ILP säätö 15 min perusteella, kokemuksia/näkemyksiä

[raffu]

Tossa muutaman edellisen päivän näkemys miten säätö tehty ILPille ja saatu "hyöty?"

Pieni puolen asteen säätö alemmas ainoastaan aiheuttaa muistutuksen ILPille, että jotain pitäis tehdä? (ja aiheuttaa ryntäyksen) eli pariin otteeseen sellaisissa paikoissa, missä pyyntiä laskettu 0.5 (ruskea yläviiva) pumppu alkaakin vaan toimia tosta ikäänkuin muistutuksena. Tosin tuo data mitä saadaan pumpulta on minimissään 0.1 kwH (pienin Tick) eli käytännössä tehty työ voi olla tollasen 0.1 kwh pieleen aina per 15 min mutta pääsääntöisesti pitäis näyttää suht mallilleen.
Eli ilmeisesti kannattaa säätää vähintään 1 asteen verran vai enempi, nyt säätö -0.5, -1.0, -1.5 ja sit vielä automaattisesti kännystä paikka eli jos poissa kotoa niin -1.0 lisäys edelliseen (automaati siinäkin)

Pyynti ILPille on funktio pörssisähkön mukaan (oma python) eli leikataan korkeammat hinnat (punaiset ja lisätään vihreillä ennen korkeampaa hintaa. (pymelcloud)
Fanin säätöä muutetaan myös pykälää korkeammaksi vihreällä ja yhtä vähemmäksi punaisella,
Perus Fan menee ulkolämpötilan mukaan 8-2 = 2, 2 - -8 = 3 ja 4 jos alle -8, sen näkyykin yhdessä sähkönkulutuspiikissä 26 päivä .
Laskeminen tapahtuu aina klo 15 - seuraava päivä 15 , jolloin data ainakin saatavilla, ei tarvii klo 14 ihmetellä.

Keltainen on miten IPL näkee lämpötilan, se ei oo hirveän hyvä! kun lämmitys muuttaa sitä niin nopsaan
Sininen on sisälämpötila suht läheltä iLPiä mutta alhaalla ja enempi oikea mutta sitä ei käytetä
Harmaa on ulkolämpötila
(Vihreä on om funktio, jota lasketaan noista mediaanin ja keskiarvon suhteesta lämpötilaan)

Ruskea pampuloilla on kulutetttu energia per 15 min (0.1 kWh) mutta se ei siis ole kovin tarkka mihin osuu noin pienellä kulutuksella.

(matplotlib, joka myös tallettaa tän chartin joka päivä klo 14:45)

En kyllä osaa noista käyristä katsoa miten sulatus toimii?

Hyöty taitaa aika pientä olla noin centeissä laskettuna mutta onpahan ollut jotain puuhasteltavaa.

PumppuMitsun MSZ-RW25VG

 

[Luukku]

Tuntuuko hinnanvaihtelu sisälämpötilassa? Itse kokeilin Synergin ohjaustapaa ja toimihan se, mutta tasainen maltillinen sisälämpö ja ilpin käynti on nyt prior 1.

 

[raffu]

No se on just pointti itsellä, ettei saa tuntua sisälämpötilassa ja näin pieni tai lyhyet, max noin 1 tunti säätöä ei tunnu vielä sisälämpötilassa! Synergi oli ennen käytössä mutta siinä vaan tuntisäätö, ja tykkäsin kyllä kun se lämmitti ennen ja siihen tolla omalla pyritään myös mutta vielä tarkempaan säätöön varttipohjaisesti.
Sininen on ulkoinen sisälämpömittari ja siinä näkyy, ettei juuri vaikutusta sisälämpötilaan, puhutaan 0.1 asteista

 

[raffu]

Hmm,, mutta toi kulutustieto ei kyllä hirveän hyvin matchaa siihen mitä datahub näyttää!! ???

