ILPin ohjaus pörssisähkön perusteella

[kotte]

Nyt kun lämmityskausi alkoi, tosin vain ilpillä, olen mietiskellyt miten kehittäisin järjestelmää. Olen testaillut antamalla käsin (eli tietokoneelta käsin) IR komentoja ilpille ja pudottanut pyyntilämpötilaa kalleimpien tuntien ajaksi. Lauhalla säällä, jos sähkö on kallista, voi pudottaa pyyntiä reippaasti muutaman tunnin ajaksi. Asiassa tietysti auttaa jos edeltäpäin on pumpannut vähän ylimääräsitä lämpöä. Tuon automatisointi on monimutkaista kun pitää ottaa huomioon sähkön hinta, ulkolämpötila ja rakennuksen ja ilpin käyttäytyminen. Ilp toimii parhaiten kun säätöihin ei kosketa ja päivisin, kun sähkö on kalleinta, on COP parhaimmillaan. Kylmemmällä säällä kun talo tarvitsee muutakin lämmitystä, on ilp tietysti ensisijainen ja koko ajan päällä.

Itse viskaan ILPin pois päältä sisälämpöanturin "huijausvastuksella". Huijausvastus otetaan mukaan ja kytketään pois riittävän hitaasti, jolloin koneen säätö saadaan pysymään mukana ilman turhia värähtelyjä. Tuo on siellä muutenkin, kun käytän ILPiä vain lämmöntalteenottoon poistoilmasta (ei ole LTO-konetta). Sen seurauksena "COP" ei juuri muutu ulkolämpötilan mukaan (höyrystimen minimilämpötila määrää käyntitehon joka tapauksessa, sillä tokihan kosteasta syksyisestä poistoilmasta irtoaa enemmän lämpöä kuin talvella, kun ilmanvaihtokin on suuremmalla) eikä kylmästartti ole ongelma, kun kone on pitemmän seisontajakson jälkeen lähes sisälämpötilassa. Mutta säästömahdollisuudetkin ovat sitten pienemmät pienen tuottomahdollisuuden takia, vaikkakin periaatteessa kattavat tapauksessani koko lämmityskauden.

Omasta mielestäni pitäisi olla mahdollista laskea jonkinlainen COP-käyrä ulkolämpötilan ja ilmankosteuden mukaan ja tehdä päätös öljyyn siirtymisestä tuon käyrän ja sähkön tuntihinnan perusteella. Voisi olla aiheellista laskea jonkinlainen keskiarvottava kustannusfunktio useamman tunnin keskiarvon ylitse (käynnistys- ja sammutushäviöt huomioon ottaen) ja laittaa mukaan vielä sääennuste sekä ottaa huomioon myös varastointimahdollisuus (nostamalla tavoitelämpötilaa hetkeksi). Tällöin toki tarvittaisiin mahdollisuus sisälämpöanturin "jäähdytyshuijaukseen" (jollainen itselläni on) tai sitten hoitaa huijaus sarjaan ja rinnalle kytkettävillä sähköisesti säädettävillä vastuksilla.

Tuostahan saisi melkein tieteellisen tutkimuksen aiheen (tai ainakin useamman perusopinnäytetyön aiheen), kun rupeaa vielä mittailemaan lopputulosta metodisesti. Vähän (tai enemmänkin) alkaa mennä off topic ...

 

[mstr]

Vs: ILPin ohjaus pörssisähkön perusteella

Itse viskaan ILPin pois päältä sisälämpöanturin "huijausvastuksella". Huijausvastus otetaan mukaan ja kytketään pois riittävän hitaasti, jolloin koneen säätö saadaan pysymään mukana ilman turhia värähtelyjä. Tuo on siellä muutenkin, kun käytän ILPiä vain lämmöntalteenottoon poistoilmasta (ei ole LTO-konetta). Sen seurauksena "COP" ei juuri muutu ulkolämpötilan mukaan (höyrystimen minimilämpötila määrää käyntitehon joka tapauksessa, sillä tokihan kosteasta syksyisestä poistoilmasta irtoaa enemmän lämpöä kuin talvella, kun ilmanvaihtokin on suuremmalla) eikä kylmästartti ole ongelma, kun kone on pitemmän seisontajakson jälkeen lähes sisälämpötilassa. Mutta säästömahdollisuudetkin ovat sitten pienemmät pienen tuottomahdollisuuden takia, vaikkakin periaatteessa kattavat tapauksessani koko lämmityskauden.

Omasta mielestäni pitäisi olla mahdollista laskea jonkinlainen COP-käyrä ulkolämpötilan ja ilmankosteuden mukaan ja tehdä päätös öljyyn siirtymisestä tuon käyrän ja sähkön tuntihinnan perusteella. Voisi olla aiheellista laskea jonkinlainen keskiarvottava kustannusfunktio useamman tunnin keskiarvon ylitse (käynnistys- ja sammutushäviöt huomioon ottaen) ja laittaa mukaan vielä sääennuste sekä ottaa huomioon myös varastointimahdollisuus (nostamalla tavoitelämpötilaa hetkeksi). Tällöin toki tarvittaisiin mahdollisuus sisälämpöanturin "jäähdytyshuijaukseen" (jollainen itselläni on) tai sitten hoitaa huijaus sarjaan ja rinnalle kytkettävillä sähköisesti säädettävillä vastuksilla.

Tuostahan saisi melkein tieteellisen tutkimuksen aiheen (tai ainakin useamman perusopinnäytetyön aiheen), kun rupeaa vielä mittailemaan lopputulosta metodisesti. Vähän (tai enemmänkin) alkaa mennä off topic ...

Minun pitää vielä tarkemmin seurata miten RAS-10 käyttäytyy kun pyyntilämpötilaa muuttaa esim. pari astetta. Siististi se kuitenkin taisi toimia ja palasi suunnilleen entiseen tehoon 5...10 min kuluessa. Mutta pari astetta on ehkä liian pieni muutos ja pumppu alkoi parin tunnin kuluttua taas ottamaan tehoa jonkin verran.

Kaksi huijausvastusta on tämänkin pumpun kotelon sisässä. Tarkoitus oli säätää < 1 C pykäliä. Vastusten vaikutukseksi laskin 0,5 ja 0,25 C mutta näyttää olevan ennemminkin 0,5 ja 1 C. Se ei ihan riitä siihen että pumpun saa huilaamaan tuntien ajaksi. Toteutukseni H11F1 kytkimillä vie kuitenkin tilaa mitä ilpin sisältä ei oikein enempää löydy. Voisin viritellä pyynnin muutoksen tehtäväksi softalla vaikka 2...3 x 1 C pykälissä ja pykäliä voi vielä pienentää huijausvastuksilla.

