ILPPI jäähdytyksellä

[Regene]

Muutamia mittaustuloksia jäähdytyskäytössä.

Sisäilman kosteus 69 %

Ottoteho 652 W

Ilma sisään sisäyksikköön 24,3 ast.

Ilma ulos sisäyksiköstä 6,4 "

Kylmäaineneste sisäyksikköön - o,6 "

Kylmäainehöyry sisäyksiköstä 6,5 "

" ulkoyks. kennoon 62,8 "

Ulkoilma 30,4 ast.

 

[Regene]

Vs: ILPPI jäähdytyksellä

Mittareiden tarkkuutta en voi taata. Kysymyksessä on halpa sisä-,ulko-, ja saunalämpötilan
mittari. Ulko-, ja saunanlämpötilat tulevat keskusyksikköön radioteitse. Jäähdytys käytössä
kylmäaineneste tulee suoraan paisuntaventtiililtä (kapillaarilta) sisäyksikölle. Osa lämpimäs-
tä kylmäaineesta höyrystyy heti paisarin jälkeen ja jäähtyy. Kirjoitin virheellisesti nesteestä,
vaikka kyseessä on nesteen ja höyryn seos.

Mittarit voivat valehdella, mutta kun ulkoyksikön kaksitieventtiilin pinnalle kertyy jäätä, voi-
daan suurella todennäköisyydellä olettaa, että putkessa virtaava seos on pakkasen puolel-
la.

 

[Regene]

Vs: ILPPI jäähdytyksellä

Kuten edellisessä vastauksessani ilmoitin, kyseessä on nesteen ja höyryn seos.

Lauhdittimelta tulevan kuuman nesteen paine putoaa paisuntaventtiilissä (kapillaarissa),
höyrystymispaineeseen, jolloin sen lämpösisältö (entalpia) höyrystää osan nesteestä, ja
seoksen lämpötila putoaa höyrystymislämpötilaan. Höyrystymislämpötila voi mennä pal-
jonkin pakkasen puolelle, joten ei ole mikään ihme, että 2-tieventtiili kerää jäätä.

 

[dessan]

Vs: ILPPI jäähdytyksellä

Kylmäaine nesteenä lämpötila ei pidä paikkaansa se on + puolella

Miksei se voisi pitää paikkaansa?

 

[Regene]

Vs: ILPPI jäähdytyksellä

Olen nyt kahteen kertaan oikaissut sanomani nesteputkesta. Kyseessä on nesteen ja
höyryn seos kapillaarin jälkeen putkessa, joka menee kaksitieventtiilille ja siitä edelleen höyrystimelle (sisäyksikölle tässä jutussa). Se onko kaksitieventtiilin ja putken lämpötila
+ tai - puolella riippuu siitä millä teholla kompressori työskentelee.

Laitoin kokeeksi Ultin maximi jäähdytykselle ja putken lämpö putosi mittarissa -6,8 astee- seen. En kyllä enää laittaisi kieltäni putkeen kiinni kun kaksitieventtiilikin on selvästi ohu-
en jään peittämä.

 

[Peku 2012]

Vs: ILPPI jäähdytyksellä

Ilpissä se ohuempi putki eli varttituumainen on nesteputki ja paksumpi eli kolmekasi tai ½ tuumainen on kaasujohto. Näin jäähdytyskäytöllä ,kun sisäyksikkö toimii höyrystimenä.
Mielestäni nesteputken tulisi olla hieman plussan puolella, ja kaasujohdon huomattavasti kylmempi ,mittauskohdasta riippuen, jopa useita asteita miinuksella.
Tietysti tähän vaikuttaa myös kylmäainetäytöksen määrä, varsinkin, jos kyseessä on kapillaarikone.

 

[kotte]

Vs: ILPPI jäähdytyksellä

Jos kyseessä nestelinja se on aina ennen kapillaaria tai paisuntaventtiiliä silloin se ei voi olla miinuksen puolella ilpissä.

Osaatko sitten ehdottaa, miksi tätä (tyypillisesti) "ohuempaa putkea", jossa kulkee jäähdytyksessä nestemäisen ja kaasumaisen kylmäaineen seosta ja joka toimii lämmityskäytössä nestelinjana myös oman määritelmäsi mielessä, tulisi kutsua? Viittaan ennen muuta puhtaaseen jäähdytys-splitiin, koska ILPin yhteydessä voitaneen kaikesta huolimatta puhua "nestelinjasta", kun kyseessä kumminkin on putki, joka lämmityskäytössä toimii nestelinjana.

Vai pitäisikö vain puhua höyrystimen menolinjasta?

