Ilppi & Pihasauna

[kotte]

Vs: Ilppi & Pihasauna

Energiatehokkuuden kannalta on parempi että sauna jäähtyy hitaasti (= kuivuu hitaasti). Parhaiten tämä toteutuu silloin kuin ilmanvaihto on hyvin pientä. Jotta rakenteet pysyvät tässäkin tilanteessta kunnossa vaaditaan tällöin ilmankuivain kuivattamaan tiloja.

Vielä tehokkaampaa kuivuminen on, kun poistoilmasta tiivistetyllä kosteudella ja siitä talteen otetulla lämmöllä lämmitetään tuloilmaa. Saunan lämpötila pysyy useita tunteja niin korkeana, että LTO:n tuottaman tuloilman suhteellinen kosteus pysyy jossakin 5% vaiheilla.

Case LTO vs. kuivain on hyvin samantapainen kuin LTO vs. PILP. PILP ei totisesti ole kannattava LTO-laitteeseen verrattuna silloin, jos saatavilla on lähes ilmaista lämmitysenergiaa. Tilanne on hyvin samantapainen jäähtyvässä saunassa saunomisen jälkeen, kun kiukaassa ja rakenteissa on runsaasti varastoitunutta lämpöä, siis "ilmaisenergiaa". Tuo energia johtuu seinien kautta hukkaan parissa vuorokaudessa joka tapauksessa, mutta tuota energiaa voitaisiin käyttää hyvin kuivan, lämpimän ilman johtamiseen ulkoa ottamalla kuivaustyönsä tehneeseen poistoilmaan sisältyvä lämpöenergia ja latentti energia hyödyksi (tuossa lämmitystyössä, jonka sivuvaikutuksena tuloilman suhteellinen kosteus putoaa hyvin alas).

 

[janti]

Vs: Ilppi & Pihasauna

Eikös kuitenkin kyseessä ole wanha tönö joka on selvinnyt aika pitkään ilman kuivainta, miksi se nyt vaaditaan?

Kun laitetaankin räppänät ja pellit jatkossa kiinni ja muurikkaankin saatetaan jättää loput lämpimät vedet ainakin pariksi päiväksi. Ei tuuletella enään kosteutta ja loppulämpöjä harakoille kuten varmaankin aina ennen on tehty vaan annetaan tilojen jäähtyä ja kuivua hitaasti.

Vanhaan puilla lämmitettävään pihasaunaan harvemmin laitetaan LTO-laitteita. Löytyykö sopivan kokoista tuollaiseen 25 neliön saunaan? Hinta asennettuna ja TMA? Käytetty peruskuutio voisi ajaa asiansa, jos itse asentaa. Ongelmaksi voi muodostua saunailmassa oleva lika ja kova kosteus. Se jäteilman EU3 suodatin likaantuu nopeasti tukkoon ja samoin käy LTOn kennollekin jos suodattimen jättää pois. LTO pitää kuiten olla off saunan ajan, koska sen puhaltimet eivät kestä saunan kuumaa ilmaa.

 

[pökö]

Vs: Ilppi & Pihasauna

Totta, jos tilan käyttötapa muuttu raakasti niin saattaa muuttua myös sen "lopunajanennuste".

 

[kotte]

Vs: Ilppi & Pihasauna

Ei tuuletella enään kosteutta ja loppulämpöjä harakoille kuten varmaankin aina ennen on tehty vaan annetaan tilojen jäähtyä ja kuivua hitaasti.

Räppänöiden sulkeminen on hölmöä, mutta mielestäni loppulämpöjen tuulettelu harakoille muka löylyhuoneen kuivaamiseksi on myös hölmöä. Oman kokemuksen mukaan sauna kuivuu paremmin, kun jättää ovet visusti kiinni (vuodenajasta riippumatta) ja antaa normaalin ilmavaihdon viedä kosteuden pois. Jos illalla on saunottu, aamulla sauna on vielä hiukan lämmin, mutta kosteus on jo hävinnyt (ja rakenteiden sisäinen kuivuminen pääsee vielä jatkumaan).

