ILPO ryömintätilassa: -20 asteessa COP 4

[ylonve]

Tuli maalämpöpumpuista kerralla museotavaraa. Lukekaa TM Rakennnusmaailma 11/11:"Jos pakkasta on -20 astetta, ilmalämpöpumppu kykenee täydellä teholla toimiessaa pitämään talon lämpötilan +20 asteessa ja rossin ilmatilassa on noin -2 astetta pakkasta." Samassa lehdessä Testattu Daikin Ururu Sarara tuottaa -2 asteessa COP 4:llä lämpöä. Kaiken huipuksi rossipohjan ilmankosteus on pienempi kuin ulkoilman. Parhaimmillaa Daikin Ururu Sarara tuottaa lämpöä COP 5,5:llä.

Jos haluaa lämmittää vettä, niin ILPO korvataa vesi-ILPOlla.

Varoitus: rossipohja tulee toteuttaa ontololaatalla, ei puupohjalla. Puupohjalla pohja homehtuu varmasti.

 

[kotte]

Vs: ILPO ryömintätilassa: -20 asteessa COP 4

Aiheestahan on jo foorumilla keskusteltu pitkäänkin viestiketjussa http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=15460.0.

 

[zadah]

Vs: ILPO ryömintätilassa: -20 asteessa COP 4

Eikös tässä ihan äsköttäin uutisoitu homehtuvista rossipohjista... vaikka käytössä oli ilmankuivain.

Itse en näe tuossa asennuksessa mitään järkeä noiden homehtumis riskien vuoksi

 

[repomies]

Vs: ILPO ryömintätilassa: -20 asteessa COP 4

Tuohan on hyvä ilmankuivain. Sulatuksetkin toimivat!

 

[ylonve]

Vs: ILPO ryömintätilassa: -20 asteessa COP 4

Eikös tässä ihan äsköttäin uutisoitu homehtuvista rossipohjista... vaikka käytössä oli ilmankuivain.

Itse en näe tuossa asennuksessa mitään järkeä noiden homehtumis riskien vuoksi

Tähän provoon en lähde.

 

[ylonve]

Vs: ILPO ryömintätilassa: -20 asteessa COP 4

Aiheestahan on jo foorumilla keskusteltu pitkäänkin viestiketjussa http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=15460.0.

Valitettavasti kukaan ei lue tuon foorumin osion viestejä - mielestäni tämä on keksintönä sen luokan ilmio, että ansaitsee tulla huomioitua vähän laajemmalti. Kyseessähän ei ole pelkästään linkki tai artikkeli, vaan aivan uusi innovaatio. Aion asentaa ILPOn ja vesi-ILPOn kyseisellä tavalla uuteen talooni.

 

[repomies]

Vs: ILPO ryömintätilassa: -20 asteessa COP 4

VILP vaatii ja ottaa enemmän lämpöä maasta kuin yksi ILP. Jos yksi ILP riittää vetämään maan ja rossin pakkaselle jo puolikkaan talven aikana niin varovainen olla pitää ILP+VILP yhdistelmällä.. ettei lyö kunnon routaan ja syvälle..

Jos ILP on vain jäähdyttelyyn niin riskit ovat vähän pienemmät.

 

[ylonve]

Vs: ILPO ryömintätilassa: -20 asteessa COP 4

VILP vaatii ja ottaa enemmän lämpöä maasta kuin yksi ILP. Jos yksi ILP riittää vetämään maan ja rossin pakkaselle jo puolikkaan talven aikana niin varovainen olla pitää ILP+VILP yhdistelmällä.. ettei lyö kunnon routaan ja syvälle..

Jos ILP on vain jäähdyttelyyn niin riskit ovat vähän pienemmät.

-20 -> +2. Missä päin asut? Meillä ei oo Etelässä tommosta.

 

[repomies]

Vs: ILPO ryömintätilassa: -20 asteessa COP 4

-20 -> +2. Missä päin asut? Meillä ei oo Etelässä tommosta.

