Jäähdytystehon riittävyys

E

eepponen

Vieras
Monessa (kuten lampopumput.info:n oppaassakin ;) ) paikassa puhutaan, että jäähdytys pitäisi mitoittaa suurinpiirtein 1kW / 15 m2. Oman pumppuni jäähdytysteho on max. 3kW. Kuitenkin esim. eilen se riitti mainiosti pitämään sisälämpötilan asetuksessa vaikka ulkona oli n. 30 astetta hellettä. Jäähdytettävää pinta-alaa n. 100 m2. Ilman jäähdytystä luulen, että sisällä olisi ollut lähempänä 30 astetta, nyt oli siis vain 23 astetta.

Tuolla mitoituksella sen olisi pitänyt riittää vain 45 neliön (3 * 15 m2)jäähdytykseen. En valita, kyllähän se minulle passaa, mutta mistä tämä johtuu? ???
 
F

Freeze

Vieras
  • Keskustelun aloittaja
  • #2
Vs: Jäähdytystehon riittävyys

:cool:
Muutamia huomion arvoisia seikkoja
1 kW / 15 m2 on sellainen yleistys. Tällä arviointitavalla saa normaali tavis jonkunlaisen käsityksen jäähdytystehontarpeesta.
Tarkempi tapa on laskea todellinen jäähdytystehontarve, missä otetaan huomioon esim. ilmansuunnat, ikkunapinta-alat, seinien lämpövuodot, huoneiston yleinen muu lämpökuorma (valot, koneet, ihmiset ym.)
Luonnollisesti onko kaihtimia, verhoja ym roinaa ikkunoiden edessä.
Jäähdytettävän tilan kuutiot ratkaisee enemmän kuin neliöt.

Alkukesän jäähdytystehontarve on yleensä aina pienempi, kuin loppukesän.
Tämä johtuu yleensä siitä, että loppukesästä ilman kosteus on korkeampi.
Loppukesästä ilmanjäähdytys vaatii enemmän tehoja, koska ilmasta pitää kuivattaa kosteutta enemmän, ennenkuin saadaan ilman lämpötilaa alemmaksi.
Tekemällä ämpäri testin asia selviää kyllä hyvin.
Laita alkukesästä jäähdytysteho täysille ja pyynti alimmalle (+16- +17).
Anna koneen käydä tunti ja mittaa paljonko vettä tuli.
Tee sama testi elokuun helteillä.
Yllätyt! :D
 

muumi76

Tulokas
Vs: Jäähdytystehon riittävyys

Onko siis niin ,että suomen olosuhteissa, normaaleissa "kotioloissa"(eli vakiokokoiset ikkunat,norm.huonekorkeus,eristykset jne) riittää tuo 1kW 15neliölle. Vai onko siinä liioittelua reilusti? Minulle tämä on hieman epäselvää...
Kannattaisiko jäähdytysteho mitoittaa aina äärimmäisien olojen mukaan? ::)
 
I

ikegami

Vieras
  • Keskustelun aloittaja
  • #4
Vs: Jäähdytystehon riittävyys

muumi76 sanoi:
Onko siis niin ,että suomen olosuhteissa, normaaleissa "kotioloissa"(eli vakiokokoiset ikkunat,norm.huonekorkeus,eristykset jne) riittää tuo 1kW 15neliölle. Vai onko siinä liioittelua reilusti? Minulle tämä on hieman epäselvää...
Kannattaisiko jäähdytysteho mitoittaa aina äärimmäisien olojen mukaan? ::)
Minulla on Panasonicin E9DKEW ja en nyt muista, mitä laitteen jäähdytystehoksi mainitaan, mutta juhannusviikon helteet on saatu "leikattua" helposti. Jäähdytettävää alaa meillä on n. 70 neliötä. Laite on ollut iltaisin pari tuntia päällä. Sitä paitsi kun viilennyksestä puhutaan, niin kaipa jokainen tarkoittaa käytännössä muutaman asteen huoneilman pudotusta. Jääkaappihan on kodissa varsinainen kylmätila. :D
 
F

Freeze

Vieras
  • Keskustelun aloittaja
  • #5
Vs: Jäähdytystehon riittävyys


Muumi76
Jäähdytystehoa ei kannata mitoittaa äärimmäisten olojen mukaan, paitsi jos on ehdottoman tärkeää, ettei lämpötila nouse missään olosuhteissa.
Sama pätee myös lämmitystehon suhteen ILPillä.
Yleensäkään ei kannata mitoittaa ääriolosuhteiden mukaan, koska -20 ja +25 kelejä on niin harvoin.
Konetehot nousee turhan isoiksi ja kone ei käy mitoitusolosuhteissa kuin muutaman vuorokauden vuodessa.
Halvempi ja järkevämpi on mitoittaa normaali olosuhteille, niin kone käy täydellä teholla pitempiä aikoja.
 

