ilp ja kausisähkö

[Otto]

Heips

ilp:n hankintahan se kiinnostaa (ei aikaisempia käyttökokemuksia) ja seuraavanlainen asia mietityttää eli kun lämmitysjärjestelmänä sekä ylä- että alakerrassa on varaava vesikiertoinen lattialämmitys kausisähköllä (eli varaaja lämmitetään marras-maalikuun aikana yöllä "halvalla" sähköllä kuumaksi ja päivällä "kallista" sähköä ei käytetä lämmitykseen kuin poikkeustilanteissa kovilla pakkasilla), niin kuinka ilp kannattasi käyttää siinä rinnalla. Päivällä pumppu käyttäisi kallista sähköä, tosin tehokkaasti kylläkin. Jatkuva päivällä pois/yöllä päälle ei liene pumpun kuin käyttömukavuudenkaan kannalta fiksu toimintatapa. Talo on 90-luvulla rakennettu n. 150m2 kaksikerroksinen (ei energiansäästötalo) talo. Kokonaiskulutus on viimevuosina ollut noin 20 000 KWh, voi olla ihan hitusen ylikin. Takka alakerrassa lämmittää hyvin alakertaa ja nyt tarkoitus olisi hankkia ilp yläkertaan lisä/pää(?)lämmöksi.

Onko muilla kokemuksia vastaavista tilanteista ja hyvistä toimintamalleista.

 

[janti]

Vs: ilp ja kausisähkö

Suuriimman hyödyn saat sillä että asennat kaksi ILPiä, toinen alakertaan ja toinen yläkertaan.
http://lampopumput.info/foorumi/index.php/topic,844.0.html

Jos kuitenkin päädyt vain yhteen, niin oikea sijoituspaikka olisi alakerrassa. ILPillä voisi takan lämpöä jakaa tasaisemmin alakerrassa ja jos mahdollista, johtaa ilmavirtaa myös yläkertaan.

Vesikiertoinen lattialämmityksen säätäminen ILP kanssa toimivaksi riippuu nykyisestä säätötavasta. Onko huoneistokohtainen säätö vaiko koko talon käsittävä verkoston lämpötilan säätö? Ilmeisesti kiertoa ohjataan elektronisesti ulkolämpötilan ja sisälämpötila-asetuksen mukaan.

Voi olla vaikeaa sovittaa tuota ILPiä tuohon lattiakiertoiseen lämmitykseen. Helpompaa se olisi patterilämmitykseen (termostaatit vain pienemmälle: 18 asteeseen pakkaskaudella tai kokonaan kiinni muulloin).

Ilmeisesti joutuisi sulkemaan lattiakiertoja kokonaan jakotukilta, jotta säästöä alkaisi syntymään ILPillä.

=> Elikä lattiakierto pitää sulkea niistä huoneista johon ILPin ilmakierto/lämmitys pääsee vaikuttamaan. Kovalla pakkasella ne pitää sitten avata, jos ILPin teho ei enään riitä pitämään lämpöä yllä. Muista laittaa ylös kunkin venttiilin asento ennen venttiilin sulkemista!

Tässä ohje askeliksi eteenpäin "säästöjen tiellä":
1. ILP alakertaan jakamaan/tasaamaan takan tuottamaa lämpöä (ylä- ja alakertaan)
2. Tarvittaessa toinen ILP yläkertaan
3. Seurannan perusteella tarvittaessa vaihto kausisähköstä 2-aikatarifiin (yö/päivä).

 

[Otto]

Vs: ilp ja kausisähkö

No tähän hätään varmaan riittäisi kyllä yksikin pumppu. Makuuhuoneet ovat yläkerrassa ja kesällä siellä on tuskastuttavan kuuma, joten siinä mielessä asentaisin sen mielummin yläkertaan.

Lämmön säätö tapahtuu nykyisin joko huonekohtaisesti termostaateilla tai keskusyksiköltä säätämällä, jolloin kaikki termostaatit pidetään täysillä. Olen käyttänyt jälkimmäistä tapaa, koska takan lämmityksen yhteydessä olohuoneen lattia alkaa muutoin mennä kylmäksi. Periaatteessa ilp:n kanssa halutut osat asuntoa olisi helppo sulkea kokonaan pois asettamalla termostaatit pienelle. esim. yläkerran huoneista.

Nyt kun "kallis" talvipäivän sähkö on noin kaksi kertaa yö-/kesäsähköä kalliimpaa, niin periaatteessa pumpun toimiessa hyötysuhteella kaksi tai enemmän olisi lämmitys kai sillä kannattavaa nykytilanteeseen verrattuna. Kylminä talvipäivinä pumput eivät vain taida siihen ihan pystyä (?), joten miten nykyiset laitteet kärsivät, jos niitä sulkee/käynnistää talvella useampaan otteeseen, vai onko niissä jotain pienikulutuksista "valmiustilaa" käytettäväksi silloin kun pumpun käyttö ei ole kannattavaa?

 

[tet]

Vs: ilp ja kausisähkö

Nyt kun "kallis" talvipäivän sähkö on noin kaksi kertaa yö-/kesäsähköä kalliimpaa, niin periaatteessa pumpun toimiessa hyötysuhteella kaksi tai enemmän olisi lämmitys kai sillä kannattavaa nykytilanteeseen verrattuna. Kylminä talvipäivinä pumput eivät vain taida siihen ihan pystyä (?), joten miten nykyiset laitteet kärsivät, jos niitä sulkee/käynnistää talvella useampaan otteeseen, vai onko niissä jotain pienikulutuksista "valmiustilaa" käytettäväksi silloin kun pumpun käyttö ei ole kannattavaa?

Testien mukaan lähestulkoon kaikkien merkkipumppujen "hyötysuhde" eli COP on -15:n asteen lämpötilassa vielä vähintään 2, joten tuo 15 - 20 astetta pakkasta on suunnilleen se raja missä pumpun käyttö menisi kalliimmaksi kuin varaajaan yösähköllä varastoidun lämmön.

Eiköhän tuo kyselemäsi "valmiustila" hoidu sillä että laittaa pumpun lämpöpyynnin minimiin. Silloin laite vain puhaltelee hiljakseen eikä lämmitä. Tai jos haluaa pelata varman päälle, niin puhallus miniminopeudelle ja lämpöpyynti suunnilleen haluttuun lämpötilaan, jolloin laite lämmittää pienellä teholla ja lattialämmitys hoitaa suurimman osan lämmityksestä.