Yleisen käsityksen mukaan ilmalämpöpumput käyvät paremmalla COPilla toimiessaan osatehoilla. Esim. Energimyndihetenin testituloksissa on annettu osateho COP lukemat +2 ja +7:ssä kaikille testatuille pumpuille ja noissa em. lämpötiloissa COP on parempi osatehoilla kuin kaasu pohjassa täysteholla. Miksi noita osatehoja ei ole näytetty sitten esim pikkupakkasilla tai jopa hieman pitemmällä, taulukoissa on merkitty näihin kohtiin nätisti '-'. Onko nyt niin että pakkasella (esim -5:ssä) tätä "osatehojen parempaa COP:a" ei enää olekaan vaan paras COP savutetaan vain maksimiantoteholla? Toisin sanoen - COP käppyrä on nouseva kun antoteho kasvaa eikä lähde laskemaan ennen maksimitehoja?
ILP COP osatehoilla
- Viestiketjun aloittaja puuhis
- Aloituspäivämäärä
oswald
Aktiivinen jäsen
Vs: ILP COP osatehoilla
Vastaus saattaisi löytyä kompressorin valmistajan tehoajosta josta näkisi anto ja ottotehot eri taajuuksilla ja eri kylmäaineilla. Jäähallipuolella tutkittiin joskus mäntä / ruuvikompuroiden hyvyyksiä osatehoilla ja todettiin seuraavaa. Ruuvikompuran hyötysuhde pysyi saman tai laski osateholla ja mäntäkoneella hyötysuhde parani selvästi osateholla.
Voisiko ilppien koneista löytyä eroja myös osateholla :-\
Jos puuhiksen mittauksista jotain ottaisi opiksi niin ilppi pitää alimitoittaa niin että se joutuu pyörimään jatkuvasti saavuttaakseen juuri ja juuri pyydetyn (+22) lämpötilan reilulla (+24) asetuksella.
Tai sitten laittaa 4-nopeus päälle jotta pumppu joutuu tekemään kovasti töitä saavuttaakseen haluamansa (+35) puhalluslämpötilan.
Mene ja tiedä /n055 /n055
Vastaus saattaisi löytyä kompressorin valmistajan tehoajosta josta näkisi anto ja ottotehot eri taajuuksilla ja eri kylmäaineilla. Jäähallipuolella tutkittiin joskus mäntä / ruuvikompuroiden hyvyyksiä osatehoilla ja todettiin seuraavaa. Ruuvikompuran hyötysuhde pysyi saman tai laski osateholla ja mäntäkoneella hyötysuhde parani selvästi osateholla.
Voisiko ilppien koneista löytyä eroja myös osateholla :-\
Jos puuhiksen mittauksista jotain ottaisi opiksi niin ilppi pitää alimitoittaa niin että se joutuu pyörimään jatkuvasti saavuttaakseen juuri ja juuri pyydetyn (+22) lämpötilan reilulla (+24) asetuksella.
Tai sitten laittaa 4-nopeus päälle jotta pumppu joutuu tekemään kovasti töitä saavuttaakseen haluamansa (+35) puhalluslämpötilan.
Mene ja tiedä /n055 /n055
Vs: ILP COP osatehoilla
Tuohan on mielenkiintoista että noiden kompressorityyppien välillä on kuitenkin eroa. Mietiskentelen tässä vaan ihan yleisellä tasolla että onko kaikilla ilpeillä joissa on esim. tuo scroll (eikös tämä ole se yleisin tyyppi) tämä sama ominaisuus. Kun en mitään tiedä noista scroll-kompressoireista enkä senkään vähää kylmätekniikasta niin voisiko tuo scroll olla lähellä ruuvikompressoria? Eli että osatehoilla ei hyötysuhde ole parempi kuin max tehoilla. Mitsussahan tosiaan on näin että mitä enemmän tehoa otetaan niin hyötysuhde paranee, näin ainakin omat mittaukset osoittaa. Voi olla kiperä kysymys käykö luonnostaan kaikilla scroll-kompressoreilla sama homma ???.
