Ilmalämpöpumpulla saavutettava vuotuinen säästö

[SON]

Liitteessä on pari kuvaa malliksi ja tekstiäkin miten seuraan omaa energian kulutusta. Taulukko on niin laaja ja kuvia kymmeniä joten sitä taulukkoa en liitä tähän mutta kyllä noistakin näkee helposti minkä lämmitysenergian laskun ILP:t tekivät. Tarkastelutapa on ehkä poikkeava ja pitkäjänteisempi mitä tällä foorumilla on totuttu esittämään ja tarkoitettu lähinnä malliksi josko jotain foorumilaista asia kiinnostaa.

Pitää hieman lisätä selitettä tästä Vuosi -COP jutusta koska se on tuosta liitteestä jäänyt pois. Vuosi COP tai oikeammin lämmitysksen hyötysuhde saadaan taulukoista kahdella tavalla. Ylemmästä kuvasta, ennen ILP:ja Indeksi Zsum oli pyöreasti 10 ja ILP myötä pyöreasti 5 ja vuosihyotysuhde on yksinkertaisesti 10/5=2. Alemmasta kuvasta vastaavasti ennen ILP:jä lämmityksen kokonaisenergiakulutus on pyöreästi 30.000 kWh/12kk roll ja ILP:n myötä pyöreasti 15.000 kWh/12 kk roll jolloin vuosihyötysuhde on yksinkertaisesti= 30.000 kWh/15.000 kWh=2 ja jos sitä oikeaa Vuosi- COP pitää laskea niin se olisi tarkasti (30.007-14.876 kWh)/7.359 kWh=~2.1. APL käppyrä on senjohdosta mukana että siitä näkee että että ILP:n asennuksesta lähtien APL alkoi myös voimakkaasti nousta ja mielenkiintoista onkin miten tuleva talvi tulee muuttamaan vuosihyötysuhdetta.

 

[Samppa]

Vs: Vs: Vuosi-COP laskentaa

Siirsin tämän nyt pyynnöstäsi yleiselle alueelle. En kuitenkaan löytänyt mainitsemaasi ketjua. Laita tähän vaikka linkki ko. ketjuun, niin yhdistellään.

 

[SON]

Vs: Vs: Ilmalampöpumpulla saavutettava vuotuinen säästö

Siirsin tämän nyt pyynnöstäsi yleiselle alueelle. En kuitenkaan löytänyt mainitsemaasi ketjua. Laita tähän vaikka linkki ko. ketjuun, niin yhdistellään.

No en minäkään löytänyt. Saattoi olla muukin alue. Toisaalta kyllä tämä voi olla aloituksenakin sillä tarkoitukseni on jatkaa ja näytää osviittaa siitä miten hallittu energianseuranta ja -kustannusseuranta on toteutettavissa kaikilla lämmitystavoilla ja niiden yhdistelmillä. Pääpäinon kohdistaisin kuitenkin siihen tosiasiaan että ILP ei todellisuudessa säästä mitään vaan se kuluttaa sähköenergiaa ja todellinen säästö syntyy siitä miten ja miten hyvin ILP:n omistaja osaa toteuttaa ILP:n tuottaman lämpöenergian vaikutuksen ja rinnakkaisten lämmönlähteiden lämmönsäädön yhteensovittamisen asumisviihtyvyyden kuitenkaan laskematta. En hallunnut tätä merkkikohtaiselle alueelle koska en halua olla minkään merkin mannekiini ja lipunkantaja.

Olen varma että valistuneet lukijat osaavat tehdä tarvittessa omia päätelmiä siitä miten ILP:ni ovat toimineet tähän asti ja verrata sitä siihen miten kyseistä merkkiä on arvosteltu lähinnä lampöpumppukauppainen toimesta.

/a045b

Ps.
Tarkoitukseni ei ole esittää monologia vaan käydä asiasta keskustelua, kysymyksin kommentein jne. Jokaisella ILP käyttäjällä on erilaiset lähtökohdat jotka pitää sitten huomioida siinä missä mittakaavassa haluaa energiakulutus ja kustannusseurantaa harrastaa ja kuinka paljon panostaa esim välineistöön koska ihan hierojan vehkeillä tämä ei onnistu.

Lisätty muutama sana kursiivilla asian selventamiseksi Jaripin kommentin perusteella.

 

[jarip]

Vs: Vs: Ilmalampöpumpulla saavutettava vuotuinen säästö

. Pääpäinon kohdistaisin kuitenkin siihen tosiasiaan että ILP ei todellisuudessa säästä mitään vaan se kuluttaa sähköenergiaa ja todellinen säästö syntyy siitä miten ja miten hyvin ILP:n omistaja osaa toteuttaa rinnakkaisten lämmönlähteiden lämmönsäädön asumisviihtyvyyden kuitenkaan laskematta.

Nyt ei mene jakeluun? Siis säästää eikä sittenkään säästä? Suorasähkölämmittäjä näkee sen säästön sähkömittarissa ja öljylämmittäjä öljyn vähenemisen ja sähkön lisääntymisen erotuksena. Nuo käyrät on hiukkasen monimutkaisia ja jää hämäräksi, onko toteutunut säästö 15000 kWh energiaa vai joku muu?

Voitko ilmaista sen yksinkertaisemmin, paljonko öljyä säästyi ja mikä oli pumppujen sähkönkulutus. Tiedän että se ei ole lopullinen totuus, mutta pääsee ainakin hehtaaripyssyllä kartalle.

 

[SON]

Vs: Ilmalämpöpumpulla saavutettava vuotuinen säästö

Olin hieman epätäsmällisesti ilmaissut asiani ja korjasin muutamalla sanalla asiaa tuohon alkuperäiseen juttuun. Tosin Jaripin kysymykseen löytyy vastaus suurelta osin hänen kysymyksestään ja ensimmäisestä viestistä.

Mitä tarkoittaa 12kk roll. Se tarkoitaa sitä että piiretään koko ajan käyrää 12 kk yhteenlasketusta kulutuksesta. Esim viimeinen pieni väli kuvassa edustaa 1.11.2009- 31.10.2010 välisen ajan kulutusta ja edelinen väli 1.10.2009- 31.09.2010 välisen ajan kulutusta jne. No niin kaipa tämä asia on selvä. Tarkasti nämä luvut ovat siinä liitteen kuvassa seuraavat (eli arvot johon käyrät päättyvät) :

Pitkänänajan keskimääräinen lämpöenergian kulutus eli lämmön tarve, vihreä vaakasuora viiva 30.007 kWh/12kk roll. Polttoöljyn kulutus 9.286 kWh sininen viiva, jakaantuen patteriverkko 5.385 kWh ja lattialäm ja häviöt 3.901 KWh (ei kuvassa). Sähkölämmitys yhteensä 8.026 kWh, oranssi viiva ( polttimen ja pumppujen kulutus) 667 kWh ja ILP:t 7.359 kWh sininen viiva. Ostettu konaisenergia 17.312 KWh vihreä käppyrä viiva ja APL korjattu kulutus 14.846 kWh keltainen viiva.