Jaa, joko ne kylmät talvet unohtui? Lauhaahan nyt on taas ollut, en tuota kiistä. Ja laita vaan, hyvä kun laitat! Ja kerro sitten kokemuksia miten homma toimii. Rakennathan loggaukset rossin lämpötilalle?

 

[Adamooppeli]

Vs: ILPO ryömintätilassa: -20 asteessa COP 4

Valitettavasti kukaan ei lue tuon foorumin osion viestejä - mielestäni tämä on keksintönä sen luokan ilmio, että ansaitsee tulla huomioitua vähän laajemmalti. Kyseessähän ei ole pelkästään linkki tai artikk
eli, vaan aivan uusi innovaatio. Aion asentaa ILPOn ja vesi-ILPOn kyseisellä tavalla uuteen talooni.

Vedä heti henkeä ja perehdy perusteelliseti rossipohjan toimintaan/ongelma kohtiin(ilman pumppuja), ennen pumppujen tilaamista.

 

[ylonve]

Vs: ILPO ryömintätilassa: -20 asteessa COP 4

Jaa, joko ne kylmät talvet unohtui? Lauhaahan nyt on taas ollut, en tuota kiistä. Ja laita vaan, hyvä kun laitat! Ja kerro sitten kokemuksia miten homma toimii. Rakennathan loggaukset rossin lämpötilalle?

Ei ole unohtunut. -20 päiviä, vaan on täällä Eteleässä aika harvoin. Maalämpö on pohjoisessa tietty paras. Loggaus tulee tietysti. Faktoilla täällä keskustellaan. Ei oo penniäkään kiinni tässä hommassa. Jos menee *tuiks, laitetaan maalämpö.

 

[ylonve]

Vs: ILPO ryömintätilassa: -20 asteessa COP 4

Vedä heti henkeä ja perehdy perusteelliseti rossipohjan toimintaan/ongelma kohtiin(ilman pumppuja), ennen pumppujen tilaamista.

Luotan mieluummin Sitran Energiaohjelman johtavaan asiantuntijaan ja Tampereen teknillisen yliopiston Rakennustekniikan professoriin, kuin omaan onnettomaan aivokapasiteettiin.

 

[repomies]

Vs: ILPO ryömintätilassa: -20 asteessa COP 4

Sulatusvesille kannattaa silti miettiä sopiva reitti myös siltä varalta että se rossipohja vetäisisi jäätymisille otolliseen lämpötilaan. Meinaan vaan, että pumpun pohjaan asti kiinni kasvanutta jääklimppiä on keskimäärin vittumaista naputella irti, ja vielä vittumaisempaa se on siellä rossipohjassa. Jos sitä nyt siellä rossipohjassa edes huomaa, ennen kuin pumppu pysähtyy tai vaurioituu.

En omista kyseistä RM-lehteä, mutta kuvien perusteella näytti siltä että asiaa oli mietitty.

 

[kotte]

Vs: ILPO ryömintätilassa: -20 asteessa COP 4

Jotain tuossa asennuksessa on keksittävä keväistä kostumista vastaan (maa kun on kylmä, ulkoilma alkaa kostua eikä ILPiä tarvita, niin kaikki vetää märäksi).

Tuohon systeemiin pitäisi lisätä vähintään iso ja avattava luukku sekä iso puhallin. Valitettavasti tuo viimeksi mainittu vie sähkö saman verran kuin ILP.

Parasta olisi, jos alapohjan seinät ja eristeet voisi kokonaan purkaa sen jälkeen kun ulkoilman lämpötila nousee maan lämpötilaa korkeammaksi. Sopivista materiaaleista toki voi rakentaa sellaisen alapohjan, joka kestää, vaikka kaikki on märkänä koko kesän. Ainoat materiaalit, jotka tulevat mieleen, ovat betonilaattapari ja paksu saumaton polyuretaanikerros väliin.

 

[zadah]

Vs: ILPO ryömintätilassa: -20 asteessa COP 4

Tähän provoon en lähde.