markusj

Aktiivinen jäsen
Vs: Jäähdytystehon riittävyys

Olen itse ihmetellyt tuota samaa, ja päätynyt siihen, että tuo 15 m2/kW mitoitus tarkoittaa kylmätehoa, kun lämpötilaero on tuolla noin 20 asteen paikkeilla, mutta kuka sellaista jäähdytystä tarvitsee.

Osoitteessa http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2001/T2097.pdf on VTT tiedoite 2097 Sähkö ja kylmä, jossa on jonkin verran selvitelty näitä jäähdytyksen huipputehoja eri puolilla maailmaa normaaleissa huonetilalämpötiloissa.

Eräs esimerkki näistä on Ateenalainen asuinrakennus, jossa näyttäisi pätevän suurin piirtein kaava: Tarvittava huipputeho =12 W/m2 +lämpötilaero x 2,6W/m2. Tätä soveltaen 8 asteen jäähdytys vaatisi tuon eräässä toisessa viestissä mainitun 33 W/neliölle. Luultavasti kuitenkin Ateenalaisten talojen eristys lämpövuotoja vastaan on pienempi kuin meillä, joten kaavan kertoimet voisivat olla pienempiäkin.
 

markusj

Aktiivinen jäsen
Vs: Jäähdytystehon riittävyys

Mielenkiinnosta aloin pohtia tuota jäähdytystehon mitoitusta ja tein Excel-laskelman, jonka lähtökohtien riittävyyttä ja laskelman oikeellisuutta voisi joku testata ja kommentoida.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Jäähdytystehon riittävyys

markusj sanoi:
Mielenkiinnosta aloin pohtia tuota jäähdytystehon mitoitusta ja tein Excel-laskelman, jonka lähtökohtien riittävyyttä ja laskelman oikeellisuutta voisi joku testata ja kommentoida.

RET-projektissa pohdittiin myöskin tätä jäähdytys asiaa.
Jäähdytyslaskennan menetelmien kartoitus
Jäähdytyslaskennan yksinkertaisten menetelmien vertailu


Jos haluaa sitten laskea kesän aikana menevän energian kulutuksen jäähdytykselle, niin pitää varmaankin käyttää tätä RET-projektin laskentaa "Kesäajan sisälämpötilan laskenta"
http://www.motiva.fi/attachment/f16d4d543f99d7a59f54560a69063a0e/580c4ade478672c7824a8b4a4f2ec2eb/RET+SISÄLÄMPÖTILA+1+0.xls
 

markusj

Aktiivinen jäsen
Vs: Jäähdytystehon riittävyys

Olen katsellut myös tuota RET-projektia, mutta en ole havainnut siitä yksinkertaista menetelmää, millä voisi kohtuu helposti laskea ILP:n riittävyys omaan jäähdytys tarpeseen. RET laskelmia katsellessa tulee mieleen, että olisi parempi olla suunnilleen oikeassa kuin tarkalleen vääräässä. Arvelu vielä vahvistuu, kun huomaa, että tuossa RET mallissa sisäisinä lämmönlähteinä on vain ihmiset, valaistus ja PC. Uskoisin, että huomattavasti oikeampi arvio tulee sitä kautta, että otetaan sähkölaskusta taloussähkön osuus ja ynnätään siihen ihmisten tuottama lämpö. Tällöin tulee mukaan sähkökiukaat, liedet, lämminvesivaraajat ja kaikenkarvaiset pienkoneet, jotka hönkivät lämpöä huonetiloihin.