Täytyy todeta että ohjauksen suunnittelemisessa en ole vielä päässyt siihen vaiheeseen jossa tehtäisi valintoja öljyn tai ilp välillä. Oletin toistaiseksi että silloin kun vesikierto pitää laittaa käyntiin, valitaan kattilan lämmitys joko vastuksilla tai öljyllä ja ilp pidetään koko ajan päällä. Taas yksi variaatio lisää pohdintoihin.

 

[kotte]

Vs: ILPin ohjaus pörssisähkön perusteella

Kaksi huijausvastusta on tämänkin pumpun kotelon sisässä. Tarkoitus oli säätää < 1 C pykäliä. Vastusten vaikutukseksi laskin 0,5 ja 0,25 C mutta näyttää olevan ennemminkin 0,5 ja 1 C. Se ei ihan riitä siihen että pumpun saa huilaamaan tuntien ajaksi.

Itse olen käyttänyt pumpun lepuuttamiseen 2-asteen lämpötilannousua (vanha Panasonic E9-CKP; lämpötilannousu on sitten ihan absoluuttinen, eli takaisinkytketty lämpötilansäätö 1-wire-anturilla). Tuo on toistaiseksi riittänyt, kun pumppua ajetaan melko pienillä kierroksilla muutenkin ja muu lämmitys kytkeytyy normaalitilaan. Sitä paitsi referenssiarvona on pakkaskeleillä pumpun päätelty minimikäynnin lämpötila-alue eikä mitattu sisälämpötila (joka voi olla asteitakin alempi).

Täytyy todeta että ohjauksen suunnittelemisessa en ole vielä päässyt siihen vaiheeseen jossa tehtäisi valintoja öljyn tai ilp välillä. Oletin toistaiseksi että silloin kun vesikierto pitää laittaa käyntiin, valitaan kattilan lämmitys joko vastuksilla tai öljyllä ja ilp pidetään koko ajan päällä. Taas yksi variaatio lisää pohdintoihin.

Niin, saa olla sähkö aika melko kallista ja pakkasta runsaanlaisesti, että öljy ajaa ILPistä ohitse. Jokin lineaarinen COP-oletus, esim. että COP==1 -30 asteessa ja COP==3 +-0-asteessa tms. voisi toimia. Karvas totuus nimittäin on, että juuri yli 20-asteen pakkasilla markkinasähkön tuntihinta voi useinkin ryöpsähtää yli 20 sentin kilowattitunnilta ja paljon korkeammaksikin, jolloin ILPin huudattamisesta ei ole hyötyä, vaan takkiin tulee. Sitten voisi muutenkin odottaa alle -20 asteen pakkasia ennen kuin käynnistää ILPin uudelleen.

 

[Hartsa82]

Vs: ILPin ohjaus pörssisähkön perusteella

Morjesta, tarkoitus ei ollut vähätellä kenenkään halua ja keinoja saada sähkölaskua alas. Itsekkin olen kohtalaisen tarkka kulutusten suhteen ja pyrin pitämään meidän taloudessa kulutusta kurissa, mutta välillä tuntuu, että kaikki toimet eivät tuo tarvittavaa hyötyä suhteessa vaivan näköön tai asumismukavuuteen nähden.

Hieno homma, että kehitellään erilaisia järjestelmiä, joilla saadaan laskua pienemmäksi. Ihan mielenkiinnosta koodaamiseen, mstr mitä koodia käytät?

 

[mstr]

Vs: ILPin ohjaus pörssisähkön perusteella

Morjesta, tarkoitus ei ollut vähätellä kenenkään halua ja keinoja saada sähkölaskua alas. Itsekkin olen kohtalaisen tarkka kulutusten suhteen ja pyrin pitämään meidän taloudessa kulutusta kurissa, mutta välillä tuntuu, että kaikki toimet eivät tuo tarvittavaa hyötyä suhteessa vaivan näköön tai asumismukavuuteen nähden.

Hieno homma, että kehitellään erilaisia järjestelmiä, joilla saadaan laskua pienemmäksi. Ihan mielenkiinnosta koodaamiseen, mstr mitä koodia käytät?

Moi, moi, en tuota kokenut vähättelyksi, suunnilleen noin kuin kirjoitit asia kokemukseni mukaan on viime kuukausina ollut. Koska sähkön käytöstämme 60...70 % ei ollut aikaohjattu ja kun lokakuun spot-hinnat oli ajoittain korkeat, tulos on heikonlainen. Mutta ennen lopullista arviotani haluan katsoa koko vuoden tilanteen.

Rakensin ohjauksen RaspberryPi:hin jossa käytän Pythonia. RPi ohjaa muutamaa Arduinoa jotka koodasin C-kielellä. Komennot ja tulostus on tietokoneen komentoriviltä. Aikaisemmin olin joskus hieman koettanut C-kieltä mutta tavallisen C-koodin ymmärtäminen ei onnistunut. Python oli täysin vieras samoin kuin C++ on vieläkin.

Kai näitä hommia voi tehdä kymmenillä eri tavoilla. Kun ei mitään tiedä eikä osaa niin sitä valitsee vain jonkin ja alkaa opiskelemaan. Varmaan löytyisi jotain valmista mitä olisi voinut ja ehkä kannattanut käyttää. Ongelma on että pitäisi olla tietoa niin paljon että tietäisi mikä on paras lähestymistapa. Mutta kun tein suuren osan sovelluksesta itse, en ole kovin riippuvainen muiden softasta (paitsi tietysti suuresta määrästä kirjastoja) mikä saattaa olla eduksi kun ohjelmoi tällaista sekalaisista paloista koostuvaa sovellusta.

Lisään vielä että aloitin päivälleen 5 v sitten kun oli tarve lukea 1-wire antureita tietokoneella. Tarve sattui tulemaan kun hankin 1. ilpin, Ulti Pro Inverter 10, joka ei lainkaan vastannut odotuksiani. Minun piti hankkia todisteita väitteilleni että laite ei toimi normaalisti. Tuosta alun pienestä kokoonpanosta olen laajentanut pala palalta talon muihin lämmityslaitteisiin.

 

[Hartsa82]

Vs: ILPin ohjaus pörssisähkön perusteella

Kuulostaa mielenkiintoiselta.

Itse innostuin tämän keskustelun innostamana tänään aamulla koodaamaan Labviewillä sovelluksen, joka hakee nordspoolspotista tuntihinnat sekä parseroi Suomen hinnat.

