Vs: ILP ja PILP asetukset
Miten nuo liitteenä olevat TUV:n testitaulukon tulokset sitten voi selittää? Siinähän hyötysuhde nousee kun ilmavirtauksia kasvatetaan. Tämänhän pitäisi automaattisesti johtaa suurempaan antotehoon ja myös lämmittää taloa enemmän silloin kun tuloilman lämpötila on huoneiden lämpötilaa korkeampi. Lukemani perusteella täällä foorumilla kuitenkin vallitsee sellainen konsensus, että mahdollisimman alhainen jäteilman lämpötila tarkoittaa PILP:llä parasta säästöä. Itsekin olen moneen kertaan todennut, että kun ilmanvaihtoa pienentää, niin jäteilman lämpötila laskee.
Miten nuo liitteenä olevat TUV:n testitaulukon tulokset sitten voi selittää? Siinähän hyötysuhde nousee kun ilmavirtauksia kasvatetaan. Tämänhän pitäisi automaattisesti johtaa suurempaan antotehoon ja myös lämmittää taloa enemmän silloin kun tuloilman lämpötila on huoneiden lämpötilaa korkeampi. Lukemani perusteella täällä foorumilla kuitenkin vallitsee sellainen konsensus, että mahdollisimman alhainen jäteilman lämpötila tarkoittaa PILP:llä parasta säästöä. Itsekin olen moneen kertaan todennut, että kun ilmanvaihtoa pienentää, niin jäteilman lämpötila laskee.
Liitetiedostot
Vs: ILP ja PILP asetukset
Testihän on tehty Saksassa, eli veikkaisin ettei kylmemmän ulkoilman testaaminen ole palvellut lukijakuntaa.
Ei silti minulle väliä, koska tiedän että COP nousee lievästi ulkoilman kylmetessä ja tuloilmaventtiilien lämpötilat saan selville lämpökameralla.
ekis sanoi:
Testihän on tehty Saksassa, eli veikkaisin ettei kylmemmän ulkoilman testaaminen ole palvellut lukijakuntaa.
Ei silti minulle väliä, koska tiedän että COP nousee lievästi ulkoilman kylmetessä ja tuloilmaventtiilien lämpötilat saan selville lämpökameralla.Vs: ILP ja PILP asetukset
ovelasti ei kerrota kuluttajalle kaikkia faktoja...
240m3 nopeudella ja alle -3 talo ei enää lämpene ja ilmanvaihtoon hukkuu puhaltimien ja kompuran teho? sen lisäksi tulee vielä asunnon vaipan lämpöhäviöt ja käyttövesi. kuvittele tilanne vaikka -25 pakkasella. päämittarin ledi ei enää vilku vaan palaa kirkkaana. voihan sitä ajatella että nyt cop on parhaimmillaan ja vielä vähä lisätä nopeutta coppia parantaakseen.
mitä tuloilman lämpötila on -25 pakkasella ilman lisävastusta?
Arvis sanoi:Testihän on tehty Saksassa, eli veikkaisin ettei kylmemmän ulkoilman testaaminen ole palvellut lukijakuntaa.
ovelasti ei kerrota kuluttajalle kaikkia faktoja...
240m3 nopeudella ja alle -3 talo ei enää lämpene ja ilmanvaihtoon hukkuu puhaltimien ja kompuran teho? sen lisäksi tulee vielä asunnon vaipan lämpöhäviöt ja käyttövesi. kuvittele tilanne vaikka -25 pakkasella. päämittarin ledi ei enää vilku vaan palaa kirkkaana. voihan sitä ajatella että nyt cop on parhaimmillaan ja vielä vähä lisätä nopeutta coppia parantaakseen.
mitä tuloilman lämpötila on -25 pakkasella ilman lisävastusta?
