Kaasulämmityksen korvaaminen aurinkosähköllä (jo olemassa järjestelmässä)

[Sol-aari]

Onko alueesta jotain sääasematietoja, summittaisia? Mielikuvat lämpimästä mediterraanisesta seudusta mielikuvissa mutta todellisuus toista vuoristossa? Päätellen kaasun kulutuksesta

Graafeissa kyllä näyttää sateisemmalta kuin onkaan. Ilmastonmuutos on kyllä vienyt talvisin lumet käytännössä kokonaan. Uutenavuotena yli 20C pihalla.

Tuossa mustalla pohjalla olevassa kuvassa 21-22 min-max lämpötilat per kuukausi, joka antaa aika hyvin tosiasiallista osviitta.

 

[maanma]

En nyt tiedä miten tuota lähtisi käytännössä lisää eristämään, helposti.

Onko kosteushaasteita muualla kuin pesutiloissa ? Yleensä voivat olla ylärinteen puolella maatasossa ja sen alapuolisissa osissa.

Mulla on ollut itsellä suunnitelma tulva-alueen kaupunkitalon lisäeristyksestä. Suurin piirtein xps kosteutta kohtaaviin pintoihin ja muualle uretaani. Ulkoseinän sisäpintaan kiinni. Päälle ruoteet ja sähköt sinne. Ek gyproc jos ei kosteusriskiä. Muuten vedenkestävä levy. Päälle sitten tyylistä riippuen tapetti tai kevytrappaus.

Xps 30-80mm, uretaani 50mm. Tällä lämmitystarve puolittuu. Kannattaa sijoittaa esim sähköremontin yhteyteen, todennäköisesti vanhalta lämmitetyltä puolelta ensin. Tekee vaikka ensin yhden huoneen ja miettii sen kanssa että onko kivampi se huone.

 

[kotte]

Mulla on ollut itsellä suunnitelma tulva-alueen kaupunkitalon lisäeristyksestä. Suurin piirtein xps kosteutta kohtaaviin pintoihin ja muualle uretaani. Ulkoseinän sisäpintaan kiinni. Päälle ruoteet ja sähköt sinne. Ek gyproc jos ei kosteusriskiä. Muuten vedenkestävä levy. Päälle sitten tyylistä riippuen tapetti tai kevytrappaus.

Ei tuo käsittääkseni noudata ns. nykyisin hyvänä pidettyä rakennustapaa. Kosteudelle ja etenkään vedenpaineelle alttiita perustan tiloja ei pysty eristämään sisältä päin haitatta (haitat leviävät ylös, alas ja sivuille päin). Ei noita levyjä pysty saumaamaan riittävän luotettavasti tiiviisti. Aina vuotaa jostakin vähän.

Vedenpaineelle alttiit rakenteet pitäisi perustaa kaksoismuurilla ja niin, että veden pääsy ulompaan perustaan estetään ja kaksoimuuri on lisävarmistus. Sisäpuolinen tiivis eriste tai höyrysulku varmistaa "susirakenteen", jos sellainen tehdään. Luonnostaan myös lämpöeristys pitäisi lisätä ulkopuolelle, sillä vaikka kaikki kosteussulut jättää sisäpuolelta pois, kuivuminen on hyvin epävarmalla pohjalla jos ja kun sitä tarvitaan. Kaikki puuaines ja gyprocit ovat sopimattomia joka paikassa perustaan tehdyille tiloille (sitä sopimattomampia, mitä enemmän jonnekin sisälle on lisätty eristeitä).

 

[maanma]

Etelässä tuo kosteus nousee joka tapauksessa. Siksi on tärkeää että rakennuksen ulkopinta on parhaalla mahdollisella tavalla kosteutta ulos päästävä. Usein se on myös sisäänpäästävä, mikä tässä muuttuisi.

Etelässä pakkasen rapauttava vaikutus on usein olematon. Sisäeristämisellä tuo vaikutus lisääntyy vähän eristevahvuudesta riippuen. Kosteuden nousulla on jonkin verran vaikutusta betonin käyttöikään, etenkin jos raudoitusta on käytetty.

Mielestäni kirjoitin kosteusperusteen materiaalivalintoihin.

Muita riskejä kosteuden nousulle en tunnista.

