Ilp/vilp kesto ikä

kimmok

Vakionaama
Oma empiirinen tutkimus on tuottanut
Tämmöisen tuloksen.
Ensin kerron pohja tietoa.esim.kummaskakaan tapauksessa ei ole tullut eteen että komp.olisi ollut väljä.
Huom.tämä on vain minun mielipide.
Ilp.tulee tiensä päähän noin 10v.
Ja vilp noin 9v.
Sit pitää ottaa huomioon.vilpin
Kohdalla olko yksikön laakerit.
Ilp. Kohdalla sisä yksikön laakerit.
Jos joku on erimieltä niin tekää vaikka joku äänestys ja haukkukaa että olen metsässä asiasta.
 

jussi

Vakionaama
Voipi olla aika hyvä keskiarvo. Omat vehkeet on kyllä ylittäny kumpikin tuon reilusti. Ilppi oli 2006 mallia ja meni nyt korjuuseen, jatkaa tallissa korjattuna niinku ei mitään. Vilppi vähän epäilyttää, kun aika töissä talvella. Mutta sekin vaan vielä puksuttaa.
 

kimmok

Vakionaama
  • Keskustelun aloittaja
  • #3
Tuo asia on et kyl niistä koneista saa kaluja.
Mut totuus on se et ne pistetään paaliin kun vaihtaminen tulee halvemmaksi ja saadaan luvattua asiakkaalle huoletonta aikaa.
 

kimmok

Vakionaama
  • Keskustelun aloittaja
  • #4
Niin kuin sanoin niin tuokaa mulle väljä komp. Mikä on saanut elämänsä aikana aina öljyä.
 

kimmok

Vakionaama
  • Keskustelun aloittaja
  • #5
Otan kohta yhden 4-tieventiilin auki ja tutkin miksi se välillä jumittaa välillä ei kone on mitsu fh 35. Eli kuuluu siihen vissiin premium sarjaan.
Ikää on 10+10kk.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Itselläni VILP on ollut nyt käytössä 2016 heinäkuusta eli onkos se nyt sitten käynyt 8 vuotta ja 4 kk. Tuona aikana se on kuluttanut 98 523 kWh sähköä. Tuotannon mittaaminen alkoi vasta elokuussa 2017 mutta tuottanut bruttona noin 320 000 kWh ja sulatellut noin 17 000 kWh.

Kauankohan vielä jaksaa ?
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Itselläni on myös tämmöiset ILP:t, jotka tulivat talon mukana 10 vuotta sitten.
  • ULTIMATE KFR-51W/XBPc, valmistusvuotta en ole löytänyt. Tiettävästi ollut ensin talon puolella ja sitten joku on siirtänyt sen ulkorakennukseen missä itse lämmitän sillä satunnaisesti k.o. harrastutilaa. Letkut pikaliitinmalliset.
  • MITSUBISHI HI SRK25ZJX-S, valmistettu 2011, asennettu muka vasta 12/2013. Tämä oli VILPin tuloon saakka ankarassa lämmityskäytössä, sen jälkeen vain kesäaikaisessa jäähdytyskäytössä eli oikeasti lämmittävään ILPiin verrattuna ei käytössä ollenkaan.
Kumpaakaan ei ole sen kummemmin huollettu eikä korjattu kertaakaan, toki pölysihvilää puhdistettu n kertaa ja kaken paristoja vaihdettu.
 

BBF

Vakionaama
Jääkaappi ja pakastin on nyt 25v vanhoja ja vielä toimii, tosin niissä menee eristeet pitkän päälle huonoiksi, kompurat vaan hyrrää. Ja nehän on päällä kesät talvet. Vilpi/Ilp odotan sellasta 10-15v elinikää.
 

pamppu

Hyperaktiivi
Mulla on

Panasonic ILP 11 vuotta
Mitsu Electric 13 vuotta
Nibe VILP 14 vuotta

Saapas nähdä. ILPpien sisäyksiköitä on tarvinnut vähän pestä toisinaan. Muuten mikään laitteista ei ole tarvinnut huoltoa tahi korjauksia. Enkä varsinkaan päästä mitään kylmäpiiriä sorkkivia huoltopuoskareita lähellekään ”mittailemaan”. Kaasut pysyy sisällä kun ei sörkitä. Mikään ei vaikuta väljältä tai väsyneeltä, laakerit on alkuperäisiä.