Softa lukee timestampia windosilta ja sen mukaan hakee sen hetkisen tuntihinnan taulukosta, sisään voi syöttää rajan milloin hinta on liian korkea, jolloin pistää ledin päälle, tällä voisi ohjata esim pumpu relettä yms. Rauta pitäisi vaan rakentaa väliin, esim. National Instrumentsin kilkkeistä.

Lisäksi voisi koodata esim. lämpötila tiedot sisään, joita käytetään vertailussa, jos esim. ulkolämpötila laskee tietyn rajan alle pitää pumppua päällä, vaikka hintaraja ylittyisikin.

Virheenkäsittelyssä tietenkin, jos ei saa luettua tuntihintoja, esim. netti pätkii, pitää pumpun päällä.

 

[mstr]

Vs: ILPin ohjaus pörssisähkön perusteella

Itse innostuin tämän keskustelun innostamana tänään aamulla koodaamaan Labviewillä sovelluksen, joka hakee nordspoolspotista tuntihinnat sekä parseroi Suomen hinnat.

Softa lukee timestampia windosilta ja sen mukaan hakee sen hetkisen tuntihinnan taulukosta, sisään voi syöttää rajan milloin hinta on liian korkea, jolloin pistää ledin päälle, tällä voisi ohjata esim pumpu relettä yms. Rauta pitäisi vaan rakentaa väliin, esim. National Instrumentsin kilkkeistä.

Sehän sitten kävi nopeasti tuolla Labviewillä, taitaa olla tuttua hommaa. Ilp on sikäli hankala kapine ohjata että olen foorumilta lukenut sen suuntaista viestiä että raaka sähkön katkominen ei ole suotavaa. En tiedä kun en itse ole kokeillut.

Menetelmä jota käytän eli IR komentojen lähettäminen taas ei onnistu ilman joko jotain sopivaa kaupallista laitetta tai sitten on pengottava noiden IR koodien siältöä.

Parempi tapa lienee se mitä olen ymmärtänyt joidenkin käyttävän, jos oikein ymmärsin, missä huijataan sisälämpötila-anturia lämmittämällä sitä. En tarkemmin ole pohtinut millä sitä olisi paras lämmittää. Voisin kuvitella että koittaisin laittaa anturin lähelle jonkin sopivan kokoisen vastuksen jolle syöttäisin virtaa. Tuolla tavalla voi tehdä moniportaisen säädön.

Minkä merkkistä pumppua muuten haluat ohjata?

 

[Hartsa82]

Vs: ILPin ohjaus pörssisähkön perusteella

Kyllä, huomasin itsekki, kun olin viestin lähettänyt, että ei ollut ihan paras esimerkki tuo pumpun releen ohjaus , mutta yleisellä tasolla pystyy helposti Labviewilla tekemään koodia, jolla esim. ohjataan releitä sekä lueataan eri anturitietoja.

Itsellä on pumppuna FH25, en ole tarkemmin perehtynyt sen sielunelämään, muuten kuin ohjekirjan kautta.

 

[repomies]

Vs: ILPin ohjaus pörssisähkön perusteella

Imuilma-anturin lämmittäminen on aika karkea menetelmä joka kärsii todennäköisesti hieman vaihtelevasta puhallusnopeudesta joka vaihtelevasti jäähdyttää anturia.

Perinteisempi tapa on kytkeä imuilma-anturin kaveriksi tai paikalle huijausvastus jolla ei lämmitetä mitään vaan näytetään pumpun elektroniikalle sopivampi lämpötilatieto. Kytkennän voi tehdä releellä tai muuten sähköisesti ohjauksesta erotulla tavalla. Itse käytän optofettiä imuilma-anturin paikalla, ja sitä puolestaan ohjaa arduino. Puskurointina arduinon ja optofetin välissä on halpa operaatiovahvistin. Arduinon asetukset ovat aina tallessa eepromilla josta ne bootin jälkeen luetaan, eli toiminta alkaa sähkökatkon jälkeen ilman kikkailua. Arduinon asetuksia puolestaan pääse käpistelemään pienellä Qt-pohjaisella kosketusnäyttökäyttöliittymällä, joka pyörii vanhassa Nokian tabletissa mallia N810, joka on tietysti talon wlanissa kiinni. Että näin minulla, jokainen tietysti tyylillään joka on vapaa.

Arduinolla on hyvin helppo rakentaa pohjavastukselle parempi ohjaus, jos haluaa hieroa sitä kautta sähkönkulutusta vähän pienemmäksi. Käytännössä vastus on täysin turha kaikilla plussakeleillä ja pikkupakkasillakin sitä tarvitsee vain sulatusten aikana ja hetken sulatuksen jälkeen. Arduinolla pystyy ohjaamaan puolijohderelettä (5€ esim bebekistä) ihan suoraan GPIO:lla. Samaan pystyy toki vaikka raspilla, jos haluaa käyttää sellaista.

 

[kotte]

Vs: ILPin ohjaus pörssisähkön perusteella

Itse käytän optofettiä imuilma-anturin paikalla, ja sitä puolestaan ohjaa arduino. Puskurointina arduinon ja optofetin välissä on halpa operaatiovahvistin. Arduinon asetukset ovat aina tallessa eepromilla josta ne bootin jälkeen luetaan, eli toiminta alkaa sähkökatkon jälkeen ilman kikkailua.

Tuota tapaa minäkin suosittelen (Oma takaisinkytketty lämmitys-/jäähdytyselementti muuten johtaa samaan tulokseen ja niin, että saadaan suoraan tieto lämpötilasta. Toimii myös silloin, jos pumppuvalmistajat siirtyvät DS1820:n kaltaisiin digitaaliantureihin, mistä toki tuskin on pelkoa).

(Annetaanpa ylläpidolle töitä, että siirtää nämäkin jutut oikeaan ketjuun ...).

 

[huugo]

Vs: ILPin ohjaus pörssisähkön perusteella

tehdään tästä tosi OT.

Itselle on tulossa PV-kennot katolle, ja ajattelin arduinolla ohjata relettä jolla ylimääräsähköt ohjaisin varaajan vastaajaan.
Mikäs olisi hyvä paikka aloitella?

Onko täällä arduino-kulmaa? = paikkaa josta näkisi kaikenlaisia arduino-virityksiä...

Osia tilasin pienen keon täältä: http://hobbycomponents.com/

 

[mstr]

Vs: ILPin ohjaus pörssisähkön perusteella

Imuilma-anturin lämmittäminen on aika karkea menetelmä joka kärsii todennäköisesti hieman vaihtelevasta puhallusnopeudesta joka vaihtelevasti jäähdyttää anturia.