Provoon? Kylllähän taloja rakentaessa yleensä pyritään siihen, että varsinkin alapohjassa kosteusrasitus saadaan minimiin.

 

[pumputon]

Vs: ILPO ryömintätilassa: -20 asteessa COP 4

Miksi riskeerata taloa?Tekee talon viereen tarpeellisen kokoisen maakellarin,johon sijoitetaan ulkoyksikkö.Parin-kolmen metrin syvyisessä onkalossa riittää maalämpöä takuulla enemmän kuin rossipohjassa ja kateellisten huolille kosteus- tai homeongelmista saa haistattaa pitkän ....n.

 

[repomies]

Vs: ILPO ryömintätilassa: -20 asteessa COP 4

Maakellarin yllä ei ole lämpöä joka vuotaisi sinne maakellariin, kuten tuossa talon rossipohjassa. Kyllä näitä virityksiä pitää jonkun kokeilla, tietysti riskit tiedostaen. Tuo yksittäinen ILP on jo todistettu onnistuneeksi viritykseksi. VILP on vielä kokeilematta.. eikä se ole meiltä pois jos joku kokeilee. Ihan varmasti tuollaista kokeileva seuraa elämää rossipohjassaan tarkemmin kuin 99% tavallisista tallaajista. Jos siellä alkaa elää jotain, pumput varmaan lähtevät kiertoon tai nousevat seinälle.

 

[jussi]

Vs: ILPO ryömintätilassa: -20 asteessa COP 4

Provoon? Kylllähän taloja rakentaessa yleensä pyritään siihen, että varsinkin alapohjassa kosteusrasitus saadaan minimiin.

Eikös tämä asennustapa nimenomaan separoi sen ylimääräisen veden pois sieltä alapohjan ilmasta...? Jos vaan hoidetaan viemäröinti oikein.

 

[kotte]

Vs: ILPO ryömintätilassa: -20 asteessa COP 4

Maakellarin yllä ei ole lämpöä joka vuotaisi sinne maakellariin, kuten tuossa talon rossipohjassa. Kyllä näitä virityksiä pitää jonkun kokeilla, tietysti riskit tiedostaen. Tuo yksittäinen ILP on jo todistettu onnistuneeksi viritykseksi.

Jos tuo alapohja eristetään niin kuin tässä kyseisessä konstruktiossa on aiheellista, niin eipä tuolta ylhäältä lämpöä käytännössä johdu. Sitä paitsi, olisi aivan järjetöntä lisätä lämmönhukkaa eristämällä heikosti ja jäähdyttämällä alta päin (verrattuna siihen, että vastassa on "lämmin" maa).

Itse uskon, että tuollainen konstruktio on mahdollista saada toimimaan (mutta on valmistauduttava maan routimiseen talon alla ja siihen, että alapohja on kesäisin vähintään yhtä kostea kuin savikuoppa painanteessa. Saadaanhan asemalaitureita ja ulkouima-altaitakin rakennetuksi ja kestämään. Kriittinen kysymys onkin kustannukset: joudutaanko rakenteisiin satsaamaan sen verran enemmän, että säästöt kumoutuvat.

 

[extin]

Vs: ILPO ryömintätilassa: -20 asteessa COP 4

Ja kuten artikkelissakin muistaakseni molempien asiantuntijoiden mielipide oli, että tämä ei sitten hyvin suurella todennäköisyydellä tule toimimaan puurakenteisessa rossipohjassa. Mikä näkyi kyllä jo niissä suhteellisen kosteuden mittaustuloksissa, jatkuva yli 90 % RH tekee kyllä varmasti tuhoa puurakenteissa.

Mutta ideana vallan mainio ja tuossa on perusteltukin tuota jotta miksi toimii.

