Ilmalämpöpumpun homehtuminen (kuvia)
- Keskustelun aloittaja drenoa
- Aloitettu
-
- Avainsanat
- home ilmalämpöpumppu kondenssivesi valutus
- Keskustelun aloittaja
- #42
Juuri kerroin sinulle edellisessä viestissä että en tiedä kuinka paljon haittaa siitä styroxissa olevasta homeesta on. Hyvällä tuurilla siitä ei ole mitään haittaa ja olen pelännyt ihan turhaan (ja repinyt styroxit turhaan pois). Huonolla tuurilla se on aiheuttanut mm. ilmalämpöpumpusta ajoittain tulevan hajun, silmien ärsytystä, nivelkipuja, päänsärkyjä ja väsymystä.
Voisit joka tapauksessa lopettaa homeen kutsumista "mustaksi väriksi" ja kutsua sitä ihan vaan homeeksi. On kuitenkin jo todettu aerobiologian laboratorion tutkimuksissa että tässä ilmalämpöpumpussa oli suuria määriä eri homelajikkeita. Jos sinulla on jokin ongelma heidän tutkimusmenetelmiensä kanssa niin pyytäisin tässä vaiheessa että kertoisit minkä vuoksi et luota heidän tutkimuksiinsa, ja mikä olisi mielestäsi parempi tapa tunnistaa homekasvustoa.
- Keskustelun aloittaja
- #44
Juuri sen vuoksi päätin lähettää näytteen tutkittavaksi, koska oli eri mielipiteitä onko kyseessä pelkkää likaa, vai hometta. Näyte tutkittiin ja tutkimustuloksen mukaan siellä oli suuria määriä hometta. Enkä näe miksi maalailet jotain olkiukkoa "tappavaa superhometta" kun olen jo kahdessa viimeisessä viestissäni sinulle todennut että en tiedä onko tästä homeesta mitään haittaa. En ole missään vaiheessa väittänyt että tämä olisi "tappavaa superhometta".
- Keskustelun aloittaja
- #45
Tilannepäivitystä...
Opeteltiin tänään purkamaan ja kasaamaan sisäyksikkö. Huomattiin että tietyissä osissa näkyy tällaisia vihreitä jälkiä:
Googlettelun perusteella tuo voisi viitata kylmäaineen vuotoon. Ilmeisesti joihinkin kylmäaineisiin lisätään vihreää väriä juuri vuotojen havaitsemiseksi. Jos kyse on kylmäaineen vuodosta, niin en ymmärrä miksi huoltomiehet eivät ole kommentoineet vihreää väriä millään tavalla. Viimeisin huoltomies myös teki jonkinlaiset mittaukset (ilmeisesti pelkkä lämpötila, ei kaasupaine) ja totesi sen perusteella ettei ole tarvetta lisätä kylmäainetta. Kuvittelisin myös että jos kylmäainetta vuotaa niin se olisi jo vuotanut kokonaan pois, eikä pumppu enää viilentäisi. Pumppu kuitenkin viilentää ihan hyvin. Onko mahdollista että ainetta olisi vuotanut pois vain jonkin verran, ja sitten kun paine putkien sisällä pienenee niin vuoto loppuisi? Vai voiko tuo vihreä väri johtua jostain ihan muusta asiasta? Voiko esim. jokin puhdistuksessa käytetty aine reagoida jonkin toiseen aineen kanssa jättäen tuollaisen vihreän jäljen?
Kiitos kaikille hyvistä vinkeistä kaukalon korjaamiseen (kiitos myös pelzille, jolta tuli paljon asiallista tietoa, vaikka nyt ärsyynnyinkin noista viimeisimmistä viesteistä). Ajateltiin askarrella tuonne umpisolumuovista eristys, jota pitkin vesi johdettaisiin "portaan" ylitse. Vielä ihmetellään vähän millä tuo kuuluisi tiivistää. Kävimme Bauhausissa tänään katsomassa mm. sitä Armaflex solukumiteippiä. Bauhausin myyjä epäili, että se ei kestäisi jatkuvaa kosteutta, eikä tuosta solukumiteipistä tunnu löytyvän netistäkään tietoa, miten se kestää vettä. Höyrynsietokyvystä puhutaan kyllä, mutta vedensietokyvystä ei. Tiivistämiseen on myös erilaisia massoja, esim. soveltuisiko tämä? https://www.motonet.fi/fi/tuote/387...stysmassa-veneisiin-ja-laivoihin-musta-300-ml
Opeteltiin tänään purkamaan ja kasaamaan sisäyksikkö. Huomattiin että tietyissä osissa näkyy tällaisia vihreitä jälkiä:
Googlettelun perusteella tuo voisi viitata kylmäaineen vuotoon. Ilmeisesti joihinkin kylmäaineisiin lisätään vihreää väriä juuri vuotojen havaitsemiseksi. Jos kyse on kylmäaineen vuodosta, niin en ymmärrä miksi huoltomiehet eivät ole kommentoineet vihreää väriä millään tavalla. Viimeisin huoltomies myös teki jonkinlaiset mittaukset (ilmeisesti pelkkä lämpötila, ei kaasupaine) ja totesi sen perusteella ettei ole tarvetta lisätä kylmäainetta. Kuvittelisin myös että jos kylmäainetta vuotaa niin se olisi jo vuotanut kokonaan pois, eikä pumppu enää viilentäisi. Pumppu kuitenkin viilentää ihan hyvin. Onko mahdollista että ainetta olisi vuotanut pois vain jonkin verran, ja sitten kun paine putkien sisällä pienenee niin vuoto loppuisi? Vai voiko tuo vihreä väri johtua jostain ihan muusta asiasta? Voiko esim. jokin puhdistuksessa käytetty aine reagoida jonkin toiseen aineen kanssa jättäen tuollaisen vihreän jäljen?
Kiitos kaikille hyvistä vinkeistä kaukalon korjaamiseen (kiitos myös pelzille, jolta tuli paljon asiallista tietoa, vaikka nyt ärsyynnyinkin noista viimeisimmistä viesteistä). Ajateltiin askarrella tuonne umpisolumuovista eristys, jota pitkin vesi johdettaisiin "portaan" ylitse. Vielä ihmetellään vähän millä tuo kuuluisi tiivistää. Kävimme Bauhausissa tänään katsomassa mm. sitä Armaflex solukumiteippiä. Bauhausin myyjä epäili, että se ei kestäisi jatkuvaa kosteutta, eikä tuosta solukumiteipistä tunnu löytyvän netistäkään tietoa, miten se kestää vettä. Höyrynsietokyvystä puhutaan kyllä, mutta vedensietokyvystä ei. Tiivistämiseen on myös erilaisia massoja, esim. soveltuisiko tämä? https://www.motonet.fi/fi/tuote/387...stysmassa-veneisiin-ja-laivoihin-musta-300-ml
Viimeksi muokattu:
Vihreä väri on ilmansaasteista tulleen hapon vuoksi veteen liuennutta kuparia jota löytyy kaikista aikansa käytetyistä koneista. Homeet ja bakteerit eivät kuparista pidä, sitähän myydään jopa itsedesinfioituvana pintana rohkeimpien myyjien toimesta, joten antaisin sen olla, ja eipä se oikein lähdekään kuin hiomalla muovin pinta pois.