Tossa ILP käyrässä 0.8 kWh 27 päivä klo 3 UTC eli klo 05 local aika datahubista kulutus vain 0.33 tai 0.38, en tiedä kumpi siellä viittaa väliin 05:00 - 05:15 ja siihen energiakulutukseen, tosin meikäläisellä vanha sähkömittari, jonka en edes tiennyt antavan noita 15 min dataa aluksi.

Eli ilmeisesti ILPin staistiikka pikkasen kokkareista tms. jos sähköyhtiöön voi luottaa. (Caruna, eli ei voi..)

(ja toki sit on myös muu sähkönkulutus mukana tossa DATahub, aikanaan oli noin 400 W koko aika jos muistan oikein)

 

[Temez]

Kuvasi ovat vähän kryptisia niihin vihkiytymättömälle, mutta vaikuttaa kyllä mielenkiintoiselta ja olet selkeästi käyttänyt tuohon aikaa ja vaivaa.

Joku muukin raportoi tuosta ryntäilystä, kun pumpulle lähettää uuden komennon. En muista ulkoa, että kuka, mutta sanoi filtteröineensä "ylimääräiset komennot pois" juuri sen takia. Onkohan tämä lie jokin Melcloudin ominaisuus? Ohjaan itse pumppua CN105-liittimen yli lokaalisti ja en ole vastaavaa huomannut. Sulatusten jälkeen on vähän satunnaisen oloista, että ryntääkö vai ei. Mutta siihen on auttanut se, että lähetän CN105:sen yli pumpulle parin kauempana olevan huoneen lämpötilojen keskiarvon. Ei ryntäilyt saa katkolle niin herkästi.

Itse päätin tehdä oman optimointini tunnin jaksoissa tunnin keskihinnalla. Vartin ohjauksissa on se huono puoli, että jos sattuu sulatus siihen, niin koko jakso meni pilalle. Sisälämpötilan annan heilua 20,5-22 astetta. Voisi ehkä nostaa vähän tuota ylärajaa, mutta parin asteen heittely ei vielä itsellä tunnu pahalta. Eron tasaa se, että onko huppari päällä vai ei. Tuolla saa ~15kWh lämpöakun/-varaajan aikaan. -5 asteen pakkasilla omassa talossa se tarkoittaa, että max 3h ajaksi voisi lyödä lämmitykset pois päältä ja oltaisiin aloituslämmössä. Riippuu ihan häviöistä ja lämpökapasiteestista, että paljonko pystyy kiertämään kalliita tunteja (ja toki tämä varmaan vaikuttaa siihen, että miten paljon aikaisemmin ylilämmittäminen kannattaa aloittaa?).

En osaa pumpun oman sisäisen lämpötila-anturin toiminnasta sanoa mitään, mutta jos CN105:sen yli ajaa, niin käytös on seuraavanlainen: pumppu lähtee päälle, jos lämpötila pyöristyy +0,5 astetta yli pyynnin puolen asteen tarkkuudella (esimerkki: pyynti 20.0 astetta -> pumppu lähtee päälle, kun lämpötila tippuu 20.8->20.7 eli pyöristyy 20.5) ja sammuu, kun lämpötila pyöristyy +1,5 astetta yli pyynnin (esimerkki: pyynti 20.0 astetta -> pumppu sammuu, kun lämpötila vaihtuu 21.2 -> 21.3 eli pyöristyy 21.5). Nämä siis niitä etäanturin mittauksia, joissa ei ole mitään korjausta mukana (pumpussahan kai oli säädettävä oletus, että katonrajassa pari astetta enemmän pumpun omalla mittarilla).

Automatiikka kikkailee välillä sammutusrajoilla niin, että pumppu pysyy juuri ja juuri käynnissä, jos ollaan pakkasilla. Liekö kenelläkään kokemusta, mutta jospa se vähän säästäisi pumppua, kun ei sammutella kompuraa jäähtymään ja sit taas starttailla uusiksi 1-3h päästä kylmästä (+oisko COP jopa suht hyvä, kun minimitehoilla painellaan menemään?).