Vs: ILP ja PILP asetukset
Joo COP:n parantaminen on tosiaan järkevää vain tiettyyn pisteeseen asti, siitä eteenpäin sitten "säästöliekkiä" lisääntyvässä määrin. Laitteessa on ns. "TALVI-asetukset", jotka voi ottaa käyttöön mikäli ei muuten tunnu tuloilma pysyvän tarpeeksi lämpimänä. Käytännössä siis säätelee tulopuhallinta lauhduttimen lämpötilan perusteella käyräohjatusti. Tapahtuu siis sellaista, että mitä kylmempää ulkona, sitä pienemmälle tulopuhallin ja sillä saadaan tarvittava lisäteho tuloilmaan. Kolikon kääntöpuolella on sitten samaan aikaan talon alipaineisuuden nousu, koska poistopuhaltimeen tuo käyräohjaus ei vaikuta. Poistopuhaltimen pienennys joko käsin tai sitten asetuksella yhdessä ulkolämpötilarajassa haluttuun tehoon. Itse kokeilen tulevana talvena tulla toimeen ilman TALVI-asetuksia. Sittenpä sen näkee.
ekis sanoi:
Joo COP:n parantaminen on tosiaan järkevää vain tiettyyn pisteeseen asti, siitä eteenpäin sitten "säästöliekkiä" lisääntyvässä määrin. Laitteessa on ns. "TALVI-asetukset", jotka voi ottaa käyttöön mikäli ei muuten tunnu tuloilma pysyvän tarpeeksi lämpimänä. Käytännössä siis säätelee tulopuhallinta lauhduttimen lämpötilan perusteella käyräohjatusti. Tapahtuu siis sellaista, että mitä kylmempää ulkona, sitä pienemmälle tulopuhallin ja sillä saadaan tarvittava lisäteho tuloilmaan. Kolikon kääntöpuolella on sitten samaan aikaan talon alipaineisuuden nousu, koska poistopuhaltimeen tuo käyräohjaus ei vaikuta. Poistopuhaltimen pienennys joko käsin tai sitten asetuksella yhdessä ulkolämpötilarajassa haluttuun tehoon. Itse kokeilen tulevana talvena tulla toimeen ilman TALVI-asetuksia. Sittenpä sen näkee.
Vs: ILP ja PILP asetukset
Jatketaanpa puuttuvan 4,5 asteen etsintöjä.
Liitteenä kuva Muntersin PsychroApp:sta. Laskee minkä verran esim. PILP:n prosessissa on otettu energiaa talteen kun ilmavirta 43 l/s (155 m3/h), poistoilman lämpötila +22 C / suhteellinen kosteus 39,5 %, sekä jäteilman lämpötila +3,5 C / suhteellinen kosteus 100 %. Tarkastellaan mitä teholukemat tarkoittavat lämpötilaeroina.
Wikipediasta: Kappaleen lämpötilan muuttuessa sitoutunut tai vapautunut lämpömäärä määritellään yhtälöllä:
dE = m * c * dT
missä dE on lämpömäärän muutos [J], m kappaleen massa [kg], c kappaleen ominaislämpökapasiteetti [kJ/(K * kg)] ja dT lämpötilan muutos [K]. Johdetaan kaava lämpötilan muutosta ilmaisevaksi:
dT = dE / (m * c)
Ilman massa lämpötila-alueella +3,5 C / 100 % ... +22 C / 39,5 % keskimäärin: n. 1,21 kg/m3
Ilmavirta: n. 43 l/s, eli n. 0,043 m3/s
Ilman ominaislämpökapasiteetti vakiopaineessa: 1,00 kJ/(K * kg)
1 Ws = 1 J
Total: -1,19 kWs
dT = dE / (m * c)
dT = -1,19 kJ / (0,043 m3/s * 1,21 kg/m3 * 1,00 kJ/(K * kg))
dT = -22,9 K/s
Sensible: -0,96 kWs
dT = dE / (m * c)
dT = -0,96 kJ / (0,043 m3/s * 1,21 kg/m3 * 1,00 kJ/(K * kg))
dT = -18,5 K
Latent: -0,23 kWs
dT = dE / (m * c)
dT = -0,23 kJ / (0,043 m3/s * 1,21 kg/m3 * 1,00 kJ/(K * kg))
dT = -4,4 K
Lasketaan kompressorin ja tuloilmapuhaltimen ottotehojen tuloilmaa lämmittävä vaikutus:
Kompressorin ja tuloilmapuhaltimen ottoteho energiamittarilla mitattuna: n. 0,47 kW
dT = dE / (m * c)
dT = 0,47 kJ / (0,043 m3/s * 1,21 kg/m3 * 1,00 kJ/(K * kg))
dT = 9,0 K
Sittenpä onkin kaikki laskennalliset lämpötilamuutokset selvillä, joten voidaan tehdä vertailua mitattuihin arvoihin:
Tuloilman lämpötila venttiileissä: +27 C
Ulkolämpötila pohjoisseinällä: -5 C
Lämpötilaero (tuloilma - ulkoilma): +27 C - -5 C = 32 C
PILP lämmitysteho (total + komp/tulop.): 22,9 C + 9,0 C = 31,9 C
Enää ei ole hukassa kuin tuo 0,1 C joka menee mittausepätarkkuuden ja kanaviston lämpöhäviöiden piikkiin. Kadoksissa ollut 4,5 C oli siis juurikin tuo höyrystymisen vapauttama latentti lämpöenergia 0,23 kW.
