Ilppi autotallin lämmönlähteenä (on jo).

[paerikss]

Minulla on 60m2 autotalli, malliltaan kokolailla neliö ja huonekorkeus n. 2.5m. kolme seinistä ovat ulkoseiniä. Paksuhko puhallusvilla katossa ja kohtuullisen hyvä eristys seinissä. Perus 2 kerros ikkunat (omavalmisteiset pokat).

Aikaisemmin lämmityksestä on huolehtinut kaksi 1200w (yht 2400w) patteria suorasähköllä. Lämpötilana pidetty noin 11-12C. Kosteus kuitenkin oli mielestäni turhan korkea ja joitakin kosteudesta kieliviä lieveilmiöitä oli havaittavissa. Talli suorassa sisäseinäyhteydessä muuhun taloon.

Asennutin kokeilumielessä Basic 13 ilpin talliin (en luultavasti tekisi samaa valintaa uudelleen). Toimiakseen hyvin ilppi tahtoo 23-24C asetuslämpötilaksi jolloin tallin kylmempi pääty lämpiää tuonne 21-22C tienoille.

Kysymys kuuluukin, mahtaakohan tulla paljon kallimmaksi pitää ilpillä tuossa n 21-22C (ottoteho max 1150W) lämpötilassa kuin että esim pattereilla pitäisin yllä sellaista n. 14C lämpötilaa. Kosteusprosentti toki ilppiä käyttäessä kymmeniä prosentteja alhaisempi. Tallin ovia ei availla kovin usein. Minkälaisissa summissa voitaisiin liikkua vuosittain?

Vai olisiko järkevämpää pitää pattereilla peruslämpöä ja käytellä ilppiä silloin tällöin. Esim. asentaessa saisi mukavamman lämmön.

Sähköä 2.3.06-18.12.06 on kulunut 6800kwh (119+60nm2), joista marraskuun puolesta välista vasta on leikitty ilpeillä. Keskellä taloa on varaava takka jota lämmitetään päivittäin sekä tuo Panan invertteri jota tosin ei vielä juuri ole tarvittu. Lattialämmitys pesutiloissa aina päällä. Päiväsuorasähkö käytössä.

Olen kiitollinen vinkeistä ja näkökannoista. Vuoden päästä lienee jo faktaa itselläkin.

 

[Cud]

Vs: Ilppi autotallin lämmönlähteenä (on jo).

En tiedä vastauksia sun kysymyksille mutta voin antaa vertailuarvoja omasta tallista. Tallli on 70m2 ja korkeus kattoon on 2.7 m. Pumppuna Fujitsu ASY 7 LC ja pyyntö on 16 astetta ja käytän pienintä puhallusta. Talli on pysynyt aika kuivana vaikka siellä on kaksi autoa joilla ajetaan päivittäin. Keskikulutus oli noin 0.3 kWh kun oli plussan puolella (mitattu 500h) mutta nyt viimeiset 10 tuntia niin keskikulutus on ollut 0.5 kWh, tosin lämpötila on ollut noin -10 yön aikana. Kun oli plussan puolella niin tallissa oli noin 17 astetta mutta nyt aamulla oli vain 15, kuitenkin aika hyvä jos huomioidaan kuinka kylmää oli ja että puhallus on pienimillä. Jos kylmä jatkuu niin lämpötila varmaan tippuu kun lattia rupee jäähtymään. Seinissä on vuorivilla 150 mm ja vähintään sama määrä välikatolla, paikoitellen tuplasti. Ovet hieman väljät, joten sieltä varmaan vuotaa lämpöä aika lailla. Saa nähdä miten pumppu toimii talvipakkasilla kun pyyntö on vain 16 astetta mutta tähän asti on toiminut hyvin.

 

[tet]

Vs: Ilppi autotallin lämmönlähteenä (on jo).

Keskikulutus oli noin 0.3 kWh kun oli plussan puolella (mitattu 500h) mutta nyt viimeiset 10 tuntia niin keskikulutus on ollut 0.5 kWh, tosin lämpötila on ollut noin -10 yön aikana.

Tarkennatko vähän, missä ajassa tuo kulutus 0,5kWh tai 0,3kWh on? Pelkkä energiamäärä ilman aikayksikköä ei paljoa kerro. Vähän sama jos sanoisi että auto kuluttaa bensaa keskimäärin 0,7 litraa, mutta ei kerrota kuinka monella kilometrillä.

 

[plundstrom]

Vs: Ilppi autotallin lämmönlähteenä (on jo).

Kysymys kuuluukin, mahtaakohan tulla paljon kallimmaksi pitää ilpillä tuossa n 21-22C (ottoteho max 1150W) lämpötilassa kuin että esim pattereilla pitäisin yllä sellaista n. 14C lämpötilaa.

Tässä yksinkertain ja ihan teoreettinen laskelma jättäen ilmanvaihto huomiotta ja yksinkertaistaen monia asioita. Antaa kuitenkin suuntaa.

