oceanrising
Tulokas
Hei ja tervehdys kaikille! Aloitetaan tällaisella pienellä postauksella... 
Kohteena no 90-luvun alussa rakennettu höylähirsinen vapaa-ajan asunto Leppävirralla, jossa suora sähkölämmitys ja tarve pitää peruslämpö jotta vesiputket eivät jäätyisi talvella. Suunnittelen ILP:n tai kahden hankkimista tämän tarpeen varmistamiseksi kustannustehokkaasti. Nykyisellä käytöllä sähkön kulutus viime vuonna noin 18 000 kWh vuodessa. Viilennys, kuivatus ja ilman suodattaminen ovat plussaa. Budjetti ILP-hankinnalle noin 5000 EUR.
Rakennus on kahdessa kerroksessa. Kerrosten välillä ei ole portaita tai ilmayhteyttä (pl. läpiviennit). En pysty sanomaan miten kulutus jakautuu ala- ja yläkerran lämmityksen välillä. Olen sijoittanut eri paikkoihin Netatmon sääaseman mittauslaitteita seuraamaan mikäli vesipisteellisten tilojen lämpötila laskee liian matalalle.
Yläkerta ja nykytila:
Bonus: pienessä eteisessä makuuhuoneen vieressä on kattolampussa lämmitysvastus tms. Meistä tämä tuntuu sekä epämääräiseltä, että puutalossa jopa vaaralliselta ja aiomme poistaa sen kokonaan kun seuraavan kerran sähkömies tulee käymään. Tällä hetkellä sitä ei käytetä.
Alakerta on pääosin iso lämmin autotalli / varasto, jossa myös tekninen tila ja talouskellari.Tekninen tila on kevyellä seinällä erotettu muusta tilasta. Siellä mm. vesipumppu ja varaaja. Talouskellari, jossa ei lämmitystä eikä betonilattiaa (pelkät tiilet hiekan päällä), oma ilmanvaihto, tiiliseinät ja tuplaovet varaston puolelle.
Alakerta / nykytila:
Tätä forumia ja muita ohjeistusta lueskellessani olen pohtinut sisäyksiköille seuraavia sijainteja.
Yläkerta:
Oma suosikkini on tuossa pukuhuoneesta tulevan oven yläpuolella tai sillä seinustalla (1). Haasteena mahdollisesti huonekorkeus ja oven yläpuolella oleva tila, joka on vain 40cm. Punaisella potentiaaliset ulkoyksikön paikat. Näistä oma keskustelu oikealle forumille.
Photoshopattu kuva ILP:n sijoittamisesta kohtaan 1 yllä.
Alakerta:
Oma suosikkini olisi eteläisellä seinällä, josta sisäyksikkö voisi puhaltaa koko ison tilan alueelle, kohti pohjoisseinällä olevaa teknistä tilaa. Sijoituksessa mietityttää se, että olen ajatellut harrastaa puutöitä tässä osassa varastoa. Onko pöly iso ongelma?
Muita havaintoja ja pohdintoja
Seuraavilla pakkasilla on tarkoitus kuvata lämpökameralla (puhelimeen liitettävä malli) järjestelmällisemmin lämpövuotokohdat.
Mitä mieltä raati on? Auttaako ILP asiaa?
Yksi vai kaksi laitetta? Useamman sisäyksikön laitetta en ehkä halua, jotta voin ohjata kerroksia itsenäisesti ja sijoittaa ulkoyksiköt lähemmäs sisäyksiköitä.
Mitä muuta olisi syytä tarkistaa ja ottaa huomioon?
Laitemallejakin saa ehdottaa. Olen vielä hieman hukassa tarjonnan ja mallien eroavaisuuksian kanssa. Etäohjaus on välttämätön ominaisuus. Mielellään wifi:llä.
Edit: Ulkoyksiköiden sijoituksesta oma ketju täällä.
Kohteena no 90-luvun alussa rakennettu höylähirsinen vapaa-ajan asunto Leppävirralla, jossa suora sähkölämmitys ja tarve pitää peruslämpö jotta vesiputket eivät jäätyisi talvella. Suunnittelen ILP:n tai kahden hankkimista tämän tarpeen varmistamiseksi kustannustehokkaasti. Nykyisellä käytöllä sähkön kulutus viime vuonna noin 18 000 kWh vuodessa. Viilennys, kuivatus ja ilman suodattaminen ovat plussaa. Budjetti ILP-hankinnalle noin 5000 EUR.
Rakennus on kahdessa kerroksessa. Kerrosten välillä ei ole portaita tai ilmayhteyttä (pl. läpiviennit). En pysty sanomaan miten kulutus jakautuu ala- ja yläkerran lämmityksen välillä. Olen sijoittanut eri paikkoihin Netatmon sääaseman mittauslaitteita seuraamaan mikäli vesipisteellisten tilojen lämpötila laskee liian matalalle.
Yläkerta ja nykytila:
- Pinta-ala noin 90m2. Lautalattia
- Höylättyä pyöröhirttä, halkaisija noin 22cm. Hirsien välissä lasivilla.