En usko että Armaflexiä paremmin vettä kestävää eristettä löytyy ainakaan helposti. Sitähän voi kokeeksi uittaa vedessä, kokemukseni mukaan ei se halvempikaan solumuovi ole putkien ympärillä vettynyt vaikka kondenssivettä eristeen sisällä lilluisi niin että purkaessa sitä loiskuu lattialle, mutta Armaflexinkin pinta on kuitenkin jonkin verran huokoinen vaikka se onkin umpisoluista joten siellä kondenssiastiassa siihen kyllä väistämättä syntyy jonkunlainen kerros likaa jota ei saane pois kuin vaihtamalla eristeen.
En usko että Armaflexiä paremmin vettä kestävää eristettä löytyy ainakaan helposti. Sitähän voi kokeeksi uittaa vedessä, kokemukseni mukaan ei se halvempikaan solumuovi ole putkien ympärillä vettynyt vaikka kondenssivettä eristeen sisällä lilluisi niin että purkaessa sitä loiskuu lattialle, mutta Armaflexinkin pinta on kuitenkin jonkin verran huokoinen vaikka se onkin umpisoluista joten siellä kondenssiastiassa siihen kyllä väistämättä syntyy jonkunlainen kerros likaa jota ei saane pois kuin vaihtamalla eristeen.
hempanpumppu
Aktiivinen jäsen
On, mutta jos konetta sammuttelee useinkin viilennyksen aikana, niin voipi kuivaustoiminto jäädä käyttämättä.
”kesäisin olemme käynnistelleet ja sammutelleet jäähdytystä tarpeen mukaan.”
jarkko_h
Vakionaama
Hempanpumppu, ei kuivaustoiminto mene pois sammuttamisesta. Ainakin Toshibassa, jos koneen sammuttaa kesken jäähdytyksen kone ei todellisuudessa sammu, vaan kone jää automaattiajastuksella päälle kuivattamaan konetta.
Jos ILP:n sammuttaa jäähdytyksellä viileänä päivänä tai viileänä yönä on laite jo todennäköisesti ollut pelkällä pihalluksellla pitkään päällä ja laite jo lähtökohtaisesti kuiva. Tämän päälle tulee vielä koneen oma kuivaustoiminta.
Toki jos laite on koko ajan kosteudenpoistomoodissa, niin silloin pelkkä puhallus tuskin on ollut päällä . Itse en katkaisisi märkää konetta suoraan kosteudenpoistotilasta, vaikka koneessa olisi automaattikuivaus. Ensiksi laite kuivumaan pihallukselle tai jäähdytysmoodilla isolla lämpötilapyynnillä. Koneen käyttöä ennen sammuttamista reilu aika tilassa, jolloin kompura ei pyöri.
---
Ei konetta kannata huvikseen sammuttaa. Sen voi kyllä sammuttaa aivan huoletta silloin kun jäähdytykselle ei ole todellista tarvetta = kompura ei ole pyörinyt toviin ja ulkolämpötila on laskemassa.
Kevätkesällä sammutin laitteen yöksi. Ei ollut mitään jäöhdytystarvetta. Reilun kuukauden aite oli yötä päivää päällä jäähdytyksellä. Nyt jäähdytystarvetta ei enää ole ja otin pois päältä.
Jos ILP:n sammuttaa jäähdytyksellä viileänä päivänä tai viileänä yönä on laite jo todennäköisesti ollut pelkällä pihalluksellla pitkään päällä ja laite jo lähtökohtaisesti kuiva. Tämän päälle tulee vielä koneen oma kuivaustoiminta.
Toki jos laite on koko ajan kosteudenpoistomoodissa, niin silloin pelkkä puhallus tuskin on ollut päällä . Itse en katkaisisi märkää konetta suoraan kosteudenpoistotilasta, vaikka koneessa olisi automaattikuivaus. Ensiksi laite kuivumaan pihallukselle tai jäähdytysmoodilla isolla lämpötilapyynnillä. Koneen käyttöä ennen sammuttamista reilu aika tilassa, jolloin kompura ei pyöri.
---
Ei konetta kannata huvikseen sammuttaa. Sen voi kyllä sammuttaa aivan huoletta silloin kun jäähdytykselle ei ole todellista tarvetta = kompura ei ole pyörinyt toviin ja ulkolämpötila on laskemassa.
Kevätkesällä sammutin laitteen yöksi. Ei ollut mitään jäöhdytystarvetta. Reilun kuukauden aite oli yötä päivää päällä jäähdytyksellä. Nyt jäähdytystarvetta ei enää ole ja otin pois päältä.
Viimeksi muokattu:
jarkko_h
Vakionaama
Tämä pitää paikkansa ja asia ilmenee myös esimerkiksi camfillin teknisen materiaalin filttereiden erotuskäyristä. Likainen filtteri suodattaa tehokkaammin pölyä ja hiukkasia, mutta nostaa paine-eroja. Esim F5 filtteri alkaa elinkaaren lopulla lähestyä suodatusominaisuuksiltaan F7 filtteriä.
IlP:n iltereiden puhdistus ei vähennä lainkaan kennolle menevää pölyä. Filtreiden puhdistus varmistaa ainoastaan pienen painehäviön ja täten ilmavirtauksen pysymisen hyvänä.
Jos ILP:n haluaa pitää sisältä puhtaana, kannattaa filtterin puhdistuksen yhteydessä puhaltaa ja imuroida myös itse laite pölystä puhtaaksi.
Jos armaflexiä tai vastaavaa laitat, niin sille myydään omaa liimaansa, vastaavaa kuin kontaktiliima. En tiedä onko mitään eroa oikeasti normaaliin kontaltiliimaan verrattuna, mutta piku purkki tuota "oikeaa" liimaa maksaa parikymppiä, esim: https://www.taloon.com/armaflex-520-liima-0-25l
Varmaan saa vesitiiviisti kaukaloon kun sivelee kaukalon pphjan ja sivut tuolla ja vataavasti eristeen pohjan ja sivut, antaa nahkottua niin ettei liima tartu enää sormeen ja lättää paikoilleen joka kohdasta painellen.
Varmaan saa vesitiiviisti kaukaloon kun sivelee kaukalon pphjan ja sivut tuolla ja vataavasti eristeen pohjan ja sivut, antaa nahkottua niin ettei liima tartu enää sormeen ja lättää paikoilleen joka kohdasta painellen.
siwer
Vakionaama
Nuo homejutut on jänniä, maailmahan on siis täynnä hometta, syksyinen metsä ei paljon muuta olekaan.