Itse asiassa kun tuossa asiaa tarkemmin mietin, niin kun ilmavirtaus, ulkolämpötila, tuloilmaventtiilien lämpötila sekä kompressorin/tulopuhaltimen ottotehot ovat selvillä, niin lämpöpumppu-COP on laskettavissa:
Ulkoilman -5 C lämmittäminen tuloilmaksi +27 C vaatii energiaa:
dE = m * c * dT
dE = 0,043 m3/s * 1,21 kg/m3 * 1,00 kJ/(K * kg) * (+27 C - -5 C)
dE = 1,66496 kJ = n. 1,66 kWs
Vastaava laskelma luonnollisesti myös PsychroAppsin pohjalta:
Total 1,19 kWs + komp/tulop. 0,47 kWs = 1,66 kWs
Lämpöpumppu-COP = tuotettu energia / ottoteho = 1,66 kW / 0,47 kW
Lämpöpumppu-COP = 3,53
Ja tuossa oli kanavahäviötkin mukana, mutta toki mittausepätarkkuuden vuoksi ei mikään absoluuttinen totuus. Kuitenkin linjassa TUV:n testikäppyröiden kanssa, eli samalla seinällä ollaan.
Ja kolmantena lämpötehoon vaikuttaa myös ilmasta poistettu kosteus.
Eihän tuo latentti energia PILP:stä mitään maalämpöpumppua tee, mutta kun verrataan passiiviseen LTO-laitteeseen, niin asialla alkaakin olla merkitystä.
ekis sanoi:
Jatketaanpa puuttuvan 4,5 asteen etsintöjä.
Liitteenä kuva Muntersin PsychroApp:sta. Laskee minkä verran esim. PILP:n prosessissa on otettu energiaa talteen kun ilmavirta 43 l/s (155 m3/h), poistoilman lämpötila +22 C / suhteellinen kosteus 39,5 %, sekä jäteilman lämpötila +3,5 C / suhteellinen kosteus 100 %. Tarkastellaan mitä teholukemat tarkoittavat lämpötilaeroina.
Wikipediasta: Kappaleen lämpötilan muuttuessa sitoutunut tai vapautunut lämpömäärä määritellään yhtälöllä:
dE = m * c * dT
missä dE on lämpömäärän muutos [J], m kappaleen massa [kg], c kappaleen ominaislämpökapasiteetti [kJ/(K * kg)] ja dT lämpötilan muutos [K]. Johdetaan kaava lämpötilan muutosta ilmaisevaksi:
dT = dE / (m * c)
Ilman massa lämpötila-alueella +3,5 C / 100 % ... +22 C / 39,5 % keskimäärin: n. 1,21 kg/m3
Ilmavirta: n. 43 l/s, eli n. 0,043 m3/s
Ilman ominaislämpökapasiteetti vakiopaineessa: 1,00 kJ/(K * kg)
1 Ws = 1 J
Total: -1,19 kWs
dT = dE / (m * c)
dT = -1,19 kJ / (0,043 m3/s * 1,21 kg/m3 * 1,00 kJ/(K * kg))
dT = -22,9 K/s
Sensible: -0,96 kWs
dT = dE / (m * c)
dT = -0,96 kJ / (0,043 m3/s * 1,21 kg/m3 * 1,00 kJ/(K * kg))
dT = -18,5 K
Latent: -0,23 kWs
dT = dE / (m * c)
dT = -0,23 kJ / (0,043 m3/s * 1,21 kg/m3 * 1,00 kJ/(K * kg))
dT = -4,4 K
Lasketaan kompressorin ja tuloilmapuhaltimen ottotehojen tuloilmaa lämmittävä vaikutus:
Kompressorin ja tuloilmapuhaltimen ottoteho energiamittarilla mitattuna: n. 0,47 kW
dT = dE / (m * c)
dT = 0,47 kJ / (0,043 m3/s * 1,21 kg/m3 * 1,00 kJ/(K * kg))
dT = 9,0 K
Sittenpä onkin kaikki laskennalliset lämpötilamuutokset selvillä, joten voidaan tehdä vertailua mitattuihin arvoihin:
Tuloilman lämpötila venttiileissä: +27 C
Ulkolämpötila pohjoisseinällä: -5 C
Lämpötilaero (tuloilma - ulkoilma): +27 C - -5 C = 32 C
PILP lämmitysteho (total + komp/tulop.): 22,9 C + 9,0 C = 31,9 C
Enää ei ole hukassa kuin tuo 0,1 C joka menee mittausepätarkkuuden ja kanaviston lämpöhäviöiden piikkiin. Kadoksissa ollut 4,5 C oli siis juurikin tuo höyrystymisen vapauttama latentti lämpöenergia 0,23 kW.