Saattaa olla että käyrästön alkupäässä siis 2000 luvun alkupuolella on virhettä kun kaikissa kulutuskohteissa ei ollut energiamittareita ja ne on jouduttu arvioimaan myöhemmin toteutuneen perusteella. Oli muuten aika urakka kaivaa kaikki vuodesta 2000 alkaen olevat DOS pohjaisten raporttien tiedot (disketeillä) tähän uudempaan seurantaan.

Aika mielenkiintoista on sekin miten energiakustannukset ovat muuttuneet tässä ajan kuluessa ja ILP:n myötä. Mutta siitä myöhemmin.

 

[jarip]

Vs: Ilmalämpöpumpulla saavutettava vuotuinen säästö

Eli ollaan tuolla COP kakkosen pinnassa, joka on hyvä tulos halpispumpulle. Tuskin joku merkkipumppu olisi nostanut tulosta merkittävästi, ainakaan niin että hintaero olisi kuoletettu. Tuo pumppujen kulutuskin viittaa siihen, että ne on olleet töissä suurimman osan lämmityskaudesta. Mieleen tulee muutama kysymys:

-Kuinka hyvin lämmöt tasaantui tällä sekakäytöllä
-Missä lämpötilassa öljyjä tarvittiin avuksi
-Jouduitko kakeilemaan pyyntejä pitkin lämmityskauden
-Yleinen mielikuva ILP-lämmityksestä ja pumpuista (melu, putsaus, sulatusvedet yms)
-Miinukset?

 

[SON]

Vs: Ilmalämpöpumpulla saavutettava vuotuinen säästö

Eli ollaan tuolla COP kakkosen pinnassa, joka on hyvä tulos halpispumpulle. Tuskin joku merkkipumppu olisi nostanut tulosta merkittävästi, ainakaan niin että hintaero olisi kuoletettu. Tuo pumppujen kulutuskin viittaa siihen, että ne on olleet töissä suurimman osan lämmityskaudesta. Mieleen tulee muutama kysymys:

-Kuinka hyvin lämmöt tasaantui tällä sekakäytöllä
-Missä lämpötilassa öljyjä tarvittiin avuksi
-Jouduitko kakeilemaan pyyntejä pitkin lämmityskauden
-Yleinen mielikuva ILP-lämmityksestä ja pumpuista (melu, putsaus, sulatusvedet yms)
-Miinukset?

Olisi minulla ollut taloudelliset edellytykset ostaa kalliitkin ILP:t mutta hankintahetkelläkin näytti aivan selvältä ettei
se ylihinta jonka joutuisin maksamaan siitä pienestä energiatehokkuuserosta joka kalliimmilla pumpuilla on ja kun en näissä kalliimmissa pumpuissa olevia lisävermeitä tarvitse, joita eräs foorumilainen kutsui pippelinjatkeiksi niin päädyin näihin.

Pitää muistaa sellainen nyrkkisääntö että 6.000 kWh/a kulutuksessa vuosi- COP 0.1 arvonmuutos vaikuttaa vuositasolla n. 140 kWh joka tekee rahassa n. 15 € ja vastaavasti 8.000 kWh/a kulutuksessa vastaava muutos on n. 190 kWh ja rahassa 20€.

Näiden ILP:n takaisinmaksuaika on käsillä ja siihen on mennyt hieman yli vuosi ja tarkka aika riippuu siitä mitä pö hintaa käytän vertailussa.

Sitten kysymyksiin.
1.
Sisälämpötila pysyy aika vakaana kun ollaan pelkkien ILP:n varassa. Vaihteluväli meillä keikuu siinä 22.. 23 asteen välissä. Silloin kun on ollaan ILP- PÖ lämmityksessä, lämpötila on erittain vakaa koska patteriverkon säädön suuntaissiirto lasketaan kolmen eri lämpötilanturin keskiarvon perusteella. Antureina on Ni1000 (nelijohdin) anturit ja mittatarkkuus on luokkaa 0.1 astetta. Asetusarvo on 22 astetta ja säätökäyrä on tu+10/ pv+20 ja toinen kulma tu-25/ pv+35 eli hyvin loiva ja pelkällä öljyllä vastaava kulma olisi tu-25/pv+55.

2.
Tämä on parametroitu arvo johon vaikuttaa ulkolämpötila ja sisälämpötila ja pv- verkon pyyntö mutta liikutaan haarukassa -6.. -12 oC. Toiminolla ohjataan kv- pumppua.

3.
Kyllä ja vaihtaamaan suurinpiirtein tu...0 astetta asetus ILP:ssä 19..20, tu+-0...-10 astetta asetus 21..22, tu-10..-15 asetus 22..23 ja tu-15 asetus 24 tai "napit kaakossa"

4.
Omakohtaisena kokemuksena positiivinen yllätys helppoudellaan ja tehokkuudellaan ( suht äänetön I j aII nopeudella, noin 2 viikon välein, sulaaikana sadevesiviemäriin pakkasella isoon muurauspaljuun ei ongelma)

5.
-en saa kytkettyä ILP: ohjausta omaan kiinteistövalvontajärjestelmään. Piti laittaa omat mitta- anturit 10 kpl.
-joskus menee ihmeelliseen tilttiin, ikaankuin sulattaa muttei kuitenkaan sulata, auttaa kun nostaa hieman pyytiä ja laskee sen sitten takaisin haluttuun.

+ erittäin helppo asentaa, hyvät asennusohjeet
+ erittäin lyhyt takaisinmaksuaika
+ helppo käyttää

 

[jarip]

Vs: Ilmalämpöpumpulla saavutettava vuotuinen säästö

Puutun vielä tuohon COP-laskentaan. Siis kun säästö on 15000 kWh ja tarve 30000 niin järjestelmän COP on 2. Kun tämä säästö on tehty pumpuilla, joiden kulutus on ollut 7360 kWh, niin eikös niiden COP ole suurempi? Jos pumppujen COP olisi 2, säästökin olisi vain sama 7360 kWh. Jotta 15000 toteutuu, pumppujen täytyy tuottaa 15000 + 7360 (oma kulutus) = 22360 kWh. Sama sitten toisinpäin, se tuotto 22360 kWh on tehty pumpuilla jotka ovat kuluttaneet 7360 kWh. Slloin niiden COP olisi jopa 3 että säästö 15000 toteutuu.

Itse lasken oman pumpun vuosi-COP:n seuraavalla tavalla: Säästö 5000 kWh + pumpun kulutus 3800 kWh = tuotto 8800. COP = 8800 kWh/3800 kWh = 2,3

Tuntuu yhtäkkiä kovin suurelta tuo säästö, eikä se millään voi olla pumppujen ansiota. Jossakin muussa on nyt säästetty lisää ainakin 5000 kWh?

 

[SON]

Vs: Ilmalämpöpumpulla saavutettava vuotuinen säästö

Kiitos jarip asiallisesta palautteesta. Tosin olisin halunnut kiinnittää päähuomion siihen miten eri tavoilla voidaan pitkäjänteisesti tarkastella eri lämmitystapojen energiankulutusta ja niiden yhdistelmiä. Pääpaino tuossa 12 kk roll esittämistavassa ja sitten tämän indeksitarkastelussa joka on aika pettämätön.