En ole seurannut tarkkaan sitä, että missä kohtaa tehoa lähdetään nostamaan ja missä kohtaa laskemaan. Minusta "tuntuu" siltä, että ollessaan lähellä pyyntiä tai vähän sen yli (+0.5) ei tehdä mitään. Jos taas lämpötila alkaa nousemaan eli lämpötila asteen yli pyynnin, niin tehoja aletaan laskea pikkuhiljaa. Tässä kestää hetken aikaa eli vartin aikana ei välttämättä ehdi edes nostaa tehoja, kun aletaan jo taas laskea.

Tämä tehonnostoasia alkoi tätä kirjoitellessa kiinnostaa enemmän. Alla pari kuvaa tältä päivältä, jossa minulla oli ohjausvirhe, mutta käy hyvin demoksi tähän. Kello 15 lasketellaan minimitehoilla. Kello 15:05 pyyntö ylös +1 astetta. Pumppu alkaa keräämään pikkuhiljaa kierroksia ja lopettaa tehojen noston noin 15:20 (tosin en ymmärrä, että millä logiikalla - ehkä sille riittää, että etäanturissa näkyy pykälän nousu ylöspäin). Eli tehojen nostossa meni pelkästään jo se vartti. Alaspäin tuntuu säätyvän aika äkäiseen kun vähän kello 16 jälkeen pyyntiä -1 astetta ja parin pykälän jälkeen oltiinkin taas minimitehoilla. Tämän perusteella vartin pätkissä ohjaaminen (ainakin ylöspäin) on kyllä jo valmiiksi hävitty peli.

Ja voihan sitä laskea karkeasti muutenkin, että ulos saatavat maksimitehot nollan paikkeilla on jotain 5kW luokkaa. Minulla on 2 pumppua á 5kW ja varaavuus noin 10kWh/aste (tai se osuus talosta, jota pumput saa lämmitettyä). Nollan ulkolämpötilassa menee noin 5,4 kW tehoa lämmitykseen. Vähän pyöristäen tunnissa saa nostettua sisälämpötilaa siis "ylijäävällä" 5kW teholla 0,5 astetta. Vartissa 0,125 astetta. Käytännössä automatiikka usein näyttää aloittavan ylilämmityksen yöllä 3-4h ennen kuin aletaan sitten purkamaan "varaajaa".

Huh, tulipas pitkä viesti, mutta asia kiinnostaa ja lueskelen myös mielelläni muiden kommentteja aiheesta.

 

[-Teme-]

Kannattaa asennuttaa energiamittari lukemaan oikeaa kulutusta.
Oma Mitsu nappaa 400W tehon vaikka tavoitelämpö saavutettu. Automaatiossa kannattaa ohjata laite puhallukselle, kun ei ole tarvetta lämmittää. Tällöin tehot 14W

Ylemmässä on laite automaatilla ja lämmitys-tila aktiivinen, kun alemmassa pelkkä puhallus päällä. Erillismittarein mitatun huoneen lämpötilojen keskiarvo ehti just tipahtaa alle 22°C ruutukaapausten välissä.
Tehot tulee Shelly EM gen3 mittaamana

 

[SON]

Jos oikein ymmärsin niin aloittaja haluaa toisten näkemyksiä asiaansa. Ensiksikin olen vankkumaton graafisen esitystavan kannattaja. Sillä havainnollistaa yleensä asiaa paremmin kuin pitkät numerosarjat. Sitten tuo että katkotaan ilp:n käyntiä sähkön hinnan perusteellla, onkin sitten monimutkaisempi juttu.

Tässä on huomioitava ainakin sisälämpötilan vaihtelun vaikutus (asumisviihtyvyyteen ja mitä siitä haluaa maksaa tai hyötyä ) ja se taloudellinen hyöty tai haitta kun sisälämpötila pitää nostaa myöhemmin uudelle tavoitetasolle. Muistelisin että normaalissa huonetilassa ihminen huomaa n 0,5 oC muutoksen ja tuohonkin vaikuttaa huonetilan kosteus ja sisäilman liikenopeus merkittävästi. Lisäki on huoioitava se kuinka nopeasti ilp katkokäynnin jälkeen stabiloituu käymään hyvällä COP:lla.

