IVLP harkinnassa - tuli Panasonic 9 kW T-CAP split

takkuta

Jäsen
-Tuliko mukaan pohjavastus ulkoyksikköön ?
-ne vedenpoistoreikiin asennettavat yhdysputket on liian pieniä suomen talvessa, jäätyy umpeen, on nähty omin silmin.. :-(
-Miksi puskuri Käyttövedelle ? ei tartte puskurivarajaa LKV:n puolelle vain lämmityspuolelle, 50l hiukan niukka, suosittelen 100L
Pohjavastuksesta en osaa sanoa kun molemmat paketit on vielä aukomatta.
Käyttövedelle puskuri ihan sen takia että laitteen oma 185 litraa ei riitä 4-henkisellä perheellä kun kaikki käy samana iltana pesulla perä jälkeen.
 

takkuta

Jäsen
Eikö sisäyksikkösi ole ns. AIO -malli, jossa itsessään on 185 litran puskurisäiliö patteriverkostolle. Sitä en tunne miten tuo AIO hoitaa käyttöveden, sille ei sisäyksikössä omaa säiliötä kaiketi ole.

Nyt tarvittaisiin AIO -miehet antamaan näkemyksiä.
Tuo 185 litraa on käyttövedelle, näin ainakin manuaalista käsitin.
Sisäyksikkö on siis WH-ADC0916H9E8 eli All In One systeemi.
 

Nikon

Aktiivinen jäsen
Pohjavastuksesta en osaa sanoa kun molemmat paketit on vielä aukomatta.
Käyttövedelle puskuri ihan sen takia että laitteen oma 185 litraa ei riitä 4-henkisellä perheellä kun kaikki käy samana iltana pesulla perä jälkeen.
Pohjavastus on erillinen lisätuote, CZ-NE3P omassa laatikossaan, se ei ole laitteen sisällä valmiiksi asennettuna, Tarvitsee sellaisen pakosti jos meinaa käyttää pakkasella :-O ja asentaja laittaa sen paikan päällä koneen sisälle. siellä on taas laitteen myyjä miettinyt jotain muuta kuin laitteen kokoon panoa jos ei ole myynyt pohjavastusta mukaan ;-)

185L riittää ns. normiperheen vedenkulutukseen oikein hienosti ja se tekee sitä lennossa lisää ja voi vielä laittaa vaikka "tehostuksenkin" päälle esim saunaa ennen, mutta enhän mä teidän perheen veden kulutustapoja voi tietää..
normaalisti ei tarvitse tulistusvaraajaa lisäksi mutta eihän se nyt hirveän kallis ole laittaa 50L sahkökattilaa siihen perään niin varmasti riittää
 

Mikey

Aktiivinen jäsen
Asennus muulle kuin maatelineelle tuottaa väistämättä enemmän runkomelua. Melukynnys taas on jokaisella ihan omansa, joten haitta jää nähtäväksi (kuultavaksi).
 

MarkkuJ

Aktiivinen jäsen
Moro

Kun olen säikeen aloittanutkin niin tässä kulutuksia/tuottoja.
Elikkäs vähän numerotietoa vaikkei ihan kolmea vuotta ole vielä kulunutkaan oman IVLP:n käyttöönotosta.

Pumppu otettu käyttöön 30.6.-21
22.6.-22 pumppu ottanut sähköä 5359 kWh ja tuottanut mittarin mukaan 11668 kWh veden lämmitykseen 859 kWh
28.6.-23 4606 kWh 9165 kWh 758 kWh
14.4.-24 5675 kWh 10107 kWh 502 kWh

Panan oman tiedonkeruun mukaan vuosi takaperin kulutus 5204 kWh ja tuotto 10762 kWh.
Käynnistykertoja on julmetusti 14268 kertaa.

Pumpun sekä vedenlämmityksen kulutuksista en tiedä että kuinka suuri osa on omaa aurinkosähkötuotantoa ja aurinkokeräin on myös kesäaikaan tuottanut ison osan lämpimästä käyttövedestä sekä vähän lämmityksestäkin koska vesi KV tulistajalle menee aurinkovaraajalta lämmitysvaraajan kierukan kautta.
 

Pretor

Aktiivinen jäsen
Täällä suht saman ikäinen kone (05/-21).
Käynnistykset 7166
Käyttötunnit 11180

Lisäkortti käytössä buffer-kytkennällä.
 

iqo

Vakionaama
Miten Panasonic käyttäytyy tavallisessa sulatuksessa, tuleeko aina yksi startti per sulatus? Jos tulee, ei lukemista pysty päättelemään juuri mitään lämmitysjärjestelmän varauskyvystä.
 

