Vs: Ilmankosteus
Tämän ketjun aloitukseen laskeskelin jonkinlaista esimerkkiä vastaukseksi Mollier-diagrammin avulla:
1. Ilman lämpötila laskee 10 asteesta 5 asteeseen ja suht.kosteus samalla suurenee 65 %.sta 93:een. Tällöin ei vettä kondensoidu ollenkaan ja lämpöenergian muutos tällöin ilmassa on 5 kJ/kg eli se on ilmalle ilmoitettu normaali arvo, johon kosteus ei vaikuta ollenkaan.
2. Sama prosessi, missä nyt ilman kosteus on jo 10 asteessa 90 %. Tällöin kastepiste saavutetaan noin 8,5 asteessa ja sen jälkeen vettä alkaa kondensoitua ja siitä saatava lämpö vähentää ilman jäähtymistä - kosteus on koko ajan 100 %. Edellisen tapauksen lämpöenergia 5 kJ/kg saadaan jo täyteen 6,5 asteessa.
Ensimmäisessä tapauksessa keskimääräinen lämpötila on 7,5 astetta ja toisessa 8,3 astetta. Tässä olisi se kosteuden aiheuttama 0,8 asteen parannus ulkolämpötilaan. Kuten monissa aikaisemmissa arvioinneissani olen esittänyt, cop paranee asteen nousua kohti noin 2%, jonka jokainen voi tarkistaa monista cop-käyristä. Tästä kostean ilman käytöstä puhallukseen saadaan siis noin 1,5 % parannusta. Se tekee ehkä keskimäärin 50 wattia tuotettuun lämpöön.
Tässä on kuitenkin sellainen sateinen päivä, että huurretta ei synny, koska ollaan plussan puolella.
Jos kylmällä ilmalla varustuksena pitää olla koko ajan 50 watin sulatusvastus päällä, niin tulos menee jo miinukselle, puhumattakaan kuumakaasusulatuksen kulutuksesta.
Kosteuden jäätyminen tuonee noin 0,3 kJ/kg lisää tuohon arvoon 5 kJ/kg, koska vettä jäätyy ilmakiloa kohti 1 gramma. Tämä aiheuttaa vielä pienen parannuksen cop-arvoon, mutta ei tuota läheskään sitä, mikä energia menee sen sulattamiseen. Tunnissa kertyy jäätä noin 1,8 kg ja sen sulattaminen vaatii noin 0,15 kWh, mikä energia siis menee oraville.