Perinteisempi tapa on kytkeä imuilma-anturin kaveriksi tai paikalle huijausvastus jolla ei lämmitetä mitään vaan näytetään pumpun elektroniikalle sopivampi lämpötilatieto. Kytkennän voi tehdä releellä tai muuten sähköisesti ohjauksesta erotulla tavalla. Itse käytän optofettiä imuilma-anturin paikalla, ja sitä puolestaan ohjaa arduino. Puskurointina arduinon ja optofetin välissä on halpa operaatiovahvistin. Arduinon asetukset ovat aina tallessa eepromilla josta ne bootin jälkeen luetaan, eli toiminta alkaa sähkökatkon jälkeen ilman kikkailua. Arduinon asetuksia puolestaan pääse käpistelemään pienellä Qt-pohjaisella kosketusnäyttökäyttöliittymällä, joka pyörii vanhassa Nokian tabletissa mallia N810, joka on tietysti talon wlanissa kiinni. Että näin minulla, jokainen tietysti tyylillään joka on vapaa.

Kuten on täälläkin, 2 x H11F1 + vastus. Ohjaus suoraan Arduinon porteista.

Jäi kuitenkin askarruttamaan kun eilen ymmärsin erään toteutuksen askeltavan pienin portain anturin huijauksen jotta pumpun ohjaus seuraa mukana. Jos vastaavat pient pykälät tekisi vastuksilla tarvisi useampia vastuksia ja kytkimiä. Ehkä tuo oli toteutettu toisin kuin oletin.

 

[mstr]

Vs: ILPin ohjaus pörssisähkön perusteella

Arduinolla on hyvin helppo rakentaa pohjavastukselle parempi ohjaus, jos haluaa hieroa sitä kautta sähkönkulutusta vähän pienemmäksi. Käytännössä vastus on täysin turha kaikilla plussakeleillä ja pikkupakkasillakin sitä tarvitsee vain sulatusten aikana ja hetken sulatuksen jälkeen. Arduinolla pystyy ohjaamaan puolijohderelettä (5€ esim bebekistä) ihan suoraan GPIO:lla. Samaan pystyy toki vaikka raspilla, jos haluaa käyttää sellaista.

Tuosta ajattelin kysyä mistä otit tiedon siitä että pohjan sulanapitovastus pitää kytkeä?

Minä olin tehnyt sy puhaltimen rpm mittauksen ja totesin että käytän sitä, se kun ajallisesti osuu melko lailla paikalleen. Ohjaus tietysti myös lämpötilasta riippuvana.

 

[kotte]

Vs: ILPin ohjaus pörssisähkön perusteella

Jäi kuitenkin askarruttamaan kun eilen ymmärsin erään toteutuksen askeltavan pienin portain anturin huijauksen jotta pumpun ohjaus seuraa mukana. Jos vastaavat pient pykälät tekisi vastuksilla tarvisi useampia vastuksia ja kytkimiä.

Pumpun antureissa on pakko olla jonkin verran alipäästösuodatusta, ettei jokainen tuulenhenkäys ovesta ym. saa ohjausalgoritmia pois radaltaan. Jos detektoripiiriä ajetaan tasavirralla, voisi huijauskytkennän rinnalle samoin kytkeä suodattimen, mutta piiriä syöttävän mittausvirran ominaisuudet täytyy tietenkin selvittää ennakolta kullekin pumpputyypille.

 

[mstr]

Vs: ILPin ohjaus pörssisähkön perusteella

Pumpun antureissa on pakko olla jonkin verran alipäästösuodatusta, ettei jokainen tuulenhenkäys ovesta ym. saa ohjausalgoritmia pois radaltaan. Jos detektoripiiriä ajetaan tasavirralla, voisi huijauskytkennän rinnalle samoin kytkeä suodattimen, mutta piiriä syöttävän mittausvirran ominaisuudet täytyy tietenkin selvittää ennakolta kullekin pumpputyypille.

Saattaisihan ilp tehdä suodatusta siten että se laskee useamman mittauksen keskiarvon missä mittausvälin on
pumpun suunnittelija valinnut mielestään sopivaksi. Siitä tulisikin aika hupaisi viritys kun kytkisi huijausvastusta
anturin rinnalle hetkeksi ja kohta taas pois. Jos oikein paljon testaisi niin voisi lopulta osua sopivaan tahtiin.

Olenko aivan hakoteillä vai jotain tällaistako tarkoitit?

 

[kotte]

Vs: ILPin ohjaus pörssisähkön perusteella

Saattaisihan ilp tehdä suodatusta siten että se laskee useamman mittauksen keskiarvon missä mittausvälin on
pumpun suunnittelija valinnut mielestään sopivaksi. Siitä tulisikin aika hupaisi viritys kun kytkisi huijausvastusta
anturin rinnalle hetkeksi ja kohta taas pois. Jos oikein paljon testaisi niin voisi lopulta osua sopivaan tahtiin.

Olenko aivan hakoteillä vai jotain tällaistako tarkoitit?

Tarkoitin tätä, eli uskoisin, että mittapiiristä otetaan näytteitä aika suurella taajuudella ja sitten lasketaan liukuvaa keskiarvoa tms. mittauksista. Eli jonkin 0,02 asteen huijauksen saa uskoakseni aikaan siten, että näyttää 0,2 asteen huijausta joka 10 sekunti yhden sekunnin ajan. En väitä, että periaate olisi yleistettävissä vaikkapa 0,1 asteen huijaukseen 1 asteen huijauksella joka 10 sekunti.

Jos yrittää siis suoraan huijata mittauspiiriä, on repomiehen ratkaisun mukainen optofet-pohjainen piiri oiva valinta (mutta sitten sen ohjaus onkin hiukan hankalampaa, jotta arvo ei heittele nopeasti eri tilanteissa). En tosin osaa sanoa, miten hyvin tuo toimii, jos mittapiiriä syötetään jollakin pulssityyppisellä signaalilla (enkä osaa sanoa, tehdäänkö jossakin pumpussa näin).

 

[kotte]

Vs: ILPin ohjaus pörssisähkön perusteella

Olen muuten joskus miettinyt sellaista mahdollisuutta, että ohjaisi sisäilma-anturia johtamalla sille letkulla oikean lämpöistä ilmaa. Tuohan ei olisi talvisaikaan vaikeaa, kun siirtää anturin laitteen ulkopuolelle eristerasian sisään ja tuo ulkoa alipaineen mukana raitista ilmaa (tai voihan tuohon laittaa pienen laitetuulettimenkin). Lämpötilaa voi sitten säädellä pienellä sähkölämmitteisellä metallikammiolla, jossa on jokin lämpöä tasaava häkkyrä sisällä.