Tässä taludellisuus -tarkastelussa siirron ja sähköveron osuus jää usein "lapsipuolen asemaan" vaikka edustavat monesti huomattavasti suurempaa osuutta esim pörssisähkön hintaan verrattuna.

Itse olen kylläkin suunnannut mielenkiinnon ja seurannan ilp:n toimintaan, suorituskykyyn ja käyttökustannuksiin vrk, kk ja vuositasolla.

"Pienistä puroista se jokikin syntyy"

 

[raffu]

Joo, selkeästi pitää laittaa Tuyan energiamittari tohon väliin niin saa paremmin dataa sähkönkäytöstä kuin tuo ILPin oma tieto.
(ehkä siis tulee vielä yksi käyrä lisää kuvaajaan)

Ensi viikoksi puuhasteltavaa.

 

[maanma]

Tuya energia mittarit ovat epätarkkoja. Tp link p110 on varsin tarkka.

 

[-Teme-]

Uusi Shelly plug PM on tehomittaukseen oleva plugi. Siinä ei ole lainkaan relettä

 

[raffu]

Tuya energia mittarit ovat epätarkkoja. Tp link p110 on varsin tarkka.

Laitettu tilaukseen Black Friday tarjouksella

 

[SON]

Aloittajan esittämää ilp:n ohjaustapaa ei ole tiettävästi ollut ennen esillä tällä foorumilla mutta muita pörssisähkön hinnan muutoksiin perustuvia muiden lämpölaitteiden ohjausratkaisuja on useita. Lämpöpumppujen toimintaa kyllä monikin seuraa mutta seuranta painottuu niiden sähkönkulutukseen, lämmön tuottoon ja erityisesti näistä laskettuun COP arvoon. Minullakin on reaaliaikainen seuranta kolmella ilp:lla.

Tuossa aiemmassa viestissäni #7 kiinnitin jo huomiota muun ohella tuohon COP arvoon ja omat ilp:n mittaukset osoittavat että katkon jälkeen ja noin 15 min käynnin jälkeen ilp:t saavuttavat tasaisen COP tason. Omissa ilp:sä ei ole mitään ulkopuolista ohjausta. Eri ilp merkit voivat toimia eri tavoin mutta tuo COP arvon kehitys katkon jälkeen kannattaisi varmistaa ennenkuin tekee mitään radikaaleja ilp:n ohjausratkaisuja.

En tiedä minkälaista mittaria aloittaja on hankkimassa mutta tavallisesta kWh mittarin lukemista voi laskea myös tehon ja teholaskenta on sitä tarkempaa mitä suurempi on pulssimäärä/kWhja kuinka tiheästi lukemat luetaan. Omat mittarit ovat 2000 imp/kWh ja luentäväli on 1 min, jona aikana tulee ilp käydessä riittävästi pulsseja. Laskentaan tarvitaan tietenkin jokin sovellutus johon pulssihin perustuvat kWh lukemat tallentuvat ja lukemista lasketaan sitten mitä halutaan.

 

[Ton1A]

ILP:n pörssiohjauksen kanssa ongelmaksi tulee se, että ei voi suoraan ohjata sähkötehoa. Pienikin pyyntilämpötilan nosto saattaa aiheuttaa melkoisen ryntäämisen, kun pumppu huomaa että ollaan jäljessä tavoitteesta.

Tämä on aika analoginen sille, että koitettaisiin ohjata polttomoottoriauton moottoritehoa vakionopeudensäätimen kautta.

 

[raffu]

Ylläolevista aloin epäillä, ettei 15 min lämmitys olisi fiksua eli ILP ei ehtisi reagoida siihen riittävästi.

Nyt tän päivän kuvio kyllä näyttäisi, että homma toimii fiksusti!