Se hyöty tuon RET taulukon tarkemmasta katselusta oli, että sain tarkastettua auringon suoran säteilyn ikkunoiden kautta, jonka huippuarvot käyvivät 2005 kesäkuussa puoleltapäivin 270 W/m2/h ja koko kesäkauden touko-elokuu puolenpäivän keskiarvo oli 116 W/m2/h ja vastaava arvo heinä-elokuusta 127 W/m2/h. RET laskelman perusteella näyttäisi nuo tehot puolittuvan ikkunoiden välissä olevilla kaihtimilla, mikäli ne ovat kiinni ja neliöt luvuissa tarkoittaa aukkojen neliöitä karmeineen. Omiin kokemuksiin nojautuen, tarkat laskelmat vievät helposti metsään, sillä rakennus toimii myös lämpövarastona. Tämä efekti tulee sitä voimakkaammaksi, mitä enemmän rakennuksessa on kiveä, ja laskelmat eivät oikein ota tätä huomioon. Luultavasti ikkunoiden läpi tapahtuva suora auringonlämpösäteily kannattaisi käsitellä vuorokausi keskiarvona, jolloin esimerkiksi 2005 pahimpana päivänä tuo keskiarvo oli 67 W/m2/h eli 1,6 kW/aukkom2 vuorokaudessa. Heinä-elokuun vuorokausi keskiarvo oli 25 W/m2/h eli 0,6 kW/m2 vuorokaudessa. Ikkunoiden läpi tulee myös epäsuoraa lämpösäteilyä, joka ei juurikaan muuta huippuarvoja, mutta vuorokausi keskiarvoja se nostaa 1,5-2 kertaiseksi suoraan säteilyyn verrattuna.

Kun sitten mennään käytäntöön - ILP:a hankittaessa pumppukauppias sanoo, että tällainen pumppu tässä toimisi. Kauppiaan lausunto luultavasti perustuu enemmän kokemukseen kuin laskemiseen ja ostajalle jää epämääräinen tunne, että pitäisikö vielä itse jotenkin laskemalla varmistaa asia, mutta tällaista yksinkertaista laskelmaa ei olekkaan ja tiedemiehien esittämät laskelmat ovat aivan liian teoreettisia käytännön hankintatilanteita ajattellen. Esim. tuossa RET-projektissa laskelmat ovat näennäisesti tarkkoja, mutta laskelmien soveltajan kannalta alkaa metsä hävitä puilta. Otan nyt esimerkkinä 70 W ihmisen lämpötehoksi, joka tarkoittaisi sitä, että henkilö voisi syödä 1440 kcal päivässä, jolla keskimääräisellä arvolla ihminen laihtuu jatkuvasti ja muuttuisi anorektikoksi.

Itse ajattelen niin, että rakennuksesta pitää saada päivän mittaa se lämpöteho ulos, mikä sinne sisään on tuotu, johtunut tai säteillyt. Itse rakennus tasaa melkoisesti huippuja varastoimalla ja luovuttamalla lämpöä, ja epäilisimpä vahvasti, että ILP:n tehonkulutus ei jatkuvassa jäähdytyksessä kauheasti vaihtele hellepäivien eri tunteina, vaan tekee loivaa käyrää. Tämä on tosin pelkkä oletus ja olisi mukava kuulla, jospa joku olisi mitannut asiaa.

Kun itse asun punatiilisessa talossa, pohdituttaa vielä tuo ulkovuoren vaikus kokonaisuuteen, sillä se on melkoisen lämmin läpi kesän. Sitä ihmetellessä tulee mieleen myös ikivanha arabien jäähdytyskeino, jossa talon ulkovuorelle asetetulle ruokokudokselle valutetaan jatkuvasti vettä, joka haihtuessaan vie suuren määrän vaipan saamasta säteilylämmöstä ja sisätilat pysyvät viileinä.
 

tet

Hyperaktiivi
Vs: Jäähdytystehon riittävyys

markusj sanoi:
Sitä ihmetellessä tulee mieleen myös ikivanha arabien jäähdytyskeino, jossa talon ulkovuorelle asetetulle ruokokudokselle valutetaan jatkuvasti vettä, joka haihtuessaan vie suuren määrän vaipan saamasta säteilylämmöstä ja sisätilat pysyvät viileinä.

OT: Tällainen hätäjäähdytyskeino on muistaakseni myös Eurajoen iisakinkirkossa eli Olkiluoto 3:ssa! :D
 
T

T

Vieras
Vs: Jäähdytystehon riittävyys

Mitä haittaa ILPin ylimitoituksesta jäähdytyskäyttöön voisi olla, jos laitteen hieman kalliimpaa hankintahintaa ei huomioida?

Jos katsotaan esim. Panan E9/E12EKEB-malleja, niin niissä jäähdytystehot menee 600-3000W (2600W nimellis) ja 600-4000W (3500W nimellis). Kulutukset vastaavasti ovat 120-750W (590W nimellis) ja 120-1180W (920W nimellis) Itse järkeilin asian niin, että virrankulutuksessa ei pitäisi olla juurikaan eroa, toisessa vaan löytyy sitten tarpeen vaatiessa enemmän potkua. Onko näin?
 