 

[kotte]

Etelässä tuo kosteus nousee joka tapauksessa. Siksi on tärkeää että rakennuksen ulkopinta on parhaalla mahdollisella tavalla kosteutta ulos päästävä.

Yritin kommentoida suunnitelmaasi pohjalta, että viittasit Suomessa olevaan rakennukseen. Jos viittaat tropiikkiin tai ehkä subtropiikkiin, tilanne voi olla toisenlainen, mutta Suomessa ainakin maaperä on säännöllisesti kesäaikaan kylmempi kuin ulkoilma ja talvella lisäksi ulkoilma on absoluuttisesti niin kuivaa, että järkevä kuivaus perustuu ulkoilman hallittuun johtamiseen perustan ulkopuolelle (maa lämmittää ja samalla suhteellinen kosteus alenee, kunhan ilmanvaihto ei ole liiallista maan lämmityskykyyn nähden). Kun perustaan järjestetyn talvella edes hieman lämmitetyn asuin-, apu- tai varastotilan lämpötila ja samoin kesällä maata lämpimämpi, kuivuminen tapahtuu aina luonnostaan ulospäin. Jos yrittää kuivattaa sisään päin, tästä seuraa samalla rajoituksia perustan tilan käytölle (kaikenlainen veden kanssa plutaaminen sekä pitkäaikainen oleskelu on haitallista ja riski perustatilan kuivumiskyvyn ylittymiseen).

Suomea jonkin verran lämpimämmässä ilmastossa kuten USA:ssa keskisillä jokitulvien alueilla hyvänä pidetty ratkaisu on mainitsemani kaksoismuuri (viemäröitynä tai tulvatilanteita varten lisäksi väliä kuivattavalla hulevesipumpulla täydennettynä). Jo pelkkä kaksoismuurin ilmaväli on aika hyvä lämmöneriste, kun maan keskilämpötila vuoden mittaan hiukankaan syvemmältä on luokkaa vähän päälle kymmenen astetta.

 

[Sol-aari]

No, kuten kirjoitin, kaikenlainen lisäeristäminen niin sisältä kuin ulkoapäin on poissa suunnitelmista - liian vaivalloista, varsinkin kun toinen puoli talosta on rinteessä.

 

[Aurinko Aarne]

ILPpiiä tuo huutaa ja loput putkivastukseen. Kuvio muuttuu jos paneelistoa/keräimiä saa lisättyä ja uhraa lisätonneja 1000l varaajaan. ILP nyt kuitenkin muuntaa 1:4 sitä sähköä lämmöksi. Ei sen kanssa pysty mikään kilpailemaan. Nyt vaan mietintään oikea paikka. Siirtyy sillä lattialämmitykselläkin energia huoneesta toiseen, mutta silti lienee kannattavaa siirtää lämpöä kanaviin laitetuilla äänettömillä laitetuulettimilla.

 

[Kellarinlämmittäjä]

-Omassa mielessäni koin helpoimpana ratkaisuna käyttää tuota ylimääräistä energiaa (se n. 6h+. tuntia päivä 3000W) tosiaan jonkinsortin metodin kiertovedenl ämmitykseen. Täällä ehdotettiin lattialämmityksen käyttämistä varaajana tai lämpövarastona. Omien tunneperäisten kokemusten mukaan lattiavalu tehty luultavasti suoraan eristämättömän tai ainakin hyvin kevyesti eristetyn materiaalin päälle. Esim. tuossa alkuperäisosassa joka on 1800-luvulta, keittiön laatoitettu lattia jäähtyy kyllä sitä soittoa että millekkään varastoinnille voi sanoa hyvästit.

-Ilmalämpöpumppua selvittelin myös yhtenä vaihtoehtona, mutta koska tilat ovat sen verran isoja ja monihuoneisia, ei yhdellä ilpillä lämmitetä ainakaan koko haluttua kerrosalaa. tosin, näinhän se yleensäkin tuppaa olemaan.

Alueella siis saattaa olla joskus luntakin, ehkä hiukan pakkastakin. Propaanihan säilyy säililössään maailman tappiin kunnes se ruostuu päältä päin puhki. Ensimmäiseksi tuommoisessa kohteessa lähtisin siitä, että jos tämä varajärjestelmä on hyvä ja käyttökelppoinen, se kattaa säilyttää poikkeavien sääilmiöiden varalle..