 

[kotte]

Vs: Ilppi & Pihasauna

Käytetty peruskuutio voisi ajaa asiansa, jos itse asentaa.

Jokin tuollainen huonekohtaiseen ilmavaihtoon tarkoitettu ikkunakone voisi myös järkevä, jos vaan lämpötilankestävyys ja puhaltimet soveltuvat.

Totta puhuen, jättäisin itse sekä kuivaimen että LTO-laitteen hankkimatta, mutta pitäisin vaan huolen, että viimeinen saunoja ei jätä perusilmanvaihtoräppänöitä kiinni jälkeensä.

 

[Pähkäilijä]

Vs: Ilppi & Pihasauna

Totta puhuen, jättäisin itse sekä kuivaimen että LTO-laitteen hankkimatta, mutta pitäisin vaan huolen, että viimeinen saunoja ei jätä perusilmanvaihtoräppänöitä kiinni jälkeensä.

tai edes että viimeinen saunoja laittaisi vielä puita pesään pari kappaletta ennen poislähtöä.

 

[janti]

Vs: Ilppi & Pihasauna

Mikä on pienen ilmankuivaimen TMA lämmityskäytössä?

Oletuksia kuivaimesta
COP 1,5
Kuivausteho 1 l/kWh
Sähkön hinta 0,1 €/kWh
Hinta 150 €
Sisäilmasta irtoaa kosteutta keskimäärin 5 l/vrk

=> noin 600 vrk eli vajaa 2 vuotta

 

[kotte]

Vs: Ilppi & Pihasauna

tai edes että viimeinen saunoja laittaisi vielä puita pesään pari kappaletta ennen poislähtöä.

Itse olen päätynyt siihen, että tuokin on turhaa (energiankulutusta). Kyllä sauna kuivuu rakenteisiin ja kiukaaseen varastoituneen lämmön ansiosta muutenkin. Omissa saunoissa ja kiukaissa on tarkasti ottaen turhan paljon lämmönvarauskapasiteettia, joko historiallisista syistä taikka tavoiteltujen hyvien löylyominaisuuksien ansiosta.

 

[pökö]

Vs: Ilppi & Pihasauna

Itsekään en harrasta (edes mökillä) tuota kuivauslämmitystä, eikä nurkat ole märkiä.

 

[ZONS]

Vs: Ilppi & Pihasauna

Tuon pihasaunan käyttö on periaatteessa se kerta, pari viikossa - mutta saattaa muuttua ajan kanssa esim. niin että siellä saatetaan käydä myös peseytymässä / suihkussa lämmittämättä saunaa (koska asuintilojen suihkutila on varsin pieni). Jos tuo käyttötapa muuttu, niin varmasti se "lopunajan ennustekin" muuttuu - ellei sitä kuivaile.

Tuo LTO- idea on turhan massiivinen investointina ja karkuuttaa kuitenkin koko käytön ajan energiaa harakoille. Kun sitä käyttää niin rakennuksen normaalin lämpövuodon lisäksi pitää jollakin lisäksi tuottaa LTO:nkin kautta karkaava lämpö. Toisekseen täällä nyt kesäaikaan on ollut joko niin tavattoman kostean lämmintä tai kostean kuumaa että siinä vaiheessa kun sisä- ja ulkolämpötilaerot tasaantuvat, niin ulkoa tuleva ilma ei ainakaan kuivata.

Meikeläisen perinteinen saunan loppukuivattelu on ollut (niin piha- kuin rantasaunassakin) käyttää saunomisen lopuksi muutaman kerran ovea auki muutaman kymmenen sek ajan kerrallaan, niin että saunan kosteutta sitonut lämmin ilma pääosin ehtii vaihtua vieden kosteuden pois, ilman että pinnat ja materiaalit juurikaan ehtivät turhaan jäähtyä. Toistan tuon tuuletuksen muutaman kerran, muutaman min väliajoin, jolloin "helposti irtoava" kosteus paljolti ehtii haihtua ja liki kyllästää vaihdettavan ilmapanoksen. Näin saan mahdollisimman paljon kosteutta pois mahdollisimman pienellä lämpöhukalla. Lopuksi laitan vielä kiukaaseen 1-3 mahdollisimman isoa hitaasti palavaa "kuivatuspuuta" ilman vetoa, pelti pienelle. Tuo pitkä kevyt lämmönanto "irroittaa" kosteutta pinnoista ja pienoinen kiukaan vetokin vaihtaa ilmaa vieden kosteuta pois. Näissäkin kuvioissa vain on oma huolentamisensa eivätkä puutkaan itsestään liiteriin tule.

