Noihinkin on siis kehitetty ratkaisut. Mutta kohtahan nuo(kin) ongelmat on yhdentekeviä joka tapauksessa kun polttisten valmistus lakkaa. Sähkömoottoria ei tartte erikseen käynnistellä eikä voidella.
Japani vs. "Hölmölä"
- Keskustelun aloittaja pelzi_
- Aloitettu
Lyijylle ei ole vielä yhtä hyvää korviketta. Se toimi tuossa tilanteessa hyvin.
siwer
Vakionaama
Perinteinen auto jossa on surkealla hyötysuhteella toimiva starttimoottori ja 50% hyötysuhteella oleva laturi, jälkimmäinen hihnavetoisena, on aika surkea esitys, mutta perinteiden ansiosta halvin valmistaa.
Insinööri onneksi osaa suunnitella sellaisen moottorilohkoon integroidun BLDC- tai vastaavantyyppisen hyvällä hyötysuhteella toimivan moottorin joka toimii myös laturina. Antaa riittävästi momenttia käynnistykseen, ei tartte erillistä laturia, laturina hyötysuhde parempi (ja kyllä, sillä on todella merkitystä polttoaineenkulutukseen, sähkökuormaa on nykyautoissa aika lailla), ja sitten vielä kirsikkana kukan päällä sillä voi antaa vähän apumomenttia moottorille ajossa. Ratkaisu kai tunnetaan nimellä "kevythybridi", ja tuossa on hinta-laatusuhde kohdallaan koska koko homma ei oikeastaan maksa juurikaan enempää kuin se perinteinen himmeli starttikehineen ja hihnoineen. Siihen en ole tutustunut miten kukakin valmistaja missäkin mallissa tämän ihan yksityiskohtaisesti toteuttaa, mutta perusidea on insinörtille itsestäänselvä ja hämmentävää että sitä piti 2010-luvulle asti odottaa.
Akulta vaatii vähän enemmän, ihan surkein ja pienin lyijystattiakku ei sitten enää sovi.
Insinööri onneksi osaa suunnitella sellaisen moottorilohkoon integroidun BLDC- tai vastaavantyyppisen hyvällä hyötysuhteella toimivan moottorin joka toimii myös laturina. Antaa riittävästi momenttia käynnistykseen, ei tartte erillistä laturia, laturina hyötysuhde parempi (ja kyllä, sillä on todella merkitystä polttoaineenkulutukseen, sähkökuormaa on nykyautoissa aika lailla), ja sitten vielä kirsikkana kukan päällä sillä voi antaa vähän apumomenttia moottorille ajossa. Ratkaisu kai tunnetaan nimellä "kevythybridi", ja tuossa on hinta-laatusuhde kohdallaan koska koko homma ei oikeastaan maksa juurikaan enempää kuin se perinteinen himmeli starttikehineen ja hihnoineen. Siihen en ole tutustunut miten kukakin valmistaja missäkin mallissa tämän ihan yksityiskohtaisesti toteuttaa, mutta perusidea on insinörtille itsestäänselvä ja hämmentävää että sitä piti 2010-luvulle asti odottaa.
Akulta vaatii vähän enemmän, ihan surkein ja pienin lyijystattiakku ei sitten enää sovi.
pökö
Kaivo jäässä
Insinööri on varmaan suunnitellut ne huonotkin versiot.
siwer
Vakionaama
Juu, jopa ihan lyijyakku, ja sille sitten laturi ajoakusta. Nämä on niitä insinöörityön perinteitä joissa historia näkyy. Ratkaisu on tarpeeksi hyvä ja helpottaa suunnittelijoiden elämää kummasti. Täysin puhtaalta pöydältä tehdyssä täyssähköautossa luultavasti ei olisi erillistä 12V akkua.
Juu, pyöreästi puolisen vuosisataa sitten, niin kauan nuo osat ovat pysyneet samoina. Varmaan sillä hetkellä ollut aikansa paras tapa tehdä asia. Ja sitten kun sen tavan ympärille kehittyy tehtaat jotka osaa tehdä muutamalla pennillä noita osia, niin niitä sitten käytetään. (Laturithan ovat kokeneet aikojen saatossa erilaisia "parannuksia", 70-luvulla yleistynyt vaihtovirtalaturi kyllä jämähti pitkäksi aikaa. Senkin voisi tehdä paremmaksi mutta hinta on painettu aivan minimiin hyötysuhteen kustannuksella; ihminen maksaa sen muutaman valmistuksessa säästetyn euron bensassa moneen kertaan.)
Tuollaisen modernin kevythybridin tekniikka nyt on sellaista joka olisi ollut mullistavan uutta ja hienoa joskus 90-luvulla. Ei se autoteollisuus tule kuin pari vuosikymmentä jälkijunassa. Ihan normaalia hitaasti kääntyvälle laivalle. Toisaalta voi miettiä että Toyota kyllä oli ysärillä todellinen edelläkävijä hybrideineen. Melkein yllättävää etteivät muut silloin keksineet näitä "kevythybridejä", vaan ne tulivat kunnolla vasta 2010-luvulla.
- Keskustelun aloittaja
- #47
Ei se katkokäynti Japanissa haittaa koska koneita on se yksi per huone ja auto-puhallus toimii. Katkonta alkaa häiritä isoilla puhallinnopeuksilla, minimillä on-off -konekin toimii loistavasti.
Kylmäpiirille katkonta ei ole ikinä ollut mikään ongelma, eikä myöskään COPille, se ei ole ongelma vaan ratkaisu.
Kylmäpiirille katkonta ei ole ikinä ollut mikään ongelma, eikä myöskään COPille, se ei ole ongelma vaan ratkaisu.
jarkko_h
Vakionaama
Suositeltuun huonekokoon vaikuttaa eristys. Jos 25 sarjalaisen ILP:n asentaa täysin paskasti eristettyyn taloon riittää se nippa nappa 20 neliöön. Jos ILP:n asentaa taaseen Skandinaavisen hyvin eristettyyn 2000 luvun taloon, riittää se varmuudella Etelä Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa hyvällä asumismukavuudella ja hyötysuhteella 50...80 neliöön. Ihan uusimmissa vielä paremmin eristetyissä taloissa vielä isompiin neliöihin.
Hyvällä asumismukavuudella tarkoitan sitä, että koskaan ei tarvitse isoja nopeuksia ( lämpötilaerot pieniä) ja hyötysuhteella sitä, että 95 % päivistä pärjää alle 75% ottotehon.
Hyvin eristetyssä talossa lämpötilaerot ovat pieniä.