Jotenkin arvelisin, että kyllähän noissa olosuhteissa tuota energiaa kannattaisi pumpuilla moninkertaistaa, jos sen vielä lattilalämmityksellä ja sen tyypillisillä lämpötiloilla saa jonnekin. Vaikka se lämmin lattioista ehkä karkaakin alaspäin, siinäkin voi tulla jonkinlainen tasapainotila että se maa eristämättömän lattian alla lämpenee kuitenkin. Tuommoiset lattialämmituksen lämpötilat (+30-35 °C) saa VILPillä tehtyä tehtyä noin 5-7 tehokertoimella jokseenkin ympäri vuoden, jos lämmintä on aurinkon paistaessa yli +5 astetta, jollon VILP toimii ilman sulatuksia. Kalsean kylmä lattia tuskin on kiva muulloin kuin lähkähdyttävällä helteellä. Jos siellä jotain vesikiertoja on, kyllähän niitä kannattaisi käyttää. Lämmön varaaminen lattiaan silloin kun aurinko paistaa ja sähköä on käytettävissä, olisi myös akkujen eliniän kannalta eduksi kun syklejä kertyisi vähemmän. Lisäksi se lattiakaan ei olisi kauhean kylmä edes aamuisin. Ei voi mennä niin että päivällä lämmitetty lattia on jo aamulla kylmä ellei se vuorostopuro virtaa lattian ali. Jos arvaan oikein, ilmastointia kaivataan kesäisin ja siihen se ILP on ainut oikea. Varakaluja lämmitykseen myös ihan toimiva.

Tuohon ei varmaan suurta konetta tarvita, eli joku semmoinen ILPin näköinen VILP, joka hoitaisi lämmityksen (ja ehkä lisäksi talousveden esilämmityksen). Kun sen ei tarvitse rehkiä kuumia vesiä, se voisi myös palvella pitkään. Luultavasti sitä paneelisähköä riittäisi aikalailla suoraan veden tulistamiseen päiväsaikaan. Näin mikään lämmöntuottoon kulutettava sähkö ei rasittaisi akkuja. Viimeisenä hätävarana ne propaanisydeemit ja jos vuosikymmen menee ilman kaasun kulutusta, sitten miettisin niiden poistamista.

 

[kotte]

Luultavasti sitä paneelisähköä riittäisi aikalailla suoraan veden tulistamiseen päiväsaikaan.

Kunhan ei satu sellaisia kelejä kuin Suomessa viime päivinä, eli aurinko paistaa 10 sekuntia, pilvi tulee minuutiksi eteen, taas paistaa 30 sekuntia, pilviä 10 sekuntia, autinkoa 10 minuuttia, pilviä 5 minuuttia jne.

Tarvittaisiin ainakin vilppi (tai ilppi), joka osaa adaptoitua tuollaiseen jatkuvasti vaihtelevaan sähkön saantiin. Käytännön ratkaisu olisi yksinkertaisin tehon DC-syötöllä, jossa on rinnalla superkondensaattoripuskuri ja invertterin tehon säätö superkondensaattorin varaustilan perusteella. Ei voi uneksiakaan, että tuollaisella lämpöpumpulla pääsisi yleisesti lähellekään sellaiseen tuottosuhteeseen kuin travanomaisilla verkkokäyttöön suunnitelluilla lämpöpumpuilla (edes vaikka lämpöpumppupuolella olisi erikoisjärjestelyitä painevaraajineen ja kylmäaineakkumulaattoreineen auttamaan toimintaa).

 

[Kellarinlämmittäjä]

Ajattelin tulistusta suorasähköllä. Se kulutus ei pitäisi olla kuin muutama kWh vuorokaudessa. Itselläni tulistin kuluttaa noin 4 kWh vrk öisin, tässä siis ajattelin, että tulistelisi päivisin sillä ylijäämäsähköllä. Yhden päivän voi surutta jättää välistä ellei se veden kulutus juuri silloin ole jotenkin aivan poikkeavan suurta mutta tämä riippuu siitä varaajan koosta. Akkuihin verrattuna varaaja on edullinen eikä oikeastaan kulu käytössä kun tuo omanikin on jo 35 vuotta vanha.