Ilpin sähkökulutus

[IlppiKajjjaani]

Morjens kaikille uudelta jäseneltä. Pitkään olen seuraillut keskustelua ja saanut hyvää tietoa ja monipuolisia mielipiteitä. Ja lähes yksinomaan asiallista on mielpiteiden vaihto ollut.

Mutta asiaan. Minulla on n. 4 vuotta vanha Panasonicin ILP, ihan perinteinen K-raudan perusmalli on/off, tyyppi CS-W9CKP sisäyksiköltä luntattuna. Asunto vm. 2000 Kastellitalo, yksikerroksine, 130m2 lämmitettävä ala. Sisäyksikkö sijoitettuna isoon, n. 70 m2 olohuone-keittiö eteinen tilaan, jossa "mutkan takana" kolme makuuhuonetta. Lisäksi khh, ph ja sauna ja 2 WC:tä. Normaalisti eristetty, paitsi 450 mm villa yläpohjassa ja 200 mm alapohjastyroksit (eikun anteeksi EPS eristeet ). Aikallialla on isoja ikkunoita joka lisää lämmönhukkaa. Varaava laatta ja sähkökaapeleilla lämmitys. Lisäksi olohuoneessa takkaleivinuuni 2300 kg. Lisäksi onneton lämmitän vielä n. 60m2 kahden auton tallia n. 6-8 asteen lämpötilaan.

Ilppi on ollut käytössä tosiaan jo useita vuosia ja en ole huomannut isoa kokonaissähkönkulutuksen laskua - vuositaso on n. 22-23000 kWh. Ehkä eka talvena tipahti, mutta ei se juuri ole pudonnut kuukausitasollakaan. Mikähän siinä lie, rupesin pohtimaan. Olen pitänyt talossa päällä ainoastaan ph ja saunan lattilämmityksiä, sekä ainavalmiskiuasta. Muita lämmityksiä ei ole, paitsi leivinuuni 2 kertaa viikossa. Se jäähtyy n. vuorokaudessa. Autotallia ei ole lämmitetty vielä.

Nyt ostin kulutusmittarin ja tökkäsin sen syyskuun alussa ilpin pistorasiaan.

Tältä näyttivät juuri lukemat:

kulutus 321 kWh, käyttötunteja 1396 eli kulutus oli 230W/h. Kuulostaa vähältä eikö niin etenkin kun ei muita lämmityksiä ole. Huonelämpö n. 22 astetta ja Pansun sisäyksikön ulostulopuhalluksen lämpötila +43, kun ulkon on n. +5. Pumppu ottaa 930 W tehoa lämmityksessä.

Saman ajan keskikulutus on ollut 1707W/h josta yösähköä 61%.

Mitäs tämä kertoo? Ehkä sen, että lämmitys ei leudoilla keleillä ole se ainoa iso kuluttaja, vaan ehkäpä lämmin vesi? Miellä on 5 henkeä ja kolme niistä lapsia. Siihen viitta myös yösähkön suuri osuus, koska lämminvesiboileri on yösähköllä lämpiävä.

Kun sen tilavuus on 300 l ja raakavesi on vaikkapa 4 asteista, niin sen lämmitys 70 asteeseen vie 83 MJ eli 23 kWh! Kun tämä tapahtuu joka päivä, niin se tekee jo 8400kWh.

Ainvalmiin kiukaan muhimislämpöteho on 250W. Jos se töhisisi aina täysillä, se olisi varmaan seuraavaksi suurin yksittäinen kuluttaja - vuositasolla 2200 kWh.

Olen nyt ostamassa uutta ilppiä ja päätymässä Fujitsun ASYB-9LD mallin. Pelkkä pumppu maksaa 930€ ja siihen hilut ja asennus päälle. Vanhan Pansun siirrän tallia lämmittämään. Nyt minua vaivaa tuo vanhan pollen pieni sähkönkulutus. Onko niin, että kun se hönkii aina täysillä - sisäyksikön puhallus on suurimmalla teholla - se onkin taloudellisin tapa? Viisaat neuvokaa...

Onko niin, että on taloudellisinta ajaa ilppiä täysillä silloin kun se pyörii, eikä nylkyttää koko ajan vajaateholla?

Ja tuota otan mielelläni kommentteja mikä merkki kannattaa ottaa. Minusta hinta vaan on halpa Fujitsulle. AWYZ 14LB olisi 1290€ ja AWYZ 18LB 1400€ pelkät pumput.