Vaarallisimpia ovat juuri jotkut tietyt lajikkeet jotka tykkäävät juuri jostain tietystä ympäristöstä, olkoon se sitten vaikkapa muovimatolla päällystetty kipsilevy koulun seinässä johon ajetaan siivouskoneella jotakin tiettyä pesuainetta pari vuosikymmentä.
Ilmastointilaitteita jäähdytykseen käyttää miljardit ihmiset, luulen että jos terveyshaitat olisivat kovinkaan yleisiä siitä olisi kyllä kuultu ja asiaa olisi tutkittu. Myös maissa joissa terveyttä arvostetaan ja ihmisillä on elintasoa ja elinikää (esim. Japani). Ilmastointilaite on kuitenkin kutakuinkin samanlainen ympäristö, joten luulen että se nyt vaan sattuu olemaan sellainen missä ei vaarallisimpia homeita synny.
Mutta määrillä on väliä. Ei sitä kauheaksi homepesäksi kannata päästää ja puhdistustoimet kannattaa tehdä. Ja onhan sellainen vettyvä ja likaantuva styrox-levy typerä, rahaa siinä vaan on säästetty koska se kelpaa useimmille. Jos jaksaa näperrellä niin voihan sen korvata jollain vettä imemättömällä, Armaflex on varmasti parempi kuin styrox. Finnfoamkin varmaan olisi OK.
Mutta ei sitä konetta kannata hävittää siksi että johonkin jää aina vähän hometta. Määrät alas ja se riittää!
Desinfiointia ei kannata harrastaa, on ihan tunnettua että sillä tapetaan harmittomat homelajit ja tarjotaan parempi kasvuympäristö vaarallisemmille. Kevyillä pesuaineilla ja jopa pelkällä vedellä pääsee eroon suurimmasta osasta moskaa.
Mustasta väristä, se on sitä samaa mustaa kuin IV-koneiden suodattimissa, tai mitä ilmavuodot aiheuttaa lasivilloihin, sekään ei ole hometta. Kaupungissa tuota mustaa tulee varmaan satakertaisesti siihen mitä landella.
Labranäytteessä on joo "erittäin paljon" homeita mutta tulos ei tarkoita että "aine on hometta", vaan että "aineessa on hometta", suuri osa näkyvästä materiaalista on silti kaikenlaista likaa (mitä homeet sitten käyttävät ravintona).
Vaarallisimpia ovat juuri jotkut tietyt lajikkeet jotka tykkäävät juuri jostain tietystä ympäristöstä, olkoon se sitten vaikkapa muovimatolla päällystetty kipsilevy koulun seinässä johon ajetaan siivouskoneella jotakin tiettyä pesuainetta pari vuosikymmentä.
Ilmastointilaitteita jäähdytykseen käyttää miljardit ihmiset, luulen että jos terveyshaitat olisivat kovinkaan yleisiä siitä olisi kyllä kuultu ja asiaa olisi tutkittu. Myös maissa joissa terveyttä arvostetaan ja ihmisillä on elintasoa ja elinikää (esim. Japani). Ilmastointilaite on kuitenkin kutakuinkin samanlainen ympäristö, joten luulen että se nyt vaan sattuu olemaan sellainen missä ei vaarallisimpia homeita synny.
Mutta määrillä on väliä. Ei sitä kauheaksi homepesäksi kannata päästää ja puhdistustoimet kannattaa tehdä. Ja onhan sellainen vettyvä ja likaantuva styrox-levy typerä, rahaa siinä vaan on säästetty koska se kelpaa useimmille. Jos jaksaa näperrellä niin voihan sen korvata jollain vettä imemättömällä, Armaflex on varmasti parempi kuin styrox. Finnfoamkin varmaan olisi OK.
Mutta ei sitä konetta kannata hävittää siksi että johonkin jää aina vähän hometta. Määrät alas ja se riittää!
Desinfiointia ei kannata harrastaa, on ihan tunnettua että sillä tapetaan harmittomat homelajit ja tarjotaan parempi kasvuympäristö vaarallisemmille. Kevyillä pesuaineilla ja jopa pelkällä vedellä pääsee eroon suurimmasta osasta moskaa.
Mustasta väristä, se on sitä samaa mustaa kuin IV-koneiden suodattimissa, tai mitä ilmavuodot aiheuttaa lasivilloihin, sekään ei ole hometta. Kaupungissa tuota mustaa tulee varmaan satakertaisesti siihen mitä landella.
Labranäytteessä on joo "erittäin paljon" homeita mutta tulos ei tarkoita että "aine on hometta", vaan että "aineessa on hometta", suuri osa näkyvästä materiaalista on silti kaikenlaista likaa (mitä homeet sitten käyttävät ravintona).
Viimeksi muokattu:
Kakan hajukaan ei ole mukavaa, mutta siihenkin varmasti tottuu vuosien saatossa, eikä siitä hajusta mitään terveyshaittaakaan ole. Ja vaikka se ei haisisikaan, mutta tietää että sitä jossain nurkan kolossa on, niin kyllä sen silti tekee mieli siivota pois ja varmistaa ettei sitä uudestaan heti kerry. Noin niinkuin kärjistetysti omat mietteet asiasta, kun kerrotaan että ei se homekasvusto tuulettimessa mitään haittaa. Pysyyhän se home seinässäkin piilossa vuosikausia/kymmeniä eikä aiheuta ongelmia, sitten se on vasta ongelma kun se uusi asukki sen sieltä löytää 
siwer
Vakionaama
Ja jos olemassaolevat vaihtoehdot olisivat olla kakan hajussa, tai olla kakkaamatta, valinta olisi selvä.
Juu, mutta fakta on se että koska ilmastointikoneessa olosuhteet on otolliset kasvustolle, sitä ei voi mitenkään kokonaan estää. Rakennuksesta voi taas periaatteessa tehdä käytännössä täysin homekasvustosta vapaan välttämällä turhat rakennusvirheet.
Mutta toisessa vaakakupissa painaa liiallisen lämmön (ja kosteuden) ei ainoastaan epämukavuus vaan suorastaan vaarallisuus ihmiselle, tätä on kyllä tutkittu ja mitattu, etenkin vanhuksilla on aivan selvä kuolleisuuden nousu hellekesinä. Nuorella ja terveelläkin tuottavuus laskee kuin lehmän häntä.
Tähän hyvin todistettuun ja tiedettyyn kuumuuden vaarallisuuteen (ja epämukavuuteen) nähden pienen ilmastointikonehomemäärän täysin todistamaton potentiaalinen ehkä-haitta on varsin pieni. Mutta tosiaan ei tilannetta kannata pahaksi päästää ja toki ongelmasta on syytä puhua ja putsata se kone niin hyvin kuin viitsii. Rahaa siitä ei kannata maksaa koska Suomessa ei ole noiden koneiden kaupallisen "syväpuhdistamisen" kulttuuria lainkaan.