Mutta kaipa tässä täytyy hiljalleen varautua siihem että joku voi porsiakin.
 

ProKennex

Jäsen
Mitsu FD25 ilmalämpöpumppu 15-vuotta ollut seinällä ja on tehnyt hommia tosissaan varsinkin lämmityskäytössä.
Kerran vaihdettu puhallinmoottorin laakerit, pesty kennoa ja imuroitu pölyt säännöllisesti.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
MInulla on VILPin kyljessä sellainen analoginen painemittari. Mikähän sen tarkoitus on ja voiko sen tarkkailusta olla jotain hyötyä ajan mittaan? Esim. näkeekö siitä jotenkin onko kylmäaineet vähentyneet?
 

harrastaja

Aktiivinen jäsen
Nii entiedä mikä syy ja seuraus näissä vehkeissä on. Mutulla heitän et kylmäaine piiri kestää samoin kuin jääkaapeissa mutta apulaitteet hajoavat aikaisemmin jotka sitten rikkovat laitteet käyttökelvottomiksi.
 

repomies

Hyperaktiivi
Oma empiirinen tutkimus on tuottanut
Tämmöisen tuloksen.
Ensin kerron pohja tietoa.esim.kummaskakaan tapauksessa ei ole tullut eteen että komp.olisi ollut väljä.
Huom.tämä on vain minun mielipide.
Ilp.tulee tiensä päähän noin 10v.
Ja vilp noin 9v.
Sit pitää ottaa huomioon.vilpin
Kohdalla olko yksikön laakerit.
Ilp. Kohdalla sisä yksikön laakerit.
Jos joku on erimieltä niin tekää vaikka joku äänestys ja haukkukaa että olen metsässä asiasta.
Oma empiirinen kokemukseni on että ILPit kestää yli 10v, mutta jos niitä käytetään ympäri vuoden, niin puhdistus- ja laakerointitarve voi yllättää huomattavasti ennen kymmentä vuotta. Puhdistustarve voi tulla eteen ihan muutaman vuoden välein, riippuen taloudesta.

Pelkästään kesäisin jäähdytyskäytössä olevat pumput kestävät keskimäärin vähintään 15-vuotiaaksi pelkällä puhdistelulla, mikäli asennus vain on tehty asiallisesti eli laipat ja ulkoyksikön sulkujen ja huoltoliitännän korkit eivät vuoda.

Näissä pitäisi olla joku EU-määräys joka pakottaa rakentamaan puhallinmoottorit niin, että ensinnäkin tavallisia teräskuulalaakereita voi käyttää (eristetyt laakeripesät) ja laakerien vaihto on helppoa. Nykykoneissa tuo on ihan villi länsi, ja osa moottoreista pitää murtaa auki minkä jälkeen vastassa on irti kolvattava piirilevy, ja pahimmillaan piirilevyltä repeytyy avatessa irti joku komponentti joka on liimattu moottorin irroitettavaan kuoreen jotta komponentti jäähtyisi paremmin. Toisissa koneissa sitten taas vaihto on helppoa, mutta vastassa voi olla keraamiset kuulat, koska eristettyjä laakeripesiä ei ole.
 