 

[janti]

Vs: Ilpin sähkökulutus

Miksi vaihdat ILPin merkkiä?

Pana E9DKEW 699€ K-Raudassa:
http://lampopumput.info/foorumi/index.php/topic,15.msg10167.html#msg10167

Seuraavat asiat tulisi sun tarkistaa:

• Boileri/lattialämmitys jatkuvatoimiseksi, koska yö/päiväsähkön hintaero ei nykyisin riitä välttämättä kattamaan häviöitä jotka syntyvät yösähkön käytöstä
• Jatkuvalämmitteisen kiukaan lämpötila-asetusta alemmaksi
• Suihkussa useampi henkilö yhtä aikaa

Elikä noita voisi kokeilla. Noiden kannattavuus paljastuu vain kokeilemalla ja vertaamalla aiempaan tietouteen.

Kannattapi pohta myös ja laskea mikä tuote on teille kokonaisedullisin. http://www.taustavoimaa.fi/yksityiset/oheiset/Siirtohinnasto%2001_01_06.pdf

Edit: Tuo ~1,5 kW tuntuu kovalta kulutukselta keskiarvokulutuksena ILPin lisäksi. (1,7-0,2 =1,5 kW)
Ilmeisesti tuon syyskuun kulutus oli 1707 kWh.

 

[jklaukka]

Vs: Ilpin sähkökulutus

Lattialämmitystaloissa ja puulämmitystä käyttävissä taloissa ei ILPstä ole niin paljon hyötyä sähkön säästön suhteen kuin seinäpattereita käyttävissä suorasähkölämmitystaloissa. Lattialämmitystä ja takkaa/uunia tulee kuitenkin käytettyä ja ILPille ei enää ole niin paljon töitä.

 

[tet]

Vs: Ilpin sähkökulutus

Tältä näyttivät juuri lukemat:

kulutus 321 kWh, käyttötunteja 1396 eli kulutus oli 230W/h. Kuulostaa vähältä eikö niin etenkin kun ei muita lämmityksiä ole. Huonelämpö n. 22 astetta ja Pansun sisäyksikön ulostulopuhalluksen lämpötila +43, kun ulkon on n. +5. Pumppu ottaa 930 W tehoa lämmityksessä.

Saman ajan keskikulutus on ollut 1707W/h josta yösähköä 61%.

Anteeksi jo etukäteen, jos puutun pikkuasioihin, mutta...

Sellaista mittayksikköä kuin W/h ei ole olemassa, tehoa ei voi jakaa ajalla. Hakemasi yksikkö on Wh/h, josta tunnit supistuvat pois ja jäljelle jää pelkkä W (321 kWh / 1396 h = 0,23 kW = 230 W). Kysymys on tehosta, yksikkönä watti. Tuo laskelma antaa siis tulokseksi kyseisen ajan keskimääräisen tehon.

 

[teukka]

Vs: Ilpin sähkökulutus

Vaikuttaa kyllä ihmeelliseltä, ettei ilppi vähennä! Onhan noita samantapaisia juttuja ollut muitakin täällä netissä. Epäilisin käyttövirhettä tai sitten pumppu ei toimi oikein!

"...keskikulutus on ollut 1707W/h..." Tarkoittanee, että keskikulutus on ollut 1707Wh/h eli 1707 W, sillä eihän tehoja ilmoiteta aikayksikköä kohti.

 

[VesA]

Vs: Ilpin sähkökulutus

Morjens kaikille uudelta jäseneltä. Pitkään olen seuraillut keskustelua ja saanut hyvää tietoa ja monipuolisia mielipiteitä. Ja lähes yksinomaan asiallista on mielpiteiden vaihto ollut.

Mutta asiaan. Minulla on n. 4 vuotta vanha Panasonicin ILP, ihan perinteinen K-raudan perusmalli on/off, tyyppi CS-W9CKP sisäyksiköltä luntattuna. Asunto vm. 2000 Kastellitalo, yksikerroksine, 130m2 lämmitettävä ala. Sisäyksikkö sijoitettuna isoon, n. 70 m2 olohuone-keittiö eteinen tilaan, jossa "mutkan takana" kolme makuuhuonetta. Lisäksi khh, ph ja sauna ja 2 WC:tä. Normaalisti eristetty, paitsi 450 mm villa yläpohjassa ja 200 mm alapohjastyroksit (eikun anteeksi EPS eristeet ). Aikallialla on isoja ikkunoita joka lisää lämmönhukkaa. Varaava laatta ja sähkökaapeleilla lämmitys. Lisäksi olohuoneessa takkaleivinuuni 2300 kg. Lisäksi onneton lämmitän vielä n. 60m2 kahden auton tallia n. 6-8 asteen lämpötilaan.