oswald sanoi:
Tuohan on mielenkiintoista että noiden kompressorityyppien välillä on kuitenkin eroa. Mietiskentelen tässä vaan ihan yleisellä tasolla että onko kaikilla ilpeillä joissa on esim. tuo scroll (eikös tämä ole se yleisin tyyppi) tämä sama ominaisuus. Kun en mitään tiedä noista scroll-kompressoireista enkä senkään vähää kylmätekniikasta niin voisiko tuo scroll olla lähellä ruuvikompressoria? Eli että osatehoilla ei hyötysuhde ole parempi kuin max tehoilla. Mitsussahan tosiaan on näin että mitä enemmän tehoa otetaan niin hyötysuhde paranee, näin ainakin omat mittaukset osoittaa. Voi olla kiperä kysymys käykö luonnostaan kaikilla scroll-kompressoreilla sama homma ???.
Vs: ILP COP osatehoilla
Scrolli on kyseessä olevassa suhteessa käsittääkseni kauempana ruuvikompressorista kuin tavanomainen rotaatiokompressori. Tosin scrollejakin on kovin erilaisia.
Ruuvikompressorin tiivistys perustuu osittain runsaaseen voiteluöljyyn, jolla tarkasti koneistetuille irti toisistaan pyöriville ja osittain liukuvillekin pinnoille annetaan viimeinen tiivistyssilaus. Ei siis ole ihme, että tiivistys heikkenee, kun kierrosluku laskee.
Scroll on taas mahdollista konstruoida sillä tavoin, että kaikki tiivistyspinnat nojaavat toisiinsa (öljykalvon erottamana), ja vain tasopinnat liukuvat hieman öljykalvon varassa. Samantapainen on tilanne rotaatiokompressorinkin osalta, eli lähinnä nokka ja rullan päät liukuvat, mutta rulla ei välttämättä tiivisty yhtä vähällä öljyllä kuin scroll, koska pintojen toisiaan vasten painautuminen ei ole samalla tavoin hallittavissa kuin scrollilla.
puuhis sanoi:
Scrolli on kyseessä olevassa suhteessa käsittääkseni kauempana ruuvikompressorista kuin tavanomainen rotaatiokompressori. Tosin scrollejakin on kovin erilaisia.
Ruuvikompressorin tiivistys perustuu osittain runsaaseen voiteluöljyyn, jolla tarkasti koneistetuille irti toisistaan pyöriville ja osittain liukuvillekin pinnoille annetaan viimeinen tiivistyssilaus. Ei siis ole ihme, että tiivistys heikkenee, kun kierrosluku laskee.
Scroll on taas mahdollista konstruoida sillä tavoin, että kaikki tiivistyspinnat nojaavat toisiinsa (öljykalvon erottamana), ja vain tasopinnat liukuvat hieman öljykalvon varassa. Samantapainen on tilanne rotaatiokompressorinkin osalta, eli lähinnä nokka ja rullan päät liukuvat, mutta rulla ei välttämättä tiivisty yhtä vähällä öljyllä kuin scroll, koska pintojen toisiaan vasten painautuminen ei ole samalla tavoin hallittavissa kuin scrollilla.
Vs: ILP COP osatehoilla
Lasketaanko osatehoiksi se, että ajetaan täysillä rajotetuin kompressorikierroksin?
Toshiboissa on Quiet-moodi, jossa kompura ei ota täysiä kierroksia, siitä ehkä voisi jonkin koticop testin kehittää.
Quiet-moodin ei service mauaalin mukaan pitäisi vaikuttaa sisäyksikön toimintaan.
Lasketaanko osatehoiksi se, että ajetaan täysillä rajotetuin kompressorikierroksin?
Toshiboissa on Quiet-moodi, jossa kompura ei ota täysiä kierroksia, siitä ehkä voisi jonkin koticop testin kehittää.
Quiet-moodin ei service mauaalin mukaan pitäisi vaikuttaa sisäyksikön toimintaan.