 

[mstr]

Vs: ILPin ohjaus pörssisähkön perusteella

Tarkoitin tätä, eli uskoisin, että mittapiiristä otetaan näytteitä aika suurella taajuudella ja sitten lasketaan liukuvaa keskiarvoa tms. mittauksista. Eli jonkin 0,02 asteen huijauksen saa uskoakseni aikaan siten, että näyttää 0,2 asteen huijausta joka 10 sekunti yhden sekunnin ajan. En väitä, että periaate olisi yleistettävissä vaikkapa 0,1 asteen huijaukseen 1 asteen huijauksella joka 10 sekunti.

Jos yrittää siis suoraan huijata mittauspiiriä, on repomiehen ratkaisun mukainen optofet-pohjainen piiri oiva valinta (mutta sitten sen ohjaus onkin hiukan hankalampaa, jotta arvo ei heittele nopeasti eri tilanteissa). En tosin osaa sanoa, miten hyvin tuo toimii, jos mittapiiriä syötetään jollakin pulssityyppisellä signaalilla (enkä osaa sanoa, tehdäänkö jossakin pumpussa näin).

Nuo arvot 1 s mittausjakso ja 10 näytteen keskiarvo on kai arvaus? Vai tietoa jostain merkistä?

Huijauksen pitäisi vastata noin 3 C muutosta, ainakin tässä meidän huonossa asennuspaikassa, jotta pumppu ei
heräisi parin tunnin kuluttua. Tuon vastuksen vitkutuksen jos saisikin tahdistettua pumpum algoritmiin, niin aika
pitkään sitä pitäisi hilata ylös 0,1 C portaissa, jos edes noin pieni porras onnistuu.

Mutta eroaako pumpun käytös jos yo. menetelmän sijaan pudottaa pyyntiä vaikkapa 3 x 1 C IR komennolla?

Toki paluu + 3 x 1 C aiheuttaa tehon ryntäämisiä. Mutta entä jos tekisi 6 x 0,5 C.

 

[Deleted member 1344]

Vs: ILPin ohjaus pörssisähkön perusteella

Mä olen ollut erittäin tyytyväinen tähän huijaukseen:

http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=10949.msg149623#msg149623

Toimii. Tosin pumpun IR-ohjaus Arduinollakin on työn alla, oikeastaan koko homma olisi vain softan viimeisiä viilauksia ja piuhanvetoja vaille valmis.

 

[mstr]

Vs: ILPin ohjaus pörssisähkön perusteella

Mä olen ollut erittäin tyytyväinen tähän huijaukseen:

http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=10949.msg149623#msg149623

Toimii. Tosin pumpun IR-ohjaus Arduinollakin on työn alla, oikeastaan koko homma olisi vain softan viimeisiä viilauksia ja piuhanvetoja vaille valmis.

Aivan hieno ratkaisu mutta kun omasta pumpusta (Toshiba) ei ole piirikaaviota.

 

[Deleted member 1344]

Vs: ILPin ohjaus pörssisähkön perusteella

Aivan hieno ratkaisu mutta kun omasta pumpusta (Toshiba) ei ole piirikaaviota.

Joo, tuo on niin monimutkainen että siinä kytketään vastus huijaamaan imuilma-anturin antamia lukemia. Ei siihen mitään kaavioita tarvita, kun vain löytää ko. anturin ja maan jostain.

 

[kotte]

Vs: ILPin ohjaus pörssisähkön perusteella

Nuo arvot 1 s mittausjakso ja 10 näytteen keskiarvo on kai arvaus? Vai tietoa jostain merkistä?

Kyllä on arvauksen ja Panasonicista saatujen kokemusten yhdistelmä. Kun pumpun säätöalgoritmi näkyy (toiminnasta päätellen) perustavan säädön jonkinlaiseen hienorakennetasolla PID-säädöltä vaikuttavaan laskentaan, missä D- ja I-termeillä on huomattava merkitys (säätöä ei tältä osin ole ollenkaan kuvattu huolto-ohjeissa), niin jonkinlaista tasoitusta on oltava, että D-termi toimii värähtelyä aiheuttamatta. Liikutaan asteen osia vastaavalla tarkkuustasolla tässä kohtaa. Asteen luokkaa olevien muutosten kohdalla astuvat mukaan erilaiset kynnykset (tästä on huolto-ohjeessakin tietoa), mutta jos tälle tasolle mennään, pitäisi ainakin siirtyä nopeampaan taajuuteen eikä tällaiseen nopeuteen pääse suoraan anturin lämpötilaa justeeraamalla. En siis tiedä, mitä tapahtuu, jos mittapiiriin tulee tämän tyyppistä mittasignaalia.

Olen itse päätynyt siihen, että ohjauksen on paras olla tarkka ja hitaasti muuttuva, jos haluaa hyvän tuloksen. Riippuu vaan siitä, mitä halutaan tehdä. Erityisesti käyntitehon asetuksessa saa helposti esille jopa jonkinlaisia laskostumisilmiöitä, jos "huijaus"-signaalin jokin statistinen ominaisuus sattuu biasoitumaan sopivalla tavalla (Eli nousu- ja laskunopeuden keskinäisellä kontrollilla on vaikutusta siihen, millaiset arvot säätäjä parametreilleen saa. Tuossa on luultavasti jokin ns. oppiva PID-säätöalgoritmi ja parametrien uudelleenarvontasyklin pituus on tapauksesta riippuen jopa 4...8 tunnin luokkaa -- eli pumppu sitten toimii ontuen koko jakson, jos huijaussyötettä on käsitelty riittävän villisti tai sitä on pidetty liian stabiilina. Seurauksena voi olla esimerkiksi toimintapisteen siirtyminen asteella suuntaan tai toiseen jakson ajaksi. Voi myös olla, että sisään on leivottu jonkinlaisia pitemmällä ajanjaksolla toimivia digitaalisesti toteutettuja kompensaatiokertoimia -- laitteen ohjelmoijien aivoituksia on hyvin vaikea päätellä kaikkien yksityiskohtien osalta).