Ilppi on ollut käytössä tosiaan jo useita vuosia ja en ole huomannut isoa kokonaissähkönkulutuksen laskua - vuositaso on n. 22-23000 kWh. Ehkä eka talvena tipahti, mutta ei se juuri ole pudonnut kuukausitasollakaan. Mikähän siinä lie, rupesin pohtimaan. Olen pitänyt talossa päällä ainoastaan ph ja saunan lattilämmityksiä, sekä ainavalmiskiuasta. Muita lämmityksiä ei ole, paitsi leivinuuni 2 kertaa viikossa. Se jäähtyy n. vuorokaudessa. Autotallia ei ole lämmitetty vielä.

Nyt ostin kulutusmittarin ja tökkäsin sen syyskuun alussa ilpin pistorasiaan.

Tältä näyttivät juuri lukemat:

kulutus 321 kWh, käyttötunteja 1396 eli kulutus oli 230W/h. Kuulostaa vähältä eikö niin etenkin kun ei muita lämmityksiä ole. Huonelämpö n. 22 astetta ja Pansun sisäyksikön ulostulopuhalluksen lämpötila +43, kun ulkon on n. +5. Pumppu ottaa 930 W tehoa lämmityksessä.

Saman ajan keskikulutus on ollut 1707W/h josta yösähköä 61%.

Mitäs tämä kertoo? Ehkä sen, että lämmitys ei leudoilla keleillä ole se ainoa iso kuluttaja, vaan ehkäpä lämmin vesi? Miellä on 5 henkeä ja kolme niistä lapsia. Siihen viitta myös yösähkön suuri osuus, koska lämminvesiboileri on yösähköllä lämpiävä.

Kun sen tilavuus on 300 l ja raakavesi on vaikkapa 4 asteista, niin sen lämmitys 70 asteeseen vie 83 MJ eli 23 kWh! Kun tämä tapahtuu joka päivä, niin se tekee jo 8400kWh.

Ainvalmiin kiukaan muhimislämpöteho on 250W. Jos se töhisisi aina täysillä, se olisi varmaan seuraavaksi suurin yksittäinen kuluttaja - vuositasolla 2200 kWh.

Olen nyt ostamassa uutta ilppiä ja päätymässä Fujitsun ASYB-9LD mallin. Pelkkä pumppu maksaa 930€ ja siihen hilut ja asennus päälle. Vanhan Pansun siirrän tallia lämmittämään. Nyt minua vaivaa tuo vanhan pollen pieni sähkönkulutus. Onko niin, että kun se hönkii aina täysillä - sisäyksikön puhallus on suurimmalla teholla - se onkin taloudellisin tapa? Viisaat neuvokaa...

Onko niin, että on taloudellisinta ajaa ilppiä täysillä silloin kun se pyörii, eikä nylkyttää koko ajan vajaateholla?

Ja tuota otan mielelläni kommentteja mikä merkki kannattaa ottaa. Minusta hinta vaan on halpa Fujitsulle. AWYZ 14LB olisi 1290€ ja AWYZ 18LB 1400€ pelkät pumput.

No voihan tuosta yrittää laskea, että COP-arvolla 3 lämpöä olisi saatu pumpusta siinä 3*230W keskiteholla ja sähköä säästynyt siinä 2*230W jatkuvan tehon edestä. Eli taloon tuodaan nyt lämpötehoa siinä 2200W, koska lämmöksi kaikki sähkö muuttuu ja menee sitten ulos jostain.

Tämä suhde varmaan muuttuu paremmaksi kun säät kylmenevät, toistaiseksi talo lämpenee lähinnä kaikenmaailman vempeleiden hukkasähköllä... Jos ilpin käyttämät kilowattitunnit eivät ala säiden kylmetessä kasvaa, niin sitten on sen varsinaisen lämmityksen säädöissä parantamisen varaa.. eli tätä asiaa kai pitäisi tarkkailla seuraavaksi.

 

[Cud]

Vs: Ilpin sähkökulutus

Asennutin äsken toi ASYB 12 LD malli (tilasin toi 9 mutta koska se oli loppu niin sain 12 samaan hintaan) ja olen siihen tyytyväinen. Meillä on varaava takka joka on pääasiallinen lämmöntuottaja, ainakin periaatteessa, mutta ILP:i tehostaa sitä huomattavasti. Se tasoittaa lämmön kaikkiin huoneisiin. Eli vaikka on puulämmitys ja suorasähkölämmitys niin kyllä ILP:i silti säästä, joskin ei yhtä paljon (koska on jo matalammat kustannukset, ainakin jos puusta ei tarvitse maksaa).

