Ilmalämpöpumpulla saavutettava vuotuinen säästö
- Viestiketjun aloittaja SON
- Aloituspäivämäärä
Rannikolla se vaikuttaa varmasti joskus jopa yhtä paljon kuin kymmenen asteen lämpötilan putoaminen.
Vs: Ilmalämpöpumpulla saavutettava vuotuinen säästö
En ole sokea vaan ekisillä ei taida olla "peliväline haluussa". /c020 Jos kuvajalla tarkoitetaan tuon vastauksen 36 kuvajaa, tarkoittaa se sitä että noin -16 asteen kohdalla Ilp tuottaa talon tarvitseman tehon, ja siitä kun lähdetään oikealle lämpimänpään suuntaan Ekisin Ilp alkaa tuottamaan enemmän mitä talo kuluttaa ja tämä tarkoittaa sitä että ekis lämmittää tupaa (jos tuo punanen käyrä pitää todella paikkansa) aivan liikaa ja tuvassa taitaa ainakin kesemällä olla tukalan kuuma. Jos ILp toimisi oikein, sen käyrä seuraisi suurinpiirtein sitä sinistä käyrää sanotaan +12 asteesta aina siihen - 16 asti ja siitä kääntyä vasemmalle laskuun.
/a045b
ekis sanoi:
En ole sokea vaan ekisillä ei taida olla "peliväline haluussa". /c020 Jos kuvajalla tarkoitetaan tuon vastauksen 36 kuvajaa, tarkoittaa se sitä että noin -16 asteen kohdalla Ilp tuottaa talon tarvitseman tehon, ja siitä kun lähdetään oikealle lämpimänpään suuntaan Ekisin Ilp alkaa tuottamaan enemmän mitä talo kuluttaa ja tämä tarkoittaa sitä että ekis lämmittää tupaa (jos tuo punanen käyrä pitää todella paikkansa) aivan liikaa ja tuvassa taitaa ainakin kesemällä olla tukalan kuuma. Jos ILp toimisi oikein, sen käyrä seuraisi suurinpiirtein sitä sinistä käyrää sanotaan +12 asteesta aina siihen - 16 asti ja siitä kääntyä vasemmalle laskuun.
/a045b
Vs: Ilmalämpöpumpulla saavutettava vuotuinen säästö
En nyt oikeen ymmärrä mitä haet takaa? Pyysit ILP:n antotehoa ja se ei kelvannut :-\
Tottakai ILP alkaa seuraamaan tuota sinistä käyrää muuten talo ylilämpenee. /a045b
Vai tarkoitatko tälläistä käyrää?
Tämän käyrän informaatio selviää kyllä tuosta aikaisemmastakin käyrästä.
SON sanoi:
En nyt oikeen ymmärrä mitä haet takaa? Pyysit ILP:n antotehoa ja se ei kelvannut :-\
Tottakai ILP alkaa seuraamaan tuota sinistä käyrää muuten talo ylilämpenee. /a045b
Vai tarkoitatko tälläistä käyrää?
Tämän käyrän informaatio selviää kyllä tuosta aikaisemmastakin käyrästä.
Liitetiedostot
Vs: Ilmalämpöpumpulla saavutettava vuotuinen säästö
Nuo lämmöntarpeet on helpompi vetää käyrälle, jos lämmitysmenetelmänä on vain yksi komponentti, vaikkapa sähkö. Kun tulee muita elementtejä, niiden tutkiminen talotasolla on sitten hankalampaa. Jos talossa on vaikka kaukolämpö, sen käyrä ei välttämättä mene tasaisesti, jos asunnossa on vaikka sähköllä toimiva ilmanvaihdon esilämmitys. Sama tietysti koskee takkaa, jonka antama lämpömäärä on vähintään vaihteleva. Sekalämmittäjällä menee jo aika vaikeaksi, vaikka jonkinlaisen käyrän siitäkin saa jos jaksaa mittailla ja puuhailla.
ILP on siitä hankala lämmitin, että vaikka tehoja sinänsä riittäisi, usein joutuu lisälämmittämään hankalia nurkkia. Itselläni näyttää menevän niin, että ILP yksinään pystyy pitämään lämmöt -10 C. Sen jälkeen alkaa tulemaan ongelmia makuuhuoneissa, vaikka tupakeittiössä olisi vielä normilämmöt. Takan avulla (5 - 7 kg/vrk) päästään helposti -15 C tietämille, kylmemmäksikin jos pakkanen ei kestä päiväkausia tai ole kovahko vinkka. -20 menee vielä pelkillä makuuhuoneiden patterilämmityksillä (pienellä) ja sitten kylmemmällä kaikki patterit on päällä. Tosi pakkasilla 25 - 30 saattaa sitten mennä tuplasatsi puutakin. Elikä asia menee näin:
+12 -> -10 ILP
-11 -> -15 (-20) ILP + takka
-16 -> -20 ILP + takka + pattereita makkareissa (tarpeen mukaan)
-21 -> > ILP + takka + patterilämmitys
Itse polttelen takkaa kuitenkin jo -5 paikkeilla, lähinnä pienempää höpöpuuta hupipolttelun merkeissä ja mukavuuden vuoksi. Samalla Pana ainakin näyttää silloin käyvän varsin pienellä osateholla ja sulatusjaksot venyvät mukavan pitkiksi. Saattaa puhkuilla pienellä melulla tuntitolkulla ilman sulatuksia/katkoja. Oppinut tässä foorumia seuratessa ja mittaillessa kaikenlaista ;-)
Nuo lämmöntarpeet on helpompi vetää käyrälle, jos lämmitysmenetelmänä on vain yksi komponentti, vaikkapa sähkö. Kun tulee muita elementtejä, niiden tutkiminen talotasolla on sitten hankalampaa. Jos talossa on vaikka kaukolämpö, sen käyrä ei välttämättä mene tasaisesti, jos asunnossa on vaikka sähköllä toimiva ilmanvaihdon esilämmitys. Sama tietysti koskee takkaa, jonka antama lämpömäärä on vähintään vaihteleva. Sekalämmittäjällä menee jo aika vaikeaksi, vaikka jonkinlaisen käyrän siitäkin saa jos jaksaa mittailla ja puuhailla.