Tossa päivän koko kartta ja zoomaukset lämpötiloihin ja sähkön käyttöön.
Sähköä siis keskimäärin kuluu 0.1 Kwh 15 min (tarkempaa mittaria ei vielä ole tullut, tuo pumpun ilmoittama)
mutta tossa lämmityspaikasssa (vihreä palkki) 0.4 kwh ja seuraavat sitten on "nollaa"
vastaavasti reagoi kyllä nopsaan lämpötilan säätöön alaspäin. (punaiset)

Requested on ohjaus, joka mennyt pumpulle

Sininen siis sisälämpömittari pikkasen kauempaa ILPiä (pysyy hyvin tasaisena) (ei osallistu säätöön)
Keltainen ILPin näkemä T

Mutta pieni vartin lasku ei välttämättä kannata, koska seuraava säätö takaisin saattaa sitten "ryntäyttää" turhaan ellei hinta ole paljon alempi.

 

[raffu]

No ni,Tp link p110 laitettu mittaamaan oikeaa energiankäyttöä (thanks maanma). Siihen oli köyhällä varaa, 5 Euroa black friday tarjouksesta.
Python-kasa integroitu mukaan ohjelmaan, pikkasen taistelua ja siellä on.

Tossa eilisestä lähtien kun laitettu ohjelma päälle kokonäkymä ja energiaan zoomattu (EZ1), siinä näkyy tarkemminteho per 15 min
Maksimikäyttö lämmityksen aikaan aamulla ILPin näyttö (neliö viiva) 4 = 0.4 kWh / 15 min ja tarkempi tähtiviiva tulee P110ltä kolmen desimaalin tarkkuudella. (Jostain syystä alkutilanteessa pariin kertaan ei saanut yhteyttä ao. plugiin ja se teho näkyy sitten vasta seuraavassa tolpassa, ei näy tuossa zoomauksessa)
Mutta tää ihan vaan mielenkiinnosta eli näkyy hyvin tuo 0.1 kWh kokkareisuus ILPistä mitattaessa pienellä kuormalla (käytännössä ei niin väliä)

Ja sit tuo vihreä lämmitysjakson energia kompensoi aika hyvin seuraavia punaisen lasketun ajan energiaa ilman, että huonelämpötilassa tuntuu eroa, tosin ILP näki katonrajasta jo noin 25 vaikka toisessa sisälämpömittarissa ei juuri värähdystä.

Se mikä COP onkin jo sit ihan eri juttu ja sotketaanko sitä ohjauksella, en osaa sanoa?
Voisi luulla, että tehokkaampi lämmityskäyttö tossa ennen lämpötilan laskua jopa parantaisi sitä, ainakin jos on yli 15 min (tuossa kuvassa 2*15 min)

 

[raffu]

ja lisäystä edelliseen (zoomattu energian kulutukseen) kun toinen lämpötilan laskupätkä on takana , tapo P110 energiakulutuslaskenta on kyllä hyvä.
(Oma ILP näyttö saattaisi jo hämätä tossa viimeisessä punaisessa palkissa)

Ens viikolle sit voi lisätä laskennallinen hyödyn näistä vemplautuksista (voihan tossa olla melkein senttejä, parempi laskea kuin kuvitella) , mitä muuta?

 

[maanma]

Cop on laskettavissa kun lisäät ulospuhallus lämpötila mittauksen. Sisäänmeno mittaus löytyy yleensä ilp laitteesta.

Jos se säätää usein niin kyllä ainakin Mitsu ln25 reagoi jokaiseen lämpötila pyyntöön. Itse olen vähän miettinyt tuntitason toiminnallisuuden kokeilua.

 

[Temez]

Oliko sinulla @raffu jonkinlainen arvio, että millaisiin säästöihin pääset tuolla varttisäädöllä? Ylöspäin pyyntiä kuvissa näkynyt kai max 30min pätkä ja alaspäin taisi olla 1h15min.