Jos oletetaan lämmityskauden keskimäräiseksi ulkolämpötilaksi vaikkapa -5C.
Kun pattereilla pidetään lämpöä yllä +14 => lämpötilaero 19.
Jos pidetään ILPillä lämpöä yllä +22 => lämpötilaero 27.
Koska johtuva lämpöhäviö on suoraan verrannollinen lämpötilaeroon voidaan sanoa että lämpöenergian kulutus talven aikana menee näillä tavoilla suhteessa 27/19 = 1,4.
Eli ILPin korkeampien lämpötilojen aiheuttama lämpöenergian tarve on 1,4 kertaa suurempi.
Koska pattereilla COP on 1, niin ILPin keskimääräisen COPin täytyy olla vähintään 1,4 jotta sen aiheuttama sähkönkulutus olisi samansuuruinen kuin pattereiden kuluttama.
Jos (ja kun) ILPin keskimääräinen COP (sulatukset mukaanlukien) on korkeampi kuin tuo 1,4, niin näyttäisi siltä että on juuri ja juuri kannattavaa pitää tuota ILPpiä päällä. Ero on kuitenkin hyvin pieni, joten mistään takaisinmaksusta tässä yhteydessä ei kannata puhua. Homma muuttuu sitä kannattavammaksi mitä lähempänä patterilämpötilaa voit tallin ILPin avulla pitää.

Todellisuushan ei ole näin yksinkertainen kuin tämä laskelma, mutta totuus ei varmasti ole kovin kaukana.
Ei muuta kuin kokeilemaan. Keväällähän sen tiedät.

Toi laskussa käytetty -5 on vedetty ihan hatusta. Kaiva oman paikkakuntasi säätilastot ja etsi sieltä parempi luku kuvaamaan lämmityskautta keskimäärin.

 

[Cud]

Vs: Ilppi autotallin lämmönlähteenä (on jo).

Tarkennatko vähän, missä ajassa tuo kulutus 0,5kWh tai 0,3kWh on? Pelkkä energiamäärä ilman aikayksikköä ei paljoa kerro. Vähän sama jos sanoisi että auto kuluttaa bensaa keskimäärin 0,7 litraa, mutta ei kerrota kuinka monella kilometrillä.

No koska kyseessä on keskikulutus ja sähkökulutuksen yksikkö on kWh niin ajanjakso on tietysti tunti. Tohon auton kulutukseen ei minun mielestä voida suoraan verrata koska siinä on vain kulutus ilman aikaa tai matkaa kun taas sähkökulutuksessa on myös aika mukana joten voi päätellä mikä aikajakso on kyseessä koska suuruuksia ei pitäisi sekoittaa (eli tunti ja esim vuorokausi).

 

[plundstrom]

Vs: Ilppi autotallin lämmönlähteenä (on jo).

No koska kyseessä on keskikulutus ja sähkökulutuksen yksikkö on kWh niin ajanjakso on tietysti tunti.

Mistäs tuo "tietysti tunti" tulee. Kyllä (minun mielestä) normaalimpaa on laskea keskikulutusta esim vuorokautta, kuukautta tai vuotta kohti. Turha siitä on väitellä mikä on kunkin mukaan normaali "=tietysi" aika jonka yli keskikulutus lasketaan ,vaan se on aina mainittava erikseen. Paljon parempi (ja ainoa oikea) tapa ilmaista asia on puhua tehon keskimääräisestä arvosta jolloin yksikkönä on Watti (W) tai monikerta kiloWatti (kW).
Jos puhutaan energian kulutuksesta, täytyy mittausjakson aika aina mainita.
x kWh ei tarkoita yhtään mitään ilman aikaa. x kWh/vuosi ilmaisee heti mistä on kysymys. Samoin x kWh/vuorokausi ja x kWh/5 minuuttia.
Myös voi ilmaista, että kulutus tunnin ajalta oli x kWh eli x kWh/1h.
Ilmeisesti halusit esimerkissäsi sanoa mikä oli keskimääräinen teho, silloin asia olisi pitänyt ilmaista x W tai x kW.

 

[tet]

Vs: Ilppi autotallin lämmönlähteenä (on jo).

No koska kyseessä on keskikulutus ja sähkökulutuksen yksikkö on kWh niin ajanjakso on tietysti tunti. Tohon auton kulutukseen ei minun mielestä voida suoraan verrata koska siinä on vain kulutus ilman aikaa tai matkaa kun taas sähkökulutuksessa on myös aika mukana joten voi päätellä mikä aikajakso on kyseessä koska suuruuksia ei pitäisi sekoittaa (eli tunti ja esim vuorokausi).

Verrataanpa vielä bensan- ja sähkönkulutusta:

auto 3 litraa = lämpöpumppu 3 kWh
auto 12 litraa/100 km = lämpöpumppu 12 kWh/vrk

Energian yksikössä kilowattitunti tuo aikayksikkö tunti on kertoja, ei jakaja. Vuorokauden kulutuskin ilmoitetaan yksiköllä kilowattitunti, ei esim. yksiköllä kilowattivuorokausi. Toki tämäkin olisi mahdollista, mutta sitä olisi kyllä vaikea ymmärtää koska kilowattivuorokausi ei ole yleisesti käytetty yksikkö.