ILP on siitä hankala lämmitin, että vaikka tehoja sinänsä riittäisi, usein joutuu lisälämmittämään hankalia nurkkia. Itselläni näyttää menevän niin, että ILP yksinään pystyy pitämään lämmöt -10 C. Sen jälkeen alkaa tulemaan ongelmia makuuhuoneissa, vaikka tupakeittiössä olisi vielä normilämmöt. Takan avulla (5 - 7 kg/vrk) päästään helposti -15 C tietämille, kylmemmäksikin jos pakkanen ei kestä päiväkausia tai ole kovahko vinkka. -20 menee vielä pelkillä makuuhuoneiden patterilämmityksillä (pienellä) ja sitten kylmemmällä kaikki patterit on päällä. Tosi pakkasilla 25 - 30 saattaa sitten mennä tuplasatsi puutakin. Elikä asia menee näin:
+12 -> -10 ILP
-11 -> -15 (-20) ILP + takka
-16 -> -20 ILP + takka + pattereita makkareissa (tarpeen mukaan)
-21 -> > ILP + takka + patterilämmitys
Itse polttelen takkaa kuitenkin jo -5 paikkeilla, lähinnä pienempää höpöpuuta hupipolttelun merkeissä ja mukavuuden vuoksi. Samalla Pana ainakin näyttää silloin käyvän varsin pienellä osateholla ja sulatusjaksot venyvät mukavan pitkiksi. Saattaa puhkuilla pienellä melulla tuntitolkulla ilman sulatuksia/katkoja. Oppinut tässä foorumia seuratessa ja mittaillessa kaikenlaista ;-)
Vs: Ilmalämpöpumpulla saavutettava vuotuinen säästö
Ajattelin vilpittömästi että ekis`llä olisi suoraan tulostaa oman Ilp:sä todellinen tehokäyrä ja talonsa tehokäyrä kun hän on laskenut näitä COP kaikkein ahkerimmin tällä foorumilla. No tulos oli laiha mutta toivottavasti kiinnostunelle lukijoille selvisi se että Ilp toimiakseen oikein on tuotettava tasaisesti se lämpöteho mitä rakennus tarvitsee ja kun sen teho ei enää riitä, apuun on otettava muu lämmitys ja niiden yhdessä on tuotettava tasaisesti rakennuksen tarvitsema lämmitysteho. Muutoin syntyy rakennukseen ylilämmitystä tai asumisviihtyvyys eli sisälämpötila alkaa laskea. Se missä kohtaa ja miten tapahtuu tämä lisälämmönotto on aika tärkeä. Takkalämmitys on tässä ehkä se huonoin vaihtoehto koska sen lämmöntuotto voi olla hyvinkin epävakaa. Myös sähkö- ja öljylämmityksellä voi saada aikaan suurtakin epävakautta mutta toisaalta myös oikein toteutettuna voi päästä hyviin tuloksiin. Riippuu sekä käyttäjästä että laitteista.
Jotta tämä kombinaatio toimisi energiataloudellisesti, sen selvittäminen vaatii ylleensä jonkinasteista seurantasysteemiä ja tietenkin omaa viitseliäisyyttä.
Tuossa jarip aika kansantajuisesti selitti miten käytännössä joudutaan toimimaan ja olen käsittänyt että siihen omaan hyvään lopputulokoseen hän on päässyt Ilp alkuajan aktiivisella seurannalla ja nyt vain "pistokokein katsotaan että missä mennään".
Ulkolämpötilan nouseva reuna ja laskeva reuna
Tämä saattaa olla monelle vieras ilmaisu mutta sillä tarkoitetaan sitä että ulkolämpötilan (nopeasti) kylmetessä rakennus ei ota samaa tehoa vaan vähemmän esim -10 asteessa kuin ulkolämpötilan (nopeasti) noustessa -10 asteessa . Tähän vaikuttaa rakennukseen rakenteisiin varautunut lämpö tai kylmä. Tämän johdosta yksittäiset teho ja COP mittaukset voivat antaa hyvinkin erilaisen tuloksen em seikasta johtuen ja näinollen tälläisiin hetkellistuloksiin pitää suhtautua varauksin. Toisinsanoen vain pikäaikaisemmalla seurannalla saa luottettavimmat tulokset ja vuosi, olkoon se kalenterivuosi tai sitten kk/ 12 kk roll jota itse käytän, antaa varsin luotettavan tuloksen.
/a045b
Ajattelin vilpittömästi että ekis`llä olisi suoraan tulostaa oman Ilp:sä todellinen tehokäyrä ja talonsa tehokäyrä kun hän on laskenut näitä COP kaikkein ahkerimmin tällä foorumilla. No tulos oli laiha mutta toivottavasti kiinnostunelle lukijoille selvisi se että Ilp toimiakseen oikein on tuotettava tasaisesti se lämpöteho mitä rakennus tarvitsee ja kun sen teho ei enää riitä, apuun on otettava muu lämmitys ja niiden yhdessä on tuotettava tasaisesti rakennuksen tarvitsema lämmitysteho. Muutoin syntyy rakennukseen ylilämmitystä tai asumisviihtyvyys eli sisälämpötila alkaa laskea. Se missä kohtaa ja miten tapahtuu tämä lisälämmönotto on aika tärkeä. Takkalämmitys on tässä ehkä se huonoin vaihtoehto koska sen lämmöntuotto voi olla hyvinkin epävakaa. Myös sähkö- ja öljylämmityksellä voi saada aikaan suurtakin epävakautta mutta toisaalta myös oikein toteutettuna voi päästä hyviin tuloksiin. Riippuu sekä käyttäjästä että laitteista.
Jotta tämä kombinaatio toimisi energiataloudellisesti, sen selvittäminen vaatii ylleensä jonkinasteista seurantasysteemiä ja tietenkin omaa viitseliäisyyttä.
Tuossa jarip aika kansantajuisesti selitti miten käytännössä joudutaan toimimaan ja olen käsittänyt että siihen omaan hyvään lopputulokoseen hän on päässyt Ilp alkuajan aktiivisella seurannalla ja nyt vain "pistokokein katsotaan että missä mennään".
Ulkolämpötilan nouseva reuna ja laskeva reuna
Tämä saattaa olla monelle vieras ilmaisu mutta sillä tarkoitetaan sitä että ulkolämpötilan (nopeasti) kylmetessä rakennus ei ota samaa tehoa vaan vähemmän esim -10 asteessa kuin ulkolämpötilan (nopeasti) noustessa -10 asteessa . Tähän vaikuttaa rakennukseen rakenteisiin varautunut lämpö tai kylmä. Tämän johdosta yksittäiset teho ja COP mittaukset voivat antaa hyvinkin erilaisen tuloksen em seikasta johtuen ja näinollen tälläisiin hetkellistuloksiin pitää suhtautua varauksin. Toisinsanoen vain pikäaikaisemmalla seurannalla saa luottettavimmat tulokset ja vuosi, olkoon se kalenterivuosi tai sitten kk/ 12 kk roll jota itse käytän, antaa varsin luotettavan tuloksen.
/a045b
Vs: Ilmalämpöpumpulla saavutettava vuotuinen säästö
SON jos avaisit silmät niin huomaisit, että kaikki nämä löydät tuosta allekirjoituksen linkistä "Lämmitysenergian tarve" takalla höystettynä ja vertailtuna eri lämmitysjärjestelmiin.
Vinkki: jaa päivittäinen kulutus 24 tunnilla.
SON sanoi:
SON jos avaisit silmät niin huomaisit, että kaikki nämä löydät tuosta allekirjoituksen linkistä "Lämmitysenergian tarve" takalla höystettynä ja vertailtuna eri lämmitysjärjestelmiin.
Vinkki: jaa päivittäinen kulutus 24 tunnilla.
Vs: Ilmalämpöpumpulla saavutettava vuotuinen säästö
Asiaan liittyvää ongelmaa yleensä pienennetään lisätermostaatein, mutta todellinen ongelma jää vaikka vaikutus pienenee.
ILP:n voi tällaisessa tilanteessa katsoa toimivan termostaatilla varustetun suuren radiaattorin tavoin.
Tämä ongelma liittyy enemmän keskuslämmitysjohtoiseen säätöön. Itse ongelma johtuu siitä että ulkoanturi sijoitetaan ulos eikä rakenteeseen, joka simuloi sisälämmön varautumistasoa. Tällainen simuloiva ulkoanturin sijoituspaikka voi olla esim harkkoseinään puoleen väliin porattu reikä, johon anturi työnnetään.SON sanoi:
Asiaan liittyvää ongelmaa yleensä pienennetään lisätermostaatein, mutta todellinen ongelma jää vaikka vaikutus pienenee.
ILP:n voi tällaisessa tilanteessa katsoa toimivan termostaatilla varustetun suuren radiaattorin tavoin.
Vs: Ilmalämpöpumpulla saavutettava vuotuinen säästö
Kuten aiemminkin olen todennut, pelkkä pumppu kykenee tuonne -10 pitämään kämpän lämpimänä ja sitten tarvitaan jotakin apulämmitystä. Tämän tehon loppumista voi sitten siirtää takalla ja seuraava kohta tulee -15 jälkeen, kun pattereita otetaan mukaan. Takan merkitys on lopulta aika pieni, koska normipoltto 7 kg tuottaa vain n. 20 kWh lisäenergiaa, eikä sen energia kasva lämpötilan funktiona.
Samalla huomataan, että tuossa polton alussa (n. 4 - 5 kg) tuotto on vielä pienempi, vain 15 kWh. Tämä pudottaa pumpun kulutusta varsin vähän, kun sen COP on lähes 3 ja sen vuoksi n. 5 kWh pudotus vastaa takan lisäenergiaa. Täysiä pesällisiä poltellaan -10 jälkeen ja silloin se pudottaa tuon 20 kWh takia pumpun kulutusta vain vähän, koska lämmöntarve on lisääntynyt ja COP laskenut. Ulkolämmöllä -15 sitten takka ja pumppu yhdessä tuottavat lähes kaiken energian. Sanon lähes sen vuoksi, että LTO:n jälkilämmitysvastus osallistuu lämmitykseen silloin jo aika paljon.
Pattereiden lisäämisessä mukaan täytyy olla hieman tarkkaavainen, eikä niillä pidä pudottaa pumpun ottotehoja jos haluaa pumpusta täydet hyödyt. Takan kanssa ei ole niinkään tarkkaa, koska sen energiahinta on varsin maltillinen ja sen ottotehon pudotus on kuitenkin aika pieni pikkupakkasilla. Riittää ettei se pudota pumppua sentään katkolle. Tämä kuvio on tullut opituksi tässä pumputellessa ja siten on päästy varsin hyviin säästöihin. Niin sähkössä kuin puissakin.
Tässä muuten huomaa, että suurin tili (säästö pumpulla) tässä talossa tehdään ulkolämmöillä -2 -> -4 (keltainen käyrä) takan kanssa. Ilman takkaa se olisi juurikin tuossa pumpun hiipumiskohdassa. Tai laajemmin alueella -2 -> -10.
SON varmaan tarkoittaa liitteen olevien kaavioiden tapaista kuvaajaa. Toinen on teoreettinen tilanne, jossa takkaa ei poltettaisi ollenkaan ja toinen sitten vastaa nykytilannetta, jossa takan poltto aloitetaan maltillisesti -5 pakkasilla.SON sanoi:
Kuten aiemminkin olen todennut, pelkkä pumppu kykenee tuonne -10 pitämään kämpän lämpimänä ja sitten tarvitaan jotakin apulämmitystä. Tämän tehon loppumista voi sitten siirtää takalla ja seuraava kohta tulee -15 jälkeen, kun pattereita otetaan mukaan. Takan merkitys on lopulta aika pieni, koska normipoltto 7 kg tuottaa vain n. 20 kWh lisäenergiaa, eikä sen energia kasva lämpötilan funktiona.
Samalla huomataan, että tuossa polton alussa (n. 4 - 5 kg) tuotto on vielä pienempi, vain 15 kWh. Tämä pudottaa pumpun kulutusta varsin vähän, kun sen COP on lähes 3 ja sen vuoksi n. 5 kWh pudotus vastaa takan lisäenergiaa. Täysiä pesällisiä poltellaan -10 jälkeen ja silloin se pudottaa tuon 20 kWh takia pumpun kulutusta vain vähän, koska lämmöntarve on lisääntynyt ja COP laskenut. Ulkolämmöllä -15 sitten takka ja pumppu yhdessä tuottavat lähes kaiken energian. Sanon lähes sen vuoksi, että LTO:n jälkilämmitysvastus osallistuu lämmitykseen silloin jo aika paljon.
Pattereiden lisäämisessä mukaan täytyy olla hieman tarkkaavainen, eikä niillä pidä pudottaa pumpun ottotehoja jos haluaa pumpusta täydet hyödyt. Takan kanssa ei ole niinkään tarkkaa, koska sen energiahinta on varsin maltillinen ja sen ottotehon pudotus on kuitenkin aika pieni pikkupakkasilla. Riittää ettei se pudota pumppua sentään katkolle. Tämä kuvio on tullut opituksi tässä pumputellessa ja siten on päästy varsin hyviin säästöihin. Niin sähkössä kuin puissakin.
Tässä muuten huomaa, että suurin tili (säästö pumpulla) tässä talossa tehdään ulkolämmöillä -2 -> -4 (keltainen käyrä) takan kanssa. Ilman takkaa se olisi juurikin tuossa pumpun hiipumiskohdassa. Tai laajemmin alueella -2 -> -10.
Liitetiedostot
Vs: Ilmalämpöpumpulla saavutettava vuotuinen säästö
Aivan. Noiden Jarip krafiikan osalämmitysmuotojen summa pitää ola tuo harmaa käyrä. Jos menee yli, ylilämmitetään ja jos jää vajaaksi, asumisviihtyvyys laskee.
"Pienista puroista syntyy joki" ja energiansäästössäkin on samasta asiasta kyse.
Oheisessa liittessä on numeerisessa muodossa se miten oma säätö toimii. Asetusarvo eli sisälämpötila on 22 oC. Tavoitteena on se että Ilp kävisi mahdollisimman paljon ja patteriverkko tulisi apuun kun sisälämpötila alkaa laskea alle 22 oC ja vastaavasti jos huonelämpötila alkaa nousta syystä tai toisesta, patteriverkko "putoaa pois" mahdollisimman nopeasti. Patteriverkkoa ohjataan monella tapaa. Ensin säädetään kiertoveden lämpötilaa ja jos se laskunopeus on "liian hidas" pysäytetään kiertovesipumppu. Koko prosessia hoitaa taloautomaatio jos ta on aiemmin ollut puhe.
Tuon liitteen sarakkeet ovat vasemmalta oikealle, aika 2 min välein, Ilp imuilma, Ilp puhallus, Ilp höyrystimen lämpötila (ylaosa), höyrystimen alaosa, ulkolämpötila, sisälämpötila (kolmen anturin keskiarvo), Ilp ottoteho, Ilp antoteho, patteriverkon meno lt ja Kv- pumpun tilatieto ( 0 = seis ja 1 = käy).
Tallennus ajoittuu viikonlopulle ja siinä on mukana ruuanlaittoa, saunomista jne.