Itsellä automatiikka nosti ihan reilusti 1,5 asteella sisälämpötilaa eilen ja sen pumppaamiseen ylös sulatuksineen sai menemään useita tunteja aikaa eilen. Jos oikein laskeskelin, niin tuolla sai karkeasti 0,9€ säästöä sillä, että pumppu oli pois päältä noin 8-14 automatiikalla. Eli aika pieni säästö. En ole nyt tosin triplatsekannut omia laskelmia, joten voi niissäkin olla virhettä. Alla kuvaaja toisen ilppini pyyntilämpötilasta, sisälämpötilasta ja että lämmittääkö se vai ei. Ja koko talouden sähkönkulutuskäyrä 15min tarkkuudella verkkoyhtiöltä pörssisähkön hintoineen, jossa toki luonnollisesti kaikki eläminen mukana.

 

[Tata]

Ihailtavaa innostusta asiaan.

 

[raffu]

Cop on laskettavissa kun lisäät ulospuhallus lämpötila mittauksen. Sisäänmeno mittaus löytyy yleensä ilp laitteesta.

Jos se säätää usein niin kyllä ainakin Mitsu ln25 reagoi jokaiseen lämpötila pyyntöön. Itse olen vähän miettinyt tuntitason toiminnallisuuden kokeilua.

Mutta ilmamäärää ei oikein taida saada mistään, ja jokaiselle puhaltimen nopeudelle vielä erikseen, siihenkin oli siis säätö.

 

[raffu]

Temez:
millaisiin säästöihin pääset tuolla varttisäädöllä?

Kyllä se taitaa olla ihan sentin osia meikäläisen tapauksessa eli pikemminkin harrastusta lajiin .. ehkä sit kun on oikein huippuhinnat ja kulutus enempi kuin näillä keleillä. Tietokoneet melkein pitää kämpän lämpimänä.. Mielenkiintoista nähdä kunnon pakkasilla.
Eli jos pääset 0.9€ säästöön on se jo PALJON!

 

[Linnalahti]

Meillä varttisäätö toimii ilman tekoälyä. Olohuoneessa vaimo laskee huippujen aikana lämpöä ja nostaa lämpöä halvan sähkön aikana. Joskus pitää muistuttaa mitä pitää tehdä. Eläkkeellä ei ole muuta tekemistä kuin katsella töllöä ja olla netissä.

 

[Luukku]

Meillä varttisäätö toimii ilman tekoälyä. Olohuoneessa vaimo laskee huippujen aikana lämpöä ja nostaa lämpöä halvan sähkön aikana. Joskus pitää muistuttaa mitä pitää tehdä. Eläkkeellä ei ole muuta tekemistä kuin katsella töllöä ja olla netissä.

Tohon vois sen verran laittaa älyä, että joku lamppu vaihtaa väriä hinnan mukaan. Tulis siinä tietysti lisähommaa, että ehtiikö eläkeläinen seuraamaan, kun aina sanotaan, että eläkkeellä ne kiireet vasta alkaa. Meillä on tommonen lamppu

 

[maanma]

Mutta ilmamäärää ei oikein taida saada mistään, ja jokaiselle puhaltimen nopeudelle vielä erikseen, siihenkin oli siis säätö.

Onnistuu kohtuullisesti, kun tietää ilmamäärät kullakin nopeudella. Tässä LN25.

Tässä Homeassistant laskenta output:sta (tz3000 on output lämpötila)
{% set fanspeed = ({"0":"0", "1":"240", "2":"342", "3":"426", "4":"510", "5":"864"}) %}
{% set fs=fanspeed[state_attr('climate.ln25', 'fan_mode')] %}
{{
( ( ( fs | float * 1.17 * ( states('sensor.ln25_out_tz3000_fllyghyj_ts0201_lampotila') | float - state_attr('climate.ln25', 'current_temperature') | float ) ) * (1000/3600) ) ) | round(1)
}}

 

[Mekaniker]

OT aiheesta:
Uudemmat ilpit voi yleensä liittää etäohjaukseen mutta täysin tyhmien mallien taitaa olla keinot vähissä? (Tein viime talvena releen joka katkoi pumpun sähköt mutta on kaikkea muuta kun suositeltava)

Tarve on huijata ilppi luulemaan huonelämpötila korkeaksi ja siirtyä lepotilaan sen aikaa kun pörssi-sähkön hinta on liian korkea
Lämpövastusko lämpöanturin viereen??