Tallissa mulla on pienempi ASYA 7 LC ja se käytti ekana vuorokautena 24 KWh, tosin talli ei ollut ihan valmis ja lattia oli kylmä. Sen jälkeen kulutus on tippunut ja on nyt noin 7-8 KWh per vuorokausi (lämpötila -2 ja +2 välillä). Toivon että talon ILP:i säästä sen verran kuin tallin ILP:i käyttää niin ettei kokonaiskulutus nouse (talli on uusi). Ajattelin antaa nämä arvot vertailun vuoksi, valitettavasti talon ILP:in pistoke on niin hankalassa paikassa etten saa kulutusmittaria siihen kiinni, ainakaan helposti.

 

[Aikon]

Vs: Ilpin sähkökulutus

• • Boileri/lattialämmitys jatkuvatoimiseksi, koska yö/päiväsähkön hintaero ei nykyisin riitä välttämättä kattamaan häviöitä jotka syntyvät yösähkön käytöstä

  
  Vähän ohi aiheen, mutta tästä boileri asiasta kokemukset kiinnostaa.
  Itse olen antanut lämminvesivaraajan olla jatkuvalla toistaiseksi, mutta olen miettinyt olisiko pelkän yösähkön käyttö kannattavampaa?

 

[i-see]

Vs: Ilpin sähkökulutus

Itse pidän kesäaikaan lämminvesivaraajaa (300l) jatkuvasti päällä, mutta alemmalla lämpötilalla (60 astetta). Talviaikaan nostan varaajan lämpötilaa 5 asteella ja alan käyttämään yösähköä. Näin siis vuodenaikamittauksessa.

Samalla tavoin myös lattialämpö on "kesäaikaan" jatkuvasti päällä ja talvihinnoittelun alkaessa alan varaamaan lämpöä laattaan yöaikaan (tietenkin vasta, kun pakkaskelit alkavat ja ILP:n ja takan lämpö alkaa loppumaan).

 

[janti]

Vs: Ilpin sähkökulutus

Tuollainen pieni lämminvesivaraaja hukkaa lämpöä noin 100 W (~900 kWh/a).
Lisäksi pelkällä yösähköllä lämmitettäessä pitää varaajan lämpötilan olla korkeampi kuin mitä jatkuvatoimisessa varaajassa, jotta vielä illalla varaajasta tulisi yhtä lämmintä vettä. => 10 asteen nosto ~800 kWh/a (kulutus ~53 m3/a)

ks. sivu 4 Lämpötilansäätö (Jäspi vedenlämmittimet)
http://www.kaukora.fi/material/viewmaterialfile.php?li_id=367&inline=1&additional=www_thumbnail

=> Jotta yösähköllä lämmittäminen kannattaisi, niin yö- ja päiväsähkön hintaerolla pitää kattaa vähintään nuo häviöt.

Oletus LVV kulutus jatkuvalämmitteisenä 4000 kWh ja yösähköllä 5800 kWh.
Päiväsähkö (siirto+energia) 8 sent/kWh

=> Yösähkön (siirto+energia) pitää olla alle 5,5 sent/kWh => Elikä hintaeroa yö ja päiväsähköillä pitää olla vähintää tuollainen 2,5 sent/kWh (huomioiden energian ja siirron energiamaksut)

edit: itselläni tuo tariffien hintaero on 2,8 sent/kwh => Juuri ja juuri kannattavaa varata yösähköllä.

Isojen lämminvesivaraajien häviöstä enemmän tietoa sivulta 26
http://www.motiva.fi/attachment/f16d4d543f99d7a59f54560a69063a0e/e046476671e1ac3b9dc53062bc84ae87/Tiedosto+10+RET+WG5+RETD5LammJarjWG5taulukoidenselityksetjaoletukset.pdf

i-seen toimintapa taas on ainut oikea vuodenaikamittauksen omaavalle sähkönkäyttäjälle.

 

[IlppiKajjjaani]

Vs: Ilpin sähkökulutus

Viimeinen 134 tuntia kulutus 41kWh. Kun lämmityksen ottoteho on 930W, niin keskimääräinen lämmitysteho on ollut 305W. Nousua siis 75W kun ulkolämpötila laskee kymmenkunta astetta.