Jos esim. 2 kWh jaetaan yhdellä tunnilla, saadaan 2 kWh/h. Tämä on siis energian kulutus, kilowattituntia tunnissa. Tuosta kun sitten supistetaan tunnit pois, saadaan teho 2 kilowattia. Tuossa ensimmäisessä esimerkissä 12 kWh/vrk taas energia on 12 kWh ja aika 24 h, jolloin jakolasku 12 kWh/24h antaa tulokseksi tehon 0,5 kW (tunnit supistuvat taas pois ja yksiköksi jää kW).

 

[Cud]

Vs: Ilppi autotallin lämmönlähteenä (on jo).

Ajattelin vain että koska kyseessä on kWh niin voi myös päätellä että kulutuksen aikayksikkö on tunti, eikä vuorokausi, viikko, kuukausi tai vuosi.

 

[plundstrom]

Vs: Ilppi autotallin lämmönlähteenä (on jo).

Ajattelin vain että koska kyseessä on kWh niin voi myös päätellä että kulutuksen aikayksikkö on tunti, eikä vuorokausi, viikko, kuukausi tai vuosi.

Kilowattitunti on ihan samanlainen energian yksikkö kuin Joule (1kWh = 3600kJ). Joule taas on sama kuin wattisekuntti. Eli jos joku sanoisi kuluttaneensa energiaa 500 kiloJoulea, niin olettaisitko hänen kuluttaneen sen sekunnin aikana? En usko. Se on vain kulutettu jossain ajassa. Ei siis pidä olettaa, että kilowattituntikaan kulutettaisiin tunnissa. Vaan jossain ajassa (sekuntti, viikko, vuosi... joka on syytä mainita).
Nämä tehon ja energian yksiköt menisivät paljon vähemmän sekaisin, jos käytettäisiin kiloJouleja kiloWattitunnin sijaan, mutta puhekieleen, sähkön kulutuksesta puhuttaessa, on vakiintunut tuo kWh. Se on ihan ok, kunhan sitä ei sekoita tehoon.

Ei myöskään kannata ihmetellä tai surkutella tuota sekaannusta. Se on niin yleistä, että siihen törmää joka päivä lehdissä, televisiossa jne. Pari päivää sitten kuuntelin ihmeissäni, kun uutistenlukija kertoi viidennen ydinvoimalan lisäävän Suomen sähkötuotantoa x Terawattituntia??? Eikä missään yhteydessä mainittu mille ajanjaksolle toi oli sitten laskettu. Jäi täysin kuulijan arvattavaksi tarkoittiko hän tehon lisäystä, vai puhuiko hän vuosituotantokapiseteetista, vai oliko tuo kenties ydinvoimalan koko elinaikainen tuotanto, vai mitä ihmettä hän oikein tarkoitti. Jos hän olisi maininnut ajan tai puhunut vain terawateista ei mitään väärinkäsitystä olisi voinut tapahtua.

Palstan ylläpitäjät voisivat antaa seuraavanlaisen määräyksen:
Jotta sekaannuksilta vältyttäisiin, määrätään täten kaikki tämän palstan käyttäjät ilmoittamaan ILPin kulutuksen kiloJouleina.

 

[paerikss]

Vs: Ilppi autotallin lämmönlähteenä (on jo).

Kysymys kuuluukin, mahtaakohan tulla paljon kallimmaksi pitää ilpillä tuossa n 21-22C (ottoteho max 1150W) lämpötilassa kuin että esim pattereilla pitäisin yllä sellaista n. 14C lämpötilaa.

Tässä yksinkertain ja ihan teoreettinen laskelma jättäen ilmanvaihto huomiotta ja yksinkertaistaen monia asioita. Antaa kuitenkin suuntaa.


Toi laskussa käytetty -5 on vedetty ihan hatusta. Kaiva oman paikkakuntasi säätilastot ja etsi sieltä parempi luku kuvaamaan lämmityskautta keskimäärin.

Kiitos vastauksesta!

Täsmennän tähän vielä että paikkakunta on Tampereen seutu ja tuo -5 on googletuksen tuloksena ehkä hieman yläkanttiin. Ilmanvihto on painovoimainen ja hieman vaisuhko tallissa, lämpöä ei juuri pääse karkaamaan. Tuota todellista cop arvoa en pysty kuin arvailemaan.

Olen sinänsä jo tyytyväinen jos tuo lämmön korotus ei tule juurikaan kalliimmaksi, muita hyötyjähän siitä sitten taas on. Pana yhdistettynä keskellä taloa sijaitsevaan takkaa, tuo taas varmasti säästöä. Sähköpatterita on sisällä reilulla 6kw:llä. Päällä ei ole kuin vessan, pesutilan sekä eteisen, yhteensä 800w. Tosin pesutilan ei juuri käy koska lattialämmitys lämmittää siellä.

Rahallisesti tuskin puhutaan siis autotallin kohdalla tuskin satasen hinnannousuista vuositasollakaan? Toisaalta ennen siellä oli koleaa oleskella, nyt siellä puuhaa mielellään.