Muutamia havaintoja liitteestä
- siinä -7.. -8 asteen kieppeillä hetkellinen COP keikuu siinä 3 tai hieman alle
- siinä -16.. 17 kieppeilla hetkellinen COP lähestyy 2
- sulatusvälit 2 tunnin kahtapuolen
- sulatusvaiheessa pohjan lämpötila nousee vain hetkeksi + puolelle joten pohjan sulanpitovastus on perusteltu
- sulatuksen jälkeen antoteho ja COP nousee ripeasti
- sulatuksessa höyrystimen lämpötilavaihteluväli on suuri, enimmillään n. 80 astetta (lämpölaajenemista)!!!!!
Olisi paljon muutakin sanottavaa mutta olennaista tässä on esimerkin valossa tuoda esille se että mittauksin voidaan todentaa systeemin toimintaa ja ehkä monelle Ilp - patteriverkko lämmittäjälle se että matalilla patteriveden lämpötiloilla kv- pumpun ohjaus sisälämpötilan säädössä on yksi tehokas lisävaihtoehto.
Ja piti sanoman että siirsin samaisen tiedoston Open Office taulukkolaskentaan ja yritin tehdä käyrää noista luvuista mutta liekö muistia koneessa liian vähän kun krafikan teko hyytyi parin viivan jälkeen. Smiley211006
/a045b
Aivan. Noiden Jarip krafiikan osalämmitysmuotojen summa pitää ola tuo harmaa käyrä. Jos menee yli, ylilämmitetään ja jos jää vajaaksi, asumisviihtyvyys laskee.
"Pienista puroista syntyy joki" ja energiansäästössäkin on samasta asiasta kyse.
Oheisessa liittessä on numeerisessa muodossa se miten oma säätö toimii. Asetusarvo eli sisälämpötila on 22 oC. Tavoitteena on se että Ilp kävisi mahdollisimman paljon ja patteriverkko tulisi apuun kun sisälämpötila alkaa laskea alle 22 oC ja vastaavasti jos huonelämpötila alkaa nousta syystä tai toisesta, patteriverkko "putoaa pois" mahdollisimman nopeasti. Patteriverkkoa ohjataan monella tapaa. Ensin säädetään kiertoveden lämpötilaa ja jos se laskunopeus on "liian hidas" pysäytetään kiertovesipumppu. Koko prosessia hoitaa taloautomaatio jos ta on aiemmin ollut puhe.
Tuon liitteen sarakkeet ovat vasemmalta oikealle, aika 2 min välein, Ilp imuilma, Ilp puhallus, Ilp höyrystimen lämpötila (ylaosa), höyrystimen alaosa, ulkolämpötila, sisälämpötila (kolmen anturin keskiarvo), Ilp ottoteho, Ilp antoteho, patteriverkon meno lt ja Kv- pumpun tilatieto ( 0 = seis ja 1 = käy).
Tallennus ajoittuu viikonlopulle ja siinä on mukana ruuanlaittoa, saunomista jne.
Muutamia havaintoja liitteestä
- siinä -7.. -8 asteen kieppeillä hetkellinen COP keikuu siinä 3 tai hieman alle
- siinä -16.. 17 kieppeilla hetkellinen COP lähestyy 2
- sulatusvälit 2 tunnin kahtapuolen
- sulatusvaiheessa pohjan lämpötila nousee vain hetkeksi + puolelle joten pohjan sulanpitovastus on perusteltu
- sulatuksen jälkeen antoteho ja COP nousee ripeasti
- sulatuksessa höyrystimen lämpötilavaihteluväli on suuri, enimmillään n. 80 astetta (lämpölaajenemista)!!!!!
Olisi paljon muutakin sanottavaa mutta olennaista tässä on esimerkin valossa tuoda esille se että mittauksin voidaan todentaa systeemin toimintaa ja ehkä monelle Ilp - patteriverkko lämmittäjälle se että matalilla patteriveden lämpötiloilla kv- pumpun ohjaus sisälämpötilan säädössä on yksi tehokas lisävaihtoehto.
Ja piti sanoman että siirsin samaisen tiedoston Open Office taulukkolaskentaan ja yritin tehdä käyrää noista luvuista mutta liekö muistia koneessa liian vähän kun krafikan teko hyytyi parin viivan jälkeen. Smiley211006
/a045b
Vs: Ilmalämpöpumpulla saavutettava vuotuinen säästö
Minulla särähtää "silmään" nuo lausunnot, miten vähän pumppu otti jossakin lämpötilassa ja muuta lämmitystä ei tietenkään ole ollut käytössä. Onhan aivan selvää, ettei joku ILP voi oikeasti pitää jollakin parhaimmillaankaan 2,5 - 3 kW teholla pistemäisesti kovinkaan suurta tölliä lämpimänä vaikka 15 - 20 pakkasilla. Jos nyt pumppu ajelee edelleen osatehoilla, pumppu ei ole tehokäytössä vaan apulämmittimenä.
Näitä lämmönlähteitä sitten löytyy, jos aletaan oikeasti tutkimaan ja myönnetään reippaasti. Pienistä puroista (pikkulämmitystä makkareissa ja lattiassa, LTO, takka yms) tulee sitten yhdessä melkoinen lämpöteho, joka yksittäisenä näyttää vähältä. Kuitenkin talon päämittarissa, öljysäiliössä ja halkopinossa tapahtuu outoja kulutuksia, jotka ei täsmää kesäkulutuksen + ILP-kulutuksen kanssa.
Varmaan pumpulle saadaan kiva vuosi-COP, jos rajoitetaan sen ottotehoja muilla lämmönlähteillä varsinkin pakkasilla. Jos pumppu on kuluttanut vain 2500 kWh/a, sen COP on varmaan hyvä, mutta hyöty siinä ja siinä. Sitten tämmöisillä kuten minä tai SON lukemat pyörivät kakkosen yläpuolella, pumput on paiskineet lähes täydellä kapasiteetilla.
Tosin luulen ettei monikaan hoksaa COP-lukeman dramaattisesta laskua, jos se käy pienellä osateholla ja kuluttaa melkoisen osan energiasta sulatuksiin. Sulatus vie sähköä lähes aina saman verran, mutta mikäli lämmitysjaksolla tehoja ei otettu kunnolla, jakso-COP romahtaa. Otanpa pari esimerkkiä vaikka lämpötilassa -15 omalla pumpulla:
Täysi kuormitus 1500 W, Osateho 750 W, Pikkuteho 500 W
Sulatus + kiukku 0,15 kWh 0,15 kWh 0,15 kWh
Lämmön nosto 0,05 kWh 0,05 kWh 0,05 kWh
Lämmitys COP2,5 0,90 kWh 0,45 kWh 0,30 kWh
Kulutus yht 1,10 kWh 0,65 kWh 0,50 kWh
Tuotto 2,25 kWh 1,12 kWh 0,75 kWh
COP 2,05 1,72 1,5
Ei siis kannata ajella pakkasilla pikkutehoilla pelkästään tuon COP-lukeman takia. Toinen asia sitten on, kannattaako osatehoajelu, jos tuo puuttuva energia korvataan jollakin COP 1 systeemillä (paitsi halvat tai ilmaiset puut) Jos raja menee vaikka tuon esimerkin 2,25 kWh (riittävä energia), niin pikkuteholla vajetta syntyy 1,5 kWh kun pumppu tekee vain kolmanneksen energiasta. Lämmitysjärjestelmän COP on silloin hieman yli 1.