 

[kotte]

Vs: Ilppi & Pihasauna

Tuon pihasaunan käyttö on periaatteessa se kerta, pari viikossa - mutta saattaa muuttua ajan kanssa esim. niin että siellä saatetaan käydä myös peseytymässä / suihkussa lämmittämättä saunaa (koska asuintilojen suihkutila on varsin pieni). Jos tuo käyttötapa muuttu, niin varmasti se "lopunajan ennustekin" muuttuu - ellei sitä kuivaile.

Minäkin kuivaan saunan pesuhuonetta ilmankuivaimella, jos suihkussa käydään illalla ilman, että kiuasta lämmitetään (sauna maalla, ei lattialämmitystä). Sen sijaan idea kunnolla lämmitetyn saunan kuivaamisesta sähköisellä kuivaimella saunomisen jälkeen ei ole fiksu, toisin sanoen saunan kuivumista tuo ei juuri edistä. Mahdolliset pukeutumistilat, johon kosteus saunasta on päässyt, ovat taas varsin aiheellinen kohde koneelliselle kuivatukselle.

 

[ZONS]

Vs: Ilppi & Pihasauna

Minulla tuo pukuhuoneen puoli on heikosti eristetty, rossipohjainen ja periaatteessa kylmä. Sinne kylmään aikaan ei ole niin suotavaa päästää kosteutta kovin runsaasti ainakaan jäämään. Selkeään pakkasaikaan kuivaimessa vesi jäätyisi.

Luulenpa omien kokemusten pohjalta että noiden ilmankuivainten kyky toimia taitaa olla viileässä / kylmässä aika heikko. Ilmeisesti lämmintä pitäisi olla mielellään +20C tai enemmän, mutta ainakin +15C.

Milaista kokemusta käyttöympäristöistä toisilla on?

 

[Pähkäilijä]

Vs: Ilppi & Pihasauna

Veden määräkin häviää olemattomaksi ilman jäähtyessä

absorbiokuivaimista ei ole kokemuksia, niiden pitäsi toimia lähempänä nollaakin. Jos lähtökohtana on että rakennusta pitää lämmittää saunomiskertojen välissä niin silloin veden tiivistyminen lämmittää joka tapauksessa huonetta ellei vettä tuuleteta ulos.

Onko se sitten parempi tiivistyttää puurakenteiden pinnalle vai kuivaimen säiliöön on jokaisen ihan oma asia.

Mikä on pienen ilmankuivaimen TMA lämmityskäytössä?

Oletuksia kuivaimesta
COP 1,5
Kuivausteho 1 l/kWh
Sähkön hinta 0,1 €/kWh
Hinta 150 €
Sisäilmasta irtoaa kosteutta keskimäärin 5 l/vrk

=> noin 600 vrk eli vajaa 2 vuotta

eikös jo ainakin 10 vuotta ole mainostettu että pumppu maksaa itsensä takaisin 2 vuodessa?

 

[ZONS]

Vs: Ilppi & Pihasauna

Kyllähän lahotajasienten toiminta hidastuu lämpötilan laskiessa - mutta jos kosteutta ei saa pois, niin lämmön noustessa ne taas aktivoituvat. Tietysti jos saunan lämmittää aina tulikuumaksi lattianrajaa myöten useiksi tunneiksi (jotta sienet aina tuhoutuvat rakenteista) niin rakenteet säästyvät sieniltä - mutta saattaa siinä mennä polttopuutakin (tai sähköä)

Viileä ilma kun ei nappaa alhaisesta absorbointikyvystään johtuen kosteutta rakenteista kovin nopeasti niin rakenteet jäävät aina käyttövälein kosteiksi vaikka ilmaa yritettäisiin kuivata kuivaimella viileässä - aina lämmön riittäessä sienet pääsevät valloilleen.