 

[mstr]

Vs: ILPin ohjaus pörssisähkön perusteella

Kyllä on arvauksen ja Panasonicista saatujen kokemusten yhdistelmä. Kun pumpun säätöalgoritmi näkyy (toiminnasta päätellen) perustavan säädön jonkinlaiseen hienorakennetasolla PID-säädöltä vaikuttavaan laskentaan, missä D- ja I-termeillä on huomattava merkitys (säätöä ei tältä osin ole ollenkaan kuvattu huolto-ohjeissa), niin jonkinlaista tasoitusta on oltava, että D-termi toimii värähtelyä aiheuttamatta. Liikutaan asteen osia vastaavalla tarkkuustasolla tässä kohtaa. Asteen luokkaa olevien muutosten kohdalla astuvat mukaan erilaiset kynnykset (tästä on huolto-ohjeessakin tietoa), mutta jos tälle tasolle mennään, pitäisi ainakin siirtyä nopeampaan taajuuteen eikä tällaiseen nopeuteen pääse suoraan anturin lämpötilaa justeeraamalla. En siis tiedä, mitä tapahtuu, jos mittapiiriin tulee tämän tyyppistä mittasignaalia.

Olen itse päätynyt siihen, että ohjauksen on paras olla tarkka ja hitaasti muuttuva, jos haluaa hyvän tuloksen. Riippuu vaan siitä, mitä halutaan tehdä. Erityisesti käyntitehon asetuksessa saa helposti esille jopa jonkinlaisia laskostumisilmiöitä, jos "huijaus"-signaalin jokin statistinen ominaisuus sattuu biasoitumaan sopivalla tavalla (Eli nousu- ja laskunopeuden keskinäisellä kontrollilla on vaikutusta siihen, millaiset arvot säätäjä parametreilleen saa. Tuossa on luultavasti jokin ns. oppiva PID-säätöalgoritmi ja parametrien uudelleenarvontasyklin pituus on tapauksesta riippuen jopa 4...8 tunnin luokkaa -- eli pumppu sitten toimii ontuen koko jakson, jos huijaussyötettä on käsitelty riittävän villisti tai sitä on pidetty liian stabiilina. Seurauksena voi olla esimerkiksi toimintapisteen siirtyminen asteella suuntaan tai toiseen jakson ajaksi. Voi myös olla, että sisään on leivottu jonkinlaisia pitemmällä ajanjaksolla toimivia digitaalisesti toteutettuja kompensaatiokertoimia -- laitteen ohjelmoijien aivoituksia on hyvin vaikea päätellä kaikkien yksityiskohtien osalta).

Voihan, tämä meni liian tieteelliseksi, eikä ole mittalaitteitakaan. Muistan suorittaneeni kauan sitten Säätötekniikan kurssin mutta nimen lisäksi en kurssista muuta muistakaan. Nuo varoitukset liian nopeista säädöistä kuulostavat pahaenteisiltä. Minun pitää kai toistaiseksi käyttää vain niitä säätömahdollisuuksia mitä olen jo tehnyt ja testailla miten niillä saisi parhaan tuloksen. En enää tänä syksynä rupea lisäämään uusia kytkentöjä pumpun kotelon sisään. Jos sitten näyttää siltä että pumppu ottaa nokkiinsa kun sitä yrittää huijata, on parasta pitää ilp jatkuvasti päällä.

Tai hetkinen, voinhan kytkeä ulkoisen anturin (oh seinällä) käyttöön, jospa sitä alkaisin lämmittämään hiljaisella liekillä.

 

[VesA]

Vs: ILPin ohjaus pörssisähkön perusteella

Tutkin joskus Argojen toimintaa tuolta kantilta. Huonelämpötilaa laite ei mittaa kuin 5 min välein 0,5C resoluutiolla, mutta muita tietoja vaihdettiin sisä- ja ulkoyksiköiden välillä ehkä 10s välein. Säädön toimintaa pystyi mittauksin jonkin verran seuraamaan. Esimerkiksi kun ulkoyksikön kenno huurtui laite reagoi siihen itseään säädellen, ja säätöjä muutettuaan aluksi tulisti hiukan liikaa ja sitten sääti tulistuksen lähelle mitätöntä. Kaikki tämä tapahtuu hitaasti ja arvokkaasti: laite säätää ja odottaa vaikutuksia ja säätää sitten uudelleen jos vielä tarvetta on. Laitteen ei ole tarkoituksenmukaista hötkyillä, koska normaalisti sisä- ja ulkolämpötilatkin muuttuvat aika hitaasti.

 

[repomies]

Vs: ILPin ohjaus pörssisähkön perusteella

Kuten on täälläkin, 2 x H11F1 + vastus. Ohjaus suoraan Arduinon porteista.

Jäi kuitenkin askarruttamaan kun eilen ymmärsin erään toteutuksen askeltavan pienin portain anturin huijauksen jotta pumpun ohjaus seuraa mukana. Jos vastaavat pient pykälät tekisi vastuksilla tarvisi useampia vastuksia ja kytkimiä. Ehkä tuo oli toteutettu toisin kuin oletin.

H11F1 tarkoittanee että olet seuraillut minun juttujani.

Minulla arduinossa on itse asiassa myös kaksi noita ja molempia ohjataan portaattomasti, tai siis 10 bittisen D/A:n kautta, eli niiden tuottamia vastusarvoja on riittävästi. Arduinoonhan saa helposti D/A:n monellakin eri tapaa jolloin sillä voi säätää käytännössä jännitettä jolla optofettiä (tms) ajetaan. Oma tapani on jossain aiemmassa viestissä esitelty, mutta googlella noita löytyy. Valitsemani versio uhraa yhden analogisisääntuloista (A/D) tuota varten per D/A.

Hieman operaatiovahvistimilla kikkailemalla (esim euron 074:ssä on neljä) on mahdollista sovittaa ardun 10-bittinen arvojoukko verrattain kapealle jännitealueelle ja siten kapealle opton vastusalueelle. Jätän tämän elektroniikkaharjoitukseksi, en jaksa kännykällä naputtaa. Itse en jaksanut edes tehdä tuota kun tarkkuus riittää ilmankin.

Noiden optojen ajoa suoraan GPIO:lla en suosittele koska on siinä kuitenkin vähän jo kuormaa, ainakin kannattaa räknätä milliamppeerit yhteen mitä ardusta pyytää.

Jossain viestissä kysyttiin miten tunnistan sulatuksen. Se on helppoa lämpöanturilla. "kennon" 1-wire anturi kun näyttää kylmää niin silloin sulattaa. Minullahan tuo ei jäähdytä koskaan niin se on helppoa tunnistaa. Normaalissa ilpissä pitäisi seurata samalla puhaltimen kierroksia tai puhallusilmaa.