Nyt kun vain keksisi kuinka tuon Ultimaten saisi pudotettua käymään pienemmällä lämmöllä. Nyt on 23C ja puhallus ykkösellä, suulakkeen lattiaan päin. harmittavinta on se että pystyn itse kovin harvoin seuraamaan laitetta talvisin, muuten hienosäätö olisi helpompaa.

Nyt tullut jo mieleen että heivaisi tuon ja ostaisi jonkun laadukkaamman (lue->joka toimisi hyvin pienemmällä kuormituksella).

Onko mitään ideaa mitä kannattaisi kikkkailla jotta voisi päästä alemmas lukemissa? Tuota höyrysulatuksen tomintaa ei taida pystyä huijaamaan tiheämmäksi (ainakaan tällainen porpeukalo)? Kumpi on toiminnallisesti järkevämpää, alhaisempi pyynti ja kovempi puhallus vaiko korkeampi pyynti ja pienin puhallus? Vai lieneekö mitään merkitystä?

 

[Rassaaja]

Vs: Ilppi autotallin lämmönlähteenä (on jo).

Puhallus kannattaa aina pitää mahdollisimman suurella, jos ääni ei häiritse. Näin COP pysyy aavistuksen korkeammalla. Lämpötila sitten säädetään erikseen sopivaksi.

 

[tet]

Vs: Ilppi autotallin lämmönlähteenä (on jo).

Puhallus kannattaa aina pitää mahdollisimman suurella, jos ääni ei häiritse. Näin COP pysyy aavistuksen korkeammalla. Lämpötila sitten säädetään erikseen sopivaksi.

Toisaalta jos ongelma on sulatus, niin korkeampi pyynti ja pienempi puhallus pitäisi kennon kuumempana joten sulatus voisi toimia paremmin. Mutu-tuntumalta näin heitin, kannattaa varmaan kuitenkin kokeilla.

 

[paerikss]

Vs: Ilppi autotallin lämmönlähteenä (on jo).

Puhallus kannattaa aina pitää mahdollisimman suurella, jos ääni ei häiritse. Näin COP pysyy aavistuksen korkeammalla. Lämpötila sitten säädetään erikseen sopivaksi.

Toisaalta jos ongelma on sulatus, niin korkeampi pyynti ja pienempi puhallus pitäisi kennon kuumempana joten sulatus voisi toimia paremmin. Mutu-tuntumalta näin heitin, kannattaa varmaan kuitenkin kokeilla.

Näin olen itsekkin järkeillyt. Kokemusta vain ehtinyt kertyä kovin vähän. Täytyy askarrella ja kikkailla.

edit: nyt on päivän pöhöttänyt 23C pyynnillä ja vieläkin jää hieman jäätä alareunaan. Enää ei viitsisi nostaa lämpötilaa lainkaan.

 

[kolibri]

Vs: Ilppi autotallin lämmönlähteenä (on jo).

Puhallus kannattaa aina pitää mahdollisimman suurella, jos ääni ei häiritse. Näin COP pysyy aavistuksen korkeammalla. Lämpötila sitten säädetään erikseen sopivaksi.

Tuota en tiennytkään, millä lailla puhallus vaikuttaa hyötysuhteeseen?

 

[Rassaaja]

Vs: Ilppi autotallin lämmönlähteenä (on jo).

Yksinkertaistaen: Kennosta ilmaan siiretty lämpöenergia on suoraan verrannollinen läpi virtaavaan ilmamäärään ja kennon lämpötilaan. Eli jos ilmamäärää suurennetaan niin kennon lämpötilaa voidaan pienentää. Lämpöpumpun COP on taas kääntäen verrannollinen lämpötilaeroon, joka vallitseen sisä- ja ulkoyksikön välillä.

 

[kolibri]

Vs: Ilppi autotallin lämmönlähteenä (on jo).

Yksinkertaistaen: Kennosta ilmaan siiretty lämpöenergia on suoraan verrannollinen läpi virtaavaan ilmamäärään ja kennon lämpötilaan. Eli jos ilmamäärää suurennetaan niin kennon lämpötilaa voidaan pienentää. Lämpöpumpun COP on taas kääntäen verrannollinen lämpötilaeroon, joka vallitseen sisä- ja ulkoyksikön välillä.

Ok, mitä tuo tarkoittaisi käytännön tasolla hyötysuhteessa?

 

[Rassaaja]

Vs: Ilppi autotallin lämmönlähteenä (on jo).

Viime talvena tuota epätieteellisesti mittailin, mutta tulokset ovat jo aikoja sitten muuttuneet saunassa lämmöksi.
Muistelen, että COPiksi muutettuna olisi ollut maksimissaan jossain muutaman kymmenyksen tasolla vaikkakin mittauksiin sisältyi paljon epävarmuustekijöitä. Suunta oli kuitenkin toistettavissa.

 

[kolibri]

Vs: Ilppi autotallin lämmönlähteenä (on jo).

Viime talvena tuota epätieteellisesti mittailin, mutta tulokset ovat jo aikoja sitten muuttuneet saunassa lämmöksi.
Muistelen, että COPiksi muutettuna olisi ollut maksimissaan jossain muutaman kymmenyksen tasolla vaikkakin mittauksiin sisältyi paljon epävarmuustekijöitä. Suunta oli kuitenkin toistettavissa.