R

Rassaaja

Vieras
Vs: Jäähdytystehon riittävyys

T sanoi:
Mitä haittaa ILPin ylimitoituksesta jäähdytyskäyttöön voisi olla, jos laitteen hieman kalliimpaa hankintahintaa ei huomioida?

Melu minimiteholla. Suurempi(tehoinen) sisäyksikkö on yleensä äänekkäämpi, koska läpipuhallettava ilmamäärä on suurempi. Jopa 9- ja 12-malleissa, joissa sisäyksikkö on sama, ohjataan puhallinta usein käymään 12-mallissa hieman suuremmilla kierroksilla kuin 9-mallissa minimitehollakin. Ero ei välttämättä ole suuri, mutta voi olla juuri ne ratkaisevat 2-3 dB.
 
T

T

Vieras
Vs: Jäähdytystehon riittävyys

Rassaaja sanoi:
Melu minimiteholla. Suurempi(tehoinen) sisäyksikkö on yleensä äänekkäämpi, koska läpipuhallettava ilmamäärä on suurempi. Jopa 9- ja 12-malleissa, joissa sisäyksikkö on sama, ohjataan puhallinta usein käymään 12-mallissa hieman suuremmilla kierroksilla kuin 9-mallissa minimitehollakin. Ero ei välttämättä ole suuri, mutta voi olla juuri ne ratkaisevat 2-3 dB.

Tämä olikin jo tiedossa, olisi pitänyt mainita heti alkuunsa. Huoltomanuaalista luettuna erot 820 rpm vs. 910 rpm, joista tosiaan tullee tuo 3 dB ero. Evaporator (höyrystin?) on ilmeisesti isompi E12 mallissa, ainakin osanumero on eri kuin E9:ssä. Hiljainen hissukka E12 kuitenkin korvakuulolta tuntuu olevan. Eikö toisaalta isompi näin ollen tarpeen vaatiessa saata olla myös hiljaisempi?

Lisäys: Tarkemmin luettuani huoltomanuaalia vaikuttaisi, että ilmoitettu 3 dB ero miniminopeudella jäähdytyksessä voi olla hieman yläkanttiin. Lämmityksessä E9:ssä on 880 rpm minimillä ja meluksi on ilmoitettu vain 27 dB, kun E12 jäähdytyksellä on ilmoitettu 29 dB kierrosten ollessa 910 rpm. Tuskin 30 rpm lisää tekee 2 dB:tä. Rupeli ja moottori on huoltomanuaalin mukaan molemmissa sama.


Mitähän muuta ylimitoituksesta voisi aiheutua?
 

VesA

In Memoriam
Vs: Jäähdytystehon riittävyys

Isompi höyrystin voi saada aikaan uudenlaisia suhinoitakin... varsinkin jos se on jouduttu tunkemaan hiukan ahtaaseen kuoreen.
 
T

T

Vieras
Vs: Jäähdytystehon riittävyys

VesA sanoi:
Isompi höyrystin voi saada aikaan uudenlaisia suhinoitakin... varsinkin jos se on jouduttu tunkemaan hiukan ahtaaseen kuoreen.

Hyvä huomio, mutta kuvittelisin tuossa tilanteessa (isompi höyrystin ahtaassa tilassa) ilmavirran määrän rajoittuvan, mutta E9/E12 tapauksessa näin ei kuitenkaan ole, vaan isommassa koneessa on ilmamäärät myös suhteessa tuulettimen kierroksiin isommat.

Joka tapauksessa unohdetaan melu ja pohditaan mitä muuta haittaa ylimitoituksesta jäähdytyksessä voisi olla.
 

plundstrom

Aktiivinen jäsen
Vs: Jäähdytystehon riittävyys

Erittäin suuresta ylimitoituksesta, mitä ei tapahdu vielä mallien 9-12 välillä, on se haitta, että kone joutuu käymään normaali tilanteessa aivan minimiteholla (usein joutuu jopa katkomaan kompressoria) ja pitämään sisäkennon kohtalaisen lämpimänä jolloin viilennys tapahtuu kastepisteen yläpuolella. Tästä seuraa, että huoneen lämpötila kyllä on sitä mitä halutaankin, mutta kosteutta ei poistu, josta taas seuraa sellainen kylmän kalsea olotila.
 
T

T

Vieras
Vs: Jäähdytystehon riittävyys

plundstrom sanoi:
Erittäin suuresta ylimitoituksesta, mitä ei tapahdu vielä mallien 9-12 välillä, on se haitta, että kone joutuu käymään normaali tilanteessa aivan minimiteholla (usein joutuu jopa katkomaan kompressoria) ja pitämään sisäkennon kohtalaisen lämpimänä jolloin viilennys tapahtuu kastepisteen yläpuolella. Tästä seuraa, että huoneen lämpötila kyllä on sitä mitä halutaankin, mutta kosteutta ei poistu, josta taas seuraa sellainen kylmän kalsea olotila.