Kokeilin oppivan kaukosäätimen kanssa mutta ei, väärät koodit..

 

[markok]

OT aiheesta:
Uudemmat ilpit voi yleensä liittää etäohjaukseen mutta täysin tyhmien mallien taitaa olla keinot vähissä? (Tein viime talvena releen joka katkoi pumpun sähköt mutta on kaikkea muuta kun suositeltava)

Tarve on huijata ilppi luulemaan huonelämpötila korkeaksi ja siirtyä lepotilaan sen aikaa kun pörssi-sähkön hinta on liian korkea
Lämpövastusko lämpöanturin viereen??

Kokeilin oppivan kaukosäätimen kanssa mutta ei, väärät koodit..

Sensibo tukee aika monia vanhoja pumppuja ja integroituu hyvin esim HA:iin tai NodeRediin. Meillä tämä on Mitsubishi FD:ssä.

 

[iro]

Releohjattu vastus sisälämpöä mittaavan NTC-termistorin rinnalla toimiin hyvin tuohon tarkoitukseen.

 

[maanma]

Minulla on FD25 ohjaus Tuya IR recorder lähettimellä. Yksinkertaiset ohjaussäännöt SmartLifessa. Homeassistant tarkkailee onko FD25 päällä ja pystyy kertomaan / komentamaan sen päälle. 2 bittinen Homeassistant Tuya bridge on toteutettu Tuya wifi pistokkeilla, joista toinen kertoo Tuya järjestelmälle onko FD25 päällä ja toinen määrittää käynnissäolo ja sammutus/päälläolo toivetta (perustuen sähkön hintaan).
Smartlife automaatio seuraa sammutus/päälläolo toiveita. Päälläolo tieto tarvitaan estämään turhia aktivointipyyntöjä Smartlifesta FD25lle, koska Climate tilatietoja ei ole käytettävissä automaatiossa.

FD25 cop laskenta ehkä seuraavaksi.

 

[raffu]

Tänäänkin laskennallista säästöä jo yli yhden sentin. Ei tätä turhaan tehdä!
Taas kuvio kertoo tossa yhdessä punaisessa palkissa (matalimmassa), että yhden asteen lasku lämpötilapyyntiin ei ehkä riitä kun niillä rajoilla milloin pumppu muutenkin aloittaisi lämmityksen, 1.5 näyttää toimivan hyvin. (2 sitten jo varmaan toimivaa)

Mutta tuo lampun väri pörssisähkön mukaan olikin hyvä idea, pitää väsätä. Näkee heti missä mennään.

 

[raffu]

Haa, tänään kun enempi tuollaisia sähköpiikkejä niin laskennallinen säästö ei oikeasti olekaan enää niin marginaalista. (senteissä toki kun kulutus vielä aika pientä) mutta tänään näyttää, että pääsisi noin 12 % säästöön pelkässä pörssisähkössä!
Laitan kuvaa myöhemmin kun seuraavatkin pari parin tolpan sähköhuippua takana.
*********************************************************************************************************************

No ni, nyt on dataa enempi, kuva päivältä, lähes 13 % laskennallinen säästö !

Eli idioottimaiset piikit 15 min sähköön siirryttäessä saa hyvin pois tällä. (Joskin väitän, että taselaskennassa 15 min sähkömarkkinassa on jotain pahasti pilessä, kun tulee noita 15 min ylilyöntipiikkejä tarjouskaupassa, pitäis käydä korjaamassa mutta pojat ei taida päästää..)