- WC:ssä, saunassa, pesuhuoneessa ja pukuhuoneessa laattalattia ja lattialämmitys, kuvassa keltaisella
- Muualla sähköpatterit ikkunoiden alle sijoitettuina (vaalean punainen).
- Lämmön säätö epämääräisellä asteikolla per tila. Ternostaatit / säätimet violetilla.
- Puulla lämmitettävä kiuas, olohuoneen nurkassa varaava takka ja keittiössä varaava leivinuuni.
- Punaisella ao kuvassa alueet jossa pakkaselta suojattavia vesiputkia
- Huoneiden välillä ei ole erikseen ilmanvaihtoa (esim. ovien karmeissa tai kynnyksissä)
Bonus: pienessä eteisessä makuuhuoneen vieressä on kattolampussa lämmitysvastus tms. Meistä tämä tuntuu sekä epämääräiseltä, että puutalossa jopa vaaralliselta ja aiomme poistaa sen kokonaan kun seuraavan kerran sähkömies tulee käymään. Tällä hetkellä sitä ei käytetä.
Alakerta on pääosin iso lämmin autotalli / varasto, jossa myös tekninen tila ja talouskellari.Tekninen tila on kevyellä seinällä erotettu muusta tilasta. Siellä mm. vesipumppu ja varaaja. Talouskellari, jossa ei lämmitystä eikä betonilattiaa (pelkät tiilet hiekan päällä), oma ilmanvaihto, tiiliseinät ja tuplaovet varaston puolelle.
Alakerta / nykytila:
- Betonilaattalattia, jossa latialämmitys vastuksella. Maapohja on louhikkoa, joka on piikattu ja täytetty tasaiseksi.
- Ulkoseinät ovat harkkorakenteiset ja osin täytemaan sisällä. Piirsin kuvaan ruskealla karkeat korkeuskäyrät.
- Kerrosten välissä on ontelolaatat, joiden päälle varsinainen asuinkerros on rakennettu
- Pinta-ala noin 100m2
- Varastossa tarkoitus tehdä puutöitä ja tuottaa sahanpurua ja puupölyä
Tätä forumia ja muita ohjeistusta lueskellessani olen pohtinut sisäyksiköille seuraavia sijainteja.
Yläkerta:
Oma suosikkini on tuossa pukuhuoneesta tulevan oven yläpuolella tai sillä seinustalla (1). Haasteena mahdollisesti huonekorkeus ja oven yläpuolella oleva tila, joka on vain 40cm. Punaisella potentiaaliset ulkoyksikön paikat. Näistä oma keskustelu oikealle forumille.
Photoshopattu kuva ILP:n sijoittamisesta kohtaan 1 yllä.
Alakerta:
Oma suosikkini olisi eteläisellä seinällä, josta sisäyksikkö voisi puhaltaa koko ison tilan alueelle, kohti pohjoisseinällä olevaa teknistä tilaa. Sijoituksessa mietityttää se, että olen ajatellut harrastaa puutöitä tässä osassa varastoa. Onko pöly iso ongelma?
Muita havaintoja ja pohdintoja
- Tuloilmalle ei ole, kummassakaan kerroksessa, omia venttiileitään vaan se "vain tulee jostakin". Todennäköisesti ajateltu tulevan tuuletusikkunoista. Poistoilmalle on venttiilit märkätiloissa ja katolla on huippuimuri jota ohjataan liesikuvusta. Huippari ei ole jatkuvatoiminen, eli painovoimainen ilmanvaihto.
- Ikkunat ja ovet ovat "mökki-ikkunoita" erään remppamiehen mukaan ja eivät kaikkein energiataloudellisimpia. Ajatuksena on uusia niitä jollain aikavälillä.
- Yläpohjassa on nähtävästi höysulkuna pinkopahvi ja sen päällä paksu, mutta painunut kerros puhallusvillaa. Poistoilman putket ovat vain peitelty puhallusvillalla, niillä ei ole muuta eristettä.
- Nykyisellään lämmitystä ei voi etäohjata, eikä säätäminen muutenkaan ole erityisen tarkkaa. Harkinnassa patterien uusiminen ja etäohjauksen ja -hallinnan lisääminen
Seuraavilla pakkasilla on tarkoitus kuvata lämpökameralla (puhelimeen liitettävä malli) järjestelmällisemmin lämpövuotokohdat.
Mitä mieltä raati on? Auttaako ILP asiaa?
Yksi vai kaksi laitetta? Useamman sisäyksikön laitetta en ehkä halua, jotta voin ohjata kerroksia itsenäisesti ja sijoittaa ulkoyksiköt lähemmäs sisäyksiköitä.
Mitä muuta olisi syytä tarkistaa ja ottaa huomioon?
Laitemallejakin saa ehdottaa. Olen vielä hieman hukassa tarjonnan ja mallien eroavaisuuksian kanssa. Etäohjaus on välttämätön ominaisuus. Mielellään wifi:llä.
Edit: Ulkoyksiköiden sijoituksesta oma ketju täällä.
Viimeksi muokattu: