssiin, tuottaisi keskimäärin paremmin kuin pumppu. Jos pörssisijoituksen vuosituotto olisi edes OMX keskivaiheella, se ylittäisi pumpun tuottaman hyödyn. Tässä pitää huomioida se, että molemmat "sijoitukset" olisivat pitkäaikaisia, eikä ihan tyhmiä kauppoja tehtäisi. Pörssin plussana voisi ajatella myös mahdollisen pikavoiton mahdollisuus ja pääomia voi kotiuttaa tarvittaessa. Pumpun pääomia ei kovin helpolla käyttöön saa.

 

[VesA]

Vs: Ilmalämpöpumppujen kannattavuus

Jos pumppu pitää kuitenkin hankkia (jäähdytys/osittainen lämmitys) valitse halvimmasta päästä oleva laite. Pumppu olisi hyvä olla pienitehoinen ja sen alin nimellisteho (lämmitys) reilusti alle 1 kW, niin se on lämmityskäytössä joskus COP-käyrällä. Liian isotehoiset (esim nuo VABH-mallit) tarvitsevat lämmityskuormaa 1,3 - 1,5 kW (vuorokaudessa min 31 - 36 kWh), joten niillä et pääse juuri koskaan tehoalueelle, jos tyypilliset sähkönkulutukset ovat vain 80 kWh/pv keskitalvella. Keväällä ja syksyllä nämä ovat koko ajan nimellistehon alapuolella, etkä pääse hyödyntämään korkeahkoa COP:a ollenkaan.

Nuo kovat COP-lukemat +7 asteessa ovat mielestäni markkinointikikkoja. Saattaahan niillä olla yhteyttä koko ulkolämpötila-alueelle, mutta yleensä kannattaa lähteä siitä, että COP on keskimäärin 2. Siis jos laitetta käyttää oikein ja se saa tehdä töitä suurimman osan lämmityskaudesta.

Pumpun esiteteholla ja sen ominaisuuksilla ei ole valitettavasti mitään suoraa suhdetta, koska monet valmistajat oikeasti tekevät vain yhtä pumppua, josta sitten kompuran ylintä kierroslukua rajoittamalla tehdään 'eritehoisia' malleja. Eli pienitehoisemmassa on vain kapeampi tehoalue, mutta valitettavasti käytös tehoalueen alapäässä on keikentehoisilla versioilla samanlainen.

Tätä harrastaa ainakin Mitsubishi ( Fd25/35), Sanyo 9x/12x ja Toshiba RAS 10/13/(17).

Sitten on kokonaan eri juttu, miten pumppu käyttäytyy pienillä tehoilla. Todistettavasti monet sanyosukuiset ja Toshiba RAS1x osaavat käydä hyvällä COPilla pienillä tehoilla ja jopa kätkokäynnillä, Mitsun FD-sarja ja jotkut Ultimaten pumput taas eivät ole siinä yhtä eteviä. Monesta muusta merkistä ei ole kunnollista tietoa.