kotte

Hyperaktiivi
Näissä pitäisi olla joku EU-määräys joka pakottaa rakentamaan puhallinmoottorit niin, että ensinnäkin tavallisia teräskuulalaakereita voi käyttää (eristetyt laakeripesät) ja laakerien vaihto on helppoa.
Yleensähän sisäyksikön moottorit ovat muovikuorisia ja laakeri on tuotettu tuohon muoviin, joka on niin eristävää materiaalia kuin käytännössä voi olla eteen tulevilla jännitteillä. Suurista invertterikäyttöisistä moottorikokonaisuuksista johdettu vuotovirtapäättely ei sovi näihin tapauksiin. On toinen asia, että elektronisesti kommutoitujen kestomagneettimoottireiden teräskuuliin perustuvat laakerit eivät kestä, mutta ilmiöstä ei voine yleensä syyttää laakeripesien eristystä, kun se on muutenkin aina eristetty. Keraamiset kovat laakerikuulat ja kehän pinnoite vain kestänevät moottorin aiheuttamaa synkronista mekaanista värähtelyimpulssia aivan toiseen malliin kuin teräksestä valmistetut kimmoisat kuulat ja laakerikehä.
 

repomies

Hyperaktiivi
Yleensähän sisäyksikön moottorit ovat muovikuorisia ja laakeri on tuotettu tuohon muoviin, joka on niin eristävää materiaalia kuin käytännössä voi olla eteen tulevilla jännitteillä. Suurista invertterikäyttöisistä moottorikokonaisuuksista johdettu vuotovirtapäättely ei sovi näihin tapauksiin. On toinen asia, että elektronisesti kommutoitujen kestomagneettimoottireiden teräskuuliin perustuvat laakerit eivät kestä, mutta ilmiöstä ei voine yleensä syyttää laakeripesien eristystä, kun se on muutenkin aina eristetty. Keraamiset kovat laakerikuulat ja kehän pinnoite vain kestänevät moottorin aiheuttamaa synkronista mekaanista värähtelyimpulssia aivan toiseen malliin kuin teräksestä valmistetut kimmoisat kuulat ja laakerikehä.
Totta sinänsä että aina noissa kuorissa on muovia mukana. Päädyssä monesti on peltiä, mutta eihän siitä kummoista silmukkaa tietysti synny. Mekanismi voi tosiaan olla toinen, mutta ikävä kyllä keraamisia kuulia tulee lähinnä pääsääntöisesti vastaan, ja sellaisten laakerien hankinta on yleensä kallista ja hankalaa verrattuna teräskuulalaakereihin. Kehät näissä ovat yleensä aina terästä, kokonaan keraamisia ei ole tullut vastaan.
 

Hempuli

Töllintunaaja
Huonetta ja sukua oleva vesseli kävi kyläilemässä. Oli investoinut uuteen Toshiban ilppiin ja odotteli asennusta vanhan Tossun tilalle. Se on ollut käytössä 18 vuotta ja toimii edelleen. Usko elinkaaren jatkuvuuteen vissiin loppui, kun vesseli ei mittauksista tms. perusta ja mutu nosti pumppukuumeen.
 

kotte

Hyperaktiivi
Kehät näissä ovat yleensä aina terästä, kokonaan keraamisia ei ole tullut vastaan.
Kunnollisissa keraamisissa laakereissa kehää on kuitenkin yleensä käsitelty muutoinkin kuin karkaisemalla. Esimerkiksi aivan pinnalle on muodostettu jonkinlainen kova karbidikerros hiilletyskäsittelyllä tai jollakin kehiittyneemmällä menetelmällä suorastaan keraamisena pidettävä pinta. Kokonaan keraamisen laakerikehän valmistaminen taitaisi olla ylivoimaisen kallista.
 

kotte

Hyperaktiivi
Ennen puhaltimetkin osattiin tehdä niin että laakerit kestivät.
Ei pihistelty sähkömoottorin mahdollisimmalla pienellä energiankulutuksella, vaan käytettiin yli sadan vuoden ikäsitä teknologiaa, joka ei syönyt laakereita kuten kestomagneettiroottorit. Toki kestomagneettiroottorinkin laakerit saa kestämään pienitehoisissa moottoreissa kuten laitetuulettimissa, joissa voidaan käyttää muoviholkki-metalliakseliyhdistelmässä toteutettuja liukulaakereita, jotka kyllä kestävät ongelmitta pitkään oikeista materiaaleista ja muutoinkin oikein rakennettuna.