 

[ylonve]

Vs: ILPO ryömintätilassa: -20 asteessa COP 4

Kosteus kasvaa, vaikka äkkiseltään ajateltuna kosteuden pitäisi vähentyä. Ulkoyksikkö toki poistaa 2 l vettä vuorokaudessa, mutta kosteutta tulee maaperästä. "Syynä on ilmeisesti ryömintätilan voimakas jäähtyminen, koska ilmalämpöpumppu ottaa ryömintätilasta paljon lämpöä. Kun ilma jäähtyy alle ryömintätilan pohjalla olevan sepelikerroksen lämpötilan sekä alle savenkin lämpötilan, joka puskee kosteutta sepelikierrokseen, muuttuu sepelikerros lämpimäksi, joka haihduttaa mukavasti kosteutta."

"Teknisesti kosteustuotto voidaan katkaista muovilla, joka laitetaan sepelikerrokseen. Ennen levittämstiä muovirullaan porataan porakoneella noin puolen metrin välein noin 10 mm reikiä, jottei muovikerroksen päälle koskaan muodostuisi vesilammikoita."

 

[kotte]

Vs: ILPO ryömintätilassa: -20 asteessa COP 4

Kosteus kasvaa, vaikka äkkiseltään ajateltuna kosteuden pitäisi vähentyä. Ulkoyksikkö toki poistaa 2 l vettä vuorokaudessa, mutta kosteutta tulee maaperästä. "Syynä on ilmeisesti ryömintätilan voimakas jäähtyminen, koska ilmalämpöpumppu ottaa ryömintätilasta paljon lämpöä. Kun ilma jäähtyy alle ryömintätilan pohjalla olevan sepelikerroksen lämpötilan sekä alle savenkin lämpötilan, joka puskee kosteutta sepelikierrokseen, muuttuu sepelikerros lämpimäksi, joka haihduttaa mukavasti kosteutta."

"Teknisesti kosteustuotto voidaan katkaista muovilla, joka laitetaan sepelikerrokseen. Ennen levittämstiä muovirullaan porataan porakoneella noin puolen metrin välein noin 10 mm reikiä, jottei muovikerroksen päälle koskaan muodostuisi vesilammikoita."

Asia on kyllä paljon yksinkertaisempi: Kun alustaa talvella jäähdytetään pitkään ja perusteellisesti, niin alustan keskimääräinen lämpötila laskee ja kylmyys säilyy pitkään (vaikka kevään ja kesään edetessä syksyyn toki hiljalleen tasoittuu). Tuo alusta kerää sitten auttamatta kosteutta ties mistä, myös alkukesän ulkoilmasta, koska tuota alustaa on mahdotonta rakentaa täysin ilmatiiviiksi. Maaperän kylmyys jäähdyttää myös (lämpösäteilyä imemällä) alapohjaa, jolloin senkin kosteus kohoaa vertailutilanteeseen nähden.

Olenpa itse seurannut vastaavaa tilannetta (ilman ILP-asennusta) , mitä tapahtuu kalliolle perustetun vanhan kylmänä pidetyn rossipohjaisen rakennuksen alapohjassa. Kaikki mistä puhutaan tapahtuu nimittäin tuollakin ...

 

[EVV]

Vs: ILPO ryömintätilassa: -20 asteessa COP 4

Kun alustaa talvella jäähdytetään pitkään ja perusteellisesti, niin alustan keskimääräinen lämpötila laskee ja kylmyys säilyy pitkään (vaikka kevään ja kesään edetessä syksyyn toki hiljalleen tasoittuu).

Tuon vuoksi ja routimisen estämiseksi kannattaa lämpimemmällä ilmalla järjestää kunnon tuuletus ryömintätilaan ja otta ILP:iin lämpö ulkoilmasta.

 

[VesA]

Vs: ILPO ryömintätilassa: -20 asteessa COP 4

Tuon vuoksi ja routimisen estämiseksi kannattaa lämpimemmällä ilmalla järjestää kunnon tuuletus ryömintätilaan ja otta ILP:iin lämpö ulkoilmasta.