Itse asiassa kun tuossa asiaa tarkemmin mietin, niin kun ilmavirtaus, ulkolämpötila, tuloilmaventtiilien lämpötila sekä kompressorin/tulopuhaltimen ottotehot ovat selvillä, niin lämpöpumppu-COP on laskettavissa:
Ulkoilman -5 C lämmittäminen tuloilmaksi +27 C vaatii energiaa:
dE = m * c * dT
dE = 0,043 m3/s * 1,21 kg/m3 * 1,00 kJ/(K * kg) * (+27 C - -5 C)
dE = 1,66496 kJ = n. 1,66 kWs
Vastaava laskelma luonnollisesti myös PsychroAppsin pohjalta:
Total 1,19 kWs + komp/tulop. 0,47 kWs = 1,66 kWs
Lämpöpumppu-COP = tuotettu energia / ottoteho = 1,66 kW / 0,47 kW
Lämpöpumppu-COP = 3,53
Ja tuossa oli kanavahäviötkin mukana, mutta toki mittausepätarkkuuden vuoksi ei mikään absoluuttinen totuus. Kuitenkin linjassa TUV:n testikäppyröiden kanssa, eli samalla seinällä ollaan.
ekis sanoi:
Ja kolmantena lämpötehoon vaikuttaa myös ilmasta poistettu kosteus.
Eihän tuo latentti energia PILP:stä mitään maalämpöpumppua tee, mutta kun verrataan passiiviseen LTO-laitteeseen, niin asialla alkaakin olla merkitystä.
Liitetiedostot
Vs: ILP ja PILP asetukset
itseasiassa ulkoilman lämmittämiseen menee 1400W, joten varsinaista tuottoa tulee vain 266W -> todellinen lämmittävä oikeaan lämpöpumppuun verrattava COP on 266W/470W=0.56
tästä tulee "negatiivinen COP" eli vehje kuluttaa enemmän mitä tuottaa.
Arvis sanoi:
itseasiassa ulkoilman lämmittämiseen menee 1400W, joten varsinaista tuottoa tulee vain 266W -> todellinen lämmittävä oikeaan lämpöpumppuun verrattava COP on 266W/470W=0.56
tästä tulee "negatiivinen COP" eli vehje kuluttaa enemmän mitä tuottaa.
Vs: ILP ja PILP asetukset
Mikäli talossa on jokin oikea lämpöpumppu kuten VILP/MLP/ILP niin tuolla 470W:lla saadaan oikeaa lämmittävää tuottoa COP~2-6 ~940W-2820W
Jos joskus PILP taloon haluaa oikean lämpöpumpun kokonaisCOP pienenee, koska PILP syö kokoajan ~470W.
Esim. PILP + MLP
PILP tuotto 266W (ottoteho 470W, COP 0.56)
MLP tuotto 2000W (ottoteho 500W, COP 4)
Talon kokonaisCOP jää -5 ulkolämpötilalla vaatimattomaksi 2.33
ekis sanoi:
Mikäli talossa on jokin oikea lämpöpumppu kuten VILP/MLP/ILP niin tuolla 470W:lla saadaan oikeaa lämmittävää tuottoa COP~2-6 ~940W-2820W
Jos joskus PILP taloon haluaa oikean lämpöpumpun kokonaisCOP pienenee, koska PILP syö kokoajan ~470W.
Esim. PILP + MLP
PILP tuotto 266W (ottoteho 470W, COP 0.56)
MLP tuotto 2000W (ottoteho 500W, COP 4)
Talon kokonaisCOP jää -5 ulkolämpötilalla vaatimattomaksi 2.33
Vs: ILP ja PILP asetukset
Puhuin lämpöpumpun COP:sta...