Kaikkein arveluttavin järjestely on kestomagneettiroottori laakeroituna vaakasuoralle pyörimisakselille kuulalaakereilla. Tuollaista konstruktiota on todella vaikea saada toimimaan pitkään äänettömästi. Valitettavasti useimmat nykyisen eteen tulevat kotitalousluokan puhaltimet ovat juuri noita.
 

pökö

Kaivo jäässä
Ennen puhaltimetkin osattiin tehdä niin että laakerit kestivät.
Kyllä. Jos ajatellaan vaikkapa niinkin yksinkertaista laitetta kuin huippuimuri niin yhä on olemassa esim 30-40 vuotta vanhoja Valmet huippareita jotka hyrisee katolla ilman huolen häivää.
Tälläinen kun kovataan vaikkapa uudella Koja-eco huipparilla niin se tullaan uusimaan 5 vuoden välein.
 
  • Tykkää
Reactions: Alf

ML

Vakionaama
Kyllä. Jos ajatellaan vaikkapa niinkin yksinkertaista laitetta kuin huippuimuri niin yhä on olemassa esim 30-40 vuotta vanhoja Valmet huippareita jotka hyrisee katolla ilman huolen häivää.
Tälläinen kun kovataan vaikkapa uudella Koja-eco huipparilla niin se tullaan uusimaan 5 vuoden välein.
Nykyään laitteet( etenkin eletroniikka)on 5v laitteita.
Samoin työ tuntuu olevan niin , ettei laadulla väliä, kunhan paljon ja nopeasti tulee.
Mielestäni lämpöpumppu asennnukksissa huomaa,että nopeasti seinälle ja seuraava.
Vai onko ne sattuneet vain minulle.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Vai onko ne sattuneet vain minulle.

Millaisia ne ongelmat ovat olleet ?

Eihän nuo ongelmat liity edes mitenkään näihin ilmasta ottaviin. Reilut 10 vuotta sitten kun kierreltiin taloja katsemassa, oli kohteita joihin maalämpökoneita oli uusittu jo noin 10 vuotta vanhoihin taloihin, siis jotain alle 10 v käyttöikän jälkeen. Kiinteistövälittäjät asian kertoivat mainosmielessä, että kun on sekin uusi(ttu).
 

ML

Vakionaama
Millaisia ne ongelmat ovat olleet ?

Eihän nuo ongelmat liity edes mitenkään näihin ilmasta ottaviin. Reilut 10 vuotta sitten kun kierreltiin taloja katsemassa, oli kohteita joihin maalämpökoneita oli uusittu jo noin 10 vuotta vanhoihin taloihin, siis jotain alle 10 v käyttöikän jälkeen. Kiinteistövälittäjät asian kertoivat mainosmielessä, että kun on sekin uusi(ttu).
Minulla samassa maa telineessä oma tekemä, neljäs multi menossa.
Tämä viimeinen Toshiba vajaa 3v vanha tässä asentajalla kävi lapsus, pohjan sulana pitokaapeli kytketty, mutta toinen kaapeli kuorimatta liittimen kytkettynä,lisäksi toisen sisäyksikön kuoret ei koskaan ole sopinut kunnolla paikoilleen RAS-B13 J2 KVSG-E Shorai EDGE (on kuulemma yleensäkin hankala kuorien suhteen)
Kun leikki aloitettiin 2000 luvun alussa oli myös Toshiba multi (made in Japan) siihen alkujaan asennettiin väärät sisäyksiköt eikä sulatus toiminut ollenkaan. Sitten Fujitsu multi joka kesti vuoden kenno vuosi kylmäaineen maailmalle, ylläty yllätys sellaista ulkoyksikköä ei löytynytkään.
Sain toki uuden Fujitsun sisäyksikköineen aseveli hintaan eikä vakuutusyhtiötä häiritty.
Tähän Fujitsuun tuli pieni vuoto jota tosiaan haettiin typen voimallakin mutta ei vaan löytynyt.
Kattoremontin jälkeen se kuitenkin alkoi onko syypää en tiedä.
Tässä näitä (mitäs touhuat multien kanssa melkein jo kuuluu)
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
1# Oletteko kuunnelleet putkistoääniä stetoskoopilla tai jollakin kepillä / putkenpätkällä?
PEX -putki sopii tarkoitukseen ainakin jotenkin auttavasti mutta on tietty vähän jäykkä käytössä. Pituus voi olla ihan lyhyt pätkä tai vaikka yli metrinen, miten kuuntelu muuten onnistuukaan.