Kuitenkin palaute antoi aiheen katsoa onko minulle tapahtunut jokin virhe siirroissa vanhoista DOS pohjaisista tietokannoista/ raporteista tähän Open Office taulukkolaskentaan jonka arvoista kuvat on tehty. En ole ollut järin kiinnostunut näistä lyhyenajan enkä Vuosi- Copeistakaan ja tuolla aiemmin olenkin käyttänyt ilmaisua lämmitysjärjestelmän vuosihyötysuhde ja sitten sentarkemmin ajattelematta laskin tätä Vuosi- COP joka on väärin eli tapasi laskea, on oikein.

Mutta tarkistetaan uudelleen tätä laskelmaa:

12 kk roll energian tarve 30.007 kWh
Polttoöljyn osuus -9.286 "
Polttimet pumput - 667 "
Ero eli mitä ILP tuottanut 20.054 " (lämpöä)
ILP:n sähkö 7.359 "

Joista Vuosi- COP olisi 2.7 joka on korkea mutta ei mitenkään mahdoton sillä Vuosi COP arvo ei määräydy sen perusteella mitä ILP:t ovat maksaneet vaan sen perusteella miten hyvin osaa ILP käyttää ja miten hyvin on osannut rinnakkaisen(ten) lämmitysmuotojen yhteensovittamisen tehdä niin ettei asumisviihtyvyys laske ja toistaalta ei rakennusta ylilämmitetä. Yleensä tämä ei onnistu ilman jonkinasteista kiinteistövalvontaa ja tehokasta seurantaa. Epäilyyn siitä että tahallisesti jättäisin jotain pois on aiheeton koska en tiedä juuri typerämpää kuin kusta omaan silmään. Inhimillisen virheen mahdollisuutta en voi kuitenkaan sulkea pois enkä myöskään mittarivirhettä. Tarkistelen asiaan ja korjaan jos jotain ilmenee ja laitan korjatun kuvan ja lisäkuviakin esille miten energiakustannukset ovat muuttunee ajan saatossa (v.2000..)

/a045b

 

[Espejot]

Vs: Ilmalämpöpumpulla saavutettava vuotuinen säästö

Inhimillisen virheen mahdollisuutta en voi kuitenkaan sulkea pois enkä myöskään mittarivirhettä. Tarkistelen asiaan ja korjaan jos jotain ilmenee ja laitan korjatun kuvan ja lisäkuviakin esille miten energiakustannukset ovat muuttunee ajan saatossa (v.2000..)

Käytettyt tarkkuudet ei viittaa mittavirheeseen....

 

[Tois puol jokke]

Vs: Ilmalämpöpumpulla saavutettava vuotuinen säästö

Suurimmat kynnyskysymykset ovat säästöjä haettaessa oikea ilpin käyttö ja juuri tuo tärkein eli ylilämmittämisen esto sovittamalla järjestelmä toimimaan yhdessä. Minulla tiedän tapahtuvan ylilämmitystä ja se kuluttaa energiaa enemmän kuin riittävästi mutta se kompensoi meillä sitä että lämpöleviää riittävän laajalle alueelle, jolloin ei tarvita pattereita. Tämä nostaa ilpin copia mutta ei asunnon copia niinkään... On pakko kysyä että jos sinä vertaisit SON edellisen lämmitysjakson tulosta vs kokonaan mlp laitteilla toteutettuun lämmöntuottoon. Joku tämän tulee kuitenkin kysymään. Jos olen ajatellut karkeasti niin aloitus oli 30000 joka ilp + öljy muutti 15000 ja mlp mahdollisesti 10000. Eli noin 5000 eroa. Ja älkää nyt heti alkako väittelemään liian voimakkaasti mlp aiheesta, tämä on yksinkertainen kysymys ja pelkästään mutu arviota kysyn vahvistamaan omaa ajatusta. Voi avata toisia ketjuja väittelyä varten.

 

[Raksaaja]

Vs: Ilmalämpöpumpulla saavutettava vuotuinen säästö

Suurimmat kynnyskysymykset ovat säästöjä haettaessa oikea ilpin käyttö ja juuri tuo tärkein eli ylilämmittämisen esto sovittamalla järjestelmä toimimaan yhdessä. Minulla tiedän tapahtuvan ylilämmitystä ja se kuluttaa energiaa enemmän kuin riittävästi mutta se kompensoi meillä sitä että lämpöleviää riittävän laajalle alueelle, jolloin ei tarvita pattereita. Tämä nostaa ilpin copia mutta ei asunnon copia niinkään... On pakko kysyä että jos sinä vertaisit SON edellisen lämmitysjakson tulosta vs kokonaan mlp laitteilla toteutettuun lämmöntuottoon. Joku tämän tulee kuitenkin kysymään. Jos olen ajatellut karkeasti niin aloitus oli 30000 joka ilp + öljy muutti 15000 ja mlp mahdollisesti 10000. Eli noin 5000 eroa. Ja älkää nyt heti alkako väittelemään liian voimakkaasti mlp aiheesta, tämä on yksinkertainen kysymys ja pelkästään mutu arviota kysyn vahvistamaan omaa ajatusta. Voi avata toisia ketjuja väittelyä varten.

Joo, suurin piirtein noin.
Mikäli tärkein valintakriiteeri lämmityslaitetta valitessa on mahdollisimman nopea investoinnin kuolettaminen ja paras "sijoitetun pääoman tuotto", niin ILP on epäilemättä paras lämmityslaite. Pienemmällä investoinnilla ja isommalla riskillä mahdollisuudet parempaan lyhyen aikavälin tuottoon (esim. Ulti) ja taas kalliimmalla investoinnilla pienemmällä riskillä parempaan pidemmän aikavälin tuottoon. Sähkön ja öljynhinnan kehittymisestä riippuen, pitkällä aika välillä jokin toinen valinta sitten voisikin olla parempi.

Mutta kannattaisiko kuitenkin sijoittaa Fortumiin?

 

[jarip]

Vs: Ilmalämpöpumpulla saavutettava vuotuinen säästö

Kiitos jarip asiallisesta palautteesta.

. Epäilyyn siitä että tahallisesti jättäisin jotain pois on aiheeton koska en tiedä juuri typerämpää kuin kusta omaan silmään. Inhimillisen virheen mahdollisuutta en voi kuitenkaan sulkea pois enkä myöskään mittarivirhettä. Tarkistelen asiaan ja korjaan jos jotain ilmenee ja laitan korjatun kuvan ja lisäkuviakin esille miten energiakustannukset ovat muuttunee ajan saatossa (v.2000..)

Pitää heti mainita, että en hetkeäkään epäile SON:n säästöjä ja lukemia. Itseasiassa olen jopa kovasti odotellut näitä tuloksia, koska veljeni pohtii pumppua öljylämmityksen kaveriksi, eikä kunnon tuloksia ole ollut saatavilla. Tämä rohkaisee kovasti suosittelemaan pumppua. Hänellä on kuitenkin VILP enemmän mielessä, jota minä taas epäilen.