...en lämmöntalteenoton vuosihyötysuhteesta, johon viittaat termillä "todellinen lämmittävä oikeaan lämpöpumppuun verrattava COP".
Jos laitat taloon esim. vastaavantehoisen osatehomitoitetun maalämpöpumpun ja vaihdat huipparilla saman verran ilmaa, niin päädyt täsmälleen samaan "negatiiviseen COPpiin" vaikka tällä kertaa mielestäsi kyseessä onkin "oikea lämpöpumppu". Se nyt vaan on sillä tavalla ettei ilmanvaihtoon kannata laittaa isompaa lämpöpumppua kuin tuo ottoteholtaan n. 500W. Siis pientaloihin. Mitoituskysymys nääs.
En kyllä rehellisesti sanoen ymmärrä mistä vedät herneen nenääsi tuosta edellisestä postauksestani? Ei kai siinä ollut mitään provosoivaa ? ja osoitin vain miksi PILP ei ole aivan niin mopo kuin mitä yleisesti luullaan. Väitän, ettei monikaan tiedä tuon latentin energian merkitystä - tai ole kuullut koko termistä ylipäätään.
ekis sanoi:
Puhuin lämpöpumpun COP:sta...
Arvis sanoi:
...en lämmöntalteenoton vuosihyötysuhteesta, johon viittaat termillä "todellinen lämmittävä oikeaan lämpöpumppuun verrattava COP".
Jos laitat taloon esim. vastaavantehoisen osatehomitoitetun maalämpöpumpun ja vaihdat huipparilla saman verran ilmaa, niin päädyt täsmälleen samaan "negatiiviseen COPpiin" vaikka tällä kertaa mielestäsi kyseessä onkin "oikea lämpöpumppu". Se nyt vaan on sillä tavalla ettei ilmanvaihtoon kannata laittaa isompaa lämpöpumppua kuin tuo ottoteholtaan n. 500W. Siis pientaloihin. Mitoituskysymys nääs.
En kyllä rehellisesti sanoen ymmärrä mistä vedät herneen nenääsi tuosta edellisestä postauksestani? Ei kai siinä ollut mitään provosoivaa ? ja osoitin vain miksi PILP ei ole aivan niin mopo kuin mitä yleisesti luullaan. Väitän, ettei monikaan tiedä tuon latentin energian merkitystä - tai ole kuullut koko termistä ylipäätään.
Vs: ILP ja PILP asetukset
En vetänyt hernettä, pilp on kyllä ihan hyvä laite mikäli mieltää miten se toimii. Valitettavasti yleisesti kuluttajille annetaan väärä kuva ko. laitteesta. Vaikka COP olisinkin tuo 3.5 tms niin se koskee vain lähinnä ilmanvaihtoa ja näin talon kokonaisCOP lämmitys, käyttövesi ja ilmanvaihtoineen on lähellä ykköstä.
Arvis sanoi:
En vetänyt hernettä, pilp on kyllä ihan hyvä laite mikäli mieltää miten se toimii. Valitettavasti yleisesti kuluttajille annetaan väärä kuva ko. laitteesta. Vaikka COP olisinkin tuo 3.5 tms niin se koskee vain lähinnä ilmanvaihtoa ja näin talon kokonaisCOP lämmitys, käyttövesi ja ilmanvaihtoineen on lähellä ykköstä.
Vs: ILP ja PILP asetukset
Eli saman verran kuin PILP:llä jos lämpöpumppu-COP on sama ja vaihdat saman ilmamäärän koneellisella poistolla ilman LTO:a. Toki on tilanteita kun COP on huomattavasti PILPpiä korkeampi, esim. ILP lämpimillä keleillä. Miksei MLP:kin hieman korkeammalla COP:lla lattialämmityksessä.
Tuossa olet osittain oikeassa ja osittain väärässä. MLP:n COP heikkenee vain silloin kun PILP:n COP on alhaisempi. Ja sama toisinpäin. Sen sijaan MLP-talossa kannattaa valita passiivinen LTO kun se ei syö jatkuvasti tuota 470W. Tässä suhteessa taas olet oikeassa.
