Ilmavesilämpöpumpun sähkönkulutus Nibe F2040-12

Nina34

Aktiivinen jäsen

Liitteet

  • Screenshot_2024-02-13-18-38-54-379_com.android.chrome.jpg
    Screenshot_2024-02-13-18-38-54-379_com.android.chrome.jpg
    79,6 KB · Katsottu: 144

Nina34

Aktiivinen jäsen
Ja lisäksi vastaava vaikka kesäkuulta niin nähdään käyttösähkön kulutus eikä sillä tarvitse spekuloida enempää
Tässä kesäkuun. Kesäkuussa ollut ulkona poreallas käytössä lähes päivittäin. Ei ole käytössä talvella. Oli vain kesän.
 

Liitteet

  • Screenshot_2024-02-13-18-40-20-191_com.android.chrome.jpg
    Screenshot_2024-02-13-18-40-20-191_com.android.chrome.jpg
    79,4 KB · Katsottu: 118

Nina34

Aktiivinen jäsen
Meidän kämppä on aika samanlainen tapaus kuin Ninalla.
Meillä 8.1 kului 117 kwh ja Ninalla 148 kwh
Ja 9.1 meillä 66 kwh ja Ninalla 87 kwh

Ninan kulutus n. 30 % suurempi kuin meillä.
Taitaa Ninan kulutus olla ihan ok. Nibe on melko varmasti heikompitehoinen huonommalla copilla kuin meillä Panan 7 kw mono. Ja lisäksi on vanhat patterit. Pattereiden vaihto C21 ja C22 malleihin pienentäisi menoveden lämpötilaa ja vähentäisi sähkön kulutusta melko varmasti.
Joo pitää miettiä jos vaihtaisi patterit. Edelleen mietin kun kaikkea ei voi nyt kerralla vaihtaa,että millä saisi nämä kulut pienemmäksi,alkaa pian äitiysloma minulla ja nämä sähkölaskut kyllä hirvittävät.
Että olisiko kannattavaa vaihtaa ne patterit vai kokonaan tuo Nibe toiseen. En tiedä onko tuo ulkoyksikkö sopiva tähän taloon vai liian pieni.
 

kaihakki

Vakionaama
Nibeä ei varmaankaan kannata vaihtaa. Hyöty on aika pien ja hankala laskettava. Pattereiden vaihto on joka tapauksessa järkevä operaatio. Vaihdoin meilläkin kaikki patterit C21 ja C22 tyyppisiin, jolloin pattereiden menoveden pystyi laskemaan 40 asteen paikkeille, joka meillä riittää n. -20 pakkasiin. Sen jälkeen nostan parilla asteella. Sisälämpötila laskee tuolloin n. 20 asteen paikkeille. Normaalisti 22-23 astetta.
 

kaihakki

Vakionaama
Edelleen mietin kun kaikkea ei voi nyt kerralla vaihtaa,että millä saisi nämä kulut pienemmäksi ,alkaa pian äitiysloma minulla ja nämä sähkölaskut kyllä hirvittävät.
Nopea pikaratkaisu on alentaa menoveden lämpötilaa reilusti. Voisi kokeilla esim. 40 astetta pyyntinä ja ostaa jokunen tällainen sähköpatteri sisätiloihin. VILPin coppi kasvaa reippaasti, kun laskee pyyntiä.
 

Nina34

Aktiivinen jäsen
Nopea pikaratkaisu on alentaa menoveden lämpötilaa reilusti. Voisi kokeilla esim. 40 astetta pyyntinä ja ostaa jokunen tällainen sähköpatteri sisätiloihin. VILPin coppi kasvaa reippaasti, kun laskee pyyntiä.
Eli muutanko sitä lämpökäyrää?
 

jmaja

Hyperaktiivi
Pattereiden vaihto on joka tapauksessa järkevä operaatio.
Riippuu millaiseen hintaan työn ja patterit saa. Patterit voisi saada uutena 3 tonnilla, mutta työhön voi mennä enemmän.