Sultaukse aikana muuten vie 380W.

Ulkona keskimäärin -5, sisällä +22. Leivinuuni lämmitetty kahdesti, n. 100m2 ilman lämmitystä, 30 m2 pienellä lattialämmöllä.

Pitänee ruveta seuraamaan tarkemmin. Harmi kun on reissuhommissa välillä niin vaikeuttaa harrastusta. Saiskohan vaimon kirjamaan luvut paperille?

 

[Jihala]

Vs: Ilpin sähkökulutus

Uuteen vuoteen kulutusmittarikin nollilta. Sitten yöllä. Mittari konttaustasolla, helppo nollata.
Ajettu pitempi pätkä, tunteja 3154 eli vrk:t 131, kulutus 669 kWh. Ja ka ottoteho 212 W.

 

[IlppiKajjjaani]

Vs: Ilpin sähkökulutus

Itse pidän kesäaikaan lämminvesivaraajaa (300l) jatkuvasti päällä, mutta alemmalla lämpötilalla (60 astetta). Talviaikaan nostan varaajan lämpötilaa 5 asteella ja alan käyttämään yösähköä. Näin siis vuodenaikamittauksessa.

Samalla tavoin myös lattialämpö on "kesäaikaan" jatkuvasti päällä ja talvihinnoittelun alkaessa alan varaamaan lämpöä laattaan yöaikaan (tietenkin vasta, kun pakkaskelit alkavat ja ILP:n ja takan lämpö alkaa loppumaan).

i-see, tuo +60 on hiukan turhan lähellä sitä lämpötilaa, jossa tulee vaara bakteerikasvustoille, mm. legionella. Suositushan olisi, että lämpötila kävisi +65 asteessa, mutta +55 riittää. Tässä lainaus SULPUn sivuilta:

Tarkoitat varmaan käyttövesiverkoston lämpötilaa. Normit vaativat, että käyttöveden lämpötila nostetaan vähintään +55 asteeseen, jotta verkostossa ei pääse kehittymään haitallisia bakteerikasvustoja, mm. legionellaa. Lämpöpumput nostavat käyttövesilämpötilan maksimissaan + 48-50 asteeseen ilman kaikkiin lämpöpumppuihin rakennettuja erillisjärjestelyjä. Nämä erillisjärjestelyt tarkoittavat sitä, että lämpötila nostetaan korkeammaksi (+65 tai jopa lähelle kiehumispistettä) erilaisilla menetelmillä. Näistä yleisimmät ovat, että lämmitetään käyttövesisäiliön vesi automaattisella ns. legionellaautomatiikalla esim kerran viikossa +65 asteeseen, jolloin mahdollisesti pesiytyneet bakteerit eliminoidaan jo kasvusijoilleen. Toinen menetelmä on käyttää lämpöpumpun ns. kuumaa prosessin osaa (tulistumisvaihe) käyttöveden "loppulämmittämiseen" riittävän kuumaksi bakteerivaaran eliminoimiseksi. Lämpöpumput eivät ole esiintyneet haitallisten bakteerien kasvualustoina tai levittäjinä. Usein tällaisia levittäjiä ovat olleet käyttövesivaraajat, joiden lämpötilaa on pidetty tietoisesti (sähkön säästö) liian alhaisena ja tätä legionellabakteerien saastuttamaa käyttövettä on hengitetty sisään suihkun yhteydessä. On hyvä tietää, että legionellabakteeri ei ole vaarallinen normaalikuntoiselle ihmiselle sisäisesti nautittuna (vettä juomalla) mutta kylläkin sisään hengitettynä (kostea ilma suihkussa).

Jos säädämme tiukasti lähelle raja-arvoa, kasva riski sille, että lämpötila jääkin alle +50 esim. termostaatin vian tai epätarkkuuden takia.

 

[Cud]

Vs: Ilpin sähkökulutus

Olen nyt mitannut myös talon pumpun kulutusta (Fujitsu ASYB 12 LD) ja viimeisten 526 tunnin aikana kulutus on ollut hieman alle 39 kWh. Olen polttanut takassa noin 4-5 kertaa viikossa. Näillä lukemilla voisi sähkölasku pienentyä vaikka autotalliakin lämmitetään tänä talvena (jos talvesta voi puhua..).

 

[IlppiKajjjaani]

Vs: Ilpin sähkökulutus

Nyt on kulutusseurantaa takana 3011 tuntia ja pumpun kuluttama sähköenergia on 883 kWh.