 

[Jäähöyry]

Vs: ILPPI jäähdytyksellä

Kun ilp on jäähdytyksellä niin kumpikaan kylmäainelinja ei saisi olla miinuksella...jos on niin on liian vähän kylmäainetta tai eev-koneen paisari ei toimi oikein...jos sisäyksikkö huurtuu niin tulee kondenssivesiongelmia...huurtuneen kennon sulessa kaikki vesi ei välttämättä osu kaukaloon...nähty on...

 

[remykv]

Vs: ILPPI jäähdytyksellä

vaikuttaako jäähdytystehoa heikentävästi jos kylmäainetta on liikaa.
ihmetyttää tuo yläkerran panan heikko jäähdytysteho verrattuna alakerran koneeseen (ulti)
nämä ovat tuntemuksia ei mitattuja tuloksia.

 

[kotte]

Vs: ILPPI jäähdytyksellä

vaikuttaako jäähdytystehoa heikentävästi jos kylmäainetta on liikaa.

Parhaiten jäähdyttää, kun kylmäainetta on oikea määrä (eli olkoon liikaa tai liian vähän, niin huonommaksi jäähdytysteho menee). Pienet poikkeamat eivät vaikuta paljon asiaan (paitsi, että vähänkin liian pieni kylmäainemäärä heikentää jo selvästi kapillaarikoneiden jäähdytystehoa; jonkin verran liian vähäinen määrä heikentää tehoa muutenkin enemmän kuin sama määrä liikaa lähes kaikissa tilanteissa).

 

[remykv]

Vs: ILPPI jäähdytyksellä

jostain jäänyt päähän lievä ylitäyttö kovemmille pakkasille, mutta tuo söisi jäähdytystehoa kesällä
ei mitään käsitystä mistä muistikuva tullut, voi olla että nämäkin jotain "musta tuntuu juttuja"
panasonic on eev, sekin selvisi yhden toisen ongelman yhteydessä

 

[Både]

Vs: ILPPI jäähdytyksellä

jostain jäänyt päähän lievä ylitäyttö kovemmille pakkasille, mutta tuo söisi jäähdytystehoa kesällä
ei mitään käsitystä mistä muistikuva tullut, voi olla että nämäkin jotain "musta tuntuu juttuja"
panasonic on eev, sekin selvisi yhden toisen ongelman yhteydessä

Noh, lievä ylitäyttö (10-30%) ei vaikuta MITÄÄN. Ei edes rahallisesti, jos joku sitä rupeaa väittämään.
Kompura käy HIEMAN ylämäkeen, mutta rahallisesti erosta puhutaan senteissä.
Näissä on el.paisarit ja kylmä-ainevaraajat.

 

[Jäähöyry]

Vs: ILPPI jäähdytyksellä

Vaikka ultin koneissa on eev-paisarit niin niitten logiikka on karvahatusta vedetty eli ei seuraa jatkuvasti tilannetta vaan niissä on eev:n lisäksi kapillaarit ja ohjelma päättelee ulkolämpötilasta että paljonko paisaria avataan koneen käynnistyessä...ja kylmäaineen määrä on melko tarkka...

 

[Både]

Vs: ILPPI jäähdytyksellä

Vaikka ultin koneissa on eev-paisarit niin niitten logiikka on karvahatusta vedetty eli ei seuraa jatkuvasti tilannetta vaan niissä on eev:n lisäksi kapillaarit ja ohjelma päättelee ulkolämpötilasta että paljonko paisaria avataan koneen käynnistyessä...ja kylmäaineen määrä on melko tarkka...

...Mutta varaaja niissä kaiketi on..?

 

[Jäähöyry]

Vs: ILPPI jäähdytyksellä

mutta kun se paisari on samassa asennossa koko käyntisyklin...ainakin lähes...

 

[Både]

Vs: ILPPI jäähdytyksellä

mutta kun se paisari on samassa asennossa koko käyntisyklin...ainakin lähes...

..Eli elektroninen kapillaari.

 

[Peku 2012]

Vs: ILPPI jäähdytyksellä

..Eli elektroninen kapillaari.

Ja tämä on sitten varmaan lyhennetty ECCT / Electronically controlled capillary tube

 

[dessan]

Vs: ILPPI jäähdytyksellä

Noh, lievä ylitäyttö (10-30%) ei vaikuta MITÄÄN. Ei edes rahallisesti, jos joku sitä rupeaa väittämään.
Kompura käy HIEMAN ylämäkeen, mutta rahallisesti erosta puhutaan senteissä.
Näissä on el.paisarit ja kylmä-ainevaraajat.