ILPpihän kyllä tuulettaa.. keväällä tilanne voi olla sitten mielenkiintoisimmillaan kun ulkoilman kosteus kiivaasti tiivistyy kylmennettyihin paikkoihin. Eli sitten pitää tuulettaa ihan kunnolla. Tuohonhan kannattaisi tehdä lämpötilojen mukaan toimivat luukut: aina kun ulkona on vähän lämpöisempää yritetään lämmitellä paikkoja, ettei mene kertarutinalla.

 

[ylonve]

Vs: ILPO ryömintätilassa: -20 asteessa COP 4

ILPpihän kyllä tuulettaa.. keväällä tilanne voi olla sitten mielenkiintoisimmillaan kun ulkoilman kosteus kiivaasti tiivistyy kylmennettyihin paikkoihin. Eli sitten pitää tuulettaa ihan kunnolla. Tuohonhan kannattaisi tehdä lämpötilojen mukaan toimivat luukut: aina kun ulkona on vähän lämpöisempää yritetään lämmitellä paikkoja, ettei mene kertarutinalla.

Mitä koko luokkaa luukut pitää olla? Pitääkö joku puhallin hommata?

 

[kotte]

Vs: ILPO ryömintätilassa: -20 asteessa COP 4

Mitä koko luokkaa luukut pitää olla? Pitääkö joku puhallin hommata?

Oma kokemukseni on, että jos n. 8m X 8m alustassa on puolen oven kokoinen aukko avoinna koko kesän (ilman puhallinta), niin tuo ei riitä, mutta parantaa tilannetta heikohkosti lämpöeristetyn rakennuksen ja eristämättömän sokkelin tapauksessa. Tuuli pääse ajoittain puhaltamaan tuosta oviaukosta (korkeus runsas metri, josta 0,5 maanpinnan alapuolella olevassa kuopassa). Veden tiivistyminen kallioalustaan lakkaa elokuussa (tarkka ajankohta riippuu säistä) ja on pahimmillaan touko-kesäkuussa (viemäriin valuu jatkuvasti vettä). Väittäisin, että tilanne on tässä tapauksessa selvästi helpompi kuin "ILP-rossipohjan" kohdalla.

 

[ylonve]

Vs: ILPO ryömintätilassa: -20 asteessa COP 4

Entäs jos laittaisi ilmankuivaimen tuonne tilaan? Tekee lisäksi lämpöä yhden hyötysuhteella. Esim. joku TM:n testivoittaja Gree poistaa kosteutta 20 L / vrk. Hintaa varmaan satasen verran. Tehonkulutus 400 W. Vuorokaudessa menee siis 9,6 kwh, eli euro menee päivässä jos koko ajan päällä.

 

[kotte]

Vs: ILPO ryömintätilassa: -20 asteessa COP 4

Entäs jos laittaisi ilmankuivaimen tuonne tilaan? Tekee lisäksi lämpöä yhden hyötysuhteella. Esim. joku TM:n testivoittaja Gree poistaa kosteutta 20 L / vrk. Hintaa varmaan satasen verran. Tehonkulutus 400 W. Vuorokaudessa menee siis 9,6 kwh, eli euro menee päivässä jos koko ajan päällä.

Voisi tuo toimia, mutta tekniseksi menee (eli tekniikka ei saa pettää). Järkevintä olisi silloin varmaan jättää tuuletus lähes kokonaan pois ja vain alipaineistaa tila (radonvaaran torjumiseksi). Kondensoiva kompressorikuivain ei ole luotettava ratkaisu tarkoitukseen, eli ei toimi käytännössä ollenkaan silloin, kun sitä eniten tarvittaisiin (perustan lämpötila keväisin alle 5 astetta). Omasta mielestäni ainoa kyseeseen tuleva tarkoitukseen riittävän luotettava kuivaintyyppi olisi adsorptio-roottorikuivain, joka puhaltaa kosteuden poistoilmaan. Tuo voisi toimia samalla tilan tuulettajana ja alipaineistajana. Erityisesti kesäkäyttöä varten olisi hyvä olla sisäpuolen kylmyyttä hyödyntävä korvausilman kuivaaja (periaatteessa eristämätön putki, jossa ilma kiertää alustassa useita metrejä ennen kuin päästetään sinne vapaasti ja josta putkesta kosteus valuu perustan ulkopuolelle.