Eli teoreettisesti olisi maksanut tähän mennessä 59.6 centtiä (on average price ao. ajalta kertaa average price ao ajalta (siis kulutus jaettu jokaiselle tasaisesti) mutta mennyt tosiasiallisesti 52 centtiä, säästö 7.5 Centtiä eli vajaa 13 % , ei huono!
Tosin tossa just hyvin näkee, ettei ole ollut tarvetta lämmittää piikkihinnoilla , huonelämpötila pysynyt silti tasaisena.
Muutos aikaisempaan se, että pikkasen enempi lasketaan ILPin pyyntöhintaa, 0.5 astetta / case

Ja sit vielä luulen, että koska ILP lämmittää isommalla teholla nuo väliajat (ilman punaista) , niin hyötysuhdekin parempi, siitä siis tosiasiallisesti vielä lisää säästöä, vahva ehkä. Tähän pätkään ei osunut yhtään lämmitysjaksoa.

(toinen huomioitava, ILPin oma laskenta saattaa laahata silloin tällöin pikkasen jäljessä, mutta on kuitenkin yhteensä hyvin lähellä P110 ilmoittamaa, tuossa kuvassa tapo)

Lopullinen puhdas säästö ilman veroja viimeisen punaisen palkin jälkeen yli 8 c. Mihin tän extran kanssa oikein joutuu.

 

[Tekniikkatulitaloon]

Tarve on huijata ilppi luulemaan huonelämpötila korkeaksi ja siirtyä lepotilaan sen aikaa kun pörssi-sähkön hinta on liian korkea
Lämpövastusko lämpöanturin viereen??

Autotallin ilppiin anturin kylkeen asensin pienen hehkupolttimon varmaan jokin mittariston poltin. Säätelin muutajasta polttimon jännitettä niin, että nosti anturin aistimaa lämpötilaa parilla asteella. Samalla tulee hyvä ohjauksen indikaattori kun pieni valo sarastaa kotelon sisältä silloin tällöin. Vaihdoin systeemin myöhemmin Tuyan ir lähettimeen jottei pitkää kokemusta kerennyt tuosta virityksestä tulemaan.

 

[raffu]

Yksi kuva vielä, eiköhän tää oo sitten taputeltu ellei tuu COP laskentaa mukaan, kiehtoisi kyllä.

Selkeytetty näyttöä, ILPin antama energianäyttö poistettu epätarkkana ja enää P110 kulutuslukema.

Algoritmia viilattu:
Lisätty pikkasen helpommin tulevia lämmityspätkiä (vihreät palkit).

Näyttäisi, että tollaseen 10 % säästöön pörssisiähköpuolella pääsisi tällä, oletus on, että kokonaiskulutuksessa ei juuri tapahdu muutosta vaan sama energia tarvitaan lämmittämään suht tasaisesti.

Jos joku keksii jotain muuta vielä niin laitetaan mukaan minkä voi ohjelmallisesti tehdä.

(Takaisinmaksuaika 5 € Black Friday tarjouksesta hankitulle energiamittarille tulee katetuksi helposti yhdessä lämmityskaudessa, toki tästä pitää vielä sitten tehdä kesäversio, jos sattumoisin tulee hellejaksoja)

Nyt vaan siis nautitaan säästöstä.

 

[maanma]

Ulospuhalluslämpötilan mittaus. Esim. Tuya zigbee laitteella. Zigbeen käyttöönotto vaatii tuya zigbee hubin.
Wifiin verrattuna 2xAAA paristojen kesto on tupla-tripla. Wifin patistot kestää 2-3kk. Sitten pystyy copin laskemaan

 

[raffu]

Ulospuhalluslämpötilan mittaus. Esim. Tuya zigbee laitteella. Zigbeen käyttöönotto vaatii tuya zigbee hubin.
Wifiin verrattuna 2xAAA paristojen kesto on tupla-tripla. Wifin patistot kestää 2-3kk. Sitten pystyy copin laskemaan

Joo, noi zigbee laitteet ylivoimaisia pariston kestojen mukaan.
Ja Tuya ulkolämpötilan mittaus zigbee patukalla onkin jo käytössä tossa eli ei oo mitenkään tuntematon systeemi, jonkun olemassaolevan lämpömittarin vois ottaa tohon käyttöön tai onkohan langallista anturimallia olemassa (tod näk) niin saisi paremmin kohdistettua.
(24 laitetta on jo ao. hubissa kiinni )