ilpin elämää

T

teukka

Vieras
Koska lupasin jossakin viestissä esitellä mittauksiani ilpin elämästä, niin nyt laitoin kuvat ja jutut galleriaan.

Siellä on yksi kuva mittauksesta. Siinä voi jollekin olla ihmeteltävää noissa käyrämuodoissa.. Kuvitellaan yleensä, että varsinkin invertteri pitää säädöt tasaisina.

Ainakin tässä tapauksessa arvot sahaavat tietyllä välillä ja homma toimii. Jos halutaan enemmän, niin sahaaminen tapahtuu ylempänä ja niin edelleen. Säätötekniikkaan enemmän perehtyneelle asia ei ole ihmeellinen.

Omasta vaatimattomasta laitteestani olen huomannut, että sillä on ottotehon taso yleensä noin 500 wattia, josta se nostaa tehon hitaasti esin kilowattiin ja pudottaa se sitten taas puoleen. Jos pyydetään enemmän, niin sitten perustaso voi olla esim. 1 kw. Tämä säätöjakson pituus voisi olla n. 10 min.

Sulatusjaksojen väli näyttää olevan noin 33 minuutin kerrannainen, siis 33, 66, 99, 132, jne tai sitten jotakin muuta. Jakson pituus ja teho näkyvät käyristä.

Näyttää siltä, että tämä laite pitää Keminmaassa olevan n. 140 neliön talon lämpimänä ainakin -10 asteeseen saakka. Yhdessä huoneessa on vähän vesipatteri auki ja sauna- ja vessatiloissa kiertovesi hoitaa lattialämmityksen. Maksimi lämmitysteho on ilmoitettu olevan 4,2 kw.

Kunhan ilma kiristyy, niin laitan galleriaan lisää dataa - sitä kyllä riittää.
Samoin laitan kulutuslukemia, kun saan valmiiksi esityskuntoon. Syyskuun 20. päivästä lähtien se on kuluttanut vajaat 1000 kwh.

Näiden laiiten äly ei tarvitse olla niin kummoinen - juuri voittavat kahden kilon vasaran. En omaani ainakaan ilmoittaisi Mensan testeihin.

Palataan.
 
E

eepponen

Vieras
  • Keskustelun aloittaja
  • #2
Kiitoksia hyvistä kuvista! Olisi se kyllä mielenkiintoista kun olisi joku tuommoinen loggeri mistä voisi seurata silmät tapilla että mitä se pumppu nyt tekee... Nuo kun olisi kaupassa valmiina myytäviä ja vielä langattomia niin ostaisin heti... ;)
 
E

eepponen

Vieras
  • Keskustelun aloittaja
  • #4
Täältäpä ne löytyy:

http://www.lampopumput.info/galleria/index.php?cat=10025
 
Ai nyt tajusin, albumit on kahdessa sivussa. Vasta nyt huomasin sen.
No, ehkä kaikki albumit samassa sivussa olisi ollut parempi vaihtoehto.
 
T

teukka

Vieras
  • Keskustelun aloittaja
  • #6
Lisäsin muutaman kuvan tuosta sulatusprosessista, joka siis näyttää tapahtuvan miltei kellon tarkuudella n. 33 minuutin välein. Se kestää noin kolme minuuttia ja sulatusteho näyttää olevan keskimäärin vajaa kilowatti.

Pakkasta on ollut yöllä n. 15 astetta ja nyt aamulla joku aste vähemmän.

Puhallus on ollut yöllä pienimmässä asennossa ja lisätty yhdeksän aikoihin keskiasentoon. Käyrästä näkyy, että tällöin puhalluksen lämpötila on vähän laskenut ja ottoteho kasvanut, mikä on aivan järkeen käypää.

Kulutus vuorokaudessa oli pakkasella 27 kwh. 140 neliötä, lattialämmitys pesuhuneessa ja vessassa. Parissa perimmäisessä huoneessa lievästi patteri päällä.
 

R-410A

Aktiivinen jäsen
Kuvien ja sanojen kertomaa!

Katselin nimim. "Teukan" kuvia
>Alapuolen kuva esittää jääpuikkoja pohjassa. Reikien umpeen jäätymistä ei ole vielä taphtunut (-15 astetta). Pohjapellin päällä on hieman jäätä.
Laitteen muka oli joku piipun oloinen nippeli, joka olisi passannut pohjan reikään letkun sovitteeksi, mutta en ole sitä asentanut (turhake?).<

Hyvin näyttää pelisi ( Luxsus ) toimivan kuvien ja selostuksen perusteella, eli sulatus toimii paremmin kun mitä muutamien foorumilaisten kirjoitukset, omien laitteiden sulatuksesta kertoo. :cool:
Sulatuksen ohjelmointi on varmaan monessa pumpussa pielessä, ehkä sulatuksen alkaminen "taajuus" suhteutettuna jakson pituuteen, eli termostaatin säätö, tiedän yhden Panan jossa sulatusaikaa pidennettiin, koska patteri ei ehtinyt sulaa kunnolla, samalla lyhennettiin sulatusjaksojen alkamista ( eli alkamisaikoja lyhennettiin ja sulatusaikaa pidennettiin ) tulikohan oikein :?:

Näkyvissä olevat jääpuikot kuuluu asiaan ainakin pakkassulatuksessa.
Ihmettelen sinun pelissä, aivan kun omassa Sharpissa, neljän reijän tarpeellisuutta pohjapellillä, itse tukin ylimääräiset reiät ja ohjaan sulamisveden pääreiästä viemäriin. ( insinöörit ovat varmaan tutkineet usean reiän tarpeellisuuden? ) :roll:
Ensimmäisen pakkasen tultua heitin myös " piipun oloisen turhakkeen" pois, koska siinä oleva reikä oli heti umpijäässä, ei kaiketi ole tarkoitettu Pohjolaan :!:
 
Back
Ylös Bottom