Joka tapauksessa kopressorin jyrinä on täällä kuultavissa "PEX - putki korvaan" stetoskoopilla kaikista pannuhuoneen putkista, luonnollisesti voimakkaimmin latauskierrosta. Kiertopumpuista tulee semmoinen laivan potkuria muistuttava jytistys, taajuus vain paljon korkeampi. Ääniä voi erotella helposti kun sammuttelee kiertopumppuja mutta ilman latauskiertopumpun käyntiä ei voi olla kompressorin käyntiä. Taajuuden muutokset kuulee selvästi silloin kun käyntinpeus muuttuu nopeasti esim. sulatuksen jälkeen.

2# Onko raadilla mekaanikon / autoasentajan steroskooppeja ?
Niissä näkyy kaikissa olevan yhteisenä piirteenä ohut melko pitkä ja pieneen paikkaan mahtuva alumiinisauva, jolla voi kosketella kuunneltavia paikkoja. Hintahaitari on laaja, Bilteman reilusta kympistä pariin sataan. Ehkä tuo Biltemalainenkin voisi toimia paremmin kuin muoviputki.

3# Onko kukaan kuullut kompressoreista mitään hajoamisen ennakkomerkkejä niiden vielä toimiessa?
Ainakin tuon putken avulla kuunnellun perusteella vaikutti vielä käyvän tasaisesti eli mitään semmoista viallisen moottorin raksutusta ei ollut havaittavissa. Ehkä tarkemmalla laitteella voisi kuulla jotain muitakin ääniä, vuotoja tms. Eikös lääkäritkin kuule läppävian (eli vuodon) ihan sillä stetoskoopillaan?
 

fraatti

Hyperaktiivi
3# Onko kukaan kuullut kompressoreista mitään hajoamisen ennakkomerkkejä niiden vielä toimiessa?
Ainakin tuon putken avulla kuunnellun perusteella vaikutti vielä käyvän tasaisesti eli mitään semmoista viallisen moottorin raksutusta ei ollut havaittavissa. Ehkä tarkemmalla laitteella voisi kuulla jotain muitakin ääniä, vuotoja tms. Eikös lääkäritkin kuule läppävian (eli vuodon) ihan sillä stetoskoopillaan?
Rikkoontuvia kompuroita en ole päässyt kuulemaan, mutta työkaverilla on vastaava mlp kuin mulla ja kuulin sen käynnissä sivuäänen kun se teki käyttövettä eli korkeilla paineilla. Se oli scrolli ja sivuääni jonkinmoinen kilinä. Veikkaan että se ei ennusta koneelle pitkää ikää.
 

wannabe

Aktiivinen jäsen
2# Onko raadilla mekaanikon / autoasentajan steroskooppeja ?
Niissä näkyy kaikissa olevan yhteisenä piirteenä ohut melko pitkä ja pieneen paikkaan mahtuva alumiinisauva, jolla voi kosketella kuunneltavia paikkoja. Hintahaitari on laaja, Bilteman reilusta kympistä pariin sataan. Ehkä tuo Biltemalainenkin voisi toimia paremmin kuin muoviputki.