Keskimäärin siis 293 W teholla on lämmitetty ja sulateltu. Edelleenkään ei ole tarvinnut kytkeä oleskelutilojen lattialämmityksiä lainkaan päälle. Se kertoo poikkeuksellisen lämpimästä alkutalvesta, sillä en ole ennen selvinnyt näin pitkälle ilman lattialämmitystä.

 

[roija]

Vs: Ilpin sähkökulutus

Tuollainen pieni lämminvesivaraaja hukkaa lämpöä noin 100 W (~900 kWh/a).
Lisäksi pelkällä yösähköllä lämmitettäessä pitää varaajan lämpötilan olla korkeampi kuin mitä jatkuvatoimisessa varaajassa, jotta vielä illalla varaajasta tulisi yhtä lämmintä vettä. => 10 asteen nosto ~800 kWh/a (kulutus ~53 m3/a)

ks. sivu 4 Lämpötilansäätö (Jäspi vedenlämmittimet)
http://www.kaukora.fi/material/viewmaterialfile.php?li_id=367&inline=1&additional=www_thumbnail

=> Jotta yösähköllä lämmittäminen kannattaisi, niin yö- ja päiväsähkön hintaerolla pitää kattaa vähintään nuo häviöt.

Oletus LVV kulutus jatkuvalämmitteisenä 4000 kWh ja yösähköllä 5800 kWh.
Päiväsähkö (siirto+energia) 8 sent/kWh

=> Yösähkön (siirto+energia) pitää olla alle 5,5 sent/kWh => Elikä hintaeroa yö ja päiväsähköillä pitää olla vähintää tuollainen 2,5 sent/kWh (huomioiden energian ja siirron energiamaksut)

edit: itselläni tuo tariffien hintaero on 2,8 sent/kwh => Juuri ja juuri kannattavaa varata yösähköllä. Iskee silmää

Isojen lämminvesivaraajien häviöstä enemmän tietoa sivulta 26
http://www.motiva.fi/attachment/f16d4d543f99d7a59f54560a69063a0e/e046476671e1ac3b9dc53062bc84ae87/Tiedosto+10+RET+WG5+RETD5LammJarjWG5taulukoidenselityksetjaoletukset.pdf

i-seen toimintapa taas on ainut oikea vuodenaikamittauksen omaavalle sähkönkäyttäjälle.

Ei se 100W hukkaan mene vaan on osana talon lämmitystä. Ja meidän tapauksessa jossa varaaja on pesuhuoneessa kellarissa jossa joudutaan pitämään lämpöä hiukan päällä kesälläkin on yösähkön käyttö hyvinkin perusteltua.

 

[janti]

Vs: Ilpin sähkökulutus

Ei se 100W hukkaan mene vaan on osana talon lämmitystä. Ja meidän tapauksessa jossa varaaja on pesuhuoneessa kellarissa jossa joudutaan pitämään lämpöä hiukan päällä kesälläkin on yösähkön käyttö hyvinkin perusteltua.

Juu ei se hukkaan menekkään, enkä ole tietääkseni niin väittänytkään.
Aiemmassa viestissä etsin lähinnä kannattavuus rajaa tälle yösähköllä veden lämmitykseen vs. vedenlämmitys aina päällä.
Jos tila jossa lämminvesivaraaja sijaitsee täytyy lämmittää (esim. normaalisti päiväsähköllä), niin kyllä tämä yösähkön käyttö on kannattavaa tässä vedenlämmityksessä.
Mulla sattuu tuo lämminvesivaraaja olemaan pesutiloissa jossa lattia lämpenee yösähköllä jo muutenkin.
=> Eipä tällä lämminvesivaraajan toiminnalla ole ILPin lämmitystehotarpeenseen oikeastaan mitään vaikutusta, koska yleensä tuo varaaja on tiloissa johon ILPin vaikutusalue ei ulotu.

 

[TKT55]

Vs: Ilpin sähkökulutus

Joulukuussa 06 minulla kului päiväsähköä 514 kWh ja yösähköä 1281 kWh. Kesäkuun kulutuksen perusteella taloussähkö ja vedenlämmitys on 230 kWh päiväsähköä ja noin 500 kWh yösähköä. Joulukuussa lämmitykseen meni siis noin 284 kWh päiväsähköä ja 781 kWh yösähköä. Kaksi ilppiä kulutti yhteensä 560 kWh. Eli lattialämmitykselle jäi tehoja noin 400 kWh. Kyseessä 3 henkinen perhe ja kaksikerroksinen 204 m2 talo.