Toki pumpulle saa minkä tahansa COP-lukeman, jos sen toimintaa keskittää eri ulkolämpötiloille. Hyväkin pumppu saa huonot lukemat, jos sitä ei käytä plussakeleillä tehokkaasti ja pakertaa hurjasti pakkasella. Ihan resulla puolestaan saa rajut lukemat, jos sammuttaa sen jo pikkupakkasilla. Kokonaishyöty on sitten jossakin tuolla välissä, tai oikestaan siinä kuinka paljon pumpulle sai kuormitusta. Aina kun COP on yli 1, sen käyttö tuottaa säästöä, vaikka vuosi-COP laskeekin.

Optimitulos tullenee silloin, kun pumppu saa tehdä töitä ns. tappiin saakka yksinään johonkin ulkolämpötilaan. Tämän jälkeen kun tehot tyssää, se saa tuottaa suurimman tehon päälämmitysjärjestelmän apuna. Pääjärjestelmän pitää siis pystyä jotenkin tuottamaan vain sen tehon, joka jää pumpulta vajaaksi. Se on todellakin haastavaa ainakin öljylämmitystalossa ja SON on aika hyvin saanut systeemin toimimaan lyhyessä ajassa.

Tuo pumppujen COP 2,7 (tai 3) kuulostaa silti kovalta edes huippupumpulle. Minulla on tähän toisenlainen teorianpoikanen:

Olisiko niin, että sen öljylämmityksen hyötysuhde on kovin matala osatehoilla ja varsinkin pikkulämmityksillä? Kun pumput tekevät työtä varsin suuren osan energiantarpeesta plussakeleillä ja pikkupakkasilla, niin öljylämmitys ei pääse "tuhlaamaan" vaikka olisi vähän käytössäkin (tai kokonaan pois). Sitten suuren tarpeen tapauksessa öljylämmitys onkin tehokäytössä ja tuottaa enemmän energiaa/litra. Silloin pumppujen COP voisi olla vain 2 tai hieman yli, kun öljylämmityksen vuosihyötysuhde kasvaa reippaasti.

Tämä voisi olla hyvinkin mahdollista esim veljeni talossa, jossa kesällä ja pikkulämmityksillä kuluu kovin paljon öljyä verrattuna pakkaskuukausiin ja kokonaiskulutukseen. Ei siis ole ollenkaan verrattavissa vaikka minun sähkönkulutusrakenteeseen kesäkuu/tammikuu, joka lähinnä seuraa ulkolämpötilaa.

 

[mstr]

Vs: Ilmalämpöpumpulla saavutettava vuotuinen säästö

SON tapauksessa minusta ILP näyttää sopivan hyvin yhteen öljylämmityksen kanssa. Se jäi ihmetyttämään että kun säätökäyrän (=säätösuora) toinen piste pelkällä öljyllä on +55 @ -25 C, niin ILP kanssa tuo piste on +35 @ -25 C. ILP ei kai tuota enää paljon -25 C lämpötilassa. Otetaanko tuo
jyrkempi säätökäyrä käyttöön pakkaskeleillä?

Minä olen yhden talven käyttänyt ILP + öljy-yhdistelmää. Koska talo on 2-kerroksinen, on yläkerta lämmitettävä öljyllä (vain yksi ILP). Käytän aina
samaa säätökäyrää. Alakerran lämmitysmoodin valinta on tapahtunut käsin; kun on -8...-9 tai kylmempää avaan patteritermostaatit ja suljen ILPon. Ei
niin kätevää. Voisiko tuon tehdä jotenkin fiksummin?

Öljylämmityksessä hyötysuhde paranee kun tehoa tarvitaan enemmän. Tämä on luonnollista koska kattilahäviö on aika suuri. Ei tuota "ongelmaa"
kuitenkaan pidä liioitella. Sitä osoittaa oheinen kuva jossa on vaaka-akselilla ulkolämpötilan viikottainen keskiarvo ja pystyakselilla öljynkulutus.
Kuvassa on viikon jaksoilta mittauksia 15 viikon ajalta viime talvena kun lämmitin vain yläkertaa öljyllä ja alakerta oli ILPin varassa. Varsin
lineaarinen tuo käyrä on välillä -10 ... +6 C.

Öljylämmitys ja ILP toimii kai parhaiten yhteen kun öljylämmityksen voi sulkea siksi aikaa kun ILP jaksaa tuottaa tarpeeksi lämpöä. Kaksikerroksisessa
talossa tämä tarkoittaa ainakin 2 ILPin käyttöä. Meillä vain yläkerrassa ei löydy hyvää paikkaa ILPille ja ilmaa ei saa levitettyä joten olen
epäileväinen miten ILP siellä pärjäisi.

Öljynkulutus viime talvena puolittui mutta siinä oli pari muutakin vaikuttavaa tekijää joten en uskalla arvioida ILPin osuutta.

 

[jarip]

Vs: Ilmalämpöpumpulla saavutettava vuotuinen säästö

Minä olen yhden talven käyttänyt ILP + öljy-yhdistelmää. Koska talo on 2-kerroksinen, on yläkerta lämmitettävä öljyllä (vain yksi ILP). Käytän aina
samaa säätökäyrää. Alakerran lämmitysmoodin valinta on tapahtunut käsin; kun on -8...-9 tai kylmempää avaan patteritermostaatit ja suljen ILPon. Ei
niin kätevää. Voisiko tuon tehdä jotenkin fiksummin?

No minä en sammuttaisi sitä pumppua ollenkaan. Eikö riitä, että availet niitä termareita tarpeen mukaan? Ensin uloimmat tilat ja kovilla pakkasilla loputkin. Kai se pumppu edelleenkin tekisi töitä ja vaikuttaisi termareihin vähentämällä öljyn käyttöä. Paljonko muuten pumppu kulutti?

Minä laittaisin pumppuun kulutusmittarin ja jos se uhkaa alkaa käymään kovin pienellä yli -10 pakkasilla, nostaisin pyyntiä ja/tai ruuvaisin termareita pienemmälle. Pumpun olisi hyvä kuluttaa ainakin 24 kWh/vrk kovillakin pakkasilla. Tuo -10 astetta on kovin alhaalla ja kovimman säästön alueella (hyvä COP, suuri tuotto). Vasta -20 kohdalla pumpulle voisi antaa "löysiä" sammuttamatta sitä kuitenkaan kokonaan. Ottakoot vaikka sitten alle 12 kWh/paukkupakkaspäivä.

 

[SON]

Vs: Ilmalämpöpumpulla saavutettava vuotuinen säästö

Jarip saattaa olla hyvinkin oikeassa mutta myöskin väärässä. Kattilan /polttimen savukaasut (häviöt) jotka menevät piipusta ulos ovat verrattavissa sähkön perusmaksuun koska se on yhteinen kaikille kulutuskohteille. Ei sitä voi pistää kokonaisuudessaan esim käyttöveden piikkiin, se pitää jakaa jossain suhteessa.