Minulla särähtää "silmään" nuo lausunnot, miten vähän pumppu otti jossakin lämpötilassa ja muuta lämmitystä ei tietenkään ole ollut käytössä. Onhan aivan selvää, ettei joku ILP voi oikeasti pitää jollakin parhaimmillaankaan 2,5 - 3 kW teholla pistemäisesti kovinkaan suurta tölliä lämpimänä vaikka 15 - 20 pakkasilla. Jos nyt pumppu ajelee edelleen osatehoilla, pumppu ei ole tehokäytössä vaan apulämmittimenä.
Näitä lämmönlähteitä sitten löytyy, jos aletaan oikeasti tutkimaan ja myönnetään reippaasti. Pienistä puroista (pikkulämmitystä makkareissa ja lattiassa, LTO, takka yms) tulee sitten yhdessä melkoinen lämpöteho, joka yksittäisenä näyttää vähältä. Kuitenkin talon päämittarissa, öljysäiliössä ja halkopinossa tapahtuu outoja kulutuksia, jotka ei täsmää kesäkulutuksen + ILP-kulutuksen kanssa.
Varmaan pumpulle saadaan kiva vuosi-COP, jos rajoitetaan sen ottotehoja muilla lämmönlähteillä varsinkin pakkasilla. Jos pumppu on kuluttanut vain 2500 kWh/a, sen COP on varmaan hyvä, mutta hyöty siinä ja siinä. Sitten tämmöisillä kuten minä tai SON lukemat pyörivät kakkosen yläpuolella, pumput on paiskineet lähes täydellä kapasiteetilla.
Tosin luulen ettei monikaan hoksaa COP-lukeman dramaattisesta laskua, jos se käy pienellä osateholla ja kuluttaa melkoisen osan energiasta sulatuksiin. Sulatus vie sähköä lähes aina saman verran, mutta mikäli lämmitysjaksolla tehoja ei otettu kunnolla, jakso-COP romahtaa. Otanpa pari esimerkkiä vaikka lämpötilassa -15 omalla pumpulla:
Täysi kuormitus 1500 W, Osateho 750 W, Pikkuteho 500 W
Sulatus + kiukku 0,15 kWh 0,15 kWh 0,15 kWh
Lämmön nosto 0,05 kWh 0,05 kWh 0,05 kWh
Lämmitys COP2,5 0,90 kWh 0,45 kWh 0,30 kWh
Kulutus yht 1,10 kWh 0,65 kWh 0,50 kWh
Tuotto 2,25 kWh 1,12 kWh 0,75 kWh
COP 2,05 1,72 1,5
Ei siis kannata ajella pakkasilla pikkutehoilla pelkästään tuon COP-lukeman takia. Toinen asia sitten on, kannattaako osatehoajelu, jos tuo puuttuva energia korvataan jollakin COP 1 systeemillä (paitsi halvat tai ilmaiset puut) Jos raja menee vaikka tuon esimerkin 2,25 kWh (riittävä energia), niin pikkuteholla vajetta syntyy 1,5 kWh kun pumppu tekee vain kolmanneksen energiasta. Lämmitysjärjestelmän COP on silloin hieman yli 1.
Vs: Ilmalämpöpumpulla saavutettava vuotuinen säästö
jarip:n esitys on hyvä.
Kiteyttäisin sen perussäännöksi: Jos pumppu ottaa vähemmän nimellistehon ulkolämpötilan ollessa alle -15, tulee
1. kaikki lämmönlähteet huolehtia kylmiksi
2. nostaa pykälä puhallusta ja pyyntiä pari pykälää
3. tasoittumisjakson 1-3vrk jälkeen palauttaa hiukan lämpöä toisiin lämmönlähteisiin.
jarip:n esitys on hyvä.
Kiteyttäisin sen perussäännöksi: Jos pumppu ottaa vähemmän nimellistehon ulkolämpötilan ollessa alle -15, tulee
1. kaikki lämmönlähteet huolehtia kylmiksi
2. nostaa pykälä puhallusta ja pyyntiä pari pykälää
3. tasoittumisjakson 1-3vrk jälkeen palauttaa hiukan lämpöä toisiin lämmönlähteisiin.
Vs: Ilmalämpöpumpulla saavutettava vuotuinen säästö
Yleistä
Aiemmin on tullut todettua ettei Ilp sanan varsinaisessa merkityksessä säästä energiaa vaan kuluttaa sitä ja varsinainen säästö syntyy siitä miten Ilp:n COP kertoimella tuottamalla lämmöllä pystytään vähentämään aikaisempaa- tai muuta kulutusta jonka hyötysuhde on pienempi kuin Ilp:n COP. Lisäksi lämmöntuoton tasaisuus lämmönlähteiden yhteiskäytössä on aivan avainasemassa siinä onko saavutettavissa oleva säästö tapahtunut asimisviihtyvyyttä laskematta.
Liitteestä
Oheisessa liitteessä on esimerkki siitä miten Ilp toimii tiettyyn ulkolämpötilaan asti yksin ja ilman kylmetessä mukaan tulee patteriverkko. Sisälämpötilan asetusarvo on tässä esimerkissä 21.7. Säätöohjelma laskee koko ajan tarvittavaa veden lämpötilaa ja tuon asetusarvon alittuessa ohjelma käynnistää kV- pumpun. Patteriverkon lämpötilat ovat aika matalia joten mitään pattereiden "napsumista" ei tapahdu.
Tässä lokitiedostossa on kaksi COP arvoa COPI ja COPII. COP I on hetkellinen COP joka lasketaan tehoista 2 min jaksoina ja COP II on kumulatiivinen COP joka lasketaan energioista ja sisältää siten myös sulatusjaksot.
Liitteen tulostusohjelma
list[100]
#
10 -- plot
# 20 Z:=120; TSKTAB:=1; TSKPRP:=2; W:=0
# 30 S1:=$110.ZW; Q1:=[40]Q1
# 50 PRINT DATE,TIME,"Ilp:n sähk”mit",S1,"kWh","Ilp:n energialask",Q1,"kWh"
#
100 -- loop
# 105 TSKFRM$:="
F:6,1)"
# 110 Ts:=$140.MW; Tu:=$141.MW; Th:=$142.MW; Lu:=$062.MW
# 115 Tm:=$033.MW; Tp:=$032.MW; Pu:=$101.SB
# 120 T:=($110.ZW-A)/Z*3600
# 125 Q:=(1.3-POS(Tu,0,60)/100*0.2)*460*0.24*(Tu-Ts)/860*(Th<+
; A:=$110.ZW
# 130 W:=W+Q*Z/3600*(Th<+
# 145 C:=Q/T; c:=W/(A-S1)
# 150 PRINT TIME!Ts!Tu!Th!Lu![10]Y4!T!Q!C!c!Tm!Pu
# 200 WAIT DURING Z-MOD(TIME,Z); GOTO 100
Jossa riveillä 110.. 115 luetaan pisteiden arvot muuttujille, 120 lasketaan ottoteho, 125 lasketaan antoteho ja talletaan energiamittarin edellinen arvo muuttujaan A , 130 lasketaan antoenergia, 145 lasketaan COP:t, 150 tulostusrivi, 200 Odotus ja ajan "täsmäys".