Pretor

Aktiivinen jäsen
Miten Panasonic käyttäytyy tavallisessa sulatuksessa, tuleeko aina yksi startti per sulatus? Jos tulee, ei lukemista pysty päättelemään juuri mitään lämmitysjärjestelmän varauskyvystä.
Tätä sivuttiin joskus jossain vaiheessa ja silloin sulatukset oli startteja. Nyt katsoin, niin ei ole tullut, mutta ollaan plussakeleissä. Olikohan silloin sitten kompurasulatuksen lämpötilat ja silloin sulatukset laskettiin startiksi.
Eli "tavallinen" sulatus ei olisi startti, mutta kompurasulatus olisi.
Löytynee tuokin jostain 9kW T-CAP säikeen syövereistä.
Käynnistyskertoja voisi olla vähemmänkin,
-minkä kokoinen työsäiliö ?
Niin, tai niitä voisi olla enemmänkin.
Laitteisto löytyy allekirjoituksesta, eli 500l hybrid.
Buffer-kytkentä vähentää niitä selvästi omassa lämmitysprofiilissa (patteritalo puhallinkonvektoreilla höystettynä). Tosin pörssisähköohjaus myös lisää jonkin verran.
 
Viimeksi muokattu:

AKivija

Aktiivinen jäsen
Käynnistykertoja on julmetusti 14268 kertaa.
Ei taida olla puskurivaraajaa?
Toimiiko pumpun tehonsäätö; milloin minimiteho on enemmän kuin talo tarvitsee?
Ostopuilla lämmittäminen kannattaa ajoittaa -5 ja kylmemmälle; takkaa voipi tietenkin lämmittää sen verran ettei se ole kylmä?
Julmettu käynnistyskertamäärä pudottaa COPpia sillä pumppu ei tuota lämpöä sillä sekunnilla kun se alkaa kuluttaa sähköä.
Lämpimän käyttöveden tuotanto laskee COPpia sillä tutannon aikana pyyntilämpötila on korkea.
Kannattaisi harkita puskurisäiliötä jossa olisi käyttöveden esilämmitys.
 

pökö

Kaivo jäässä
39 käynnistystä keskimäärin joka vuorokausi, invertteri menettää tuossa merkityksensä ? Siinä on joku mitoitus varmaan pielessä.
 

MarkkuJ

Aktiivinen jäsen
Moro

Nyt oli käynnistyskertoja 14297 ja käyntiaika 6545 h.
Puskurisäiliönä toimii se entinen öljykattila jonka tilavuus on n. 160 l ja pyyntilämpötila 40 °C.
Onko käyntikertojen harventaminen mahdollista muuten kuin suurentamalla varaajaa?
 

Sammypiru

Vakionaama
Nyt oli käynnistyskertoja 14297 ja käyntiaika 6545 h.

= keskimäärin 27,5 minuuttia ajoa / käyntikerta.


Minulla:
Käyntiaika: 5679 h
Käynnistyskerrat: 3980
= keskimäärin 1h 26 minuuttia ajoa / käyntikerta (Aika sama kuin @Pretor :lla)

Mahdollisia syitä pidempään ajojaksoon pääsemiseksi:
- 500 litran puskurivaraaja
- Demand controlin käyttö eli ajetaan niin minimiteholla kuin vaan mahdollista. Minä ajan arviolta 90% ajasta 10% demand controlilla. Tavoitteeseen pääseminen kestää kauemmin ja saattaa auttaa myös vähempiin sulatuskertoihin.
- Kalleimpien tuntien käyntikielto vaikka Shellyjen avulla, jolloin käyntikieltojakson jälkeen lämmitys aloitetaan alilämpöisestä varaajasta ja tavoitteeseen pääsemiseen menee kauemmin aikaa.
 

MarkkuJ

Aktiivinen jäsen
Moro

Yritin lueskella tosta Demand controllista mutta en oikein päässyt kärrylle,mulla on lisäkortti ja siihen kytkettynä menovesianturi ja puskurivaraajan anturi .
 

MJKA

Aktiivinen jäsen
Asennus muulle kuin maatelineelle tuottaa väistämättä enemmän runkomelua. Melukynnys taas on jokaisella ihan omansa, joten haitta jää nähtäväksi (kuultavaksi).
Itsellä Fujitsu 11HP telineessä joka pultattu kivijalkaan. Lisäksi "työhuoneeni" seinän takana ja putket kotelossa huoneen katonrajassa josta menevät pannuhuoneeseen. Koneen käynnin kuulee tässä huoneessa, mutta mitään putkistomelua ei kuulu muualle. Ainakin oma ratkaisuni toiminut nyt hyvin n. 16 vuotta mitä VILPPI ollut käytössä. Ei routa heiluttele tms.
 

takkuta

Jäsen
Täällä 1v6kk käyttöä:
2421 on /off ja
6462 h.
Tuo näyttää jo hyvältä. Vajaat 3h ajoa ja 1 stoppi.
Sulla näemmä 500 litran puskurivaraaja, onko patteriverkosto vai lattialämmitys?
Jäspi 100L lienee käyttöveden varaaja. Onko minkä tehoisilla vastuksilla ja mikä on lämpötilaksi määritelty?