Mittauksista.
Ainostaan kattilan vaippahäviöt ovat tavallaan mittaamatta mutta testasin sen aikanaan sähköllä ja laskelmissa se on vakio 280 W. Muut kulutuskohteet mitataan energiamittareilla ja se mitä jää jäljelle on savukaasuhäviöitä. Koko pö kulutus mitataan polttimen käyntiajan perusteella kahdella rinnakkaisella menetelmällä, toinen ohjelmallisesti ja toinen polttimen huoltoparametrin perusteella. Kalibrointi l/h kerran kuussa.
Jäjempänä olevien lisäksi kattilasta otetaan lämpö talousrakennuksiin (ylläpito), lämpimään käyttöveteen ja altaaseen kesäaikana joilla kullakin oma energiamittarinsa mutta en sotke niitä tähän koska talousrakennuksissa ei ole ILP:jä, ovat kuitenkin mietinnässä. (Oli lähellä etten ostanut niitä halpoja Chunlaneja) Smiley211007

Katsoin tarkemmin miten tuo asuinrakennuksen pö- kulutus jakautuu.

Patteriverkon mittari 3.974 12 kk roll
Lattialämmitys mittari 1.821 "
kattilan vaippahäviöt 2.453 " (Vakio 280W)
Savukaasuhäviöt 998 " (laskettu kattilan hyötysuhteen mukaan n~0.8
Koko kulutus 9.286 kWh/12kk roll

Mitään mainittavaa virhettä en ole toistaiseksi löytänyt. Pitää miettiä vielä tuota jaripin teoriaa.


Mutta mutta miettikääpä kuin näppärä tuo Indeksijuttu on. Pumppajat voll II käyttävät sitä mutta se on hieman hankala pelkästään kalenterivuositarkasteluna koska kesäajalla ei ole sitä APL.

Sitten joku kysyy tästä säätökäyrästä. Peruskäyrä on tuo mikä on sanottu. Tätä on nyt vaikea selittää mutta säätökäyrää korjataan ohjelmallisesti kolmen sisälämpötila- anturin keskiarvon perusteella siten että käyrä voi liikkua pystysuunnassa tiettyjen raja-arvojen välissä (+-10 astetta). Tästä käytetään yleisesti termiä suuntaissiirto ja vastaa myös vaikkapa yöpudotusta. Jos ILP:n puhti ei riitä ja sislämpötila alkaa laskea, käyrä nousee samansuuntaisena ylospäin ja vastaavasti jos sisälämpötila jostain kumman syystä alkaa nousta niin käyrä alkaa nopeasti laskea (kiihdytetty lasku). X- akselilla muutos tapahtuu tietenkin ulkolämpötilan mukaan. Asetusarvo on 22 oC. Viime talvena kun enimillään oli -24 pakkasta niin menovesi oli +42 astetta eli suuntaissiirto oli +7. Vaikka käyrä alkaa tuolta tu+10/mv+20 se ei tarkoita sitä että vesi kiertäisi verkossa. Säätöohjelmassa on kaksi ehtoa kv- pumpun käymiselle, ensin että säätöohjelman laskema säätöarvo on esim +27 oC (aseteltava parametri) ja tässä on lisäski 1 asteen hystereesi ettei pumppu hakkaa eestaas päälle ja toisena parametrinä, millä ulkolämpötilalla kv pumppu voi käynnistyä (aseteltava parametri nyt näyttää olevan -6 oC.) Molempien ehtojen pitää toteutua.

 

[mstr]

Vs: Ilmalämpöpumpulla saavutettava vuotuinen säästö

No minä en sammuttaisi sitä pumppua ollenkaan. Eikö riitä, että availet niitä termareita tarpeen mukaan? Ensin uloimmat tilat ja kovilla pakkasilla loputkin. Kai se pumppu edelleenkin tekisi töitä ja vaikuttaisi termareihin vähentämällä öljyn käyttöä. Paljonko muuten pumppu kulutti?

Pitänee kokeilla miten tuo yhteiskäyttö toimii; avaa ensin termareita kauempana olevista huoneista. Viime talvena mulla oli pääasiassa mielessä
mittaaminen, ts. halusin verrata miten kulutus muuttuu kun on kokonaan joko öljyn tai ILPon varassa.

Ohessa on ILPon ottoenergian kulutus viikon jaksoilta viime talvelta 15 viikon ajalta. Pystyakselilla on kWh ja vaaka-akselilla ulkolämpötilan
keskiarvo viikon jaksoilta. Tämä Chofu Sereno on aika pieni tehoinen ja sen ottoteho laskee jo -10 C:ssa noin 1000 W max jolloin hetkellinen COP lienee
karvan verran alle 2. Siitä jonkin verran kylmempään päin mentäessä alkaa öljy olla jo edullisempi tapa lämmittää. Lisäksi ILPossa kun on sivuvaikutuksia
kuten meteli ja epätasaisempi lämmön jakautuminen niin mielellään sitä laittoi termarit auki ja Chofun kiinni. Mutta onhan Espoossa kuitenkin yleensä aika pitkä leuto syksy jolloin Chofukin toimii ihan kivasti.

 

[VesA]

Vs: Ilmalämpöpumpulla saavutettava vuotuinen säästö

Pitänee kokeilla miten tuo yhteiskäyttö toimii; avaa ensin termareita kauempana olevista huoneista. Viime talvena mulla oli pääasiassa mielessä
mittaaminen, ts. halusin verrata miten kulutus muuttuu kun on kokonaan joko öljyn tai ILPon varassa.

Ohessa on ILPon ottoenergian kulutus viikon jaksoilta viime talvelta 15 viikon ajalta. Pystyakselilla on kWh ja vaaka-akselilla ulkolämpötilan
keskiarvo viikon jaksoilta. Tämä Chofu Sereno on aika pieni tehoinen ja sen ottoteho laskee jo -10 C:ssa noin 1000 W max jolloin hetkellinen COP lienee
karvan verran alle 2. Siitä jonkin verran kylmempään päin mentäessä alkaa öljy olla jo edullisempi tapa lämmittää. Lisäksi ILPossa kun on sivuvaikutuksia
kuten meteli ja epätasaisempi lämmön jakautuminen niin mielellään sitä laittoi termarit auki ja Chofun kiinni. Mutta onhan Espoossa kuitenkin yleensä aika pitkä leuto syksy jolloin Chofukin toimii ihan kivasti.

Omassa tönössäni termarit saattoi pitää kiinni, pelkkä kiertovesi hukkasi aika paljon energiaa josta osa tuli taloonkin. Vasta kierron pysäyttäminen laittoi ilpit kunnolla töihin.

 

[maanma]

Vs: Ilmalämpöpumpulla saavutettava vuotuinen säästö

Jarip saattaa olla hyvinkin oikeassa mutta myöskin väärässä. Kattilan /polttimen savukaasut (häviöt) jotka menevät piipusta ulos ovat verrattavissa sähkön perusmaksuun koska se on yhteinen kaikille kulutuskohteille. Ei sitä voi pistää kokonaisuudessaan esim käyttöveden piikkiin, se pitää jakaa jossain suhteessa.

Mielestäni ei ole verrattavissa sähkön perusmaksuun, koska se tarvinnee maksaa joka tapauksessa. Jos sähkölämmitystä varten on isompi liittymä niin sitten osittain ehkä. Ylläpito häviöt ovat sähköllä ja polttoperusteisilla aikalailla samat. Mutta tuottohäviöt ovat paikallisia. Käytännössä sähköä käyttävä maksaa tuotto- ja siirtohäviöt sähkön loppuhinnassa.

