Ilmalämpöpumpun hyödyntäminen kaukolämpötalossa

[Poistunut käyttäjä 16081]

Patterien termostaatit on syytä olla varalta päällä. Pumppu voi rikkoutua poissa ollessa ja talon jäähtyessä putkirikko voi olla tosiasia.
Täällä pumppu hiljeni vasta, koska vesivaaran rikkouduttua yksi talon pääsulakkeista rikkoutui ja yksi kolmesta vaiheesta oli pimeänä,
tähän vaiheeseen sattui ILP, osa pattereista yms.

Asettaisin patterien termostaatit aluksi kaikista huoneista n. 18c.
Pumppu tekemään se työ mihin kyvyt riittää, pyyntilämpötila sen mukaan mikä on sopiva toteutunut lämpötila, esim 22c tavoitteeksi huoneissa joihin pumpun vaikutus on suurin.

Jos joku huone ei ilpillä lämpene niin siellä patterin termostaattia hieman isommalle.

 

[kotte]

Noita termostaatteja kannattaa hiukan porrastaa sillä tavoin, että laskee eniten lähellä ilppejä olevien termostaattiventtiileiden asetuksia, jolloin saa ilpin käymään enemmän. Kauemmas lämpö ei ilpiltä välttämättä johdu hyvin.

Se ongelma tuossa järjestelyssä tietenkin on, että pakkasen mahdolisesti kiristyessä huonelämpötila laskee ja ilpin tuotto ja taloudellisuus heikkenee. Jossakin vaiheessa pitäisi sitten termostaattien asetuksia nostaa ja lopulta ilpin pitämistä päällä voi harkita, kannattaako yleensäkään sitä rääkätä (toki käynnin katkominen pakkasella voi olla vielä arveluttavampaa).

Asiaan olisi kyllä ratkaisu, jollaisen olen itse todennut hyväksi ja toimivaksi, eli homma toimii suunnilleen niin, että ilpin lämpötila-asetusta säädetään ulkoilman lämpötilan mukaan, eli mitä kylmempää ulkona on, sitä korkeampi ilpin lämpötila-asetus. Tuo on mahdollista toteuttaa melko kohtuuhintaisella pilvipalveluun perustuvilla IR-lähettimellä, johon asetetaan ilpin kaukosäädinkoodit. Itsellä on esimerkiksi Nedisin tuollainen, joka maksaa muutaman kympin ja liittyy kodin wifi-reitittimeen (käytän tällä hetkellä tosin vain maajäähdytyskonvektoreiden ohjaamiseen laitteiden käynnistämiseksi ja lämpötilatavoitteen asettamiseksi ulkoilman, vuorokauden ajan ja pilvisyyden perusteella). Tuolla voi tavallaan automatisoida homman niin, ettei tarvitse alentaa patteritermostaattien asetusta kovin paljon ja lämpötilan saa pysymään hyvin vakiona ulkolämpötilasta ja muista vaihtelevista tekijöistä riippumatta. Ilppi kuitenkin ottaa prioriteetin noista vesiradiaattoreista ja homman voi vielä asettaa niin, että kovalla pakkasella ilpin prioriteetti antaa hiukan periksi.

Vielä tehokkaammaksi homman saa lisäämällä jonkin pienen "sähkölämmittimen", esimerkkinä halpa muuntajallinen hupielektroniikan pikku verkkolaite (hinta luokkaa kympin) välittömästi patteritermostaatin alle ja ohjaamalla vastaavalla pilvipalvelulla älypistorasialla tuo päälle silloin, kun radiaattoria ei tarvita (esimerkiksi em. Nedisin tuollaiset pistorasiat maksavat vähän toista kymppiä ja ovat pilivipalvelun ohjattavissa em. IR-lähettimen tapaan). Tuolla pääsisi jopa eroon tarpeesta muuttaa patteritermostaattien asetusta lainkaan ja ne voi kytkeä pilvipalvelun avulla säätilan perusteella pois päältä (sillä termostaatin lämmittäminen saa sen aistimaan huoneen todellista lämpimämmäksi, jolloin termostaatti katkaisee veden kierron). Tuolla tavoin asunnon lämpötila on mahdollista saada pysymään entistä tasaisempana, vaikkei koske lämpötila-astuksiin ollenkaan.

 

[arimika]

Patterien termostaatit on syytä olla varalta päällä. Pumppu voi rikkoutua poissa ollessa ja talon jäähtyessä putkirikko voi olla tosiasia.
Täällä pumppu hiljeni vasta, koska vesivaaran rikkouduttua yksi talon pääsulakkeista rikkoutui ja yksi kolmesta vaiheesta oli pimeänä,
tähän vaiheeseen sattui ILP, osa pattereista yms.

Asettaisin patterien termostaatit aluksi kaikista huoneista n. 18c.
Pumppu tekemään se työ mihin kyvyt riittää, pyyntilämpötila sen mukaan mikä on sopiva toteutunut lämpötila, esim 22c tavoitteeksi huoneissa joihin pumpun vaikutus on suurin.

Jos joku huone ei ilpillä lämpene niin siellä patterin termostaattia hieman isommalle.