Ilp:n toiminta
Tällä foorumilla ( taitaa olla 3 foorumilasta) on aika vähän pidemmän ajanjakson Ilp seurantaa jossa olisi sulatukset huomioitu. Vielä vähemmän on seurantaa siitä miten ILp sykronoituu muun lämmityksen kanssa. Joka tapauksessa jos tarkastelu rajoittuu yhteiskäytössä pelkästään Ilp suorituskyvyn tuijotteluun, ollaan vuosisäästöasiassa pahasti metsässä.
Hauskaa joulua foorumilaisille xmas2
Yleistä
Aiemmin on tullut todettua ettei Ilp sanan varsinaisessa merkityksessä säästä energiaa vaan kuluttaa sitä ja varsinainen säästö syntyy siitä miten Ilp:n COP kertoimella tuottamalla lämmöllä pystytään vähentämään aikaisempaa- tai muuta kulutusta jonka hyötysuhde on pienempi kuin Ilp:n COP. Lisäksi lämmöntuoton tasaisuus lämmönlähteiden yhteiskäytössä on aivan avainasemassa siinä onko saavutettavissa oleva säästö tapahtunut asimisviihtyvyyttä laskematta.
Liitteestä
Oheisessa liitteessä on esimerkki siitä miten Ilp toimii tiettyyn ulkolämpötilaan asti yksin ja ilman kylmetessä mukaan tulee patteriverkko. Sisälämpötilan asetusarvo on tässä esimerkissä 21.7. Säätöohjelma laskee koko ajan tarvittavaa veden lämpötilaa ja tuon asetusarvon alittuessa ohjelma käynnistää kV- pumpun. Patteriverkon lämpötilat ovat aika matalia joten mitään pattereiden "napsumista" ei tapahdu.
Tässä lokitiedostossa on kaksi COP arvoa COPI ja COPII. COP I on hetkellinen COP joka lasketaan tehoista 2 min jaksoina ja COP II on kumulatiivinen COP joka lasketaan energioista ja sisältää siten myös sulatusjaksot.
Liitteen tulostusohjelma
list[100]
#
10 -- plot
# 20 Z:=120; TSKTAB:=1; TSKPRP:=2; W:=0
# 30 S1:=$110.ZW; Q1:=[40]Q1
# 50 PRINT DATE,TIME,"Ilp:n sähk”mit",S1,"kWh","Ilp:n energialask",Q1,"kWh"
#
100 -- loop
# 105 TSKFRM$:="
F:6,1)"# 110 Ts:=$140.MW; Tu:=$141.MW; Th:=$142.MW; Lu:=$062.MW
# 115 Tm:=$033.MW; Tp:=$032.MW; Pu:=$101.SB
# 120 T:=($110.ZW-A)/Z*3600
# 125 Q:=(1.3-POS(Tu,0,60)/100*0.2)*460*0.24*(Tu-Ts)/860*(Th<+
; A:=$110.ZW# 130 W:=W+Q*Z/3600*(Th<+
# 145 C:=Q/T; c:=W/(A-S1)
# 150 PRINT TIME!Ts!Tu!Th!Lu![10]Y4!T!Q!C!c!Tm!Pu
# 200 WAIT DURING Z-MOD(TIME,Z); GOTO 100
Jossa riveillä 110.. 115 luetaan pisteiden arvot muuttujille, 120 lasketaan ottoteho, 125 lasketaan antoteho ja talletaan energiamittarin edellinen arvo muuttujaan A , 130 lasketaan antoenergia, 145 lasketaan COP:t, 150 tulostusrivi, 200 Odotus ja ajan "täsmäys".
Ilp:n toiminta
Tällä foorumilla ( taitaa olla 3 foorumilasta) on aika vähän pidemmän ajanjakson Ilp seurantaa jossa olisi sulatukset huomioitu. Vielä vähemmän on seurantaa siitä miten ILp sykronoituu muun lämmityksen kanssa. Joka tapauksessa jos tarkastelu rajoittuu yhteiskäytössä pelkästään Ilp suorituskyvyn tuijotteluun, ollaan vuosisäästöasiassa pahasti metsässä.
Hauskaa joulua foorumilaisille xmas2
Vs: Ilmalämpöpumpulla saavutettava vuotuinen säästö
Yhdyn kyllä tähän mielipiteeseen. Henk koht en ole havainnut kuitenkaan sähkölaskuissa tai vuosittaisessa sähkönkulutuksessa pienenemistä vaikka datasta selvästi näen että pumppu puhaltaa esim. 2-hyötysuhteella. Aikaisempina vuosina olin pitänyt kuukausikulutusta paperilappusella joka prkl on hävinnyt, siinä olisi ollut 3 vuoden kuukausittainen sähkönkulutus. Muistan kyllä että ollaan oltu joka vuosi ilman ilpoa alle 20000kWh vuosikulutuksen. Sekin on tosin muistettava että vuodet eivät ole veljeksiä keskenään mutta esim viime talvena kokonaiskulutus oli 18500kWh. Tämä talvi on menossa ihan samaa rataa.
Nyt onkin hyvä kysyä että miksi? Yksi syy on vähentynyt puun kulutus, aikaisempina vuosina puuta poltettiin hieman enemmän kuin nykyään (nykyään noin 2 m3 per vuosi, aikaisemmin puuta meni noin 3-4m3). Lisäksi kämpässä on nyt selvästi lämpimämpää, noin +22 - +23 kun aikaisempina vuosina pidettiin noin +20-21 pattereilla. Suurelta osin ongelmana on myös mitsun korkea minimilämmitysteho joka tuon 1.5kW rajan alapuolella on surkea - osaltaan tämäkin on kieltämättä ajanut siihen että sisälämpötilaa pidetään korkeampana kuin aikaisemmin. Ja olen täällä foorumillakin huomannut useasta mitsun omistajan kommentista että "olkoon sitten lämpimämpää" eli kyseessä ei todellakaan ole tämä meidän tapaus kun mitsun pumppuja käytetään. Idea säästössä tietenkin on että pidetään samaa lämpötilaa kuin ennen. Edelleen, pumppu pitää lämpimänä noin 95 neliötä - tänä talvena on kaikki patterit olleet kokonaan pois päältä tällä 95m2:n alalla, lukuunottamatta nyt näitä tulipalopakkasia jolloin laitoin pumpun kokonaan pois päältä ja patterit pitkästä aikaa puolestaan päälle.