Kyllä joku parin sadan stetoskooppi on enemmän ku overkill tuollasiin hommiin. Kympin stetolla etsiny omien romujen = autojen kilinöiden, kolinoiden ja kitinöiden alkulähteitä ja toimii vallan mainiosti. Varmasti toimii paremmin kuin muoviputki ja onhan sitä pätevämmän näköinenkin stetoskooppi kaulassa vs. putkenpätkä kourassa ;)
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Joo, kiitos. Täytyy käydä tuolla Biltemassa kun ehtii eikä ole tappio suuri vaikka huonoksi osoittausikin. Tuon PEX -putken ongelma on jäykkyys eli sillä on kovin vaikea kuunnella. Mutta sekin toimii. Silikoniletku taas ei toimi.
 

pökö

Kaivo jäässä
Olen joskus työssä kuunnellut vikoja ja meillä oli siihen vehjekin joka piirsi näytölle sen mitä korva kuuli. Siinä pitää olla ehjä verrokki vierellä tai muistilla jotta voi päätellä kuulemastaan vikoja
 

kimmok

Vakionaama
Pitkällä ruuvimeisselillä olen kuunnellut ja löytää ääni lähteitä. On käytetty steoja mut ei ole tullut hommattua. Kyllähän ne sotaleffoissakin kuunteli jollain rauta tangolla koneen änniä ainakin sukellus veneissä.
Vähempi lentokoneissa.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Joo, nämä puukepit, ruuvimeisselit suun muut kyllä tunnen mutta ovat aivan hemmetin epäkäytännöllisiä. Tuommoinen muviputkikin on jo pidempi ja kun noita hukkapätkiä on tullut säästettyä erilaisiin askareisiin. Latauskierron putket ovat vielä katon rajassa.

Auton moottoristakin kuulee jo korvalla suoraan, että se alkaa päästellä ylimääräisiä ääniä. Ehkä apuvälineillä pääsee kuitenkin jotenkin paremmin kiinni mistä ne äänet tulevat, jos vaikka jokin pienempi korjattavissa oleva vika.
 

jussi

Vakionaama
Joo, nämä puukepit, ruuvimeisselit suun muut kyllä tunnen mutta ovat aivan hemmetin epäkäytännöllisiä. Tuommoinen muviputkikin on jo pidempi ja kun noita hukkapätkiä on tullut säästettyä erilaisiin askareisiin. Latauskierron putket ovat vielä katon rajassa.

Auton moottoristakin kuulee jo korvalla suoraan, että se alkaa päästellä ylimääräisiä ääniä. Ehkä apuvälineillä pääsee kuitenkin jotenkin paremmin kiinni mistä ne äänet tulevat, jos vaikka jokin pienempi korjattavissa oleva vika.
Se Bilteman steto on ihan jees sillä puikolla. Helppo osua kohteeseen.
 

iro

Vakionaama
Kesällä 2009 asennettu Pana NE9LKE tuli tiensä päähän. Vikadiaknostiikka viittasi sisäyksikö korttiin, kortilla ei ollut näkyviä ongelmia, tuon enempää en ongelmaa selvittänyt. Lämmitettävään tilaan NE9LKE on alimitoitettu, joutui painamaan pitkiä aikoja täydellä teholla, kellosulatus oli estetty sulatushuijauksella, kuivilla pakkaskeleillä sulatusväli oli 7 tuntia. Isompia huoltotoimia ei ole tehty.

Puolenkymmentä vuotta logitin Panan ottotehoa ja COPia. Keskikulutus näyttää olleen tasolla 2500kWh/vuosi ja COP hiukan päälle 3. Tuosta voidaan laskeskella että elinkaarensa aikana Pana on kuluttanut 35000kWh ja "säästänyt" 70000kWh.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Ylös Bottom