Pääasia, että se tuottaa hyötyä...muutan saman tien omani kolmoselta neloselle puhaltamaan. Kai se puhalluksen noston viemä sähkönkulutus ainakin kuittaantuu...?

 

[paerikss]

Vs: Ilppi autotallin lämmönlähteenä (on jo).

Tuon ultin takana on putket pyöritetty kiekuralle, veikkaisin että ainakin muutaman metrin, ellei peräti kokonaan. Voiko tuo haitata, että putkia ei ole lyhennetty, ainoastaan liittimet on vaihdettu parempiin? Nippu on nätisti pyöritetty ja nippareilla yhdessä. Olen itse tuon ympärille vielä kietonut suojanauhan (tai mikä se oikea tekninen nimike lienee).

Jos siis yksinkertaistan tuota hataraa selitystä, niin onko sillä haittaa että putket ovat tarpeeseen nähden ylipitkät?

Pyydänkö siis asennusfirmaa lyhentämään nuo?

Edit: pähkäilen tässä vain sitä että tuo 23C pyynti tuntuu kovalta minimiltä jotta prosessi toimii, vai mitä mieltä olette?

editedit: seuraavaksi olen ajatellut että kunhan saan tuon läpövastukaapelin hommattua, eli n. 3m 20w/m kaapelia pistotulpalla, lykkään pumpun toimimaan ulkoisella ajastimella, katsotaan saako tuolla tavalla jotain järkevää aikaiseksi. Harmi kun oma ajastin on vain +/- aikaa käynistymiseen tai sammumiseen. En tiedä onko tuossa ajastin ajatuksessa jotain huomioonotettavaa?

Nyt pumppu ainakin pitää tallia aivan turhan lämpimänä, mutta ei viitsisi turhaan poiskaan kytkeä kun kerran on seinään isketty

 

[paerikss]

Vs: Ilppi autotallin lämmönlähteenä (on jo).

Nyt on talli ollut ilman ilpiä vuorokauden.

koko talon kulutus kahtena perättäisenä päivänä talli ilppi päällä hiukan rapiat 50kwh, nyt ilman pätkän yli 20kwh, tosin ilmakin lämpimämpi. Aika ero kuitenkin.

 

[tet]

Vs: Ilppi autotallin lämmönlähteenä (on jo).

editedit: seuraavaksi olen ajatellut että kunhan saan tuon läpövastukaapelin hommattua, eli n. 3m 20w/m kaapelia pistotulpalla, lykkään pumpun toimimaan ulkoisella ajastimella, katsotaan saako tuolla tavalla jotain järkevää aikaiseksi. Harmi kun oma ajastin on vain +/- aikaa käynistymiseen tai sammumiseen. En tiedä onko tuossa ajastin ajatuksessa jotain huomioonotettavaa?

Tuo ulkoisen ajastimen käyttö on hiukan arveluttavaa, voi olla että pumppu on pian umpijäässä jos ajastin sattuu katkomaan sähköjä kesken sulatusjakson. Tai vaikka ei katkoisikaan kesken kaiken, niin se todennäköisesti viivästää sulatusta. Ainakin joissain merkeissä sulatusjakso voi alkaa vasta n minuuttia käynnistyksen jälkeen. Jos sulatus olisi ollut tuloillaan juuri ennen sammutusta, niin se viivästyy sitten aikalailla ja voi aiheuttaa jäätymistä.

edit: Ja jos sulatus kerran on ollut ongelma alhaisemmilla lämpötiloilla, niin miten se katkottainen käynti saisi sen toimimaan paremmin. Tallin lämpötilastahan se sulatuksen toimivuus riippuu. Vai tajusinkohan nyt väärin mitä oikein ajoit takaa tällä ajastushommelilla? ???

 

[paerikss]

Vs: Ilppi autotallin lämmönlähteenä (on jo).

editedit: seuraavaksi olen ajatellut että kunhan saan tuon läpövastukaapelin hommattua, eli n. 3m 20w/m kaapelia pistotulpalla, lykkään pumpun toimimaan ulkoisella ajastimella, katsotaan saako tuolla tavalla jotain järkevää aikaiseksi. Harmi kun oma ajastin on vain +/- aikaa käynistymiseen tai sammumiseen. En tiedä onko tuossa ajastin ajatuksessa jotain huomioonotettavaa?

Tuo ulkoisen ajastimen käyttö on hiukan arveluttavaa, voi olla että pumppu on pian umpijäässä jos ajastin sattuu katkomaan sähköjä kesken sulatusjakson. Tai vaikka ei katkoisikaan kesken kaiken, niin se todennäköisesti viivästää sulatusta. Ainakin joissain merkeissä sulatusjakso voi alkaa vasta n minuuttia käynnistyksen jälkeen. Jos sulatus olisi ollut tuloillaan juuri ennen sammutusta, niin se viivästyy sitten aikalailla ja voi aiheuttaa jäätymistä.

edit: Ja jos sulatus kerran on ollut ongelma alhaisemmilla lämpötiloilla, niin miten se katkottainen käynti saisi sen toimimaan paremmin. Tallin lämpötilastahan se sulatuksen toimivuus riippuu. Vai tajusinkohan nyt väärin mitä oikein ajoit takaa tällä ajastushommelilla? ???