Niben mitoitusohjelman mukaan arvatulla 35 000 kWh energiantarpeella, josta 4500 kWh käyttövettä:

Nibe 2040-12 55 C menovedellä vie11546 kWh kompuralla, 3082 kWh vastuksilla ja 322 kWh kiertopumppu, yhteensä 14950 kWh. Kompura riittää -8 C saakka.

Jos menoveden saisi tiputettu 40 C:hen (todella kova tavoite), olisi luvut
10679, 2179 ja 644 kWh =13502 kWh, sekä -10 C.

Jos laittaisi Nibe F2120-12 (2125 nykyään)

40 C:
8649, 3687 ja 601 kWh = 12937 kWh, -5 C

55 C:
9693, 3204 ja 301 kWh = 13198 kWh, -5 C

Jos laittaisi F2120-16:

55 C
9729, 583, 301 kWh = 10613 kWh, -15 C

40C
8889, 757, 601 kWh = 10247 kWh-14 C

Vertailuksi vielä F1255-12 MLP (jo pois jäänyt malli)

40 C
8016, 0, 475 kWh = 8491 kWh -24 C

55 C
9183, 0, 237 kWh = 9420 kWh, -23 C.



Siis pattereita vaihtamalla voisi saada 1500 kWh kulutuksesta pois nykyisellä laitteella ja jollain paremmalla vähemmän. Tuskin kannattaa, jos ei itse asenna.

Tuollainen F2120-16 auttaisi jo reilusti (4000 kWh) ja varmaankin sopisi nykyiseen sisäyksikköön, mutta maksaa tolkuttomasti eli ei sekään kannata.

Viimeistään vastuskäytön alettua kannattaa pistää se ILP päälle lämmittämään sen minkä kykenee ja asukkaat sietävät.
 

Nina34

Aktiivinen jäsen
Kyllä pitää muuttaa. Voisiko se laittaa kokeiluvaiheessa suoraksi. Eli kaikissa ulkolämmöissä olisi esim. menovesi 40 astetta. Voisi sitten myöhemmin kokeilla erilaisia kulmakertoimia ja säätöä. Saisi kokeilun alulle.
Voisin kokeilla tuota. Eli teenkö oman käyrän ja siihen tuon 40?
 

jmaja

Hyperaktiivi
Kyllä pitää muuttaa. Voisiko se laittaa kokeiluvaiheessa suoraksi. Eli kaikissa ulkolämmöissä olisi esim. menovesi 40 astetta. Voisi sitten myöhemmin kokeilla erilaisia kulmakertoimia ja säätöä. Saisi kokeilun alulle.
Mitä järkeä tuossa on kun jo kylmä ennestään? En myös ymmärrä miksi sähköpatteri olisi parempi kuin vastukset VILPissä. Molemmillahan alennetaan sitä VILPin tekemää menoa, kun vastuksetkin vasta ovat kompuran jälkeen. Tietysi nouseva paluu "haittaa" VILPiä.
 

Nina34

Aktiivinen jäsen
Riippuu millaiseen hintaan työn ja patterit saa. Patterit voisi saada uutena 3 tonnilla, mutta työhön voi mennä enemmän.

Niben mitoitusohjelman mukaan arvatulla 35 000 kWh energiantarpeella, josta 4500 kWh käyttövettä:

Nibe 2040-12 55 C menovedellä vie11546 kWh kompuralla, 3082 kWh vastuksilla ja 322 kWh kiertopumppu, yhteensä 14950 kWh. Kompura riittää -8 C saakka.

Jos menoveden saisi tiputettu 40 C:hen (todella kova tavoite), olisi luvut
10679, 2179 ja 644 kWh =13502 kWh, sekä -10 C.

Jos laittaisi Nibe F2120-12 (2125 nykyään)

40 C:
8649, 3687 ja 601 kWh = 12937 kWh, -5 C

55 C:
9693, 3204 ja 301 kWh = 13198 kWh, -5 C

Jos laittaisi F2120-16:

55 C
9729, 583, 301 kWh = 10613 kWh, -15 C

40C
8889, 757, 601 kWh = 10247 kWh-14 C

Vertailuksi vielä F1255-12 MLP (jo pois jäänyt malli)

40 C
8016, 0, 475 kWh = 8491 kWh -24 C

55 C
9183, 0, 237 kWh = 9420 kWh, -23 C.



Siis pattereita vaihtamalla voisi saada 1500 kWh kulutuksesta pois nykyisellä laitteella ja jollain paremmalla vähemmän. Tuskin kannattaa, jos ei itse asenna.

