P
P
pollaritapio
Vieras
- Keskustelun aloittaja
- #4
Vs: Jämä Moon 10kw+Hybridi
On se sama varaaja jäspi 500/160 Juu meillä putki mies laittoi kolmitie venttiilin se nelitie on kyllä hyllyssä en tiedä mitä eroa sillä nelitiellä saa aikaan?
On se sama varaaja jäspi 500/160 Juu meillä putki mies laittoi kolmitie venttiilin se nelitie on kyllä hyllyssä en tiedä mitä eroa sillä nelitiellä saa aikaan?
Vs: Jämä Moon 10kw+Hybridi
Varaajan on tarkoitus antaa lämpöä aina ensisijaisesti edullisimmin tuotetulla järjestelmällä. Senpä vuoksi lämpö otetaan varaajan alayhteestä (säätimen asento 0...50%, eli 4-tieventtiilin 0...45 astetta) ja kun paukut alkavat loppumaan, niin jatketaan ottamalla mukaan myös varaajan yläosan kuumempaa vettä (säätimen asento 50...100%, eli 4-tieventtiilin 45...90 astetta). Homma toimii siten (ainakin tuolla meidän ESBE VRB140-venttiilillä), että kun yläyhdettä aletaan aukaisemaan, niin alayhdettä aletaan sulkemaan. Kun yläyhde täysin auki (ei varmaan käytännössä tapahdu koskaan tai ainakin hyvin harvoin), niin alayhde kokonaan kiinni. Jos en ihan väärin muista, niin Jäspin ohjeessa kyllä suositeltiin laittamaan 4-tieventtiili. En tiedä onko tuolla merkitystä VILP:n ja sähkövastuksien yhteistoimintaan.
Liitteenä olevasta kuvasta näkee miten 4-tieventtiili toimii. Yläosan kolmesta kuvasta näkee asennot vasemmalta oikealle (aukeamissuunta vastapäivään):
1. venttiili kiinni: lämmitysvesi ei kierrä varaajan kautta ollenkaan
2. venttiili 50% auki (=45 astetta): lämmitysvesi virtaa täysin varaajan läpi ja lähtee verkostoon alemman yhteen kautta
3. venttiili 100% auki (=90 astetta): lämmitysvesi virtaa täysin varaajan läpi ja lähtee verkostoon ylemmän yhteen kautta
Kuvassa vasemmalla alhaalla on esimerkkikytkentä (avautumissuunta myötäpäivään). Venttiilin asento on 50% auki, eli edellisen listan tilanne 2.
Kuvassa oikealla alhaalla on meidän tämänhetkinen tilanne, eli virheellisesti tehty kytkentä. Homma toimii, mutta ei siten kuin venttiili on suunniteltu. Ensinnäkään alayhdettä ei aleta sulkemaan kun yläyhdettä avataan. Toinen ja pahempi juttu on se, että 50% jälkeen aletaan menoyhdettä sulkemaan!
Kun venttiili on täysin auki, niin menoyhde on täysin kiinni. Putkaria todennäköisesti hämäsi, että 4-tieventtiilin alkuasento on 45-asteen kulmassa venttiilin "sakaroihin" nähden. 3-tieventtiilillä alkuasento on ilmeisesti sakaroiden kanssa linjassa.
pollaritapio sanoi:
Varaajan on tarkoitus antaa lämpöä aina ensisijaisesti edullisimmin tuotetulla järjestelmällä. Senpä vuoksi lämpö otetaan varaajan alayhteestä (säätimen asento 0...50%, eli 4-tieventtiilin 0...45 astetta) ja kun paukut alkavat loppumaan, niin jatketaan ottamalla mukaan myös varaajan yläosan kuumempaa vettä (säätimen asento 50...100%, eli 4-tieventtiilin 45...90 astetta). Homma toimii siten (ainakin tuolla meidän ESBE VRB140-venttiilillä), että kun yläyhdettä aletaan aukaisemaan, niin alayhdettä aletaan sulkemaan. Kun yläyhde täysin auki (ei varmaan käytännössä tapahdu koskaan tai ainakin hyvin harvoin), niin alayhde kokonaan kiinni. Jos en ihan väärin muista, niin Jäspin ohjeessa kyllä suositeltiin laittamaan 4-tieventtiili. En tiedä onko tuolla merkitystä VILP:n ja sähkövastuksien yhteistoimintaan.