Ei tuosta kaukolämpötalossa ole pelkoa jos ei poikkase koko kaukolämpöä

Noita termostaatteja kannattaa hiukan porrastaa sillä tavoin, että laskee eniten lähellä ilppejä olevien termostaattiventtiileiden asetuksia, jolloin saa ilpin käymään enemmän. Kauemmas lämpö ei ilpiltä välttämättä johdu hyvin.

Se ongelma tuossa järjestelyssä tietenkin on, että pakkasen mahdolisesti kiristyessä huonelämpötila laskee ja ilpin tuotto ja taloudellisuus heikkenee. Jossakin vaiheessa pitäisi sitten termostaattien asetuksia nostaa ja lopulta ilpin pitämistä päällä voi harkita, kannattaako yleensäkään sitä rääkätä (toki käynnin katkominen pakkasella voi olla vielä arveluttavampaa).

Asiaan olisi kyllä ratkaisu, jollaisen olen itse todennut hyväksi ja toimivaksi, eli homma toimii suunnilleen niin, että ilpin lämpötila-asetusta säädetään ulkoilman lämpötilan mukaan, eli mitä kylmempää ulkona on, sitä korkeampi ilpin lämpötila-asetus. Tuo on mahdollista toteuttaa melko kohtuuhintaisella pilvipalveluun perustuvilla IR-lähettimellä, johon asetetaan ilpin kaukosäädinkoodit. Itsellä on esimerkiksi Nedisin tuollainen, joka maksaa muutaman kympin ja liittyy kodin wifi-reitittimeen (käytän tällä hetkellä tosin vain maajäähdytyskonvektoreiden ohjaamiseen laitteiden käynnistämiseksi ja lämpötilatavoitteen asettamiseksi ulkoilman, vuorokauden ajan ja pilvisyyden perusteella). Tuolla voi tavallaan automatisoida homman niin, ettei tarvitse alentaa patteritermostaattien asetusta kovin paljon ja lämpötilan saa pysymään hyvin vakiona ulkolämpötilasta ja muista vaihtelevista tekijöistä riippumatta. Ilppi kuitenkin ottaa prioriteetin noista vesiradiaattoreista ja homman voi vielä asettaa niin, että kovalla pakkasella ilpin prioriteetti antaa hiukan periksi.

Vielä tehokkaammaksi homman saa lisäämällä jonkin pienen "sähkölämmittimen", esimerkkinä halpa muuntajallinen hupielektroniikan pikku verkkolaite (hinta luokkaa kympin) välittömästi patteritermostaatin alle ja ohjaamalla vastaavalla pilvipalvelulla älypistorasialla tuo päälle silloin, kun radiaattoria ei tarvita (esimerkiksi em. Nedisin tuollaiset pistorasiat maksavat vähän toista kymppiä ja ovat pilivipalvelun ohjattavissa em. IR-lähettimen tapaan). Tuolla pääsisi jopa eroon tarpeesta muuttaa patteritermostaattien asetusta lainkaan ja ne voi kytkeä pilvipalvelun avulla säätilan perusteella pois päältä (sillä termostaatin lämmittäminen saa sen aistimaan huoneen todellista lämpimämmäksi, jolloin termostaatti katkaisee veden kierron). Tuolla tavoin asunnon lämpötila on mahdollista saada pysymään entistä tasaisempana, vaikkei koske lämpötila-astuksiin ollenkaan.

Turha alkaa virittelemään mitään sähkölämmittimiä kaukolämpö talossa,

 

[kotte]

Turha alkaa virittelemään mitään sähkölämmittimiä kaukolämpö talossa,

Selvyyden vuoksi, eihän tuo ole sähkölämmitin, vaan termomoottorityyppinen termostaatin ohjain samaan tapaan kuin kaukolämmitettyjen liikekiinteistöjen tyypilliset keskusohjatut termostaattiventtiilit, jotka toimivat ihan samalla periaatteella.

Niin, kannattavuuden kanssa voi olla niin tai näin. Ilmalämpöpumppu tyypillisesti kuluu lämmityskäytössä varsinkin pakkasilla kovinkin paljon enemmän kuin jäähdytyksellä, joten käyttöikä saattaa pudota yli 20 vuodesta alle kymmeneen (itsellä on yksi 25 vuotias split-jäähdytin, jota on käytetty kuitenkin edes hiukan joka kesä).

Sitten on toinen juttu, että lämmityksen muuttuva energia saattaa tulla ilmalämpöpumpulla selvästi kaukolämpöä halvemmaksi. Monellakin yhtiöllä kaukolämmön energianhinta on luokkaa 8c/kWh tai korkeampi sydäntalven kuukausina. Jos olet tehnyt edullisen sähkösopimuksen tai varsinkin, jos käytät pörssisähköä, energiakulujen juokseva hintakulu saattaa olla alle 12c/kWh. Leudoilla keskitalven säillä saattaa hyvinkin kannattaa ainakin periaatteessa lämmittää ilpillä Etelä-Suomessa. Pörssisähkökin on usein tällaisella säällä edullista, jos tuulee, lunta sulaa jokiin ja lämmityksen yhteistuontovoimaloita on tavallaan turhan paljon päällä odottamassa suurempaa lämmön menekkiä.

Hiukan konstailuahan tuo on ja mukavuudenhaluinen tuskin viitsii omaksua pellepeloton-roolia. Totta kai vaivannäölleen saisi jostakin muusta kohteesta paremman rahallisen tuoton.