Ilmalämpöpumpun lämpötilojen mittauspisteet seurantaa varten

[SON]

Tarkoituksena asentaa ILP:n toiminnan seuraamista varten 4 kpl pt1000 lämpötilan mitta- antureita. Mihin kohtiin ILP sisä- ja/tai ulkoyksikköön nämä kannattaa sijoittaa parhaimman hyödyn saamiseksi. Kaksi on ilmeisen
selvää eli sisäyksikön imu- ja puhallusaukkoon. Mutta ne kaksi; vai tarvitaanko enemmän? Lisäksi tulee tietenkin kWh mittaus. :

 

[VesA]

Vs: Ilmalämpöpumpun lämpötilojen mittauspisteet seurantaa varten

Tarkoituksena asentaa ILP:n toiminnan seuraamista varten 4 kpl pt1000 lämpötilan mitta- antureita. Mihin kohtiin ILP sisä- ja/tai ulkoyksikköön nämä kannattaa sijoittaa parhaimman hyödyn saamiseksi. Kaksi on ilmeisen
selvää eli sisäyksikön imu- ja puhallusaukkoon. Mutta ne kaksi; vai tarvitaanko enemmän? Lisäksi tulee tietenkin kWh mittaus. :

Sisäyksikön puhalluspuolen lämpömittarissakin on miettimistä, koska lämpötila voi paikasta riippuen ( keskellä/reunassa) heitellä jokusen asteen.

Loppujen anturien kohtalo on sitten kiinni lähinnä siitä, minkälaista hyötyä tavoittelee

Omat lisäanturini ovat mukavuussyistä kylmäaineputkissa sisäyksikön lähellä. Niistä voi nähdä lähinnä vehkeen säädön toimintaa, esmes tulistuksen muutoksia jotka eivät juurikaan näy missään muualla, eli ei niistä mitään suoranaista hyötyä ole.

Itse laittaisin anturit mittaamaan ulkoyksikön sisään- ja ulosmenevää ilmaa. Sillä voisi nähdä kuinka hyvin vehje osaa pitää höyrystymisen säädön kurissa, vai revitteleekö ylitehoille osatehoalueella. Sillä taas on ällistyttävän suuri vaikutus sulatusväleihin.

 

[Deleted member 1344]

Vs: Ilmalämpöpumpun lämpötilojen mittauspisteet seurantaa varten

Mulla on kaksi DS18S20 anturia yläkerran Panassa. Toinen on sisäyksikön imuilmaanturin vieressä ja toinen puhalluksen suuntausläpän takana piilossa. Tiedä sitten tarkkuudesta, mutta ainakin ihan suuntaa-antavaa dataa niistä saa.

Kuten mm. sen että jäähdytyksellä Pana pyrkii (mittaustarkkuuden rajoissa, ero on jotain pari asteen kymmenesosaa) siihen että imuilman lämpö on sama kuin pyynti ja taas lämmityksellä se haluaisi että imuilma on noin 3 astetta lämpimämpää kuin pyynti.

 

[jarip]

Vs: Ilmalämpöpumpun lämpötilojen mittauspisteet seurantaa varten

Taitaa mennä poraamiseksi? Tuloilma on helppo mitata laitteen päältäkin, mutta puhallusilman mittaus hankaloituu, kun luukut menevät ajoittain aika tiiviisti kiinni. Johtimen tuontikin siististi saattaa olla hankalaa ja mitä mahd. takuu tykkää ylimääräisistä rei´ístä?

 

[VesA]

Vs: Ilmalämpöpumpun lämpötilojen mittauspisteet seurantaa varten

Taitaa mennä poraamiseksi? Tuloilma on helppo mitata laitteen päältäkin, mutta puhallusilman mittaus hankaloituu, kun luukut menevät ajoittain aika tiiviisti kiinni. Johtimen tuontikin siististi saattaa olla hankalaa ja mitä mahd. takuu tykkää ylimääräisistä rei´ístä?

Otin kuoret auki ja pujottelin sisäkautta. Anturi törröttää ilmavirrassa ja on kiiini vain johdolla kuorten välissä. Johto ei toki ole paksua.

 

[Deleted member 1344]

Vs: Ilmalämpöpumpun lämpötilojen mittauspisteet seurantaa varten

Taitaa mennä poraamiseksi? Tuloilma on helppo mitata laitteen päältäkin, mutta puhallusilman mittaus hankaloituu, kun luukut menevät ajoittain aika tiiviisti kiinni. Johtimen tuontikin siististi saattaa olla hankalaa ja mitä mahd. takuu tykkää ylimääräisistä rei´ístä?

Mulla tulee 1-wire (4-napaista puhelinkaapelia) sisään samasta mistä virtapiuhakin. Sieltä pääsi kivuttomasti imuilmaanturille, mutta puhallusta varten porasin yhden 5mm reiän jotta pääsi puhallusläpän taakse sivusta.