Liitteenä olevasta kuvasta näkee miten 4-tieventtiili toimii. Yläosan kolmesta kuvasta näkee asennot vasemmalta oikealle (aukeamissuunta vastapäivään):
1. venttiili kiinni: lämmitysvesi ei kierrä varaajan kautta ollenkaan
2. venttiili 50% auki (=45 astetta): lämmitysvesi virtaa täysin varaajan läpi ja lähtee verkostoon alemman yhteen kautta
3. venttiili 100% auki (=90 astetta): lämmitysvesi virtaa täysin varaajan läpi ja lähtee verkostoon ylemmän yhteen kautta
Kuvassa vasemmalla alhaalla on esimerkkikytkentä (avautumissuunta myötäpäivään). Venttiilin asento on 50% auki, eli edellisen listan tilanne 2.
Kuvassa oikealla alhaalla on meidän tämänhetkinen tilanne, eli virheellisesti tehty kytkentä. Homma toimii, mutta ei siten kuin venttiili on suunniteltu. Ensinnäkään alayhdettä ei aleta sulkemaan kun yläyhdettä avataan. Toinen ja pahempi juttu on se, että 50% jälkeen aletaan menoyhdettä sulkemaan!
Kun venttiili on täysin auki, niin menoyhde on täysin kiinni. Putkaria todennäköisesti hämäsi, että 4-tieventtiilin alkuasento on 45-asteen kulmassa venttiilin "sakaroihin" nähden. 3-tieventtiilillä alkuasento on ilmeisesti sakaroiden kanssa linjassa.Liitteet
Adamooppeli
Vakionaama
Vs: Jämä Moon 10kw+Hybridi
Sähköt on kyllä vedetty helv**in rumasti. Onko sähkömiestä nähnytkään koko pannu.pollaritapio sanoi:
Vs: Jämä Moon 10kw+Hybridi
Vai olisiko niin, että "suutarin lapsella ei ole kenkiä".
Itselläni ainakin tahtoo olla tuota ongelmaa..."Ei se oo niin tarkkaa ("kosmetiikan" kanssa) ku itselleen tekee".
Vuosien saatossahan sitä voi sitten parsia niitä kohtia mitkä alkaa silmää häiritsemään.
Adamooppeli sanoi:Sähköt on kyllä vedetty helv**in rumasti. Onko sähkömiestä nähnytkään koko pannu.
Vai olisiko niin, että "suutarin lapsella ei ole kenkiä".
Itselläni ainakin tahtoo olla tuota ongelmaa..."Ei se oo niin tarkkaa ("kosmetiikan" kanssa) ku itselleen tekee".
Vuosien saatossahan sitä voi sitten parsia niitä kohtia mitkä alkaa silmää häiritsemään.
Adamooppeli
Vakionaama
Vs: Jämä Moon 10kw+Hybridi
Minulle aikanaan sanoi vanhempi sähkömies kun tuli puhetta asennuksen ulkonäöstä. Ei kukaan joka tulee asennusta katsomaan, kysy ensin: paljonko siihen meni aikaa? vaan ensin aina kysytään kuka tämän asennuksen on tehnyt .Raksaaja sanoi:Vai olisiko niin, että "suutarin lapsella ei ole kenkiä".
Itselläni ainakin tahtoo olla tuota ongelmaa..."Ei se oo niin tarkkaa ("kosmetiikan" kanssa) ku itselleen tekee".
Vuosien saatossahan sitä voi sitten parsia niitä kohtia mitkä alkaa silmää häiritsemään.
P
pumputon
Vieras
- Keskustelun aloittaja
- #10
Vs: Jämä Moon 10kw+Hybridi
Mutta itse toimintaan tuolla ei ole vaikutusta.Adamooppeli sanoi:Sähköt on kyllä vedetty helv**in rumasti. Onko sähkömiestä nähnytkään koko pannu.
Adamooppeli
Vakionaama
Vs: Jämä Moon 10kw+Hybridi
Onko tosiaan näin..pumputon sanoi:
P
pollaritapio
Vieras
- Keskustelun aloittaja
- #12
Vs: Jämä Moon 10kw+Hybridi
Onkos teillä ( ARVIS ) toiminu laitteet hyvin miten teillä on käyttö veden lämmitys toteutettu meillä käyttö vesi vastus termostaatti ohjauksella n.60astetta ja pumppu nostaa varaajan lämmön n.45asteeseen ? Minkälaisia kulutuksia teillä on ollut?
Onkos teillä ( ARVIS ) toiminu laitteet hyvin miten teillä on käyttö veden lämmitys toteutettu meillä käyttö vesi vastus termostaatti ohjauksella n.60astetta ja pumppu nostaa varaajan lämmön n.45asteeseen ? Minkälaisia kulutuksia teillä on ollut?