Mistäs nuo mikrogramman tarkat arvot täytön määrälle löytää/mittaa - vai onko kyseessä asentajan MuTu ja Stetson menetelmillä suorittama "tieteenhaara"?

Jos kyseessä on exakti, kiistaton määrä, mitä mihinkäkin asennukseen kuuluu kylmäainetta laittaa - miten on mahdollista että em. asiassa tulee niin paljon virheitä?

 

[kotte]

Vs: ILPPI jäähdytyksellä

Mistäs nuo mikrogramman tarkat arvot täytön määrälle löytää/mittaa - vai onko kyseessä asentajan MuTu ja Stetson menetelmillä suorittama "tieteenhaara"?

Onhan koneiden tyyppikilvessä ja huolto-ohjeissa varsin selvät sävelet sille, mikä on perustäytön määrä ja miten putkipituus otetaan huomioon tietyn kynnyksen ylittävälle putkipituudelle. Täyttöhän sitten tehdään laittamalla kylmäainepullo tarkalle (elektroniselle) vaa'alle, joka kyllä näyttää täytöksen luokkaa gramman tarkkuudella (mikrogrammat ovat sentään hiusten halkomista).

Tehtaalla taas optimitäyttö tyypillisesti määrättäneen niin, että COP maksimoituu jonkin valitun käyttöprofiilin mukaan mittaamalla tai sitten teoreettiselta pohjalta. Tasapainoiseksi suunnitellun koneen ja kylmäpiirin tapauksessa kummatkin onnistuvat.

Onhan oikea täytös toki mahdollista myös määrätä empiirisesti mittaamalla useimmissa tapauksissa, mutta tämänpä kriteerit riippuvat sitten laitteiston rakenteesta ja käyttötarkoituksesta ja on kertaluokkia hitaampaa ja hankalampaa kuin valmistajan ohjeiden noudattaminen (vaikka käytössä olisi automaattinen, tarkoitukseen suunniteltu mittalaite ohjelmistoineen).

 

[Jäähöyry]

Vs: ILPPI jäähdytyksellä

mutta jos putket on huurteessa kesähelteellä jäähdytysmoodissa niin kyllä lisäisin sen verran että huurre sulaa...(paine R410A:lla väh 7bar)

 

[Moz1lla]

Vs: ILPPI jäähdytyksellä

"Nestelinjan" ei pitäisi päästä oikeintoimivassa ilpissä kyllä jäihin, höyryn osuus paisarilta/kapillaarilta lähtiessä on niin pieni ja tilaa höyrystymiselle oikealla kylmäainemäärällä ei nestelinjassa ole vaan höyrystymisen kylmin piste pitäisi saavuttaa höyrystimen alussa. Tietenkin kappillaariputkella varustettu kone ei paljon kylmäainesyöttöä pysty säätelemään joten huonosti mitotettu kapillaariputki/kylmäainevajaus johtavat nestelinjassa höyrystymiseen. Tulistus tarkoissa EEV laitteissa höyrystimen alusta höyrystimen loppuun nykyään n.1 aste tai jopa lähemmäs 0 astetta, riippuen tietenkin valmistajan ohjelmasta.

Itseä kiinostaisi mikä on nesteen alijäähdyttämisen raja, olen siitä joskus jonkun kaavan nähnyt mutta jäi silloin hieman epäselväksi. Entalpian mukaan nesteen lämpötilaa laskiessa saadaan aina lisää tehoa höyrystykseen mutta näinhän se jossainkohtaa ei enää mene?

 

[kotte]

Vs: ILPPI jäähdytyksellä

ILPpi saattaa jäähdytyksellä mennä jäähän (koskee siis molempia putkia ja höyrystintä), jos lämpötila on säädetty minimiin tai suodattimet ovat likaiset eikä sisäyksikön anturi ja/tai ohjauslogiikka toimi oikein (kompressorin tehon pienennys tai katkaisu kokonaan sulatuksen ajaksi).

Eli sisäkennon anturin toiminta kannattaa jäätymistapauksessa tarkastaa ensiksi ja putsata suodattimet samalla.

 

[janti]

Vs: ILPPI jäähdytyksellä

Useissa laitteissa on suojaustoiminto joka estää jäätymisen. Kompuran kierroksia rajoitetaan sisäkennon lämpötilan perusteella.

 

[Sähkömees]

Vs: ILPPI jäähdytyksellä

pikkuspliteissä ei ole nestevaraajaa. Ylimääräinen kampsu on lauhduttimen pohjalla ja siten heikentää tehoa.