 

[IsoHeikki]

Vs: Ilmalämpöpumpun lämpötilojen mittauspisteet seurantaa varten

Itse laittaisin anturit mittaamaan ulkoyksikön sisään- ja ulosmenevää ilmaa. Sillä voisi nähdä kuinka hyvin vehje osaa pitää höyrystymisen säädön kurissa, vai revitteleekö ylitehoille osatehoalueella. Sillä taas on ällistyttävän suuri vaikutus sulatusväleihin.

Mielenkiintoinen lause. VesA valaisetko vähän asiaa meille tietämättömille.
Miten näistä ulkoyksikön lämpötiloista voi asiaa päätellä ???. Mitä lämpötilaero siellä pitäis olla?
Voiko tässä höyrystymisen säädön toteutuksessa olla syy eri laitteiden tuottaman jään suuriin erilaisuuksiin?

 

[Dippa]

Vs: Ilmalämpöpumpun lämpötilojen mittauspisteet seurantaa varten

höyrystin ei saisi olla liian kylmä suhteessa ulkoilmaan. Tähän vaikuttaa tietty tehontarve ihan hirveästi kun höyrystien koko taitaa pysytellä aikas vakiona.

 

[Joppe112]

Vs: Ilmalämpöpumpun lämpötilojen mittauspisteet seurantaa varten


Noille sisäyksikön antureille ehdottaisin järjestelyä seuraavasti: erilliset ilmanohjainsiivikkeet sekä tulo että lähtöpuolelle. Päällysteeksi siivelle alumiiniteippiä ja ne lämpöanturit teipin alle. Jos on onni myötä, niin alumiiniteippi toimii jonkinlaisena integraattorina laajemman alueen todelliselle ilmanlämpötilalle ja näin anturi muuttuu pistemäisestä mittauksesta todellisempaan koko ilmamassan mittaukseen.

Perusongelmahan oli mitata todellista ilmavirran lämpötilaa koko sisäyksikön läpi.

 

[Tilator]

Vs: Ilmalämpöpumpun lämpötilojen mittauspisteet seurantaa varten

höyrystin ei saisi olla liian kylmä suhteessa ulkoilmaan. Tähän vaikuttaa tietty tehontarve ihan hirveästi kun höyrystien koko taitaa pysytellä aikas vakiona.

Kai tuo nyt sentään kannattaa mitata höyrystimestä suoraan, eikä poistoilmasta.

Samalla voi sitten mitata höyrystimen lämpötilan sekä alku-, että loppupäästä, niin tietää sen kuuluisan tulistumisen määränkin edes pikkuisen tarkemmin.

 

[VesA]

Vs: Ilmalämpöpumpun lämpötilojen mittauspisteet seurantaa varten

höyrystin ei saisi olla liian kylmä suhteessa ulkoilmaan. Tähän vaikuttaa tietty tehontarve ihan hirveästi kun höyrystien koko taitaa pysytellä aikas vakiona.

Kai tuo nyt sentään kannattaa mitata höyrystimestä suoraan, eikä poistoilmasta.

Samalla voi sitten mitata höyrystimen lämpötilan sekä alku-, että loppupäästä, niin tietää sen kuuluisan tulistumisen määränkin edes pikkuisen tarkemmin.

Noo.. ilmasta saa jonniinmoisen keskiarvon jos sijoittaa mittarin sopivasti. Kylmin kohta toki edustaa sitä jäätyvintä osuutta, mutta sen laajuutta on vaikea tutkia parilla anturilla.

Mutta juu.. sopivalla kostealla kelillä Argo sulattaa 2h-0,5h välein, riippuen siitä mihin tasalle softa arpoo katkon jälkeisen tehon. Argo ei tunnu muistavan sulatuksen jälkeen miten edellisellä kerralla meni, vaan aloittaa jollakin teholla ja korjaa sitten. Jäätävällä kelillä liian hitaasti.

Sama lievempänä tulee vastaan, jos laitteen tehonsäätö vähänkin seilaa.

 

[Tilator]

Vs: Ilmalämpöpumpun lämpötilojen mittauspisteet seurantaa varten

höyrystin ei saisi olla liian kylmä suhteessa ulkoilmaan. Tähän vaikuttaa tietty tehontarve ihan hirveästi kun höyrystien koko taitaa pysytellä aikas vakiona.

Kai tuo nyt sentään kannattaa mitata höyrystimestä suoraan, eikä poistoilmasta.

Samalla voi sitten mitata höyrystimen lämpötilan sekä alku-, että loppupäästä, niin tietää sen kuuluisan tulistumisen määränkin edes pikkuisen tarkemmin.

Noo.. ilmasta saa jonniinmoisen keskiarvon jos sijoittaa mittarin sopivasti. Kylmin kohta toki edustaa sitä jäätyvintä osuutta, mutta sen laajuutta on vaikea tutkia parilla anturilla.

Just juu, mutta vielä hankalampi on arvioida mittaamalla ilman lämpötilaa höyrystimen eri puolilla. Höyrystimeltä lähtevän ilman lämpötila kun riippuu siitäkin, mittaako ylhäältä vai alhaalta. Nimimerkillä kokemusta on ;-)

Eli anturit vaan höyrystimelle menevään putkeen, siitä lähtevään putkeen ja imuilmaa mittaamaan. Näillä pärjää jo varsin pitkälle.