Vs: ILP COP osatehoilla
Asia vaan on loppupeleissä monimutkaisempi. Kompressorityyppiä enemmän tähän osateho-COPiin taitaa käytännössä enemmän vaikuttaa paisuntaratkaisu. Esim. kapillaari toimii tyypillisesti parhaiten keskitehoilla, ellei höyrystin sitten joudu toimimaan kovassa pakkasessa. Se voi toimia tosi huonosti pienellä teholla, ellei ulkolämpötila ole ronskisti plussan puolella. Säädettävän venttiilin säätöperiaate, sulatus jne. voivat myös vaikuttaa. Myös ulkoyksikön moottorityypillä ja sen mahdollisella säädöllä sekä sisäyksikön moottorityypillä ja sen säädöllä on merkitystä. Ja tietysti mahdollinen sulanapitokaapelikin sakottaa osateholla suhteellisesti enemmän kuin täysteholla. Kompressorinkin osalta moottorityyppikin vaikuttaa (eli kestomagneettimoottorin kierroslukua on mahdollista pudottaa huomattavasti ilman että hyötysuhde alkaa heikkenemään suurella lämpötilaerolla -- ts. kovalla pakkasella).
Toisaalta sekä rotaatiokompressoreita että scrollikompressoreita valmistetaan eri tarkoituksiin ja niiden säädettävyys vaihtelee. Esim. on sellaisia scroll-kompressoreita, joiden kierroslukua ei voi kovin paljon pudottaa, koska pumppausosat tiivistyvät keskipakoisvoiman, kaasunpaineen ja kiertomomentin yhteisvaikutuksesta (mikä sinällään johtaa yksinkertaiseen, luotettavaan, kestävään ja hyvällä hyötysuhteella toimivaan rakenteeseen). Rotaatiokompressoreissa moottorityyppi ja värähtelyilmiöt voivat rajoittaa säädettävyyttä.
Scrollithan ovat ILPeissä melko harvinaisia (poikkeuksena Panat). Maalämpöpumpuissa ja VILPeissä, eli hieman suurempitehoisissa laitteissa sen sijaan melko yleisiä.
repomies sanoi:
Asia vaan on loppupeleissä monimutkaisempi. Kompressorityyppiä enemmän tähän osateho-COPiin taitaa käytännössä enemmän vaikuttaa paisuntaratkaisu. Esim. kapillaari toimii tyypillisesti parhaiten keskitehoilla, ellei höyrystin sitten joudu toimimaan kovassa pakkasessa. Se voi toimia tosi huonosti pienellä teholla, ellei ulkolämpötila ole ronskisti plussan puolella. Säädettävän venttiilin säätöperiaate, sulatus jne. voivat myös vaikuttaa. Myös ulkoyksikön moottorityypillä ja sen mahdollisella säädöllä sekä sisäyksikön moottorityypillä ja sen säädöllä on merkitystä. Ja tietysti mahdollinen sulanapitokaapelikin sakottaa osateholla suhteellisesti enemmän kuin täysteholla. Kompressorinkin osalta moottorityyppikin vaikuttaa (eli kestomagneettimoottorin kierroslukua on mahdollista pudottaa huomattavasti ilman että hyötysuhde alkaa heikkenemään suurella lämpötilaerolla -- ts. kovalla pakkasella).
Toisaalta sekä rotaatiokompressoreita että scrollikompressoreita valmistetaan eri tarkoituksiin ja niiden säädettävyys vaihtelee. Esim. on sellaisia scroll-kompressoreita, joiden kierroslukua ei voi kovin paljon pudottaa, koska pumppausosat tiivistyvät keskipakoisvoiman, kaasunpaineen ja kiertomomentin yhteisvaikutuksesta (mikä sinällään johtaa yksinkertaiseen, luotettavaan, kestävään ja hyvällä hyötysuhteella toimivaan rakenteeseen). Rotaatiokompressoreissa moottorityyppi ja värähtelyilmiöt voivat rajoittaa säädettävyyttä.
Scrollithan ovat ILPeissä melko harvinaisia (poikkeuksena Panat). Maalämpöpumpuissa ja VILPeissä, eli hieman suurempitehoisissa laitteissa sen sijaan melko yleisiä.