Joku kysyi miten ardulla ohjaisi sähköä johonkin isompaan vastukseen. Tietämättä sähkön tyypistä ja määrästä, yleispätevä ratkaisu olisi ebay:stä 16A relekortti arduinoon. 8 releen kortti on noin 10€, toki vaatii lisäksi virtalähteen.

 

[kotte]

Vs: ILPin ohjaus pörssisähkön perusteella

Tutkin joskus Argojen toimintaa tuolta kantilta. Huonelämpötilaa laite ei mittaa kuin 5 min välein 0,5C resoluutiolla, mutta muita tietoja vaihdettiin sisä- ja ulkoyksiköiden välillä ehkä 10s välein.

Mistä tarkalleen ottaen päädyit tuohon johtopäätökseen? Esim. oma Panakaan ei välttämättä reagoi 0,5 asteen lämmönnousuun alle viiden minuutin, mutta pitkän ajan kuluessa se reagoi huomattavasti tarkemmin ja parin asteen lämmönnousuun tai laskuun se useimmiten reagoi jo muutamassa kymmenessä sekunnissa. Nopea asteen, parin ramppi saattaa saada sen jopa täysille tai sammuttaa kompressorin. Toisaalta, jos laitetta on käyttänyt ihan tasaisella anturin lämpötilalla pitkään, ohjausdynamiikka ikään kuin jäykistyy ja laite tykkää pyöriä vakioteholla, vaikka sisäanturin lämpötilaa muuttelee. Sen sijaan normaalissa huoneessa tai aivan "fly-by-wire"-kytkennällä, jonka ohjaussignaali on joko aitoa huoneen mitattua lämpötilaa tai muuten onnistuttu saamaan tuota muistuttavaksi, laite tuntuu seuraavan ketterän tuntuisesti ohjaussignaalia (käänteisesti). Muutokset näiden tilojen välillä tapahtuvat hyvin hitaasti (luokkaa 8h).

 

[VesA]

Vs: ILPin ohjaus pörssisähkön perusteella

Mistä tarkalleen ottaen päädyit tuohon johtopäätökseen? Esim. oma Panakaan ei välttämättä reagoi 0,5 asteen lämmönnousuun alle viiden minuutin, mutta pitkän ajan kuluessa se reagoi huomattavasti tarkemmin ja parin asteen lämmönnousuun tai laskuun se useimmiten reagoi jo muutamassa kymmenessä sekunnissa. Nopea asteen, parin ramppi saattaa saada sen jopa täysille tai sammuttaa kompressorin. Toisaalta, jos laitetta on käyttänyt ihan tasaisella anturin lämpötilalla pitkään, ohjausdynamiikka ikään kuin jäykistyy ja laite tykkää pyöriä vakioteholla, vaikka sisäanturin lämpötilaa muuttelee. Sen sijaan normaalissa huoneessa tai aivan "fly-by-wire"-kytkennällä, jonka ohjaussignaali on joko aitoa huoneen mitattua lämpötilaa tai muuten onnistuttu saamaan tuota muistuttavaksi, laite tuntuu seuraavan ketterän tuntuisesti ohjaussignaalia (käänteisesti). Muutokset näiden tilojen välillä tapahtuvat hyvin hitaasti (luokkaa 8h).

Vehkeessä on kakemittaus joka lähettää lämpötilatiedon 5 min välein. Laite ei tunnu hirveästi kiihtyvän siitä, että kaken kertoma lämpötila on hiukan sivussa jos lämpötila pysyy muuttumattomana, mutta jos lämpötilanmuutoksella on joku trendi vehje toteaa käyvänsä selvästi väärillä tehoilla ja korjaa.. menetin valitettavasti tähän liittyvät kaken lähetysdatat kun niiden keräämiseen käytetyn romuläppärin levy hajosi. Mutta minulla siis oli kerättynä samanaikainen pumpun onewiredata ja kaken jakelema lämpötilatieto, joita sitten keskenään pyörittelin.

 

[kotte]

Vs: ILPin ohjaus pörssisähkön perusteella

Minun pitää kai toistaiseksi käyttää vain niitä säätömahdollisuuksia mitä olen jo tehnyt ja testailla miten niillä saisi parhaan tuloksen. En enää tänä syksynä rupea lisäämään uusia kytkentöjä pumpun kotelon sisään. Jos sitten näyttää siltä että pumppu ottaa nokkiinsa kun sitä yrittää huijata, on parasta pitää ilp jatkuvasti päällä.

Tarkennuksena vielä, että omasta mielestäni ILPin komentaminen huijauksella pois korkean sähkönhinnan ajaksi on periaatteesa ja omien kokemusteni mukaan myös käytännössä helpompompaa kuin ohjausmenetelmien ja -"huijausten" laaja kirjo, josta tässä on keskusteltu.

Eli pumpun saa pois päältä otsikon käyttötarpeen mukaisesti, kun nostaa ja laskee säätöpiirin "näkemää" lämpötilaa riittävän hitaasti. "Riittävän hidas" voisi olla luokkaa aste per 2...5 minuuttia. Tämän voi toteuttaa esim. tuntoelimen rinnalla lisätyllä optofetillä (kun annetaan virtaa, optofetin vastus pienenee ja säätöpiiri "luulee", että NTC-vastukseen vaikuttava lämpötila nousee), säätöelimen kylkeen kiinnitetyllä vastuksella, jota ajetaan ramppijännitteellä (jolloin lämpötilaa voidaan nostaa niin paljon, että varmasti riittää, esim. luokkaa 5...15 astetta puhallusmäärästä riippuen ja nousunopeudet konservatiivisesti ennakoiden jälkimmäisen perusteella ja aikaennakot vastaavasti edellisen perusteella) tai yksinkertaisesti laittamalla vastuksen kylkeen riittävän jykevän lämpökapasiteetin omaavan eristetyn metallimöhkäleen, jolloin tämän tasaava vaikutus sallii myös vastuksen ON-OFF-ohjauksen (ohjauksen aikaennakot on silti toteutettava).

 

[harald]

Vs: ILPin ohjaus pörssisähkön perusteella (ja lämpötilaennusteen!)

Itse olen työstänyt paitsi pörssihinnan hakua niin myös "ennustamista", eli haen ilmatieteen laitoksen avoimen rajapinnan kautta seuraavan 24h ennusteen. Eli pelkkä hintahan ei ole tärkeää, vaan kuinka paljon lämpöä/€ saa. Mun VILP:llä näyttää COP pysyvän lähes neljän pinnassa 5-6C asteessa mutta putoaa melkoisesti kun sulatuksen alkavat n.3C kohdilla. Lisänä siis on 2500L varaaja jonka avulla voi puskuroida vähän enemmän.