Tuollainen F2120-16 auttaisi jo reilusti (4000 kWh) ja varmaankin sopisi nykyiseen sisäyksikköön, mutta maksaa tolkuttomasti eli ei sekään kannata.

Viimeistään vastuskäytön alettua kannattaa pistää se ILP päälle lämmittämään sen minkä kykenee ja asukkaat sietävät.
Kiitos neuvoista! Eli ei siis kannata lähteä vaihtamaan laitetta
 

Joksa

Aktiivinen jäsen
Lämpöpumput saattavat käydä (joskus) osa tehoilla ja hyötysuhteet on parhammillaan. Ainakin itse olen huomannut tässä omassa mökissä.
 

Nina34

Aktiivinen jäsen
Kyllä se kannattaa päällä pitää aina kun on pakkasta. Vähintään yhtä tehokas se on muuttamaan sähkön lämmöksi kuin VILP ellei kyse ole jostain puhtaasti viilennykseen sopivasta laitteesta.
Tuo meidän ilmalämpöpumppu aika vanha,se varmaan kannattaisi vaihtaa uuteen.
 

VesA

In Memoriam
Kyllä se kannattaa päällä pitää aina kun on pakkasta. Vähintään yhtä tehokas se on muuttamaan sähkön lämmöksi kuin VILP ellei kyse ole jostain puhtaasti viilennykseen sopivasta laitteesta.
Kyllä se kannattaa pitää päällä oli keli mikä vaan. Jos sen pyynnin säätää sopivaksi se ei tee mitään ennenkuin alkaa kämppä viiletä. Jos pattereissa on termarit sille voi antaa enemmänkin osuutta lämmityksestä.
 

RauskiH

Vakionaama
Tässä kesäkuun. Kesäkuussa ollut ulkona poreallas käytössä lähes päivittäin. Ei ole käytössä talvella. Oli vain kesän.
Käyttösähkön kulutus nyt kohtuullista kun ottaa huomioon että käytöstä riippuen tuo poreallas vie muutamistta kwh jopa kymmeneen per päivä eli tämä ei nyt selitä korkeaa talvikulutusta varsinkaan jos poreallas on tyhjennetty talveksi.

Sillä edellytyksellä että kompressori käy ja pumppu toimii niin on tuo lämmön kulutus kyllä järkyttävän kova. Esim. 9.1. on mennyt nollakelissä 87kwh ja jos tästä ottaa 30kwh käyttösähköä pois niin pumpulle olisi mennyt yli 50kwh mikä tarkoittaisi 150kwh lämpöä + 30kwh käyttösähköä mikä käytännössä viemäriin menevän veden mukana mennyttä lämpöä lukuunottamatta jää taloon -> tästä tulisi 7kw lämmöntarve nollassa. Toisaalta taas -15c tämmön tarve olisi n. 14kw eli 350kwh/vrk josta pumppu tuottaisi 200kwh ottaen 100kwh, 30kwh käyttönsähkön lisäksi pitäisi vielä vastuksilla tehdä 120kwh jolloin verkosta otetuksi sähköksi tulisi 250kwh/vrk. Onhan tuo periaatteessa mahdollista kun kovilla pakkasilla on selkeästi yli 200kwh/vrk mennyt mutta talon täytyy olla todella huonosti eristetty että päästään tällaisiin kulutuksiin. Suoraan sanottuna nuo lukemat sopisivat paremmin siihen että taloa lämmitetään pelkillä vastuksilla ja niben kompura vetää lonkkaa.