Mutta tämä on aina sellainen "uusi pelottaa" -ilmiö. Niin niistä turvavöistäkin aikanaan jankattiin että lisäävät autoilun vaarallisuutta merkittävästi kun joku voi ajaa järveen ja jäädä jumiin. Jäähdytysilmastointi on Suomessa vielä melko tuore ajatus, ja suuren osan ihmisistä on yhä mahdoton myöntää sitä että +29 RH60% ei ole ihmiselle terveellinen tai mukava asuinympäristö; silti lehdet täyttyvät kaikista ihmeellisistä "laita lakanat pakastimeen" -pirkkanikseistä.
Mutta niin ovat asfalttikaupungitkin vielä melko tuore ilmiö.
Juu, mutta fakta on se että koska ilmastointikoneessa olosuhteet on otolliset kasvustolle, sitä ei voi mitenkään kokonaan estää. Rakennuksesta voi taas periaatteessa tehdä käytännössä täysin homekasvustosta vapaan välttämällä turhat rakennusvirheet.
Mutta toisessa vaakakupissa painaa liiallisen lämmön (ja kosteuden) ei ainoastaan epämukavuus vaan suorastaan vaarallisuus ihmiselle, tätä on kyllä tutkittu ja mitattu, etenkin vanhuksilla on aivan selvä kuolleisuuden nousu hellekesinä. Nuorella ja terveelläkin tuottavuus laskee kuin lehmän häntä.
Tähän hyvin todistettuun ja tiedettyyn kuumuuden vaarallisuuteen (ja epämukavuuteen) nähden pienen ilmastointikonehomemäärän täysin todistamaton potentiaalinen ehkä-haitta on varsin pieni. Mutta tosiaan ei tilannetta kannata pahaksi päästää ja toki ongelmasta on syytä puhua ja putsata se kone niin hyvin kuin viitsii. Rahaa siitä ei kannata maksaa koska Suomessa ei ole noiden koneiden kaupallisen "syväpuhdistamisen" kulttuuria lainkaan.
Mutta tämä on aina sellainen "uusi pelottaa" -ilmiö. Niin niistä turvavöistäkin aikanaan jankattiin että lisäävät autoilun vaarallisuutta merkittävästi kun joku voi ajaa järveen ja jäädä jumiin. Jäähdytysilmastointi on Suomessa vielä melko tuore ajatus, ja suuren osan ihmisistä on yhä mahdoton myöntää sitä että +29 RH60% ei ole ihmiselle terveellinen tai mukava asuinympäristö; silti lehdet täyttyvät kaikista ihmeellisistä "laita lakanat pakastimeen" -pirkkanikseistä.
Mutta niin ovat asfalttikaupungitkin vielä melko tuore ilmiö.
Viimeksi muokattu:
Kyllä ainakin mitsussa on aika joka jäähdytyskäytöllä pitää olla, jotta jälkipuhallus otetaan käyttöön sammuttaessa. Ajan pituutta en muista - tuntien luokkaa?
Tuolla, missä ihmiset joutuvat jatkuvasti elämään ilmastoiduissa tiloissa, on ns. ilmastointiflunssa hyvin tavallinen vaiva. Esimerkiksi Pohjois-Amerikan ilmastossa tuo on jokakesäinen yleinen vaiva. Ilman muuta ilmastoinnista on jonkin asteista terveyshaittaa, mutta niin on monesta muustakin käytännössä melkein välttämättömästä asiasta monin paikoin maailmaa.
Itse olen kuitenkin sitä mieltä, että ongelma pienenisi tai jopa poistuisi, jos vehkeet voisi siivota kunnolla ja ne tosiaan siivottaisiin. Itse asuin kerran paikassa, jossa ilmastointilaitteisiin kerääntynyt pöly aiheutti oikein selviä ja jatkuvia oireita,mutta nuo häipyivät täysin, kun purin oma-alotteisesti kaikki jäähdytetyn ilman kanssa tekemisissä olevat kanavat auki ja putsasin pinnat perusteellisesti. Tuossa tapauksessa se oli onneksi mahdollista. Siivousta ei edes tarvitse toistaa ihan joka vuosi, kunhan sentään muutaman vuoden välein.
Ilmastointiflunssa kuulostaa jäätelön aiheuttamalta hukkumiselta ellei syy-yhteyttä ole todistettu, mutta uskoohan moni yhä Suomessakin että paleltuminen aiheuttaa flunssainfektion.
Teoria toki on uskottava, kun virukset viihtyy viileässä.
Huonepöly toki aiheuttaa oireita, ja siksi siivoan sen (myös) ilmastointilaitteista. Mutta esim. kangassohvaa pidän pahempana pölyn kerääjänä ja ilman ilmastointia sinne hikoillaan niin että homekin varmasti kukkii. Suo siellä, vetelä täällä
Teoria toki on uskottava, kun virukset viihtyy viileässä.
Huonepöly toki aiheuttaa oireita, ja siksi siivoan sen (myös) ilmastointilaitteista. Mutta esim. kangassohvaa pidän pahempana pölyn kerääjänä ja ilman ilmastointia sinne hikoillaan niin että homekin varmasti kukkii. Suo siellä, vetelä täällä
Kuten tuossa jo aiemmin sanottiin niin vihreä on lähtöisin kuparista. Tarkemmin sanottuna kuparikarbonaattia: https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Patina
Nyt pitää kyllä pikkuisen moittia yleissivistyksen tasoa jos kuparin vihertyminen (vihreät katot, haloo?) ei ole tuttu juttu. Ei ole vihreää väriä ilppien kylmäaineissa.
Moitteen saa myös Baukkarin myyjä, joka ei tiennyt myymästään tuotteesta mitään. Armaflex ei vety. Se on siinä suhteessa aivan paras materiaali. Ohutkin kerros armaflexiä riittää estämään kondenssin, tuo 3mm teippi riittää käytännössä meidän oloissamme aika pitkälle kuivissa sisätiloissa. Suorassa vesikontaktissa armaflexin pinta kuitenkin melkoisen varmasti limoittuu.
Kuten yllä todettiin, kupari on hyvä myrkky tappamaan sammalet, jäkälät ja aika paljon kaikkea muutakin. Homekammoiset voivat vapaasti vaikka teippailla kondenssikaukalon kupariteipillä lopuksi, se ei ainakaan lisää kasvustoja. Teippi ei tartu välttämättä kovin tiukkaan, mutta tuossa käytössä sen ei ehkä tarvitsekaan, pari pitkää siivua armaflexin päälle riittänee, ei se siitä mihinkään lähde. Tuon kuparin kun vaihtaa muutaman vuoden välein niin saapahan mielenrauhaa sitten.
Nyt pitää kyllä pikkuisen moittia yleissivistyksen tasoa jos kuparin vihertyminen (vihreät katot, haloo?) ei ole tuttu juttu. Ei ole vihreää väriä ilppien kylmäaineissa.