Kun talossa ei ole muita lämpöpumppuja, niin PILP vetää suorasähkö + LTO:sta pidemmän korren siksi, koska se tuottaa kevät-kesä-syksy suhteessa enemmän kuin häviää talvella passiiviselle LTO:lle. Ja sitten ovat nämä uudemmat LTO+PILP laitteet, jotka voivat olla talvellakin lähes yhtä hyviä kuin passiivinen LTO yksin - tai siis parempiakin verrattuna vanhoihin passiivisiin LTO-laitteisiin.
ekis sanoi:
Eli saman verran kuin PILP:llä jos lämpöpumppu-COP on sama ja vaihdat saman ilmamäärän koneellisella poistolla ilman LTO:a. Toki on tilanteita kun COP on huomattavasti PILPpiä korkeampi, esim. ILP lämpimillä keleillä. Miksei MLP:kin hieman korkeammalla COP:lla lattialämmityksessä.
ekis sanoi:
Tuossa olet osittain oikeassa ja osittain väärässä. MLP:n COP heikkenee vain silloin kun PILP:n COP on alhaisempi. Ja sama toisinpäin. Sen sijaan MLP-talossa kannattaa valita passiivinen LTO kun se ei syö jatkuvasti tuota 470W. Tässä suhteessa taas olet oikeassa.
Kun talossa ei ole muita lämpöpumppuja, niin PILP vetää suorasähkö + LTO:sta pidemmän korren siksi, koska se tuottaa kevät-kesä-syksy suhteessa enemmän kuin häviää talvella passiiviselle LTO:lle. Ja sitten ovat nämä uudemmat LTO+PILP laitteet, jotka voivat olla talvellakin lähes yhtä hyviä kuin passiivinen LTO yksin - tai siis parempiakin verrattuna vanhoihin passiivisiin LTO-laitteisiin.
Vs: ILP ja PILP asetukset
No tästä olen kyllä sitten täysin samaa mieltä. Voisi kai yleistää, että tällainen perinteinen PILP ei lämmitä yksinään koko taloa kuin n. +3 C ... +8 C ulkolämpötilaan saakka. Riippuen talosta. Tuon jos muistaisivat mainita myydessään, niin varmaan olisi oleellisesti vähemmän tyytymättömiä asiakkaita.
ekis sanoi:
No tästä olen kyllä sitten täysin samaa mieltä.
Voisi kai yleistää, että tällainen perinteinen PILP ei lämmitä yksinään koko taloa kuin n. +3 C ... +8 C ulkolämpötilaan saakka. Riippuen talosta. Tuon jos muistaisivat mainita myydessään, niin varmaan olisi oleellisesti vähemmän tyytymättömiä asiakkaita.Vs: ILP ja PILP asetukset
Niin ja tarkoitus ei ollut noilla vahvennuksilla ja alleviivauksilla mitenkään "jankuttaa" asioita. Ajattelin vain, että saattaa jollekin vähemmän fysiikasta tai matematiikasta kiinnostuneelle olla tuollainen kaavoja/laskelmia vilisevä teksti raskasta luettavaa, eli korostin oleellisia kohtia.
Niin ja tarkoitus ei ollut noilla vahvennuksilla ja alleviivauksilla mitenkään "jankuttaa" asioita. Ajattelin vain, että saattaa jollekin vähemmän fysiikasta tai matematiikasta kiinnostuneelle olla tuollainen kaavoja/laskelmia vilisevä teksti raskasta luettavaa, eli korostin oleellisia kohtia.
Vs: ILP ja PILP asetukset
Samaa mieltä aurinkolämmöstä, mutta millä perustelet tuota takan ja passiivisen LTO:n paremmuutta? Ei tule ainakaan suorilta mitään mieleen, toisaalta en ole kyllä noiden yhteyspeliä juurikaan pohtinut.
Nykyään kun alkaa nuo eristysvaatimukset olemaan "kohtuullisen" kireitä, niin toinen PILP:lle otollinen porukka ovat pienet etelämmässä sijaitsevat uudisrakennukset. Niissä kun lämmitysenergiaa ei välttämättä tarvita kovin paljoa kun taas kesäaikana lämpenevät herkästi liikaa, joten tuloilman viilennyksellä oleva LTO-PILP saattaa olla se ominaisuuksiltaan ja hinnaltaan sopivin laite.
ekis sanoi:
Samaa mieltä aurinkolämmöstä, mutta millä perustelet tuota takan ja passiivisen LTO:n paremmuutta? Ei tule ainakaan suorilta mitään mieleen, toisaalta en ole kyllä noiden yhteyspeliä juurikaan pohtinut.