Juu tajusit väärin. Tuolla katkomisella ei ole mitään tekemistä sulatuksen kanssa. Ideana on vaan se että on aivan turha ylläpitää sellaista 22-23C lämpötilaa tallissa minkä pumppu vaati toimiakseen hyvin. Pysyäkseen yli 12C talissa riittänee sellainen esim 5h yhtäjaksoinen käyttöjakso vuorokaudessa, jonka pumppu voi työskennellä vaikka pyynnillä 24C, jolloin sulatus toimii kun pumppu työskentelee koko jakson.

Ajattelin jos vähän kellottais karkeasti toimintajaksot ja sen mukaan katsoisi suunnilleen tuon käyntiajan. Tietääkö muuten joku onko tuo aika sulatusten välillä vakio vai mikä on sulatuslogiikka näissä ulteissa?

 

[tet]

Vs: Ilppi autotallin lämmönlähteenä (on jo).

Juu tajusit väärin. Tuolla katkomisella ei ole mitään tekemistä sulatuksen kanssa. Ideana on vaan se että on aivan turha ylläpitää sellaista 22-23C lämpötilaa tallissa minkä pumppu vaati toimiakseen hyvin. Pysyäkseen yli 12C talissa riittänee sellainen esim 5h yhtäjaksoinen käyttöjakso vuorokaudessa, jonka pumppu voi työskennellä vaikka pyynnillä 24C, jolloin sulatus toimii kun pumppu työskentelee koko jakson.

Ajattelin jos vähän kellottais karkeasti toimintajaksot ja sen mukaan katsoisi suunnilleen tuon käyntiajan. Tietääkö muuten joku onko tuo aika sulatusten välillä vakio vai mikä on sulatuslogiikka näissä ulteissa?

Oletko pumpulla lämmittänyt tallin tuolta jostain 10-12 asteesta ylös ja sulatus on toiminut? Meinaan se sulatus ei välttämättä toimi vaikka pyynti olisi mitä, jos tallissa on vaikka 12 astetta lämmintä kun sulatusjakso pukkaa päälle.

 

[paerikss]

Vs: Ilppi autotallin lämmönlähteenä (on jo).

Juu tajusit väärin. Tuolla katkomisella ei ole mitään tekemistä sulatuksen kanssa. Ideana on vaan se että on aivan turha ylläpitää sellaista 22-23C lämpötilaa tallissa minkä pumppu vaati toimiakseen hyvin. Pysyäkseen yli 12C talissa riittänee sellainen esim 5h yhtäjaksoinen käyttöjakso vuorokaudessa, jonka pumppu voi työskennellä vaikka pyynnillä 24C, jolloin sulatus toimii kun pumppu työskentelee koko jakson.

Ajattelin jos vähän kellottais karkeasti toimintajaksot ja sen mukaan katsoisi suunnilleen tuon käyntiajan. Tietääkö muuten joku onko tuo aika sulatusten välillä vakio vai mikä on sulatuslogiikka näissä ulteissa?

Oletko pumpulla lämmittänyt tallin tuolta jostain 10-12 asteesta ylös ja sulatus on toiminut? Meinaan se sulatus ei välttämättä toimi vaikka pyynti olisi mitä, jos tallissa on vaikka 12 astetta lämmintä kun sulatusjakso pukkaa päälle.

olen lämmittänyt ja hyvin on toiminut pyynnin ollessa 23 tai enemmän. Kolmessa tunnissa pumppu nostaa lämpötilan 10 lähele 20 astetta. Ajattelin että voisi koittaa esim 3x4h käyntijakso vuorokaudessa, tallin lämpötila pysynee silloin aina yli 15C, mutta ei turhaan ole pitkälti yli 20C.

Veikkaan että muutama vuosi tulee kikkailtua tällä ultilla ja sitten vaihdettua sellaiseen joka oikeasti kykenee toimimaan alhaisemmassa lämpötilassa. Jos itse vertaan Panasonciani tuohon ultiin, niin kyllä se kolminkertainen hinta näkyy.

 

[paerikss]

Vs: Ilppi autotallin lämmönlähteenä (on jo).

Nyt on taas säädetty ja väännetty. Putket (jotka ovat kiepillä) on kieputettu muovinauhalla ympäri, nyt ei värikään enää ole silmiin hyökkäävä.

Laitteen resetoinnin jälkeen olen saanut sen toimimaan tyydyttävästi 19C pyynnillä -1...-8 lämpötilassa.

Kytkin kulutusmittarin tuohon, 30 kw tarkalleen meni ensimmäinen vuorokausi, ilppi joutui nostamaan lämpötilan 9.5C asteesta tuonne lähelle 20C. Sisäyksikön puhallus oli ykkösellä, näin ollen ilppi ei käytännössä pysähdy lainkaan. Nyt olen laskenut pyynnin 18C ja puhallus on kakkosella. Nyt laite toppailee välillä, saas vaan nähdä kuinka käy sulatuksen. Uutta sulanapitokaapelia en vielä ole kytkenyt. Pattereilla menee tuohon 30kwh verrattuna aika lailla vähemmän energiaa, joskin lämpötila silloin lähes 10 astetta pienempi. Täytyy tehdä tässä vertailuja kun tuo mittari tuli hankittua.