Moitteen saa myös Baukkarin myyjä, joka ei tiennyt myymästään tuotteesta mitään. Armaflex ei vety. Se on siinä suhteessa aivan paras materiaali. Ohutkin kerros armaflexiä riittää estämään kondenssin, tuo 3mm teippi riittää käytännössä meidän oloissamme aika pitkälle kuivissa sisätiloissa. Suorassa vesikontaktissa armaflexin pinta kuitenkin melkoisen varmasti limoittuu.
Kuten yllä todettiin, kupari on hyvä myrkky tappamaan sammalet, jäkälät ja aika paljon kaikkea muutakin. Homekammoiset voivat vapaasti vaikka teippailla kondenssikaukalon kupariteipillä lopuksi, se ei ainakaan lisää kasvustoja. Teippi ei tartu välttämättä kovin tiukkaan, mutta tuossa käytössä sen ei ehkä tarvitsekaan, pari pitkää siivua armaflexin päälle riittänee, ei se siitä mihinkään lähde. Tuon kuparin kun vaihtaa muutaman vuoden välein niin saapahan mielenrauhaa sitten.
Nuo kontaktiliimat sitten sulattaa tiensä läpi styroxista. Tässä tapauksessa tosin taisi olla suunnitelmissa ottaa kaikki styroxi pois, mutta yleisvaroituksena jos sattuu olemaan styroxia eristeenä lähistöllä niin kannattaa varoa ettei siihen mene.
siwer
Vakionaama
Jos jaksaa puuhastella, en pitäisi huonona ideana vaikka 5-10mm Armaflex-kerrosta ja sen päällä kupariteippiä mahdollisimman saumattomana tai saumat niin päin suunniteltuna että vesi virtaa teipin päältä pois eikä saumoihin. Ei se levy/rullatavara-Armaflexkään kallista ole.
Joku pakkausteippi joka on liukasta kiiltävää muovia ajaa kyllä saman asian. Tai alumiiniteippi.
Taktisiin paikkoihin Armaflexin alle alkuperäiseen muoviin voi tehdä pari pienenpientä reikää joista vesi näkyvästi tippuu jos se kulkee jotenkin sen oman teippiohjurin ohitse ja Armaflexin "alle".
Mitsubishi Lossnay VL50 -koneen mukana tuli pala alumiiniteippiä joka piti askarrella ohjeiden mukaisesti johdattamaan kondenssia rööristä ulos. Siellä vissiin huomattu muottien teon jälkeen että muovia pitkin vesi ei mene halutulla tavalla ja ratkaisu sopivalla tavalla lisätyssä teipinpalassa. Siinä saattoi olla pointtina sekin että teippi muodostaa "tippareunan", vedellähän on ikävä taipumus kulkea pintaa pitkin vasten painovoimaa.
Joku pakkausteippi joka on liukasta kiiltävää muovia ajaa kyllä saman asian. Tai alumiiniteippi.
Taktisiin paikkoihin Armaflexin alle alkuperäiseen muoviin voi tehdä pari pienenpientä reikää joista vesi näkyvästi tippuu jos se kulkee jotenkin sen oman teippiohjurin ohitse ja Armaflexin "alle".
Mitsubishi Lossnay VL50 -koneen mukana tuli pala alumiiniteippiä joka piti askarrella ohjeiden mukaisesti johdattamaan kondenssia rööristä ulos. Siellä vissiin huomattu muottien teon jälkeen että muovia pitkin vesi ei mene halutulla tavalla ja ratkaisu sopivalla tavalla lisätyssä teipinpalassa. Siinä saattoi olla pointtina sekin että teippi muodostaa "tippareunan", vedellähän on ikävä taipumus kulkea pintaa pitkin vasten painovoimaa.
P
Poistunut käyttäjä 16081
Vieras
Mitsussa ei siis ole automaattista kuivaustoimintoa.
Toshibassa on.
vaikka sammutat laitteen kaukosäätimestä viilennys tai kuivaustilan jälkeen, jää laite hiljaa puhaltamaan vielä hyväksi toviksi.
Toshibassa on.
vaikka sammutat laitteen kaukosäätimestä viilennys tai kuivaustilan jälkeen, jää laite hiljaa puhaltamaan vielä hyväksi toviksi.
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Missä mitsussa? Kyllä 13-vuotiaassa FD25:ssä on ainakin.
Edit: tarkistin ajan manuskoista, ei ollutkaan kuin 3min jäähdytystä tai 6min kuivausta minkä jälkeen clean-toiminto aktivoituu. 15min otsonin generointia puhallin sammuksissa ja 40min puhallusta.
Viimeksi muokattu:
P
Poistunut käyttäjä 16081
Vieras
Tarkoitin tuota Tunan viestiä.
Ja nyt huomasin että käsitin viestin hieman väärin alunperin.
Ja nyt huomasin että käsitin viestin hieman väärin alunperin.
Ei ainakaan 2-3 vuotta vanhassa Mitsun LN värkissä ole minkäänlaista automaattista kuivatusta. Onkohan uudemmassa LN2:ssa?
K
korsteeni
Vieras
ny se nähdään, pumppu ollut vain ja ainoastaan jäähdytyskäytössä, muija hoidellu kaken
päälle kun siltä tuntuu ja pois kun siltä tuntuu
vielä en ole havainnut homeita tai tuoksuja
kerron kyllä jos niitä ilmaantuu
päälle kun siltä tuntuu ja pois kun siltä tuntuu
vielä en ole havainnut homeita tai tuoksuja
kerron kyllä jos niitä ilmaantuu
hempanpumppu
Aktiivinen jäsen
Sammutatko jääkaapin/pakastimenkin yöksi.. Miksi sammuttaa usein pumppua. Ei ymmärrä?
P
Poistunut käyttäjä 16081
Vieras
Jos sille ei ole käyttöä, se on järkeenkäypää sammuttaa.
Sammutan myös telkkarin aina kun en katso, valot samoiten kun ei ole tarvetta. Suihku ja muut hanat myös pois juoksuttamasta kun niitä ei tarvitse. Kyllä suorasähkö/ILP sammutetaan myös kun sille ei ole käyttöä ihan hetkeen näköpiirissä.
Nyt on sitä aikaa että päivällä pitää viilentää, mutta yöllä on jo niin kylmää että pitää joko sammuttaa ilp tai laskea yöksi jäähdytyksen pyyntiä 23 > 24, muuten alkaa olemaan aamulla turhankin viileää. Energiatehokkainta olisi jos antaisin nyt illasta olla pari tuntia tuolla 24 pyynnillä ja sammuttaisin yöksi koko toosan. Kuivuupahan yöksi varmasti eikä tarvitse turhaa laakereita kuluttaa ja pölyä pyörittää.
hempanpumppu
Aktiivinen jäsen
Eli sammutat varmaan kiertovesipumppunkin säästön vuoksi. Ilmankos tulee ongelmia, kun laitteita ei osata käyttää..
LN voi olla päällä koko ajan. Ei viilennä, jos alkaa olemaan lämpötila jo sopivan viileää. Eli ei tarvitse pyyntejä muutella.