Just tässä pähkäilen minkä kokoiset työsäiliön ja LVV:n ottaisi.
Tällä hetkellä harkinnassa 100L työsäiliö ja 200L LVV.
 

kantti

Jäsen
N.7kk ollut käytössä
1824 h
2894 on/off

500litran varaaja käytössä ja direct moodilla pääasiassa ajettu 32C varaajaan ja siitä shuntilla lattiaan sopivaa.
 

Juha1964

Aktiivinen jäsen
Tuo näyttää jo hyvältä. Vajaat 3h ajoa ja 1 stoppi.
Sulla näemmä 500 litran puskurivaraaja, onko patteriverkosto vai lattialämmitys?
Jäspi 100L lienee käyttöveden varaaja. Onko minkä tehoisilla vastuksilla ja mikä on lämpötilaksi määritelty?
Juu mulla käytössä patterilämmitys. Ei lisäkorttia ja antureita. Järjestelmän hybridivaraajaa Pana ruokkii käyrän mukaisesti ja esilämmittää käyttövettä. Kesällä kun lämmitystarvetta ei yhtään ole pistän Panan kiinni. Tulistinvaraajassa 3kw vastus ja sen termari säädetty 60°. Lämpenee vuorokauden 2 halvimman tunnin aikana (silloin varaaja virrassa kiinni). Lämmin vesi on riittänyt, esihaalistus auttaa paljon. Kuluttanut sähköä 37..74 kwh/kk sen mukaan missä lämpötilassa tuo isovaraaja kelluu.
 

AKivija

Aktiivinen jäsen
Moro

Yritin lueskella tosta Demand controllista mutta en oikein päässyt kärrylle,mulla on lisäkortti ja siihen kytkettynä menovesianturi ja puskurivaraajan anturi .
Kuinkahan systeemi on kytketty? Tuli mieleen, jospa järjestellmä ei kykene hyödyntämään puskuria?
 

MarkkuJ

Aktiivinen jäsen
Moro
IVLP:un sisäyksiköltä meno paisuntasäiliön putkeen T-haaralla ja paluu pannun tyhjennysropulta,tällaisia vinkkejä sain kun suunnittelin järjestelmän kytkentää,näistä on juttua täällä jutun alussa mutta hankala hakea.

IMG_20210319_125158.jpg
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:

Sammypiru

Vakionaama
Moro

Yritin lueskella tosta Demand controllista mutta en oikein päässyt kärrylle,mulla on lisäkortti ja siihen kytkettynä menovesianturi ja puskurivaraajan anturi .

Demand controlilla ikään kuin kuristetaan kompuran ottamaa virtaa. Itse ohjaan VILPiä demand controlin kautta näin:

Ulkolämpötila >-8°C: Syöttö 1v
Ulkolämpötila <-8°C: Syöttö 5v
Vuorokauden halvimmat tunnit menossa: Syöttö 8v

Eli koskaan en aja VILPiä täysillä.

Olisikohan tämä sellainen kikkare, jonka kautta voisit demand controlia ohjata.
 

MarkkuJ

Aktiivinen jäsen
Moro

Älykkyysosamääräni ei taida riittää demand controlille mutta tätä Quiet Modea voisi kokeilla.
 

takkuta

Jäsen
Rahaa palanut nyt hankintoihin 7600 eur.
Vielä puuttuu putket yksiköiden välistä (tilattu) ja asennuskourut.
Kokonaishinta menee aika lähelle 8 tonnia.
 

Ton1A

Vakionaama
Quiet Mode ja Demand Control taitavat olla aika lailla sama asia. Softamiehet käyttävät ensimmäistä (esim. HeishaMon + automaatiosäännöt) ja rautamiehet jälkimmäistä (ulkopuolinen jännitesäätö).
 