Onko pumppu väärää mallia tähän kämppään? Todennäköisimmin on. Näen datasta sen että vääntöä pitää löytyä jo noin 900W lämmitystehosta alkaen, 1.5kW on aivan liian "kaukana". Tuo 1.5kW puhaltaessaan (sulatuksia ei ole huomioitu) menee kämppään tuossa vasta noin -3 asteessa. Erittäin useasti olen havainnut selvää ylilämmittämistäkin, mitsun tapauksessa sitä tapahtuu erityisesti i-see:n ollessa päällä. Ilman i-see:tä lämpö pysyy tasaisempana mutta tuo säätö on tuolloin todella epästabliilia ja antoteho keikkuu ihan miten sattuu. Lisäksi pohjan sulanapitovastus haukkaa tuon 130W - sen siivu yksin on vuosittaisesta sähkönkulutusksesta noin 3% (vuosittain 6kk päällä, rahassa noin 50euroa). Tähän kun lisätään tuo mitsun "30 minuutin ongelma" niin puhutaan vuositasolla jo melko merkittävästä sähkönsyöpöstä joka kostautuu erityisesti jos kulutus on pientä, tarkoittaen pumpun vuosittaista sähkönkulutusta noin 3200kWh. Tuo 3200kWh ei ole maksimitasoa muttei ymmärtääkseni myöskään minimitasoa mitä täällä kulutuksia katselee. Mitsun puutteet on ihan ilmiselviä ja nykytasolla sen suorituskyky rajoittuu mielestäni vain sen hyvään lämmöntuottotehokkuuteen muttei todellakaan hyvään coppiin. Olen vakuuttunut että pienemmän minimitehon omaava pumppu takoisi selvästi parempaa säästöä.
Puun polttoko tämän selittää? Ei kokonaan mutta osittain. Viime talvena pumppu tuotti lämpöä 6500kWh ja puulla saatiin 2000kWh eli nämä yhteensä 8500kWh. Aikaisemmin puulla tahkottiin 4000kWh (4m3) joten "gäppiä" löytyy.
SON sanoi:
Yhdyn kyllä tähän mielipiteeseen. Henk koht en ole havainnut kuitenkaan sähkölaskuissa tai vuosittaisessa sähkönkulutuksessa pienenemistä vaikka datasta selvästi näen että pumppu puhaltaa esim. 2-hyötysuhteella. Aikaisempina vuosina olin pitänyt kuukausikulutusta paperilappusella joka prkl on hävinnyt, siinä olisi ollut 3 vuoden kuukausittainen sähkönkulutus. Muistan kyllä että ollaan oltu joka vuosi ilman ilpoa alle 20000kWh vuosikulutuksen. Sekin on tosin muistettava että vuodet eivät ole veljeksiä keskenään mutta esim viime talvena kokonaiskulutus oli 18500kWh. Tämä talvi on menossa ihan samaa rataa.
Nyt onkin hyvä kysyä että miksi? Yksi syy on vähentynyt puun kulutus, aikaisempina vuosina puuta poltettiin hieman enemmän kuin nykyään (nykyään noin 2 m3 per vuosi, aikaisemmin puuta meni noin 3-4m3). Lisäksi kämpässä on nyt selvästi lämpimämpää, noin +22 - +23 kun aikaisempina vuosina pidettiin noin +20-21 pattereilla. Suurelta osin ongelmana on myös mitsun korkea minimilämmitysteho joka tuon 1.5kW rajan alapuolella on surkea - osaltaan tämäkin on kieltämättä ajanut siihen että sisälämpötilaa pidetään korkeampana kuin aikaisemmin. Ja olen täällä foorumillakin huomannut useasta mitsun omistajan kommentista että "olkoon sitten lämpimämpää" eli kyseessä ei todellakaan ole tämä meidän tapaus kun mitsun pumppuja käytetään. Idea säästössä tietenkin on että pidetään samaa lämpötilaa kuin ennen. Edelleen, pumppu pitää lämpimänä noin 95 neliötä - tänä talvena on kaikki patterit olleet kokonaan pois päältä tällä 95m2:n alalla, lukuunottamatta nyt näitä tulipalopakkasia jolloin laitoin pumpun kokonaan pois päältä ja patterit pitkästä aikaa puolestaan päälle.
Onko pumppu väärää mallia tähän kämppään? Todennäköisimmin on. Näen datasta sen että vääntöä pitää löytyä jo noin 900W lämmitystehosta alkaen, 1.5kW on aivan liian "kaukana". Tuo 1.5kW puhaltaessaan (sulatuksia ei ole huomioitu) menee kämppään tuossa vasta noin -3 asteessa. Erittäin useasti olen havainnut selvää ylilämmittämistäkin, mitsun tapauksessa sitä tapahtuu erityisesti i-see:n ollessa päällä. Ilman i-see:tä lämpö pysyy tasaisempana mutta tuo säätö on tuolloin todella epästabliilia ja antoteho keikkuu ihan miten sattuu. Lisäksi pohjan sulanapitovastus haukkaa tuon 130W - sen siivu yksin on vuosittaisesta sähkönkulutusksesta noin 3% (vuosittain 6kk päällä, rahassa noin 50euroa). Tähän kun lisätään tuo mitsun "30 minuutin ongelma" niin puhutaan vuositasolla jo melko merkittävästä sähkönsyöpöstä joka kostautuu erityisesti jos kulutus on pientä, tarkoittaen pumpun vuosittaista sähkönkulutusta noin 3200kWh. Tuo 3200kWh ei ole maksimitasoa muttei ymmärtääkseni myöskään minimitasoa mitä täällä kulutuksia katselee. Mitsun puutteet on ihan ilmiselviä ja nykytasolla sen suorituskyky rajoittuu mielestäni vain sen hyvään lämmöntuottotehokkuuteen muttei todellakaan hyvään coppiin. Olen vakuuttunut että pienemmän minimitehon omaava pumppu takoisi selvästi parempaa säästöä.
Puun polttoko tämän selittää? Ei kokonaan mutta osittain. Viime talvena pumppu tuotti lämpöä 6500kWh ja puulla saatiin 2000kWh eli nämä yhteensä 8500kWh. Aikaisemmin puulla tahkottiin 4000kWh (4m3) joten "gäppiä" löytyy.
Tois puol jokke
Vakionaama
Vs: Ilmalämpöpumpulla saavutettava vuotuinen säästö
Olen samoilla mielillä nyt kun kokeillut taas pattereilla ja suoralla sähköllä. Outoa on että kun 2kw vastus on päällä ja sillä pitää yläkertaa lämpimänä ilpin apuna niin noin -10 asteessa kun ikkunoista alkaa hohkaamaan kylmää niin on erittäin kiva että on lämmitys ikkunan alla, vaihtoehtona olis ikkunaremontti mutta kun ei vaan rahallisesti kannata mitenkään kun saman lopputuloksen saa pattereilla. Niin asiaan, eli vastus päällä tippuu mitsun ottoteho noin 950w täysistä. Joten jos cop on 3 niin en oikein ymmärrä miten tuo 1kw häviää asuntoon ellei tosissaan tuo ilmanpyöritys kovalla vauhdilla esim ikkunoiden ohi vaikuttaisi jotenkin... Tai joku muu vielä tiedostamaton asia. Mutta yhteistyössä on lyömätön yhdistelmä. Eli joku vesikiertoiseen tulee lisäksi.
Olen samoilla mielillä nyt kun kokeillut taas pattereilla ja suoralla sähköllä. Outoa on että kun 2kw vastus on päällä ja sillä pitää yläkertaa lämpimänä ilpin apuna niin noin -10 asteessa kun ikkunoista alkaa hohkaamaan kylmää niin on erittäin kiva että on lämmitys ikkunan alla, vaihtoehtona olis ikkunaremontti mutta kun ei vaan rahallisesti kannata mitenkään kun saman lopputuloksen saa pattereilla. Niin asiaan, eli vastus päällä tippuu mitsun ottoteho noin 950w täysistä. Joten jos cop on 3 niin en oikein ymmärrä miten tuo 1kw häviää asuntoon ellei tosissaan tuo ilmanpyöritys kovalla vauhdilla esim ikkunoiden ohi vaikuttaisi jotenkin... Tai joku muu vielä tiedostamaton asia. Mutta yhteistyössä on lyömätön yhdistelmä. Eli joku vesikiertoiseen tulee lisäksi.