Meikun LN on ollut nyt lämmityksellä pari päivää, kun alkoi lämpöisen kesän jälkeen 21,5 asteen sisälämpö tuntua viileältä. Nyt 22.3°C.
Silloin tällöin lämmintä puhaltelee, muuten minimillä. Katkokäyntiä siis, eli kompuran sammuttelee kun ei ole tarvetta ja sisäpuhallin pienimmillä. Syksymmällä 21 astetta riittää hyvin, mutta totutellaan siihen pikkuhiljaa.
Lakereita säästänee, jos sammuttaa puoleksi päiväksi ja toisen puoliskon käy pikkuteholla. Jos taa pitää isiolla nopeudella muutama tunti jäähdyttää, niin saattaa laakereille tulla rasitusta enemmän kuin pienellä nopudella koko päivän. Energian säästöön en usko yösammutelun vaikuttavan ainakaan säästön muodossa.
P
Poistunut käyttäjä 16081
Vieras
Kuivausmoodia käytettäessä on sen verran pieni puhallus, josta johtuen "klappia" on, eli 23 pyynti riittää kaikilla helteillä ja pikkuporotuksilla, mutta viileämmillä keleillä saisi olla hystereesi pienempi.
P
Poistunut käyttäjä 16081
Vieras
Tosiaan ei tarvitse Suomessa huudattaa Jäähdytyksellä. Hitain kuivaustila riittää. Viileä ilma "valuu" joka huoneeseen. Kolmospuhallusta käytin ensi alkuun viilennyksellä, aivan liian tehokas, 10prosenttia ajasta vain viilentää eli kompura käy.
P
Poistunut käyttäjä 16081
Vieras
Mikä se semmonen pumppu on? Onhan tuolla 88vm lämminvesivaraaja, toimii vielä yksi kolmesta vastuksesta. Ja kuinka ollakaan, sekin lämmittää vettä vain öisin.
hempanpumppu
Aktiivinen jäsen
Eli ”automatiikka” toimii
jarkko_h
Vakionaama
Hemppahumppu, suoraansanottuna täysin idioottimainen vertaus. Tällä palstalla onneksi ei tämmöisiä usein tule vastaan. Sammutan laitteet, joita en tarvitse. Jääkaappia tarvitsen ja pakastinta tarvitsen vuorokaudet ympäri.
No jos ollaan tarkkoja toista pakastinta en ole huonona liha- ja marjavuotena tarvinnut kuin noin 4 kuukautta. Se on silloin ollut jo tyhjä. Olen sammuttanut sen pesun jälkeen ja pakastin ollut tyhjänä ja pois päältä noin 8 kuukautta. Normivuotena tuo on vuoden ympäri vuoden päällä.
Jos toukokuussa ja elokuussa en ILPstä tarvitse jäähdytystä enkä lämmitystä, niin en todellakaan pidä sitä pyörimässä ja imemässä pölyä sisään. Hellekaudella oli päällä yötäpäivää vaikka yleensä yöllä kompura ei käynyt lainkaan.
---
Hyvin on laite pelannut ja kenno ja lavat ovat totaalisen puhtaat ja laite raikas. Kuvia puhdistuksesta olen jakanut täällä.
hempanpumppu
Aktiivinen jäsen
Ette tuntuisi sulle idioottimaiselta, niin verrataan vaikka ilmanvaihtokoneeseen. Sammutatko senkin yöksi ettei laakerit tai energiaa kulu?
Edelleen ILP ei ole tarkoitettu että sitä sammutellaan päivittäin, tai yöksi. Toimii paremmin kun antaa jauhaa vain. Lämpötilaa muuttamalla energiapeikot saa sen kulutuksen pienennettyä, jos 10-20 senttiä vrk tuntuu pahalta.
Laakereita säästävät sammuttakoot laitteen vaikka hieman pitemmäksi aikaa kuin yöksi. Näin kone kestää hieman pitempään, eikä edestakaisesta renkkaamisesta tule ongelmia.
- Keskustelun aloittaja
- #77
Tilannepäivitystä...
Saatiin tänään askartelut valmiiksi. Vedettiin pohjalle armaflexiä jolla saatiin eristys + korotus portaan yli. Armaflexin päälle laitettiin vedenpitävää jesaria.
Alla kuvia hommasta. Saa arvostella vapaasti, mutta ei aiota enää ruveta korjailemaan ellei oo jotain kriittistä kuten paloturvallisuusriskiä tms. Tarkastetaan hometilanne joskus kuukauden päästä ja mietitään sitten jos halutaan korjailla lisää.
Kuva 1: aloitettiin raaputtamalla kaukalon pintaa tasaisemmaksi, paljon siinä vielä oli ammattilaisen jäljiltä, ja paljon siihen jäi vielä meidänkin raaputtamisen jälkeen. Kuvassa vasemmalla näkyy kourun pystysuora seinä, joka sijoittuu sen verran kennon ulkopuolelle, ettei siihen tipu kondenssia. Kuvassa oikealla näkyy kupera seinä. Laite on ilmeisesti suunniteltu niin, että osa kondenssivedestä tippuu ihan tuohon seinälle, ja osa kondenssivedestä ei edes tipu tähän kondenssialtaaseen, vaan altaan taakse puhaltimen päälle ja muoville.
Kuva 2: alhaalla keskellä näkyvä pystysuora oranssi viiva on se "porras", jonka ylitse vasemmalta päin valuvan veden pitää kiivetä.
imgur.com
Kuva 3: valkoinen tappi altaan toisessa päädyssä ihmetytti. Tietääkö kukaan mitä varten tuo on?
imgur.com
Kuva 4: peitettiin tapin ympärillä oleva reikä styroksin palasilla, koska haluttiin tasainen alusta ennen teippausta.
Kuva 5: laitettiin eristeeksi ja korotukseksi yksi kerros armaflexiä. Yksi yhtenäinen pitkä pala armaflexiä kourun tasaiselle osalle, taittuen hieman pystysuoran seinän päälle. Kuperaa seinää tilkittiin yksittäisillä paloilla armaflexiä. Ajatuksena on että kun vesi valuu kuperan seinän suunnalta, sillä on porras alaspäin kohti pystysuoraa seinää. Kun vesi on pitkällä suoralla pystysuoran seinän vieressä, vesi voi valua kohti poistoletkua ilman portaita.
Kuva 6: kuperalla seinällä olevat pystyleikkaukset tekivät askartelusta hankalaa. Armaflexin leveys oli tismalleen sama kuin pystyleikkausten väli, joten päätittiin tilkitä niitä pystyleikkausten välisiä aukkoja tällä tavoin. Yritettiin painella teipinpalaset niin ettei niiden taakse jäisi ilma-aukkoja, mutta se ei täysin onnistunut.