Jotta päästää eteen päin niin:
1. Selvisikö se edellisen omistajan aikainen öljyn kulutus koskaan? Jos ei ja kulutus on toimivan VILPin kanssa tällaista niin en kyllä ihmettele ettei ole halua kertoakaan...
2. Oletko löytänyt Nibestä kompressorin kulutuksesta, antotehon määrästä ja vastusten kulutuksista lukemat ja käppyrät
3. Voisit harkita kokeilla ottaa ILPin lämmityskäyttöön ja estää vastukset nibestä ja katsoa mihin se riittää ja mitä kulutukselle käy

Jos NIbe todistettavasti toimii niin tuolla kulutuksella tulisi ensisijaisesti selvittää että mihin se lämpö katoaa. Muuten tuosta koneesta loppuu tehot jo hetikohta nollan alapuolella ja pumppuja pitäisi olla kaksi että selvitään tyypillisessä espoon talvessa
 

Nina34

Aktiivinen jäsen
Kyllä se kannattaa päällä pitää aina kun on pakkasta. Vähintään yhtä tehokas se on muuttamaan sähkön lämmöksi kuin VILP ellei kyse ole jostain puhtaasti viilennykseen sopivasta laitteesta.
Joku suositteli täällä aikaisemmin että ottaisin vilpistä ne sähkö vastukset pois käytöstä. Onko se siis hyvä idea? Jos ne menee herkästi päälle
 

Nina34

Aktiivinen jäsen
Kyllä se kannattaa pitää päällä oli keli mikä vaan. Jos sen pyynnin säätää sopivaksi se ei tee mitään ennenkuin alkaa kämppä viiletä. Jos pattereissa on termarit sille voi antaa enemmänkin osuutta lämmityksestä.
Pattereista otettu ne termostaatit pois
 

Jalppi

Aktiivinen jäsen
Minkä merkkinen tuo ilp on? Jos säästö on tärkein ja ilp laadukas eikös sillä nyt suurimmat säästöt ole ilman investointeja?
Oliko tuossa Niben kautta myös käyttöveden lämmitys. Jos on? Silloin erillinen lämminvesivaraaja vilpin esilämmityksellä toisi myös kohtuukustannuksella säästöä.
 

Nina34

Aktiivinen jäsen
Käyttösähkön kulutus nyt kohtuullista kun ottaa huomioon että käytöstä riippuen tuo poreallas vie muutamistta kwh jopa kymmeneen per päivä eli tämä ei nyt selitä korkeaa talvikulutusta varsinkaan jos poreallas on tyhjennetty talveksi.

Sillä edellytyksellä että kompressori käy ja pumppu toimii niin on tuo lämmön kulutus kyllä järkyttävän kova. Esim. 9.1. on mennyt nollakelissä 87kwh ja jos tästä ottaa 30kwh käyttösähköä pois niin pumpulle olisi mennyt yli 50kwh mikä tarkoittaisi 150kwh lämpöä + 30kwh käyttösähköä mikä käytännössä viemäriin menevän veden mukana mennyttä lämpöä lukuunottamatta jää taloon -> tästä tulisi 7kw lämmöntarve nollassa. Toisaalta taas -15c tämmön tarve olisi n. 14kw eli 350kwh/vrk josta pumppu tuottaisi 200kwh ottaen 100kwh, 30kwh käyttönsähkön lisäksi pitäisi vielä vastuksilla tehdä 120kwh jolloin verkosta otetuksi sähköksi tulisi 250kwh/vrk. Onhan tuo periaatteessa mahdollista kun kovilla pakkasilla on selkeästi yli 200kwh/vrk mennyt mutta talon täytyy olla todella huonosti eristetty että päästään tällaisiin kulutuksiin. Suoraan sanottuna nuo lukemat sopisivat paremmin siihen että taloa lämmitetään pelkillä vastuksilla ja niben kompura vetää lonkkaa.

Jotta päästää eteen päin niin:
1. Selvisikö se edellisen omistajan aikainen öljyn kulutus koskaan? Jos ei ja kulutus on toimivan VILPin kanssa tällaista niin en kyllä ihmettele ettei ole halua kertoakaan...
2. Oletko löytänyt Nibestä kompressorin kulutuksesta, antotehon määrästä ja vastusten kulutuksista lukemat ja käppyrät
3. Voisit harkita kokeilla ottaa ILPin lämmityskäyttöön ja estää vastukset nibestä ja katsoa mihin se riittää ja mitä kulutukselle käy

Jos NIbe todistettavasti toimii niin tuolla kulutuksella tulisi ensisijaisesti selvittää että mihin se lämpö katoaa. Muuten tuosta koneesta loppuu tehot jo hetikohta nollan alapuolella ja pumppuja pitäisi olla kaksi että selvitään tyypillisessä espoon talvessa
Kiitos vastauksista ja neuvoista. Öljyn kulutus ei selvinnyt. Mistä voisin löytää nuo tiedot kompressorin kulutuksesta ja muista mistä mainitsit?
Joo voin kokeilla estää vastukset.
 