 

[SON]

Vs: Ilmalämpöpumpulla saavutettava vuotuinen säästö

Mielestäni ei ole verrattavissa sähkön perusmaksuun, koska se tarvinnee maksaa joka tapauksessa. Jos sähkölämmitystä varten on isompi liittymä niin sitten osittain ehkä. Ylläpito häviöt ovat sähköllä ja polttoperusteisilla aikalailla samat. Mutta tuottohäviöt ovat paikallisia. Käytännössä sähköä käyttävä maksaa tuotto- ja siirtohäviöt sähkön loppuhinnassa.

Maanma voisi laatia esimerkkilaskemat kuinka savukaasut pitäisi energialaskelmissa huomioida ja samoin kuinka sähkön perusmaksut pitäisi huomioida sähkön keskihintaa laskettaessa. Tuo selostus on nimittäin sellaista munkkilatinaa etten minä ainakaan päässyt selvyyteen mitä siinä tarkastiottaen ajetaan takaa.

/a045b

 

[maanma]

Vs: Ilmalämpöpumpulla saavutettava vuotuinen säästö

Sähkön perushinnan liittymän ollessa 3 x 25A joutuu maksamaan on sitten öljy tai suorasähkölämmitys. Jos sähkölämmittäjällä liittymä on 3 x 35A maksaa hän todennäköisesti korkeampaa perusmaksua kuin 3 x 25A omistaja.

150 litran varaajan ylläpitohäviöt ovat hyvin lähellä 150 litran keskuslämmitykattilan häviöitä.

Lämpöenergian tuottohäviöt öljykeskuslämmittäjällä (esim. öljyllä 850 ast. palolämpö vs. piipun päästä tuleva 65 astetta => 7,6%) tai pellettilämmittäjällä (1200 astetta vs. piipun päästä 180 astetta => 15%) syntyvät käyttöpaikassa ja ovat näin ollen paikallisia.

Sähkölämmittäjällä tuottohäviöt syntyvät energian tuottolaitoksessa sen hyötysuhteen mukaan ja siirtohäviöt energiaa siirrettäessä ja jännitettä muunnettassa. Koska sähköntuottaja ja siirtäjä ovat eri yritykset maksaa sähkölämmittäjä tuottohäviöiden verot ja alv:n useampaan kertaan, koska hän ostaa myös tuottohäviöt hankinta- ja siirtohinnassa. Lisäksi sähkölämmittäjä maksaa (teoriassa) suuremman osan tuotannon ja verkon kehityskustannuksista.

 

[roisto]

Vs: Ilmalämpöpumpulla saavutettava vuotuinen säästö

Ainakin Helsingin Energialla 3 x 35 liittymä maksaa 2 e/kk, joten kovin suuresta ei voi olla kyse.

 

[SON]

Vs: Ilmalämpöpumpulla saavutettava vuotuinen säästö

Jarip´ille vielä kerran kiitoksia että tarkkaavaisena lukijana otti asiallisesti kantaa tähän Vuosi- COP asiaan. Kuten alussa totesin, aikanaan tekemäni tietokantasovelletus perustui vain energian seurantaan ja energiakustannusseurantaan ja johti virheelliseen tulokseen Vuosi- COP laskelmassa. No, kuten aiemmin tuli todettua virhettä saattoi edelleen jäädä koska tuo Vuosi- COP jäi edelleen liian suureksi. Olen tässä aikani odotellut lisä kommentteja mutta kun niitä ei ole kuulunut niin jatketaan asiain tarkastelua näin. Eli rakentavia ja asiallisia kommmentteja kaipaisin edelleen.

Taulukoissa, krafiikassa ja Vuosi- COP tarkastelussa oli mukana öljylämmityksen savukaasuhäviöt joka sisältää selvän virheen. Ei voi olla oikein että Ilp:n Vuosi- COP on sitä suurempi mitä suuremmat ovat savukaasuhäviöt. Tämän virheen olen nyt korjannut ja poistanut savukaasuosuuden Vuosi- COP:a laskettaessa. Tosin en ole edelleenkään mitenkään innostunut tuosta COP vouhotuksesta jos ei samalla pysty osoittamaan, mitä se COP käytännössä pitkällä aikavälillä taloudellisesti merkitsee.

Oli siinä alkuperäisessä jutussa muitakin virheitä, lähinnä terminologisia mutta ehkäpä tuon korjatun ja täydennetyn allaolevan liitteen avulla selviää aiheen tarkoitus.

/a045b

 

[jarip]

Vs: Ilmalämpöpumpulla saavutettava vuotuinen säästö

No nyt aletaan olemaan asian lähteillä. Nuo käppyrät alkavat olemaan hyvässä kuosissa ja pumppujen tuotto linjassa. Itse näkisin tuon siten, että pumput ovat tuottaneet 10000 kWh suoraa ilmaisenergiaa ja loput on erilaisten häviöiden vähenemistä.

Eipä se COP tietenkään ole, eikä saakaan olla mikään itseisarvo vaan otsikon mukainen vuotuinen säästö. Vaikka huippuvermeillä COP olisi vaikka 3, mutta säästö olematon, niin eipähän semmoinen investointi kannata. Toisaalta COP 2 saattaa jollakin tehdä vaikka 500 e säästöä/pumppu. Se laitehinta on sitten jonkinlainen kompromissi aina.

Oletko muuten pohtinut lisäsäästöjä tuommoisella DIY-VILP:llä, josta repomiehellä ja Tonilla on hyviä vinkkejä ja kokemuksia. Sen voisi pykätä varsin edullisestikin. Josko sen öljyn voisi säästää vain ihan huippupakkasille ja häviöt minimiin. Hommaahan siinä olisi aika pirusti?

 

[SON]

Vs: Ilmalämpöpumpulla saavutettava vuotuinen säästö

Jarip
Onhan tämä VILP suunnitelmissa ja tarvittavat osat on suurinpiirtein jo hankittu. Lämpöjohtoverkko on jo aiemmin pääosin rakenneltu niin että lämmönvaihdinten, lämpöantureiden ja m- vettiilien sijoittelu ei ole mikään vaikea osuus. Suurin työ on tämän kiinteistövalvonnan vaatima päivitys uudempaan versioon koska samalla muuttuu Cpu:n ja modulien välinen väylätekniikka joka tarkoittaa käytännössä Cpun- ja modulien vaihtoa ja modulien siirtoa ja tämä taas tarkoittaa näihin kytkettyjen johtojen siirtoa ja uudelleenkytkemistä. Ompa tavarat tähänkin hankittu Saksan Ebayn kauttaa varsin edullisesti.

Olen myös seurannut aktiivisesti repomiehen ja Tonin toteutusta ja tähänastiset kokemukset ovat mielenkiintoisia ja jopa kannustavia. Minulla olisi heihin verrattuna etukin, nimittäin toisiopiirin eli lämmitysveden lämpötilaksi riittää n. 35 astetta. Talvella talousrakennusten ylläpitolämpö ja pesutilojen lattialämpö ja kesäaikana pesutilojen lattialämpö ja u- allaslämmitys. Tähän riittää mittaustietojen perusteella sellainen tehokkaampi Ilp modattuna. Asuinrakennuksen lämmitys jäisi tässä vaiheessa toimimaan edelleen Ilp:la ja öljyllä.