Kuva 7: armaflexin päälle vesitiivistä ilmastointiteippiä. Veden ei pitäisi päästä nyt tippumaan mistään, mistä se voisi kaivautua Armaflexiin saakka. Yritettiin saada jesari kiinni armaflexiin, jotta jesarin alapinta ei pääsisi kondensoimaan, mutta ei täysin onnistuttu, vaan useisiin paikkoihin jäi pieniä ilmataskuja jesarin ja armaflexin väliin. Yritettiin myös saada mahdollisimman tasainen pinta, mutta sekään ei täysin onnistunut, vaan pieniä epätasaisuuksia jäi sinne tänne.
Laitettiin kaukalo takaisin paikalleen ja testattiin kaataa sinne vettä. Kaukalo on selvästi kallistettu pystysuoraa seinää kohti, mutta kaato sivusuunnassa veden poistoletkua kohti ei ole kovin hyvä. Vaikutti siltä että vesi lähti valumaan molempiin suuntiin (vasemmalle ja oikealle) kun kaukaloon kaatoi vettä. Mielestäni testasin saman aiemmin, styroksien repimisen jälkeen, ja mielestäni silloin kaukalossa oli selvästi kaato oikealle päin. Vähän ihmettelen olenko voinut jotenkin huonontaa kaatoa. Kuitenkin tolla kriittisellä alueella on kauttaaltaan yksi kerros armaflexiä ja yksi kerros jesaria, joten kuvittelisin että jos siinä on ollut kaato oikealle päin ennen näitä teippauksia, niin siinä pitäisi edelleen olla sama kaato näiden teippausten jälkeen. En sitten tiedä miten paljon esim. Armaflexin venyttäminen, alle jääneet epätasaisuudet, tms. voivat vaikuttaa siihen, että kaato olisi huonompi teippausten jälkeen. Mietin myös sitä olenko asentanut kaukalon oikein kohdalleen, mutta siinä on 2 ruuvinpaikkaa jotka ovat tismalleen oikeilla paikoilla, ja lisäksi kaukalo loksahti äänekkäästi molemmin puolin paikalle laitossa, joten kuvittelisin että se on nyt ihan yhtä hyvin paikallaan kuin ennenkin.
Olisikohan tuo riittävän hyvä? Ainakin nyt pitäisi olla eristys, ja vesi ei tipu vettyvän styroksin päälle vaan vedenpitävän teipin, jonka pinnan putsaaminen lienee myös mahdollista helpommin kuin styroksin puhdistamisen. Kaato tuskin voi olla ainkaan kovin paljon huonompi kuin mitä se oli styroksin kanssa, ja erilaisia vesitaskuja oli styroksin tilanteessa paljon, joten tuskin sekään tilanne on nyt huonompi kun ennen.
Vielä yksi irrallinen kysymys: huomattiin että ilmalämpöpumppu on oikealta puolen hieman irti seinästä, toivottavasti tässä ei ole mitään huolestuttavaa? Kuva: https://imgur.com/a/aierWAN En ole itse noita osia purkanut jotka tuohon vaikuttaisivat, eli tuo on jonkun asennusmiehen jäljiltä.
Saatiin tänään askartelut valmiiksi. Vedettiin pohjalle armaflexiä jolla saatiin eristys + korotus portaan yli. Armaflexin päälle laitettiin vedenpitävää jesaria.
Alla kuvia hommasta. Saa arvostella vapaasti, mutta ei aiota enää ruveta korjailemaan ellei oo jotain kriittistä kuten paloturvallisuusriskiä tms. Tarkastetaan hometilanne joskus kuukauden päästä ja mietitään sitten jos halutaan korjailla lisää.
Kuva 1: aloitettiin raaputtamalla kaukalon pintaa tasaisemmaksi, paljon siinä vielä oli ammattilaisen jäljiltä, ja paljon siihen jäi vielä meidänkin raaputtamisen jälkeen. Kuvassa vasemmalla näkyy kourun pystysuora seinä, joka sijoittuu sen verran kennon ulkopuolelle, ettei siihen tipu kondenssia. Kuvassa oikealla näkyy kupera seinä. Laite on ilmeisesti suunniteltu niin, että osa kondenssivedestä tippuu ihan tuohon seinälle, ja osa kondenssivedestä ei edes tipu tähän kondenssialtaaseen, vaan altaan taakse puhaltimen päälle ja muoville.
Kuva 2: alhaalla keskellä näkyvä pystysuora oranssi viiva on se "porras", jonka ylitse vasemmalta päin valuvan veden pitää kiivetä.
imgur.com
Discover the magic of the internet at Imgur, a community powered entertainment destination. Lift your spirits with funny jokes, trending memes, entertaining gifs, inspiring stories, viral videos, and so much more from users.
imgur.com
Kuva 3: valkoinen tappi altaan toisessa päädyssä ihmetytti. Tietääkö kukaan mitä varten tuo on?
imgur.com
Discover the magic of the internet at Imgur, a community powered entertainment destination. Lift your spirits with funny jokes, trending memes, entertaining gifs, inspiring stories, viral videos, and so much more from users.
imgur.com
Kuva 4: peitettiin tapin ympärillä oleva reikä styroksin palasilla, koska haluttiin tasainen alusta ennen teippausta.
Kuva 5: laitettiin eristeeksi ja korotukseksi yksi kerros armaflexiä. Yksi yhtenäinen pitkä pala armaflexiä kourun tasaiselle osalle, taittuen hieman pystysuoran seinän päälle. Kuperaa seinää tilkittiin yksittäisillä paloilla armaflexiä. Ajatuksena on että kun vesi valuu kuperan seinän suunnalta, sillä on porras alaspäin kohti pystysuoraa seinää. Kun vesi on pitkällä suoralla pystysuoran seinän vieressä, vesi voi valua kohti poistoletkua ilman portaita.
Kuva 6: kuperalla seinällä olevat pystyleikkaukset tekivät askartelusta hankalaa. Armaflexin leveys oli tismalleen sama kuin pystyleikkausten väli, joten päätittiin tilkitä niitä pystyleikkausten välisiä aukkoja tällä tavoin. Yritettiin painella teipinpalaset niin ettei niiden taakse jäisi ilma-aukkoja, mutta se ei täysin onnistunut.
Kuva 7: armaflexin päälle vesitiivistä ilmastointiteippiä. Veden ei pitäisi päästä nyt tippumaan mistään, mistä se voisi kaivautua Armaflexiin saakka. Yritettiin saada jesari kiinni armaflexiin, jotta jesarin alapinta ei pääsisi kondensoimaan, mutta ei täysin onnistuttu, vaan useisiin paikkoihin jäi pieniä ilmataskuja jesarin ja armaflexin väliin. Yritettiin myös saada mahdollisimman tasainen pinta, mutta sekään ei täysin onnistunut, vaan pieniä epätasaisuuksia jäi sinne tänne.