Näyttäsi 1280w ottaavan aika tasaisesti käydessään, huippu on käynyt 1489w. Kun laite huilaa (on päällä) menee virtaa 90-99w.

42C näytti puhellettava ilma olevan kun ulkona -5C. Pidin ihan lämpömittaria ilmavirran edessä.

 

[paerikss]

Vs: Ilppi autotallin lämmönlähteenä (on jo).

Muokkasin hieman, eli suurin ottoteho on ollut 1489w.

Pumppu ollut viimeiset 9h 18C pyynnillä, katsotaan kuinka pärjää. Kevyt huntu on lamellien päällä, mutta lamellit vielä näkyvissä.

Laitan huomenna kuvagalleriaan kuvia sekä Ultista että Panasta ja vähän asennuskertomusta.

 

[paerikss]

Vs: Ilppi autotallin lämmönlähteenä (on jo).

Jatketaan taas vähän. Eipä pärjännyt Ulti tuolla elle 20C pynnillä. Kelin kiivetessä lähemmäs nollaa veti se taas kunnolla jäähän. Kyllä se vaan niin on että otan pattereista peruslämmön ja Ultilla työskennellessä lisälämmön. Tätyy sitten kerran päivässä käydä käyttämässä ultia muutama tunti, näin ei pikkupakkasilla vielä joudu patterit edes lyömään päälle (+5 -5) ollenkaan.

Kun ulti oli keräännyt jäätä nousi sähkön kulutus, kovimmillaan näyttää mittari pumpun käyneen 1600w haukkaamassa.

 

[Cud]

Vs: Ilppi autotallin lämmönlähteenä (on jo).

Olen kokeillut laittaa puhallus High ja nyt pumppu välillä sammuu mutta en tiedä onko tämä sulatuksen takia vai siksi että lämpöä on tarpeeksi. Pienimällä puhalluksella en huomannut että se olisi koskaan pysähtynyt. Pitäisi vilkaista kulutusmittaria jospa kulutus olisi hieman pienempi nyt. Täällähän on mainuttu että isompi puhallus säästäisi hieman enemmän. Seuranta on vähän kärsinyt kun Lidlin mittarista on vaikeempaa nähdä mitä se näyttää koska pistoke on niin korkealla että pitäisi nousta tikkaille ennen kuin näkyy. No, voisihan vaihtaa toisen pumpun mittariin joka näyttää paremmin. Mitään jäätymisongelmia ei ole ollut vaikka puhallus on tähän asti lähinnä ollut pienemällä ja pyynti 16 astetta, saas nähdä miten toimii kunnon pakkasilla jos tänä talvena tuleekaan.

 

[paerikss]

Vs: Ilppi autotallin lämmönlähteenä (on jo).

Cud: Minkä merkkinen pumppu on kysessä?

 

[Cud]

Vs: Ilppi autotallin lämmönlähteenä (on jo).

Fujitsu ASYA 7 LC

 

[jpeltoma]

Vs: Ilppi autotallin lämmönlähteenä (on jo).

matalasta lämmönpyynnistä (sulatusongelma) / lämpimämpi sisäyksikkö:

Eli onko kukaan koittanut virittää sisäyksikölle koteloa? tarkoitan että jos tekisi vaikka "saunasatu" uretaanilevystä kotelon joka pitäisi sisäyksikön korkeammassa lämpötilassa kuin talli varsinaisesti on? Eli Uretaanikoteloon vain aukot mistä lämmin ilma pääsee leviämään autotalliin? Auttaisiko tuo sulatusta. Autotallissa ulkonäköseikoilla ei ole niin merkitystä...

 

[Rassaaja]

Vs: Ilppi autotallin lämmönlähteenä (on jo).

Saattaisi hyvinkin auttaa sulatusta kun sen "pienoishuoneen" lämpötilan voisi pitää siellä 20°C paikeilla. Sopivan vuotava laatikko sitten pitäisi tallin vaikka +5°C lämpötilassa. Tuota koppaa kun laajentaisi vaikka parin neliön kokoiseksi niin siellä voisi harvemmassakin tallissa säilyttää esim. maaleja ja muuta pakkasen arkaa tavaraa.

 

[teukka]

Vs: Ilppi autotallin lämmönlähteenä (on jo).

Tässä olisi nyt siis ilpin turkin suunnittelukilpailu. Japsit kun tietäisivät tämän, niin ehkä arvelisivat, että kaikkea se hullu suomalainen keksii. Voisihan tuo toimiakin!

 

[plundstrom]

Vs: Ilppi autotallin lämmönlähteenä (on jo).