Smiley211001

 

[SON]

Vs: Ilmalämpöpumpulla saavutettava vuotuinen säästö

Aika harvoin näkee tällä foorumilla esitetyn miten Ilp:n teho loppujen lopuksi tulee käyttöön ja miten se liittyy koko talon lämmitystehon tarpeeseen. Eipä edes TM/RM Ilp vertailuissaan kiinnittänyt tähän mitään huomiota.

Liitteen kuvassa on esitetty muutama rakennuksen tehokäyrä jossa ylin punanen voisi edustaa n. 140 m2 rakennusta jossa on kohtalaiset eristeet, voisi asettua iältään tuonne 1970.. 1980 luvulle. Seuraava alempi keltanen voisi edustaa hieman pienempää rakennusta tai paremmin eristettyä rakennusta kuin edellinen. Seuraava vihreä voisi edustaa jo 2000 luvun alun n. 120.. 140 m2 rakennusta. Ja oranssi ehkäkäpä jo vastaavaa matalaenergiataloa noin suurinpiirtein.

Ilp tehokäyrät on otettu TM vertailuista jossa alin edustaa tehottominta ja ylin tehokkainta Ilp:a Kuvaan on piirretty suurinpiirtein oma tapaus jossa paksumpi turkoosi viiva edustaa sitä käyrää jolla Ilp toimii. Lämmitettävän tilan tehokäyrä on suurinpiirtein siinä mustan ja keltasen viivan välissä. Tästä nähdään että siinä -8.. - 10 ulkolämpötilalla Ilp teho ei enää riitä lämmittämään tilaa ja lisätehoa edustaa turkoosin ja sen mustan viivan välinen alue joka hoituu meillä patterilämmityksenä. Monella muulla sama asia hoituu puilla tai sähkölämmityksenä.

Tästä nähdään selvästi se miten naurettavaa on esittää Ilp:n COP ja -tehoa +7 asteen ulkolämpötilassa. Olisi mielenkiintoista nähdä minkalainen olisi vaikkapa ekis käyttäjän tai RAFUn vastaava käyrä.

Smiley211007

Ylläpidolle
Yritin saada tuota liitteen kuvaa suoraan tähän tekstiin. En onnistunut tai osannut. Jos se on mahdollista niin voisitteko siirtää sen tähän tekstin alle.

 

[VesA]

Vs: Ilmalämpöpumpulla saavutettava vuotuinen säästö

Voidaan tosiaan kysyä ( kuten jo testin aikaan ) miksi ensin mittaillaan jotakin aikalailla hatusta vedetyillä ja selvästi väärillä oletuksilla ja sitten jälkikäteen lasketaan saaduista tuloksista moneen numeron tarkkudella säästöjä jossain tyyppitaloissa eri paikkakunnilla.

Kun samalla vaivalla olisi voinut käyttää edes lämmitystehoiltaan tyyppitaloon sopivia mittaustilanteita... ja olisi saanut edes ne hetkelliset COPit ja pakkasrajat oikeassa talossa. Siis samalla vaivalla.. vain mittaamalla pisteissä jotka ovat jossain suhteessa todellisuuteen.

 

[Tois puol jokke]

Vs: Ilmalämpöpumpulla saavutettava vuotuinen säästö

hieno graafi. pitää suht paikkaansa tuo ylin viiva ja mitsu25 tehot meidän kämppään. siihen vielä että lämmönjako ei enää ole kivaa tuon -10 jälkeen kun ikkunoista alkaa valumaan kylmää. jätin päiväksi yksinään tuhisemaan ja nyt kotiin tullessa ikkunoiden alla on todella viileä ulkona -18. patteri seinänviereen ja avot, homma muuttui 5minuutissa selvästi parempaan suuntaan. sikäli jos ajattelee asumismukavuutta niin -5 eteenpäin olisi hyvä olla ikkunoiden alla lämpöä, mutta ilpillä "pärjää" myös.

 

[janti]

Vs: Ilmalämpöpumpulla saavutettava vuotuinen säästö

Ylläpidolle
Yritin saada tuota liitteen kuvaa suoraan tähän tekstiin. En onnistunut tai osannut. Jos se on mahdollista niin voisitteko siirtää sen tähän tekstin alle.

Laita liitetiedostosi kuvatiedostona, niin silloin se näky esikatselussa.

 

[ekis]

Vs: Ilmalämpöpumpulla saavutettava vuotuinen säästö

Olisi mielenkiintoista nähdä minkalainen olisi vaikkapa ekis käyttäjän tai RAFUn vastaava käyrä.

Tuolla laskurilla pystyy laskemaan ällistyttävän tarkkaan lämmitystehon tarpeen, kun laittaa oikeat tiedot.
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=10810.0

 

[ekis]

Vs: Ilmalämpöpumpulla saavutettava vuotuinen säästö

Ylläpidolle
Yritin saada tuota liitteen kuvaa suoraan tähän tekstiin. En onnistunut tai osannut. Jos se on mahdollista niin voisitteko siirtää sen tähän tekstin alle.

Vaikka en olekkaan ylläpitoa niin tässä kuva.

 

[SON]

Vs: Ilmalämpöpumpulla saavutettava vuotuinen säästö

Kiitos vaan ekis tuosta kuvasta. Mutta itse asiaan. Nyt ei ole kysymys siitä miten tuota tehokäyrää teoreettisesti lasketaan vaan siitä mikä on todellinen, mittauksin todettu tilanne. Laita vaikka tuohon samaan kuvaan oma rakennuksen tehokäyrä ja Ilp:n tehokäyrä. Tai ihan oma käyrä tuon esitetyn periaatteen mukaan. Mielenkiintoista nähdä muidenkin aikaansaannoksia.

Omassakin on pientä tarkennettavaa mutta periaattetta tässä ensinnä ajattelinkin. Seuraavaksi ajattelin jatkaa tätä vuotuissäästö teemaa sellaisella käsitteellä kuin lämpötilan pysyvyyskäyrä mutta siitä myöhemmin. Katsotaan nyt ensin tämä tehoasia loppuun.


/a045b

 

[ekis]

Vs: Ilmalämpöpumpulla saavutettava vuotuinen säästö

Kiitos vaan ekis tuosta kuvasta. Mutta itse asiaan. Nyt ei ole kysymys siitä miten tuota tehokäyrää teoreettisesti lasketaan vaan siitä mikä on todellinen, mittauksin todettu tilanne.

Tuo laskennallinen käyrä on todettu mittauksin oikeaksi.
ILP:stä loppuu tehot mikäli on pidemmän aikaa alle -15-astetta.
ILP:stä + takasta loppuu tehot mikäli on pidemmän aikaa alle -20-astetta.