Valitettavasti tuollaiset kuivaimet maksavat saman verran kuin ns. merkki-ILP (koska tarjonta on vähäistä ja ammattimarkkinoille suunnattua). Ja kokeilustahan puhutaan joka tapauksessa koko projektin kohdalla.

 

[zadah]

Vs: ILPO ryömintätilassa: -20 asteessa COP 4

Eiköhän tuo rossipohjan viilentäminen kannata Suomessa unohtaa, kun jo lähtökohtaisestikkin tuo kosteus on ongelma:

 

[EVV]

Vs: ILPO ryömintätilassa: -20 asteessa COP 4

Tuli tuossa mieleen sellainenkin näkökanta, että miten sinne suljettuun ryömintätilaan saadaan pitkällä tähtäimella riittävästi korvaavaa lämpöä? MLP:n vaaakakeruupiirithän saavat lämpönsä auringosta. Liian syvälle kaivetuissa vaakakeruupiireissä on ymmärtääkseni ollut ikiroutaongelmia. Kallioon poratut lämpökaivothan käyttävät hyväksi geotermista lämpöä, jonka vaikutus alkaa tuntua jossain 10m syvyydessä. Tietty kesällä ILP:n viilennyskäyttö siirtää energiaa jonkinverran takaisin ja aurinko lämmittää ryömintätilan reunoja ja lisäksi vähäisiä määriä lämpöä pääsee lattiaeristeiden läpi takaisin, mutta kaikenkaikkiaan korvaavaa lämpöä tulee mielestäin vähän.

 

[ylonve]

Vs: ILPO ryömintätilassa: -20 asteessa COP 4

Tuli tuossa mieleen sellainenkin näkökanta, että miten sinne suljettuun ryömintätilaan saadaan pitkällä tähtäimella riittävästi korvaavaa lämpöä? MLP:n vaaakakeruupiirithän saavat lämpönsä auringosta. Liian syvälle kaivetuissa vaakakeruupiireissä on ymmärtääkseni ollut ikiroutaongelmia. Kallioon poratut lämpökaivothan käyttävät hyväksi geotermista lämpöä, jonka vaikutus alkaa tuntua jossain 10m syvyydessä. Tietty kesällä ILP:n viilennyskäyttö siirtää energiaa jonkinverran takaisin ja aurinko lämmittää ryömintätilan reunoja ja lisäksi vähäisiä määriä lämpöä pääsee lattiaeristeiden läpi takaisin, mutta kaikenkaikkiaan korvaavaa lämpöä tulee mielestäin vähän.

Koko kesähän tuota on aikaa lämmittää. Luukut auki ja samaan aikaan viilennys käyttöön.

 

[EVV]

Vs: ILPO ryömintätilassa: -20 asteessa COP 4

Koko kesähän tuota on aikaa lämmittää. Luukut auki ja samaan aikaan viilennys käyttöön.

Toki näin. Kun kirjoitin sellaisesta vaihtoehdosta, jossa ryömintätila on suljettu, niin mielessäni oli Koten lause: " Järkevintä olisi silloin varmaan jättää tuuletus lähes kokonaan pois ja vain alipaineistaa tila (radonvaaran torjumiseksi). " Ehkäpä ymmärsin tuon lauseen väärin. Mahdollisesti Kotte tarkoitti, että tuuletus jätetään talvisaikaan lähes kokonaan pois.