 

[kotte]

Vs: Ilppi & Pihasauna

absorbiokuivaimista ei ole kokemuksia, niiden pitäsi toimia lähempänä nollaakin.

Jos tarkoitat adsorptiokuivaimia, niin niitä on kahden sorttisia, eli kondensoivia, jotka toimivat nollaan asti (eli kondesoituva vesi ei saa jäätyä) sekä ulos puhallettavaan ilmaan regeneroivia. Itsellä on kokemusta kummastakin ja kokemuksena sanoisin, että edellinen on osoittautunut paljon tehokkaammaksi kuin jäähdytyskuivaimet, jos haluaa vetää ilman todella kuivaksi, eikä teho laske lämpötilan laskiessa (jopa nollaan). Sähköä menee vastaavasti enemmän.

Jälkimmäisen tyyppiselle luvataan tyypillisesti toiminta-aluetta -20 asti. Olen tarkkaillut vehjetta -15 lämpötilassa, kun ulkona on yli -20 ja hyvin tuo näkyy puhaltavan höyryävää ilmaa ulos. Poistoputken vaan täytyy viettää alaspäin, jotta putkeen tiivistyvä vesi pääsee poistumaan ja putken on parempi olla paksuhko, koska sisäpuolelle kertyy melkoinen kerros kuuraa kovilla pakkasilla (putkea en ole liiemmin eristänyt, jotta poistoputken lämpö saadaan mahdollisimman hyvin hyödyksi; putki menee ulos lattian lävitse).

 

[ZONS]

Vs: Ilppi & Pihasauna

Jos tarkoitat adsorptiokuivaimia, niin niitä on kahden sorttisia, eli kondensoivia, jotka toimivat nollaan asti (eli kondesoituva vesi ei saa jäätyä) sekä ulos puhallettavaan ilmaan regeneroivia. Itsellä on kokemusta kummastakin ja kokemuksena sanoisin, että edellinen on osoittautunut paljon tehokkaammaksi kuin jäähdytyskuivaimet, jos haluaa vetää ilman todella kuivaksi, eikä teho laske lämpötilan laskiessa (jopa nollaan). Sähköä menee vastaavasti enemmän.

Jälkimmäisen tyyppiselle luvataan tyypillisesti toiminta-aluetta -20 asti. Olen tarkkaillut vehjetta -15 lämpötilassa, kun ulkona on yli -20 ja hyvin tuo näkyy puhaltavan höyryävää ilmaa ulos. Poistoputken vaan täytyy viettää alaspäin, jotta putkeen tiivistyvä vesi pääsee poistumaan ja putken on parempi olla paksuhko, koska sisäpuolelle kertyy melkoinen kerros kuuraa kovilla pakkasilla (putkea en ole liiemmin eristänyt, jotta poistoputken lämpö saadaan mahdollisimman hyvin hyödyksi; putki menee ulos lattian lävitse).

Kondensoivia tarkoitin ja jos kuivaimeen päädyn, niin varmankin sallaiseen...

 

[janti]

Vs: Ilppi & Pihasauna

Kondensoivia tarkoitin ja jos kuivaimeen päädyn, niin varmankin sallaiseen...

Tuosta vanhasta testistä selviää kuinka paljon eroa kuivaustehossa tulee samalla suhteellisella ilmankosteudella kun lämpötila alennetaan +22C => +5C.

http://www.energimyndigheten.se/Templates/Public/Pages/ProductGroupPageCompare.aspx?productGroupId=17&productTypeVersionID=17&productCompareList=111,112,133,134,135,136,137,138,139,328,140&PageID=5139

Tuo Munters HomeDry taisi olla noista ainut adsorptio-kuivan. Mitsut??