D
Deleted member 1943
Vieras
Vs: Ilmalämpöpumpulla saavutettava vuotuinen säästö
Kirjoittelin omista kokemuksistani blogissani
http://viestitin.blogspot.com/2011/01/totuus-ilmalampopumpuista.html
Löytyy myös:
http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/totuus-ilmalaempoepumpuista
Kirjoittelin omista kokemuksistani blogissani
http://viestitin.blogspot.com/2011/01/totuus-ilmalampopumpuista.html
Löytyy myös:
http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/totuus-ilmalaempoepumpuista
Vs: Ilmalämpöpumpulla saavutettava vuotuinen säästö
Silti Motiva ja sen businesskumppanit yrittävät ajaa linjaa jossa muutamaan pakkaspäivää varten olisi investoitava täystehoiseen keskuslämmitykseen (päälämmitysjärjestelmä) jota sitten ei käytettäisi kuin silloin kun ilpit eivät riitä.. itse olen pitänyt keskuslämmityksen pois myös pakkasilla ja lämmitellyt suoralla sähköllä avuksi.
Silti Motiva ja sen businesskumppanit yrittävät ajaa linjaa jossa muutamaan pakkaspäivää varten olisi investoitava täystehoiseen keskuslämmitykseen (päälämmitysjärjestelmä) jota sitten ei käytettäisi kuin silloin kun ilpit eivät riitä.. itse olen pitänyt keskuslämmityksen pois myös pakkasilla ja lämmitellyt suoralla sähköllä avuksi.
Vs: Ilmalämpöpumpulla saavutettava vuotuinen säästö
270 euroa tuli just palautusta sähkölaskuissa.
Vuosi sitten marraskussa asensin yläkertaan Daikinnin pumpun.
Kuitenkin viime talvi marraskuun jälkeen oli aikans kylmä täällä vantaallakin.
Samoin nyt alkutalvi oli melko kylmää.
Talo rakennettu 2004 eli muutama vuosi on jo asuttu, eikä muussa sähkönkaytössä tai takanlämmityksessä ole olennaisia muutoksia.
Pitäisin tuota 270 euron palautusta aika hyvän kun huomioi
poikeuksellisen kylmät talvet tuohon jaksoon + kesä kuitenkin lämmin eli viilennys koko kesän päällä.
Nämä yli 20 asteen pakkaset varmaankin vievät COPin aika heikoksi.
Pumppu asennettu itse, kustannukset noin 1000 euroa.
3-4 vuotta taitaa mennä että tuo itsensä takasisin.
Jos tulee sellainen nollakeli talvi niin säästöä varmaan tulis reilumminkin aiempiin vuosiin verrattuna.
270 euroa tuli just palautusta sähkölaskuissa.
Vuosi sitten marraskussa asensin yläkertaan Daikinnin pumpun.
Kuitenkin viime talvi marraskuun jälkeen oli aikans kylmä täällä vantaallakin.
Samoin nyt alkutalvi oli melko kylmää.
Talo rakennettu 2004 eli muutama vuosi on jo asuttu, eikä muussa sähkönkaytössä tai takanlämmityksessä ole olennaisia muutoksia.
Pitäisin tuota 270 euron palautusta aika hyvän kun huomioi
poikeuksellisen kylmät talvet tuohon jaksoon + kesä kuitenkin lämmin eli viilennys koko kesän päällä.
Nämä yli 20 asteen pakkaset varmaankin vievät COPin aika heikoksi.
Pumppu asennettu itse, kustannukset noin 1000 euroa.
3-4 vuotta taitaa mennä että tuo itsensä takasisin.
Jos tulee sellainen nollakeli talvi niin säästöä varmaan tulis reilumminkin aiempiin vuosiin verrattuna.
Vs: Ilmalämpöpumpulla saavutettava vuotuinen säästö
Tässä kun vuosi vaihtui ja tuli taas kirjailtua ylös näitä talon sähkön kulutuksia, niin panenpa vähän omia kokemuksia. Olen joka kuukaisi merkinnyt sähkölukemat ylös.
Ilppi on ollut nyt reilut seitsemän vuotta. Sitä ennen reiluna kahtenakymmenenä vuotena meni keskimäärin 22112kwh vuodessa. Nyt ilpin aikana on seitsemänä vuotena mennyt keskimäärin 16794kwh vuodessa. Viime vuonna meni 18212kwh, vuosi oli kylmä.
Olen laskenut keskiarvon kaikilta kesä- ja heinäkuukaisilta, jolloin ei todennäköisesti ole paljoa lämmitystä käytetty ja tällä perusteella olen arvioinut muun sähkön kulutukseksi vuodessa 9888kwh.
Tästä jos olen osannut laskea oikein, niin kokonaissähkön säästö on ollut 24% ja lämmityssähkön säästö 44%.
Talossa ei ole koko aikana vaihdettu ikkunoita eikä ovia eikä muutenkaan eristyksiä lisätty. Autotallissa ja varastossa on myös sähkölämmitys johon ilppi ei vaikuta, kylläkin vain senverran lämmintä ettei vesijohdot jäädy.
Tässä kun vuosi vaihtui ja tuli taas kirjailtua ylös näitä talon sähkön kulutuksia, niin panenpa vähän omia kokemuksia. Olen joka kuukaisi merkinnyt sähkölukemat ylös.
Ilppi on ollut nyt reilut seitsemän vuotta. Sitä ennen reiluna kahtenakymmenenä vuotena meni keskimäärin 22112kwh vuodessa. Nyt ilpin aikana on seitsemänä vuotena mennyt keskimäärin 16794kwh vuodessa. Viime vuonna meni 18212kwh, vuosi oli kylmä.
Olen laskenut keskiarvon kaikilta kesä- ja heinäkuukaisilta, jolloin ei todennäköisesti ole paljoa lämmitystä käytetty ja tällä perusteella olen arvioinut muun sähkön kulutukseksi vuodessa 9888kwh.
Tästä jos olen osannut laskea oikein, niin kokonaissähkön säästö on ollut 24% ja lämmityssähkön säästö 44%.
Talossa ei ole koko aikana vaihdettu ikkunoita eikä ovia eikä muutenkaan eristyksiä lisätty. Autotallissa ja varastossa on myös sähkölämmitys johon ilppi ei vaikuta, kylläkin vain senverran lämmintä ettei vesijohdot jäädy.
R
roisto
Vieras
Vs: Ilmalämpöpumpulla saavutettava vuotuinen säästö
Saitko oikein rahana palautuksesi, vai vähensivätkö seuraavan vuoden laskuja 22 e/kk. Meilläpäin tekevät näin. Yhtiölle tosi edullinen tapa.
Petri M sanoi:
Saitko oikein rahana palautuksesi, vai vähensivätkö seuraavan vuoden laskuja 22 e/kk. Meilläpäin tekevät näin. Yhtiölle tosi edullinen tapa.