Tuo oli ihan mielenkiintoinen tieto. Itselläni on hieman tuollaista havaittavissa 12-mallin laitteen kanssa, tosin nämä tämän kesän helteet meilläpäin eivät kovin hurjia ole olleet, että liekö pienempikään kone ilman katkokäyntiä olisi pyörinyt. Kuinkahan suuri ylimitoituksen pitäisi olla, että tuo olisi todellinen ongelma?

Niin ja toisaalta tuollainen ongelma ei kait ole mahdollinen sellaisten koneiden välillä, joissa minimitehot ovat samat, eli kuten 9/12 laitteiden välillä yleensä? Esimerkiksi Panasonic E9/E12EKEB malleissa minimi jäähtytysteho on molemmissa sama 600W (120W ottoteho).

Panasonicin sivuilta löytyi näköjään hieman samaa asiaa sivuava tieto siitä, että laitteen hajuongelma voi johtua ylimitoituksesta. http://www2.panasonic.com/webapp/wcs/stores/servlet/vFAQ?page=AirConditionersFAQ&storeId=15001&catalogId=13401&langId=-1&catGroupId=25053#homeapp9
Tuo on kait sitä märän sukan hajua, mistä täällä on ollut keskustelua.
 

tet

Hyperaktiivi
Vs: Jäähdytystehon riittävyys

T sanoi:
Panasonicin sivuilta löytyi näköjään hieman samaa asiaa sivuava tieto siitä, että laitteen hajuongelma voi johtua ylimitoituksesta. http://www2.panasonic.com/webapp/wcs/stores/servlet/vFAQ?page=AirConditionersFAQ&storeId=15001&catalogId=13401&langId=-1&catGroupId=25053#homeapp9
Tuo on kait sitä märän sukan hajua, mistä täällä on ollut keskustelua.

Tuossa FAQ:ssa puhutaan jostakin aivan erilaisesti ilmastointilaitteesta. Siinä sanotaan että jos laite ei höyrystä kaikkea vettä pois, voi joutua asentamaan viemäröintisarjan. Samoin ihan ensimmäisessä kysymyksessä kysytään että tarviiko viemäritulppa poista, ja vastaus on että ei koska laite höyrystää itse kaiken kondenssiveden normaalioloissa. Näistä vastauksista voi päätellä, että kyseessä ei ole normaali split-laite vaan jotain ihan muuta. ILP ei höyrystä kondenssivettä vaan vaatii aina viemäröinnin.
 

VesA

In Memoriam
Vs: Jäähdytystehon riittävyys

Joo..

se että sisäyksikkö pysyttelee kastepisteen kuivemmalla puolella riippuu vähintäin yhtä paljon laitteen ulko- ja sisäyksiköiden keskinäisestä ohjauslogiikasta kuin mitoituksesta. Toki jos laite joutuu lujille moista tilannetta ei pääse tulemaan.

Eli jospa arvon foorumilaisista itsekukin jäähdyttelijä tarkkailisi omaa laitostaan. Tuleeko kondenssivettä kompuran käydessä ?
 
T

T

Vieras
Vs: Jäähdytystehon riittävyys

tet sanoi:
Tuossa FAQ:ssa puhutaan jostakin aivan erilaisesti ilmastointilaitteesta.
Niinpä näyttääkin olevan, kun sitä tarkemmin lukee.
 
T

T

Vieras
Vs: Jäähdytystehon riittävyys

VesA sanoi:
Eli jospa arvon foorumilaisista itsekukin jäähdyttelijä tarkkailisi omaa laitostaan. Tuleeko kondenssivettä kompuran käydessä ?

Pana E12EKEB, jäähdytettävää alaa hieman vajaat 90 m2. Kondessivettä tulee ilmoista riippuen. Nyttemmin ilmojen ollessa kostemmat sisällä, on kondessivettäkin tiputellut tasaiseen tahtiin ja kompura käynyt pidempiä aikoja. Kuivempana aikana saattoi sitten pyöriä pitkäänkin ilman, että kondessivettä tuli lainkaan ja kompura huilaili paljon. On kuitenkin nuo kunnon hellepäivät olleet niin harvassa, että ei oikein tarkkaa kokonaiskuvaa tilanteesta ole vielä saanut.
 
Back
Ylös Bottom