Vs: Jämä Moon 10kw+Hybridi
Meillä on Nilanin PILP, jonka jälkeen tämä Jäspin hybridivaraaja kytkettynä sarjaan. Jäspille tulee käyttövesi lämpimänä niin kauan kuin Nilanissa vettä riittää. Jäspi toimii siis käyttöveden osalta lisävaraajana ja alkaa "tuottamaan" lämmintä vettä vasta kun Nilan hyytyy. Muulloinhan lämmin vesi vain virtaa Jäspin läpi, eli energiaa ei juurikaan siirry suuntaan tai toiseen.
Toki Jäspikin vuotaa vähän lämpöä huonetilaan ja ylävastuksen käyttö näyttäisi näin lämmityskaudella olevan n. 3 ... 3,5 kWh/vrk. Vesimittarin mukaan vettä kuluu n. 6 ... 7 m3/kk, eli käyttö on aika vähäistä (ja Nilan tuottaa lämpimän käyttöveden kokonaisuudessaan). Jäspin ylävastus säädetty +55 asteeseen ja alavastus +40 asteeseen. Hommasin paikalliselta sähköyhtiöltä muutaman 3-vaihemittarin keskuksen ja vastuksien väliin. Nyt siis näen mittareista tasan tarkkaan paljonko ylä- ja alavastus kuluttavat. Mittarit maksoivat n. 20€/kpl (ylijäämää etäluettavien alta). Nilanissa ja muissa on sitten pistorasiamittareita. Voisit ehkä laskea tuota ylävastusta +55 asteeseen?
Meillä ei siis ole VILPpiä ja lattialämmitys tehdään suorasähköllä, eli Jäspin 6+6 kW vastuksilla. En vielä tiedä mihin pumppuun päädyn, eli VILP vai MLP - vai laitanko kumpaakaan. Joka tapauksessa tarkoitus hankkia vesikiertoinen takka, joka siis lämmittäisi käyttö- ja lattiavettä Jäspin kautta.
Hyvin ovat laitteet pelanneet mitä nyt tuo 4-tieventtiili toistaiseksi kytketty väärin. About viime viikon kulutuslukemat n. 200 m2 lämmitettävää ja talo napapiirin korkeudella:
Meillä on Nilanin PILP, jonka jälkeen tämä Jäspin hybridivaraaja kytkettynä sarjaan. Jäspille tulee käyttövesi lämpimänä niin kauan kuin Nilanissa vettä riittää. Jäspi toimii siis käyttöveden osalta lisävaraajana ja alkaa "tuottamaan" lämmintä vettä vasta kun Nilan hyytyy. Muulloinhan lämmin vesi vain virtaa Jäspin läpi, eli energiaa ei juurikaan siirry suuntaan tai toiseen.
Toki Jäspikin vuotaa vähän lämpöä huonetilaan ja ylävastuksen käyttö näyttäisi näin lämmityskaudella olevan n. 3 ... 3,5 kWh/vrk. Vesimittarin mukaan vettä kuluu n. 6 ... 7 m3/kk, eli käyttö on aika vähäistä (ja Nilan tuottaa lämpimän käyttöveden kokonaisuudessaan). Jäspin ylävastus säädetty +55 asteeseen ja alavastus +40 asteeseen. Hommasin paikalliselta sähköyhtiöltä muutaman 3-vaihemittarin keskuksen ja vastuksien väliin. Nyt siis näen mittareista tasan tarkkaan paljonko ylä- ja alavastus kuluttavat. Mittarit maksoivat n. 20€/kpl (ylijäämää etäluettavien alta). Nilanissa ja muissa on sitten pistorasiamittareita. Voisit ehkä laskea tuota ylävastusta +55 asteeseen?
Meillä ei siis ole VILPpiä ja lattialämmitys tehdään suorasähköllä, eli Jäspin 6+6 kW vastuksilla. En vielä tiedä mihin pumppuun päädyn, eli VILP vai MLP - vai laitanko kumpaakaan. Joka tapauksessa tarkoitus hankkia vesikiertoinen takka, joka siis lämmittäisi käyttö- ja lattiavettä Jäspin kautta.
Hyvin ovat laitteet pelanneet mitä nyt tuo 4-tieventtiili toistaiseksi kytketty väärin. About viime viikon kulutuslukemat n. 200 m2 lämmitettävää ja talo napapiirin korkeudella:
Koodi:
11.-17.10.2011:
Keskilämpötila: +2 C
Sähkö: 346 kWh
49 kWh/vrk
Ylävastus: 3 kWh/vrk
Alavastus: 26 kWh/vrk
PILP: 12 kWh/vrk
Jääkaappi: 2 kWh/vrk
PPK: 0 kWh/vrk
Muut: 6 kWh/vrk