AKivija

Aktiivinen jäsen
Moro
IVLP:un sisäyksiköltä meno paisuntasäiliön putkeen T-haaralla ja paluu pannun tyhjennysropulta,tällaisia vinkkejä sain kun suunnittelin järjestelmän kytkentää,näistä on juttua täällä jutun alussa mutta hankala hakea.
Vaikea tulkita kuvaa.
Oman systeemini logiikka, kun käytän 1000l:n varaaja yläosaa (500l) vilpin puskurina:
- meno sisäyksikölta varaajan yläosaan ja paluu sisäyksiköltä varaajan puolivälistä
- kiertopumppu n 800l/h pumppaa koko ajan ja virtauksen pitää olla suurempi kuin lämmityskierron virtaus
- vilpin pyyntilämpötila on suurempi kuin mitä lämmityskierto erillisellä ohjauksella vaatii kullakin hetkellä
- vilp pitää puskurin ( meillä 500l) lämpötilan pyyntilämpötilassa +- valittu käynnistys/sammutuslämpö (dt) esim 35 astetta
- kovilla pakkasilla asetan 38 astetta kunnes ulkona - 25 astetta; silloin kannattaa sammuttaa koko vehje
Vilpin tehon valitseminen ostosvaiheessa onkin kinkkinen juttu.
Laskeskelin itse tarpeen -15 asteen mukaan eli vilppi täysillä kykenisi tuottamaan tarpeen. Suuremman pumpun pienin teho aiheuttaisi runsasta katkokäyntiä.
Talossamme riittävä tarve oli n 70kw (80m2 lattialämm) , eli 6kw pumppu riittäisi (24x3kw).
Pienitehoisella vilpillä (pieni talo?) oheiskuormat eli pohjalämmitys ja kondenssiviemäröinnin lämmitys huonontaa hyötysuhdetta..
Ennakkoon laskin että investointi kannattaa meidän olosuhteissamme jos cop on 2 , viime vuonna lopputulos oli 2,3 eli tulos oli hyvä.

-
 

takkuta

Jäsen
Onko WH-ADC0916H9E8 sisäyksikössä 2kpl 3-vaihe vikavirtasuojia sisällä?
Ei oikein manuaaleista ja kaavioista saanut selvyyttä asiaan. (laitteet on edelleen paketeissa ;))
 

Nikon

Aktiivinen jäsen
Onko WH-ADC0916H9E8 sisäyksikössä 2kpl 3-vaihe vikavirtasuojia sisällä?
Ei oikein manuaaleista ja kaavioista saanut selvyyttä asiaan. (laitteet on edelleen paketeissa ;))
On 2kpl vikiksiä, toinen uy:lle ja toinen tankille
kts. Kuva liitteenä
-näihin virransyöttöihin suosittelen turvakytkimet kumpaankin omansa
- välikaapeliin joka lähtee siis tankilta uy:lle ei saa laittaa turvakytkintä !
 

Liitteet

  • 749A4888-C8D2-48FD-8A91-F182F5A02388.jpeg
    749A4888-C8D2-48FD-8A91-F182F5A02388.jpeg
    194,2 KB · Katsottu: 85

takkuta

Jäsen
Suomenkielisen asennusohjeen mukaan turvakytkin laitetaan sisä ja ulkoyksikön väliin vaiheisiin 1-3, eli nastat 1-3, mutta ei nastojen 4-6 väliin, jotka ovat 0, signaali ja kevi.
Noh, tuli sitten turhaan ostettua 3-vaiheiset yhdistelmäsuojat 2 kpl.
Turvakytkintä en laita syötöille 1 ja 2 jotka menevät sisäyksikölle kun sulakekotelo sijaitsee samassa tilassa tuon sisäyksikön kanssa.
Tuolle sulakekotelolle tulee 3-vaiheinen syöttö 6mm2 kaapelilla talon ryhmäkeskukselta suoraan virtakiskoista.
 

Liitteet

  • Kytkentäkaavio_johdotus.jpg
    Kytkentäkaavio_johdotus.jpg
    112,7 KB · Katsottu: 79

Juha1964

Aktiivinen jäsen
Mikä sulla @takkuta suunnitelma mahdollisen pumppuhäiriön varalle? Onko talossa muuta lämmönlähdettä jos toi systeemi menee pimeäksi vaikkapa laiterikon takia? Sellainen oman talon huoltovarmuusnäkökulma. :) Pumpun sisäiset apu-/varavastukset ei paljon lämmitä jos pumppu menee sisäisen kiertovesipumpun jumituksen takia häiriötilaan. Tästä täällä useampiakin kokemuksia.
 
Viimeksi muokattu:

takkuta

Jäsen
@Juha1964 Mä laitan linjaan vielä toisen pumpun, joka tulee vanhasta järjestelmästä. Lisänä on vielä Panan ilppi, leivinuuni ja kamina. Saunakin lämpiää puilla.

Olisko kellään tietoa minkälainen digitaalinen huonetermostaatti kannattaisi kytkeä piirikortille, vai pärjääkö pelkillä antureilla?
Service manuaali tyrkyttää jotain Siemensin mallia, jossa 3 nastalla ohjataan lämmitystä/viilennystä.
 

MarkkuJ

Aktiivinen jäsen
Moro

Laitoin QuietModen päälle ja 2:selle nyt seuraillaan käykö pidempää ja harvemmin,olisko toi 2:nen passeli.
 
Back
Ylös Bottom