 

[Både]

Vs: ILPPI jäähdytyksellä

pikkuspliteissä ei ole nestevaraajaa. Ylimääräinen kampsu on lauhduttimen pohjalla ja siten heikentää tehoa.

...eikö?

 

[scop]

Vs: ILPPI jäähdytyksellä

Täyttömäärään liittyen:

Ohessa erään laitevalmistajan kommentti aiheeseen.Ei edes yritä mennä sisälle "pihviin".
Ei erittele mitenkään täyttöä eri (ajo)-olosuhteissa +C /-C deg . / puhallusnopeudet ulko+sisäyksiköllä .
Myös kylmäkkeellä nesteenä on lämpölaajenemiskertoimensa,joka vaikuttaa suoraan kylmäkkeeen fyysiseen tilavuuteen.
Vaihteluväli kylmäkenesteessä lienee per til.yksikkö luokkaa 10%-yks. splittien lämpötila-alueilla.

Kuka kertoo,paljonko höyrystimellä on kylmäkettä nesteenä (sitoutuneena öljyyn) kunnon pakkasilla ?

Lainaus:

Dear Sir,

The outdoor unit has refrigerant which we tested the operating condition with the minimum 3m to 20m(incl. additional charge) pipe length.

When the refrigerant amount was too much for the outdoor unit, the refrigerant is not able to evaporate or condense in the indoor unit. In this case, some amount of refrigerant flows into the indoor unit without evaporation or condensation.

The sound means the refrigerant flow sound in the indoor unit.

Especially, we saw that the refrigerant flow sound will be bigger when the system is operating in heating mode. And when the system is operating in cooling mode and when the refrigerant amount was too much, the power consumption is not good.
More over when the refrigerant amount was too much for the compressor, we concern about the durability of compressor.

Therefore, we recommend to install the pipe with 3m, and install the extra pipe length behind the outdoor unit.

If you need the support for the installation, please contact to the supplier of your airconditioner.


Thank your e-mail.

Best regards,
Fujitsu General (EURO)GmbH
Service Manager
Futoshi Yamamoto
yamamoto@fujitsu-general.de

 

[Regene]

Vs: ILPPI jäähdytyksellä


Poissa Moz1lla
lämpöpumppumyyjä/-asentaja
**
Viestejä: 95
Profiili Yksityisviesti (poissa)

Vs: ILPPI jäähdytyksellä
« Vastaus #23 : 04.08.14 - klo:23:34 »
Lainaus
"Nestelinjan" ei pitäisi päästä oikeintoimivassa ilpissä kyllä jäihin, höyryn osuus paisarilta/kapillaarilta lähtiessä on niin pieni ja tilaa höyrystymiselle oikealla kylmäainemäärällä ei nestelinjassa ole vaan höyrystymisen kylmin piste pitäisi saavuttaa höyrystimen alussa. Tietenkin kappillaariputkella varustettu kone ei paljon kylmäainesyöttöä pysty säätelemään joten huonosti mitotettu kapillaariputki/kylmäainevajaus johtavat nestelinjassa höyrystymiseen. Tulistus tarkoissa EEV laitteissa höyrystimen alusta höyrystimen loppuun nykyään n.1 aste tai jopa lähemmäs 0 astetta, riippuen tietenkin valmistajan ohjelmasta.

Nesteen vapautuessa paisarilta tai kapillaarilta pienempään paineeseen osa siitä höyrystyy
välittömästi. Oheisessa piirroksessa oikealle kaartuvat ehjät pystyviivat osoittavat paljonko
höyrystymis osuudella on höyryä ja paljonko nestettä. Pisteessä 5 on höyrystimen syötössä
40 % höyryä ja 60 % nestettä.

Se kuinka alas höyrystymislämpötila asettuu riippuu kompressorin imutehosta ja höyrystymis-
tehosta.

 

[scop]

Vs: ILPPI jäähdytyksellä

Tuo pT-diagramm on toki ihan vänkä,mutta kertoo systeemistä,jossa on vain kylmäkettä unohtaen tyystin öljyn ja sen vaikutuksen.

Samoin esim. tulistuminen ja alijäähtyminen ovat ilmeisen epätarkkoja termejä kuvaamaan ilmiöitä prosessissa ,johon itse kylmäkkeen ohella
kuluu öljy,johon kylmäke halukkaasti liukenee/sekoittuu tilanteesta riippuen.

Ilmiöiden kuvaamisen kannalta tuo öljyn "unohtaminen" häiritsemästä on varmasti aiheellista ja näin onkin tehty jo vuosikymmenten ajan!