 

[SON]

Vs: Ilmalämpöpumpulla saavutettava vuotuinen säästö

Joo joo mutta jos on todettu oikeaksi niin silloinhan se on aina vaan helpompaa esittää asia kraafisessa muodossa. Tässä ei ole pelkästään kyse siitä mikä on rakennuksen tehokäyrä vaan yhtä olennaista on esittää havainnollisesti mikä on Ilp:n todellinen tehokäyrä reaalimaailmassa ja vieläpä talokohtaisesti.

En ole kenenkään muun huomannut laskevan foorumilla noita COPja niin ahkeraan kuin ekis ja jos COP on tiedossa niin silloin täytyy olla myös antoteho tiedossa joista voi muutamalla pisteellä piirtää Ilpn todellisen antotehokäyrän.


Yksi kuva vastaa enemmän kuin tuhat sanaa. /a045b

 

[mulli]

Vs: Ilmalämpöpumpulla saavutettava vuotuinen säästö

juuuu.kylläpä se on niin ettei pakkaskeleillä(yli -8c)mitään säästöjä synny.kevät/syksykeleillä hiukan voittoa,mutta talvikelit syöpi senkin vähän.itsellä ainakin pumpun tulon jälkeen sähkönkulutus lisääntyi.ei pääse ylistysveisuuta pitään,mutta enpä olekaan myyntimiehiä....

 

[repomies]

Vs: Ilmalämpöpumpulla saavutettava vuotuinen säästö

juuuu.kylläpä se on niin ettei pakkaskeleillä(yli -8c)mitään säästöjä synny.kevät/syksykeleillä hiukan voittoa,mutta talvikelit syöpi senkin vähän.itsellä ainakin pumpun tulon jälkeen sähkönkulutus lisääntyi.ei pääse ylistysveisuuta pitään,mutta enpä olekaan myyntimiehiä....

Mahdoitko aiemmin poltella takkaa enempi? Vai öljyä?

 

[ekis]

Vs: Ilmalämpöpumpulla saavutettava vuotuinen säästö

Kiitos vaan ekis tuosta kuvasta. Mutta itse asiaan. Nyt ei ole kysymys siitä miten tuota tehokäyrää teoreettisesti lasketaan vaan siitä mikä on todellinen, mittauksin todettu tilanne. Laita vaikka tuohon samaan kuvaan oma rakennuksen tehokäyrä ja Ilp:n tehokäyrä. Tai ihan oma käyrä tuon esitetyn periaatteen mukaan. Mielenkiintoista nähdä muidenkin aikaansaannoksia.

Omassakin on pientä tarkennettavaa mutta periaattetta tässä ensinnä ajattelinkin. Seuraavaksi ajattelin jatkaa tätä vuotuissäästö teemaa sellaisella käsitteellä kuin lämpötilan pysyvyyskäyrä mutta siitä myöhemmin. Katsotaan nyt ensin tämä tehoasia loppuun.
/a045b

Kyllä teoreettiesti voi laskea mitä asunto kuluttaa mikäli se on tehty suunnitelmien mukaan.
Tiiviissä asunnossa lämmitystehon tarve on lineaarinen.
Vuotavassa talossa pakkasilla asunto falskaa enemmän ja lämmitystehon tarve nousee epälineaarisesti.

Mitä tarkoitat lämpötilan pysyvyyskäyrällä? Tarkoitatko asunnon varaavuutta, jos lämmitykset otetaan pois päältä?

Tarkoitatko tälläistä kuvaajaa?

Edit lisäsin kuvaajaan pumppujen mallit.

 

[SON]

Vs: Ilmalämpöpumpulla saavutettava vuotuinen säästö

No ei taida ekis:tä saada tätä hänen Ilp:n tehokäyrää vaikka hohtimilla yrittäisi kiskoa. Tästä voi päätellä sen että nämä hänen paljon kohua aiheuttaneet COP arvotkin joutuvat "outoon valoon" kun sen laskemiseksi tarvittavaa toista tekijää eli Ilp:n antotehoa ei tohdi tuoda julki.

Lämpötilan pysyvyyskäyrällä tarkoitetaan sitä kun vuoden mittausaineistosta ulkolämpötilan tunti- tai vuorokauden keskilämpötilat järjestellään suuruusjärjestykseen vaikka niin että käyrän vasemmassa reunassa on kylmimmät arvot ja oikealle laskee sitten lämipimämmät arvot. Käyrästä tulee miltei kuin ryhdikkään hevosen selkä.

http://www.energia.fi/content/root%20content/energiateollisuus/fi/kaukolampo/kirjasto/tutkimusraportit/liitteet/ljk_luokittelu_esiselvitys_raportti.pdf?SectionUri=%2Ffi%2Fkaukolampo%2Fkirjasto%2Ftutkimusraportit

Tämän tutkimuksen sivulla 12 on eräs tapa esittää tämä pysyvyyskäyrä. Tässä se on ikäänkuin selällään, Itse olen käyttänyt kuvaajaa siten että lämpötila on pystyakselilla ja tunnit tai nuo %- osuudet vuoden tunneista ovat vaakatasossa.

Tämä on käyttökelpoinen tapa havainnollistaa se ettei yleensä ole järkevää mitoittaa Ilp huippupakkasen perusteella kun niitä tilastollisesti todella kylmiä päiviä ei ole vuodessa kuin muutama ja alle 20 pakkasiakin taitaa olla alle 20 ja riippuu tietenkin vuodesta ja paikkakunnasta.

Käyrästä nähdään että Helsingissä on on alle -20 asteen päiviä n. 4, alle -15 asteen päiviä n. 13 ja alle -10 asteenkin päiviä 34 eli hieman yli kuukausi. Eli käytäntöön vietynä ei siitä kannata olla kovin murheissaan jos Ilp alkaa hyytymään -15 asteen pakkasessa eikä toisaalta pitää hirveää mekkalaa siitä että talo lämpiää pelkästään Ilp:llä. Smiley211007


/a045b

 

[Maalainen]

Vs: Ilmalämpöpumpulla saavutettava vuotuinen säästö

Miksei missään käyrässä ole tuulen vaikutusta huomioitu Rannikolla se vaikuttaa varmasti joskus jopa yhtä paljon kuin kymmenen asteen lämpötilan putoaminen.

 

[Jallu-v]

Vs: Ilmalämpöpumpulla saavutettava vuotuinen säästö

Ilmalämpöpumpulla lämmitys-viilennys 5 vuoden keskiarvo a/2888,2 Kw/h vuosi = Lämmitys/viilennys noin 300,00€/vuosi
Vuosi sitten uusittu 25 vuoden ikäinen Rexovent ilmastointin Enervent LTR-3 pyöriväkennoiseen.
Kokonaiskulutus noin.165m2 tiloissa a/9000Kw/h vuosi. L-mallinen Oravais-talo vm.1984
Sähkön kokonaiskulutus v.2001 yht.19 000Kw/H vuosi.Mittaukset aloitettu v.2005
Ilmaämpöpumpulla vuosisäästöt verraten 2001 kokonaiskulutukseen noin.1200-1300,00€

Mittari Ok. Valmet Y47 kohdistettu lämpöpumpulle
Ja faktatietoa naapurin maalämmitykseen vertaillen. Kaksikerros, asuinneliöt alle 165m2 - sähkön kokonaiskulutus samaa luokkaa.