 

[ylonve]

Vs: ILPO ryömintätilassa: -20 asteessa COP 4

Toki näin. Kun kirjoitin sellaisesta vaihtoehdosta, jossa ryömintätila on suljettu, niin mielessäni oli Koten lause: " Järkevintä olisi silloin varmaan jättää tuuletus lähes kokonaan pois ja vain alipaineistaa tila (radonvaaran torjumiseksi). " Ehkäpä ymmärrisin tuon lauseen väärin. Mahdollisesti Kotte tarkoitti, että tuuletus jätetään talvisaikaan lähes kokonaan pois.

Energiatehokkuuden kannaltahan tuonne kannattaa tehdä luukut, jotka aukeavat automaattiseti silloin kuin ulkoilma on lämpimämpää kuin rossin ilma. Sitten kun ulkolämpö menee alle rossin lämmön, niin suljetaan luukut. Järjestelmä on siis tehokkaampi kuin maalämpö, joka joutuu tekemään lämpöä aina maanlämpöisestä nesteestä.

 

[Raksaaja]

Vs: ILPO ryömintätilassa: -20 asteessa COP 4

Eli rossipohjan normaalia suuremman kosteuden takia betonielementtirakenteisena vaikka ontelopalkeista.
Sulatusvesien viemäröinnit ja viemäröinnin sulatusvastukset.
Perustuksien paalutus ettei tarvitse pumppua sammuttaa vaikka lämpötila laskisikin selvästi pakkaselle ja maapohja routisi.
Automaattiset lämpötilaerojen mukaan toimivat tuuletusluukut parhaan mahdollisen lämpötilan saavuttamiseksi/ylläpitämiseksi.

Tulisiko kuitenkin edullisemmaksi ja helpommaksi pysytellä jossakin perinteisessä menetelmässä?
Vaikka takkaleivinuuni ja ilmaiset puut?

 

[Mikkolan]

Vs: ILPO ryömintätilassa: -20 asteessa COP 4

Onkohan tossa...

kyseessä joku läppä, aprillipäivä on kylläkin tuolla kevätpuolella?

Pajalla kun istuu alasimen päällä niin sitä miettii että olis paras jos ko. talossa olis lattialämmitys, muutoin alkaa varpaita paleltaa! Hullulta tuntuu että taloa toisesta päästä kylmennetään ja toiseta lämmitetään?
Tulee nuo thermodynamiikan rajatkin vastaan aika nopeasti, ei tyhjästä voi montaa kertaa nyhjästä!

Ja kun kesä tulee ja lounaasta pukkaa lämmintä ilmaa, niin rossipohjan alla on sitä kosteenpaa mitä enemmän sitä tuulettaa! Suhteellinen kosteus on yli sata monta kuukautta. Seuraukset sen mukaiset!

Jos on hyvät tulisijat olemassa, niin mitä sillä ilpolla tekee, vaikka coppi olis 10. Kannattais niitä puita polttaa hiukan enemmän, samalla vaivalla.

Eppäilen että jossain on mennyt kurat ja vellit vähän sekaisin?

 

[kotte]

Vs: ILPO ryömintätilassa: -20 asteessa COP 4

Ehkäpä ymmärsin tuon lauseen väärin. Mahdollisesti Kotte tarkoitti, että tuuletus jätetään talvisaikaan lähes kokonaan pois.

Jos kuivatinta käytetään, niin silloin ei yleensä kannata tuulettaakaan. Toisaalta, kyllä kosteuden johtuminen maasta ylöspäin pitäisi jotenkin estää. Kallioperustahan on ideaalinen (mutta kuten oma vertailukohtani osoittaa, itse ongelma ei sillä ratkea). Muussa tapauksessa tarvitaan jonkinlainen kapillaarista kosteuden nousua rajoittava järjestely.

Sitten on toinen asia, että korvaavaa lämpöä ei tosiaankaan johdu kuin maaperän kautta ja eristeiden vajaavaisuuden takia vuotoina. Kyllä tuo kesäaikainen korvaavan lämmön johtaminen pitäisi ratkaista esimerkiksi avaamalla isot aukot neljään ilmansuuntaan, jolloin itse alapohjarakenteiden kostuminen pysyy toivottavasti kurissa (tyyni keväinen sadesää on kriittinen ilmanala).