Laitettiin kaukalo takaisin paikalleen ja testattiin kaataa sinne vettä. Kaukalo on selvästi kallistettu pystysuoraa seinää kohti, mutta kaato sivusuunnassa veden poistoletkua kohti ei ole kovin hyvä. Vaikutti siltä että vesi lähti valumaan molempiin suuntiin (vasemmalle ja oikealle) kun kaukaloon kaatoi vettä. Mielestäni testasin saman aiemmin, styroksien repimisen jälkeen, ja mielestäni silloin kaukalossa oli selvästi kaato oikealle päin. Vähän ihmettelen olenko voinut jotenkin huonontaa kaatoa. Kuitenkin tolla kriittisellä alueella on kauttaaltaan yksi kerros armaflexiä ja yksi kerros jesaria, joten kuvittelisin että jos siinä on ollut kaato oikealle päin ennen näitä teippauksia, niin siinä pitäisi edelleen olla sama kaato näiden teippausten jälkeen. En sitten tiedä miten paljon esim. Armaflexin venyttäminen, alle jääneet epätasaisuudet, tms. voivat vaikuttaa siihen, että kaato olisi huonompi teippausten jälkeen. Mietin myös sitä olenko asentanut kaukalon oikein kohdalleen, mutta siinä on 2 ruuvinpaikkaa jotka ovat tismalleen oikeilla paikoilla, ja lisäksi kaukalo loksahti äänekkäästi molemmin puolin paikalle laitossa, joten kuvittelisin että se on nyt ihan yhtä hyvin paikallaan kuin ennenkin.
Olisikohan tuo riittävän hyvä? Ainakin nyt pitäisi olla eristys, ja vesi ei tipu vettyvän styroksin päälle vaan vedenpitävän teipin, jonka pinnan putsaaminen lienee myös mahdollista helpommin kuin styroksin puhdistamisen. Kaato tuskin voi olla ainkaan kovin paljon huonompi kuin mitä se oli styroksin kanssa, ja erilaisia vesitaskuja oli styroksin tilanteessa paljon, joten tuskin sekään tilanne on nyt huonompi kun ennen.
Vielä yksi irrallinen kysymys: huomattiin että ilmalämpöpumppu on oikealta puolen hieman irti seinästä, toivottavasti tässä ei ole mitään huolestuttavaa? Kuva: https://imgur.com/a/aierWAN En ole itse noita osia purkanut jotka tuohon vaikuttaisivat, eli tuo on jonkun asennusmiehen jäljiltä.
jarkko_h
Vakionaama
Ette tuntuisi sulle idioottimaiselta, niin verrataan vaikka ilmanvaihtokoneeseen. Sammutatko senkin yöksi ettei laakerit tai energiaa kulu?
Taas erikoinen vertaus. Ilmanvaihtokonetta tarvitsee 24/7. Meillä ilmanvaihtokonetta säädetään hiilidioksidin ja kosteuden mukaan ja se on vuoden ympäri päällä ja ohjeen mukaisesti päällä myös silloin kuin ei olla paikalla.
Ilpin sammuttamisesta kylmäksi yöksi tai kylmäksi viikoksi ei ole mitään haittaa, kunhan sammutus tehdään kuivana. Rasitus on minimaalinen esim verrattuna sulatustoininan rasitukseen, jossa SY puhallin voi sammua ja mennä päälle ja nelitieventtiili kääntyä jopa 15 kertaa vuorokaudessa lämpölaajentumissyklin ollessa raju. Kuivan koneen pysäytys kesäkeleillä on pieni rasitus ILP:lle.
Taas erikoinen vertaus. Ilmanvaihtokonetta tarvitsee 24/7. Meillä ilmanvaihtokonetta säädetään hiilidioksidin ja kosteuden mukaan ja se on vuoden ympäri päällä ja ohjeen mukaisesti päällä myös silloin kuin ei olla paikalla.
Ilpin sammuttamisesta kylmäksi yöksi tai kylmäksi viikoksi ei ole mitään haittaa, kunhan sammutus tehdään kuivana. Rasitus on minimaalinen esim verrattuna sulatustoininan rasitukseen, jossa SY puhallin voi sammua ja mennä päälle ja nelitieventtiili kääntyä jopa 15 kertaa vuorokaudessa lämpölaajentumissyklin ollessa raju. Kuivan koneen pysäytys kesäkeleillä on pieni rasitus ILP:lle.
Viimeksi muokattu:
Voipi olla irti oikean puolen kiinnityksestä, silloin kaatokin menee väärin. Vetämällä alareunaa ulospäin seinästä, kun alareunan klipsut on ensin vapautettu, ja nostamalla pari senttiä ja tuuppaamalla yläreunaa takaisin seinään päin ennen laskua se menee takaisin, mutta kannattaa varautua koko vehkeen painoon jos sen saa vahingossa irti. Kiinnitys on vain 2 "koukkua" jotka tarttuu asennuslevyn yläreunaan.
Jonkun kondenssipaljun joskus jesarilla korjasin, kesti se pari vuotta vuotamatta, sitten sen voi uusia.
Itse asennan koneet 1-2 astetta kondenssiletkuun päin kallelleen niin vesi ei seiso. Enemmänkin jos talo on myös vino siihen suuntaan ettei se näytä kamalalta. Jo asennettua konetta voi kallistaa tunkemalla vaikka pahvia em. kiinnitysosan ja asennuslevyn väliin.
Astia on koneessa vakiona tasan vaaterissa koska letkulähdöt on molemmin puolin, siksi kaatoa tulee vain asennuksessa, jos tulee.
Jo tuo vessapaperinhylsyn paksuus kummasti auttaa veden poistumista.
Jonkun kondenssipaljun joskus jesarilla korjasin, kesti se pari vuotta vuotamatta, sitten sen voi uusia.
Itse asennan koneet 1-2 astetta kondenssiletkuun päin kallelleen niin vesi ei seiso. Enemmänkin jos talo on myös vino siihen suuntaan ettei se näytä kamalalta. Jo asennettua konetta voi kallistaa tunkemalla vaikka pahvia em. kiinnitysosan ja asennuslevyn väliin.
Astia on koneessa vakiona tasan vaaterissa koska letkulähdöt on molemmin puolin, siksi kaatoa tulee vain asennuksessa, jos tulee.
Jo tuo vessapaperinhylsyn paksuus kummasti auttaa veden poistumista.
- Keskustelun aloittaja
- #80
Kiitos taas vinkistä. En kyllä taida uskaltaa tuohon ryhtyä kun ei ole kokemusta laitteen nostamisesta paikalleen. Jos saan sen kokonaan irti, enkä saa sitä nopeasti takaisin paikalleen, niin aika pian siinä voimat loppuu ja sitten on vain pakko laskea laite maahan niin että letkut repeytyvät irti ja kylmäaineet vuotavat pois.
Pahvin tunkeminen kiinnitysosan ja asennuslevyn väliin kuulosti hyvältä vippaskonstilta kallistaa konetta, mutta en kyllä keksi miten se tehdään. Kuva on laitteen takapuolelta. Ilmeisesti kuitenkin etupuolelta pitäisi jotenkin päästä tunkemaan tavaraa sinne asennuslevyn ja laitteen väliin?