En ole vielä tyytyväinen matematiikkaan, mutta suunta näyttää kohtalaisen hyvältä. Energia ja lämpötilat saa talteen talologgerilla, mutta en ole vielä löytänyt helppoa työkalua jolla SQlite:stä taisi tavarat esim. Exceliin työstämistä varten.

VILP on/off olen toteuttanut laittamalla pienen releen rinnakkain on/off nappulan kanssa, jota sitten ohjataan Raspilla. Ongelmana tosin että silloin joutuu pitämään statustiedon yllä itse.

 

[Deleted member 1344]

Vs: ILPin ohjaus pörssisähkön perusteella

Eli pumpun saa pois päältä otsikon käyttötarpeen mukaisesti, kun nostaa ja laskee säätöpiirin "näkemää" lämpötilaa riittävän hitaasti. "Riittävän hidas" voisi olla luokkaa aste per 2...5 minuuttia. Tämän voi toteuttaa esim. tuntoelimen rinnalla lisätyllä optofetillä (kun annetaan virtaa, optofetin vastus pienenee ja säätöpiiri "luulee", että NTC-vastukseen vaikuttava lämpötila nousee), säätöelimen kylkeen kiinnitetyllä vastuksella, jota ajetaan ramppijännitteellä (jolloin lämpötilaa voidaan nostaa niin paljon, että varmasti riittää, esim. luokkaa 5...15 astetta puhallusmäärästä riippuen ja nousunopeudet konservatiivisesti ennakoiden jälkimmäisen perusteella ja aikaennakot vastaavasti edellisen perusteella) tai yksinkertaisesti laittamalla vastuksen kylkeen riittävän jykevän lämpökapasiteetin omaavan eristetyn metallimöhkäleen, jolloin tämän tasaava vaikutus sallii myös vastuksen ON-OFF-ohjauksen (ohjauksen aikaennakot on silti toteutettava).

Mulla sekä ILP että VILP huijaukset perustuvat ihan siihen että alkuperäisen imuilmatunnistimen kanssa kytketään nopeasti rinnan huijausvastus. Omien tuloksien perusteella en oikein ymmärrä mihin tuota hidastusta tarvitaan.

 

[kotte]

Vs: ILPin ohjaus pörssisähkön perusteella

Mulla sekä ILP että VILP huijaukset perustuvat ihan siihen että alkuperäisen imuilmatunnistimen kanssa kytketään nopeasti rinnan huijausvastus. Omien tuloksien perusteella en oikein ymmärrä mihin tuota hidastusta tarvitaan.

Pois sen saa hidastamattakin melko siististi (riskinä on vaan pomppaaminen uudelleen päälle katkokäynnille, jos virtuaalinen lämpötilan nosto jää pieneksi), mutta jos räväyttää kerralla pois, kone pomppaa täysille hetkeksi ja hakeutuu sitten uudelleen tasapainotilaan.

Oikeastan tarkoituksenani olikin alunperin lisätä, että jos tuota ei pidä haittana (tai jopa pitää sitä etuna), niin eipä tarvitse hidastuksista suurta huolta kantaa, mutta unohtui. Kiitokset kommentista (välillä ei näe metsää puilta, kun omissa sovelluksissa tuo "siisti" pois- ja päällekytkeytyminen on suoranainen elinehto).

 

[Deleted member 1344]

Vs: ILPin ohjaus pörssisähkön perusteella

Mun pumppuni kyllä sitten käyttäytyvät ihan eri tavalla. Mulla on siis ideana että 'pois' tilassa pyynti on 19 astetta, jolloin pumppu ei tee työtä. 'on' tilassa pyritään noin 26 asteen lämpötilaan (imuilmaanturilta mitattuna). E12-CKP käyttäytyy aivan nätisti, eli putoaa samantien pois päältä kun pyynti putoaa 19 asteeseen, ja menee samantien päälle kun pyynti menee ylös.

 

[kotte]

Vs: ILPin ohjaus pörssisähkön perusteella

E12-CKP käyttäytyy aivan nätisti, eli putoaa samantien pois päältä kun pyynti putoaa 19 asteeseen, ja menee samantien päälle kun pyynti menee ylös.

Oma E9-CKP siis menee vastaavasta kyllä päälle, mutta käynnistyksen jälkeen vetää tehoksi "kolme tolppaa" ainakin pienen viiveen jälkeen (siis vaikka huoneen lämpötila ei olisi pudonnut sanottavasti ja ennen katkosta olisi käynyt "yhdellä tolpalla"). Jos asetusta sen sijaan nostetaan hitaasti, lähtee käyntiin "yhdellä tolpalla" ja jatkaa tästä suurin piirtein niin kuin katkosta ei olisi ollutkaan.

En siis väitä, etteikö tuon "kolme tolppaa" olisi tavanomaisessa käytössä hyvä asia (mutta omassani ei ole, kun kone vetää pian jäähän ja syklistä ei pääse useimmissa käyttötilanteissa yhden tolpan tilanteeseen kuin ohjaamalla konetta niin, että se sammuu ja lopulta kumminkin käynnistämällä kone niin, että asetusarvo hilataan ylös riittävän hitaasti).

 

[Deleted member 1344]

Vs: ILPin ohjaus pörssisähkön perusteella

No niinpä tietysti, enpä ajatellut sen tarkemmin. Mulla kun käyttötarkoituksena on 'vetää hanat kaakossa' sitten kun ILP laitetaan päälle noin -10 asteen paikkeilla. E12-CKP pystyy jatkuvaan 1600W ottotehoon.

 

[P3trik]

Vs: ILPin ohjaus pörssisähkön perusteella

tehdään tästä tosi OT.

Itselle on tulossa PV-kennot katolle, ja ajattelin arduinolla ohjata relettä jolla ylimääräsähköt ohjaisin varaajan vastaajaan.
Mikäs olisi hyvä paikka aloitella?

Onko täällä arduino-kulmaa? = paikkaa josta näkisi kaikenlaisia arduino-virityksiä...

Osia tilasin pienen keon täältä: http://hobbycomponents.com/

Jos pelissä on invertteri ehdotan että ei releellä vaan openenergy monitorin sivuilta löytyvällä energy divertterillä, esim robins mk ii joku variantti. Eli arduino + ssr, toimii hienosti monella käyttäjällä. Tein itsekin tuosta yhden version kolmivaihesähkölle kun perusversiot toimii vain yhdellä vaiheella.