Järkevintähän tuo korvaava lämpö olisi tuottaa niin, että alapohjaan ei tiivisty ylimääräistä kosteutta; esimerkiksi aurinkokeräimillä tai LTO-laitteen tapaisella laiteella, jonka tulopuolella kierrätetään pelkää ulkoilmaa ja poistopuolella alustan ilmaa. Näin toimien ei sokkelitilan tuuletusta tarvittaisi kesälläkään, jolloin pelkkä maksimaalisen suhteellisen kosteuden hallinta kuivaimella riittäisi.

 

[ylonve]

Vs: ILPO ryömintätilassa: -20 asteessa COP 4

Onkohan tossa...

kyseessä joku läppä, aprillipäivä on kylläkin tuolla kevätpuolella?

Pajalla kun istuu alasimen päällä niin sitä miettii että olis paras jos ko. talossa olis lattialämmitys, muutoin alkaa varpaita paleltaa! Hullulta tuntuu että taloa toisesta päästä kylmennetään ja toiseta lämmitetään?
Tulee nuo thermodynamiikan rajatkin vastaan aika nopeasti, ei tyhjästä voi montaa kertaa nyhjästä!

Ja kun kesä tulee ja lounaasta pukkaa lämmintä ilmaa, niin rossipohjan alla on sitä kosteenpaa mitä enemmän sitä tuulettaa! Suhteellinen kosteus on yli sata monta kuukautta. Seuraukset sen mukaiset!

Jos on hyvät tulisijat olemassa, niin mitä sillä ilpolla tekee, vaikka coppi olis 10. Kannattais niitä puita polttaa hiukan enemmän, samalla vaivalla.

Eppäilen että jossain on mennyt kurat ja vellit vähän sekaisin?

Hyvät provot taas vaiheeksi.

 

[Mikkolan]

Vs: ILPO ryömintätilassa: -20 asteessa COP 4

Meni vähän...

ristiin noi ryömintätilat ja rossipohjat, haitaneeko mitään.

Toissa kesänä mökkiläinen riehantui tuulettamaan heinäkuun helteillä maakellariaan, ette ikinä usko kuinka paljon sinne kondensoitui vettä!

 

[valokaari]

Vs: ILPO ryömintätilassa: -20 asteessa COP 4

En löytänyt forumilta muita aiheita, joka liittyisi ulkoyksikön asennukseen alapohjatilaan. Tämän aiheen keskustelu ollut vuoden hissukseen, joten onko vuoden aikana joku asentanut Iploa alapohjaan ja jos on kokemuksia niin kuulisin mielelläni, miten on asennuspaikka ratkaisu toiminut, miten lämpöä alapohjasta on talvella riittänyt jne. Talomme alla on reilun kokoiset kallioleikkaukset ja ilmakuutioita olisi tarjolla lämpöpumpulle, muuta päätös on vielä tekemättä, asentaako ulos vai alapohjaan.

 

[rms]

Vs: ILPO ryömintätilassa: -20 asteessa COP 4

Minulla on sellainen viritys, että ulkoyksikkö on sokkelin ulkopuolella, mutta ulkoyksikön takana on reilu avattava luukku ryömintätilaan. Kovilla pakkasilla, kun pumpun antama lämpö pienenee, avaan luukun, jolloin pumpulle saadaan 10-20 astetta lämpimämpää ilmaa ryömintätilasta. Ryömintätilassa on tietenkin aukot korvausilmalle.
Mitään mittaustuloksia ei ole, mutta tuntuu kuin pumppu antaisi lämpöä huippupakkasilla (-20-27) samalla tavalla kuin pikku pakkasilla.
Aiemmin pumppu tuntui hyödyttömältä, kun lämpötila tippui alle -20 asteen.
Luukku on nyt auki (-1 ja ennusteen mukaan pakkasjaksoa jatkuu vielä ainakin viikon verran.