Tuo on kyllä ihan hillitön idea toi "pienoishuone" ILPin ympärille. Tekisi mieli sanoa, että ihan järjetön, mutta kun en ihan äkkiä keksi mikä tuossa oikein on vikana, niin ei voi kuin ihailla joidenkin luovuutta. Tuohon ei perusinsinööri pysty. ILP kauppiaat varmaan pääsee jpeltoman kansssa sopimukseen korvauksista ja voivat hyödyntää tuota mainonnassa:

"Osta meidän autotalli ILP XZ-13 ja rakenna sille oma säädettävä huone ympärille. Ulkoyksikkö pysyy varmasti sulana ja autotallissa voidaan pitää matalaa peruslämpöä. Tallin lämpötilaa voidaan säädellä puusäleikön reikiä säätämällä. Lautatavara ja naulauskone tulee ILPin mukana. Vain 599 koko paketti."


Siis oikeasti hieno idea. Jos laitteet on paskoja ja eivät toimi matalissa lämpötiloissa, niin huijataan niitä.

 

[Viltsu]

Vs: Ilppi autotallin lämmönlähteenä (on jo).

Ilpille kannattaa rakentaa oma huone, jossa pidetään +7 asteen lämpöä "ilmaisten" puiden avulla. Ei tarvitse ihmetellä mikä Cop on milloinkin.
Jos ilmaiset puut loppuu, niin voi vuokrata kylmätilaa.

 

[glocker]

Vs: Ilppi autotallin lämmönlähteenä (on jo).

Hauska ajatus tuo säätökoppi

Kysymys on lämpötila-anturin huijaamisesta. Samaan lopputulokseen voisi siis päästä jos löytäisi oikeanlaisen anturin joka antaa "väärää" lämpötila-arvoa ohjauslogiikalle. Vastuksen kytkeminen anturin rinnalle? Säätövastus?

 

[vmaksi]

Vs: Ilppi autotallin lämmönlähteenä (on jo).

Hauska ajatus tuo säätökoppi

Kysymys on lämpötila-anturin huijaamisesta. Samaan lopputulokseen voisi siis päästä jos löytäisi oikeanlaisen anturin joka antaa "väärää" lämpötila-arvoa ohjauslogiikalle. Vastuksen kytkeminen anturin rinnalle? Säätövastus?

Ei sillä ihan samaa lopputulosta saavuteta, koska silloin autotallin lämpötila ei riittäisi sulatukseen. Sitä kai tuolla suljetulla kopilla ensisijaisesti haettiin.

 

[tet]

Vs: Ilppi autotallin lämmönlähteenä (on jo).

Hauska ajatus tuo säätökoppi

Kysymys on lämpötila-anturin huijaamisesta. Samaan lopputulokseen voisi siis päästä jos löytäisi oikeanlaisen anturin joka antaa "väärää" lämpötila-arvoa ohjauslogiikalle. Vastuksen kytkeminen anturin rinnalle? Säätövastus?

Ei sillä ihan samaa lopputulosta saavuteta, koska silloin autotallin lämpötila ei riittäisi sulatukseen. Sitä kai tuolla suljetulla kopilla ensisijaisesti haettiin.

Jeps, sulatusenergian varastoimisen näkisin tuossa olevan se etu, enkä minäkään näe syytä miksi tuo ei toimisi. Markkinoille alkaa tosin jo tulla laitteita joissa tuollaista kikkailua ei tarvita. Sanyo 124 oli ensimmäinen ja tiettävästi muut seuraavat perässä, olikohan se Pana jolta on myös tulossa vastaava sulatussysteemi.

 

[jukkanen]

Vs: Ilppi autotallin lämmönlähteenä (on jo).

Hauska ajatus tuo säätökoppi

Kysymys on lämpötila-anturin huijaamisesta. Samaan lopputulokseen voisi siis päästä jos löytäisi oikeanlaisen anturin joka antaa "väärää" lämpötila-arvoa ohjauslogiikalle. Vastuksen kytkeminen anturin rinnalle? Säätövastus?

Ettet vain olisikin näitä kuuluisia RM:n testaajia, kun tuolla tavalla päättelit homman toimivan...?

Muuten olen alkuperäisestä ideasta sitä mieltä, että eikös tuo ole ihan looginen ja yleensä ensimmäisenä mieleen tuleva ratkaisu ko. pulmaan; pidetään osa lämmitettävästä tilasta muuta lämpimämpänä. On vain ratkaistava minkä kokoinen ja mallinen tila, ja säädelläänkö eri tilojen välistä lämmönsiirtymistä vai ei ja jos niin miten...

 

[jpeltoma]

Vs: Ilppi autotallin lämmönlähteenä (on jo).

Itseä vaan tossa mietityttää, että kuinkahan paljon sitä energiaa otetaan takaisinpäin sulatuksessa. Eli pitäiskö sinne "pienoishuoneeseen"
lisätä jotain varaavaa massaa (esim vesisäiliö / alumiinia), että lämpö pysyisi +20 asteessa koko sulatus jakson ajan? Tommonen uretaanilaatikko on varmaankin aika pian jäähdytetty jos kovasti otetaan energiaa sulatukseen? Tietty jos kotelon tekisi vaikka vaneerista tms. massiivisemmasta aineesta, se varaisi pikkasen enemmän lämpöä itseensä.