Joksa

Aktiivinen jäsen
Meillä nuo vanhat sanyoiden tehot loppuu n. -16 asteen jälkeen, mutta siellä etelässä pitäisi nuo vanhemmatkin pumput mikäli ovat kunnossa olla ihan riittäviä.
 

Nina34

Aktiivinen jäsen
Minkä merkkinen tuo ilp on? Jos säästö on tärkein ja ilp laadukas eikös sillä nyt suurimmat säästöt ole ilman investointeja?
Oliko tuossa Niben kautta myös käyttöveden lämmitys. Jos on? Silloin erillinen lämminvesivaraaja vilpin esilämmityksellä toisi myös kohtuukustannuksella säästöä.
Ilmalämpöpumppu on LG merkkinen. Mutta on varmaan 10 vuotta vanha. Niben lisäksi erillinen jäspi joka lämmittää vettä,eli Nibe esilämmittää veden. Vesi asetus säästö nibessä. Jäspi 55c
 

kaihakki

Vakionaama
Jos menoveden saisi tiputettu 40 C:hen (todella kova tavoite), olisi luvut
10679, 2179 ja 644 kWh =13502 kWh, sekä -10 C.
40 asteinen menovesi C12 ja C22 pattereilla toimii mainiosti. Tossa jo aiemmin selitin meidän tilanteen. Eli 40 asteisella patteriverkoston menovedellä mennään -20 pakkasiin. 12 vuoden kokemuksella.
 

RauskiH

Vakionaama
Minkä merkkinen tuo ilp on? Jos säästö on tärkein ja ilp laadukas eikös sillä nyt suurimmat säästöt ole ilman investointeja?
Oliko tuossa Niben kautta myös käyttöveden lämmitys. Jos on? Silloin erillinen lämminvesivaraaja vilpin esilämmityksellä toisi myös kohtuukustannuksella säästöä.
ILPin merkillä ja laadukkuudella ei ole mitään väliä kunhan COP pysyyy yli yhden ja sillä saadaan korvattua sähkövastuksien tehoja. Jos se vanhakin ILP pysyy käynnisssä niin COP on yli yhden ja säästää vastuksiin verrattuna
 

Lepponen

Jäsen
On tuo vajaa 4000kWh 150m2 Espoo aika kova lukema.
Tämmöistä tammikuussa n.200km pohjoisempana, vajaa 140m2. Kulutuskuvan olenkin jo aiemmin laittanut toiseen topikkiin. Tuosta VVM S320 sisäyksikkö 810 kWh ja AMS 10-8, 854 kWh = 1664 kWh. Taloussähkö 450,29 kWh.
Lämpötilat omalta sääasemalta.

1707847178917.png

Max
Keskim
Min
1707847016973.png
 

RauskiH

Vakionaama
Kiitos vastauksista ja neuvoista. Öljyn kulutus ei selvinnyt. Mistä voisin löytää nuo tiedot kompressorin kulutuksesta ja muista mistä mainitsit?
Joo voin kokeilla estää vastukset.
Minulla ei valitettavasti ole nibeä mutta varmasti joku sen omaama palstalainen auttaa sinua pikaisesti
 

kaihakki

Vakionaama
Mitä järkeä tuossa on kun jo kylmä ennestään? En myös ymmärrä miksi sähköpatteri olisi parempi kuin vastukset VILPissä. Molemmillahan alennetaan sitä VILPin tekemää menoa, kun vastuksetkin vasta ovat kompuran jälkeen. Tietysi nouseva paluu "haittaa" VILPiä.
On sikäli järkeä, että voi olla varma siitä miten VILP toimii. Ninan käyrässä ketjun alussa on -15 kohdalla 50 asteinen pyynti.
Onko selvillä, miten pitkälle VILP pyrkii. Jos koittaa tehdä 50 asteista, niin coppi heikkenee.
 