Nykyään kun alkaa nuo eristysvaatimukset olemaan "kohtuullisen" kireitä, niin toinen PILP:lle otollinen porukka ovat pienet etelämmässä sijaitsevat uudisrakennukset. Niissä kun lämmitysenergiaa ei välttämättä tarvita kovin paljoa kun taas kesäaikana lämpenevät herkästi liikaa, joten tuloilman viilennyksellä oleva LTO-PILP saattaa olla se ominaisuuksiltaan ja hinnaltaan sopivin laite.
Vs: ILP ja PILP asetukset
kuvittele tilanne.
Isäntä haluaa säästää sähköä lämmittämällä koko talon takalla.
kun pilp:n varaaja on lämpöä täynnä ja tuloilmaa ei haluta lämmittää ylimääräistä kompura pysähtyy ja lämmöntalteenotto on nolla -> isäntä joutuu polttamaan toisen pesällisen jotta myös tuloilma lämpenee ilman sähköä.
Passiivisella ltolla varustetussa talossa jää tuo toinen pesällinen polttamatta ja puita säästyy.
Täällä on useita pilp:n omistajia jotka polttavat puita niin paljon, että kompressori sammuu jolloin lämpöä ei oteta yhtään talteen.
Arvis sanoi:
kuvittele tilanne.
Isäntä haluaa säästää sähköä lämmittämällä koko talon takalla.
kun pilp:n varaaja on lämpöä täynnä ja tuloilmaa ei haluta lämmittää ylimääräistä kompura pysähtyy ja lämmöntalteenotto on nolla -> isäntä joutuu polttamaan toisen pesällisen jotta myös tuloilma lämpenee ilman sähköä.
Passiivisella ltolla varustetussa talossa jää tuo toinen pesällinen polttamatta ja puita säästyy.
Täällä on useita pilp:n omistajia jotka polttavat puita niin paljon, että kompressori sammuu jolloin lämpöä ei oteta yhtään talteen.
Vs: ILP ja PILP asetukset
Kieltämättä PILP:n tapa hoitaa LTO tuollaisissa tilanteissa on varsin ongelmallinen. Pitäisi pystyä polttamaan puuta vain sen verran, ettei ylitetä PILP:n huonelämpötilan ylärajaa (esim. tämä meidän Nilan toimii juuri noin). Käytännössä joutuu tavoitelämpötilan hiissaamaan niin ylös että väkisinkin tulee ylilämpöä. Ja tuo taas sitten turhaan kuluttaa ylimääräistä energiaa. Uudemmat LTO-PILP:t tuossakin mielessä oleelisesti parempia kun niistä löytyy se passiivinen LTO:kin...
Itselleni laitan vesikiertoisen takan, joka tulee kellarikerroksessa sijaitsevaan takkahuoneeseen, eli ei pitäisi nostaa huonelämpötilaa yli Nilanin normaalin ylärajan. Takka säteilee huonetilaan maksimissaan vain 2 kW ja loput varaajaan, eli yhteispeli pitäisi onnistua. Tosin käytännössä vaatii erillisen varaajan ja monestihan PILP hankitaan tilanpuutteen vuoksi esim. kodinhoitohuoneeseen.
ekis sanoi:
Kieltämättä PILP:n tapa hoitaa LTO tuollaisissa tilanteissa on varsin ongelmallinen. Pitäisi pystyä polttamaan puuta vain sen verran, ettei ylitetä PILP:n huonelämpötilan ylärajaa (esim. tämä meidän Nilan toimii juuri noin). Käytännössä joutuu tavoitelämpötilan hiissaamaan niin ylös että väkisinkin tulee ylilämpöä. Ja tuo taas sitten turhaan kuluttaa ylimääräistä energiaa. Uudemmat LTO-PILP:t tuossakin mielessä oleelisesti parempia kun niistä löytyy se passiivinen LTO:kin...
Itselleni laitan vesikiertoisen takan, joka tulee kellarikerroksessa sijaitsevaan takkahuoneeseen, eli ei pitäisi nostaa huonelämpötilaa yli Nilanin normaalin ylärajan. Takka säteilee huonetilaan maksimissaan vain 2 kW ja loput varaajaan, eli yhteispeli pitäisi onnistua. Tosin käytännössä vaatii erillisen varaajan ja monestihan PILP hankitaan tilanpuutteen vuoksi esim. kodinhoitohuoneeseen.