RauskiH

Vakionaama
On tuo vajaa 4000kWh 150m2 Espoo aika kova lukema.
Tämmöistä tammikuussa n.200km pohjoisempana, vajaa 140m2. Kulutuskuvan olenkin jo aiemmin laittanut toiseen topikkiin. Tuosta VVM S320 sisäyksikkö 810 kWh ja AMS 10-8, 854 kWh = 1664 kWh. Taloussähkö 450,29 kWh.
Lämpötilat omalta sääasemalta.

katso liitettä 95218
Max
Keskim
Min
katso liitettä 95217
Tuo on minusta järkevän oloinen kulutus ja samaan suuruusluokkaan @Nina34 pitäisi päästä jos pumppu toimii oikein eikä talo ole toivottovan harva "hollihalli". Espoon lämpötiloissa ei tainnut edes hirveästi olla tunteja jolloin Nibe olisi pakkasen takia seisonut
 
Viimeksi muokattu:

Lepponen

Jäsen
Minulla ei valitettavasti ole nibeä mutta varmasti joku sen omaama palstalainen auttaa sinua pikaisesti
Muistelen että Ninan sisäyksikkö on VVM 310 ja siinä ei taida olla käytetyn/tuotetun energian mittausta joka löytyy VVM S320:stä joka sekin on ainakin käytetyn energian suhteen kyllä, noh, sanotaan nyt nätisti surkea.
 

Nina34

Aktiivinen jäsen
Muistelen että Ninan sisäyksikkö on VVM 310 ja siinä ei taida olla käytetyn/tuotetun energian mittausta joka löytyy VVM S320:stä joka sekin on ainakin käytetyn energian suhteen kyllä, noh, sanotaan nyt nätisti surkea.
Joo tämä on vvm310
 

jmaja

Hyperaktiivi
Tuo on minusta järkevän oloinen kulutus ja samaan suuruusluokkaan @Nina34 pitäisi päästä jos pumppu toimii oikein eikä talo ole toivottovan harva "hollihatli". Espoon lämpötiloissa ei tainnut edes hirveästi olla tunteja jolloin Nibe olisi pakkasen takia seisonut
Kyllä tuo 2000 kWh vaatii jo lähes täystehoisen VILPin ja hyvin eristetyn talon. Ilmeisesti @Nina34 ei ole kumpaakaan. Jos tuossa nyt sitten on 150 m2 + autotalli (miten lämmin, lämmitetäänkö sekin vesikierrolla?), helposti menee 70-luvun alkupuolen (oliko?) talossa n lähes 5000 kWh lämpöä. Aika kova juttu tuo olisi saada tehtyä alle 2000 kWh:lla VILPillä noilla menolämmöillä ja ulkolämpötiloilla.
 

Nina34

Aktiivinen jäsen
Kyllä tuo 2000 kWh vaatii jo lähes täystehoisen VILPin ja hyvin eristetyn talon. Ilmeisesti @Nina34 ei ole kumpaakaan. Jos tuossa nyt sitten on 150 m2 + autotalli (miten lämmin, lämmitetäänkö sekin vesikierrolla?), helposti menee 70-luvun alkupuolen (oliko?) talossa n lähes 5000 kWh lämpöä. Aika kova juttu tuo olisi saada tehtyä alle 2000 kWh:lla VILPillä noilla menolämmöillä ja ulkolämpötiloilla.
Eristys varmaan huono tässä. Autotallit myös vesikiertoinen.1979 rakennettu laajennettu 2014.
 

Lepponen

Jäsen
Joo tämä on vvm310
Lisävarusteena on saanut:

ENERGIAMITTARISARJA EMK 310
Tämä lisävaruste asennetaan lämpöpumpun sisäpuolelle ja
sillä mitataan miten paljon energiaa VVM 310-lämpöpumppu
tuottaa käyttöveden ja talon lämmitysveden lämmitykseen

Edit: Ulko- ja sisäyksikölle tarvitaan lisäksi tietysti omat kulutusmittarit.
 
Back
Ylös Bottom