Kaasumäärän vaikutus COPiin ja tehoon?

[HotZone]

Minun uuteen pumppuun lisättiin putkistomelun vuoksi vähän kaasua (200g). Putkiston pituus on 5m.
Muistan joskus lukeneeni että liian vähäinen kaasu saisi pumpun helpommin jäätymään ja että se tehostaisi kesällä jäähdytyskäyttöä. Parantaako siis pieni kaasun lisäys ominaisuuksia talvella?

 

[kotte]

Vs: Kaasumäärän vaikutus COPiin ja tehoon?

Muistan joskus lukeneeni että liian vähäinen kaasu saisi pumpun helpommin jäätymään ja että se tehostaisi kesällä jäähdytyskäyttöä. Parantaako siis pieni kaasun lisäys ominaisuuksia talvella?

Väärä kaasun määrä (siis liian pieni tai suuri) heikentää aina pumpun tuottokerrointa (erityisen paha on yhdistelmä kapillaaripumppu ja liian pieni kylmäainemäärä). Toki jäätyminen lisää aluksi tai kohtuullisena pysyessään kosteuden poistumista ilmasta jäähdytyksellä, mutta ilmiön hallitseminen eri olosuhteissa ei sitten onnistukaan ja esille tulevat haitat ylittävät hyödyt moninkertaisesti (eli pumppu rupeaa roiskimaan vettä seinille ja lattialle, pitää pahaa ääntä, rupeaa oikuttelemaan jne.).

Lämmityksessä ja jäähdytyksessä on jokseenkin yksiselitteisesti syytä käyttää oikeaa kylmäainemäärää, mutta hieman liian suuresta kylmäainemäärästä voi tapauskohtaisesti olla joskus etuakin ja haitat saattavat pysyä kurissa (joten erikoistapauksissa sitä voi harkita, esimerkiksi mallikohtaisen kokemustiedon perusteella).

 

[Både]

Vs: Kaasumäärän vaikutus COPiin ja tehoon?

Kaikissa ilpeissä on varaaja kylmä-aineelle, joten alle 25% ylitäytöstä ei ole mitään haittaa,päinvastoin.Kaikki Suomeen tuotavat pumput voisi väh.15% ylitäyttää niin pysyisi jäätymiset kurissa ja tehot olisi paremmat.
Kompura käy hieman ylämäkeen mutta kokonaisvaikutus on muutaman euron vuodessa,joten sitä ei sähkömittarissa näe.

 

[repomies]

Vs: Kaasumäärän vaikutus COPiin ja tehoon?

Kaikissa ilpeissä on varaaja kylmä-aineelle

Kaikissa? Myös isoimmissa, tyyliin 24-sarjaiset?

Hmm näkyypä olevan sub-accumulator (mikä ihmeen sub?) eräässäkin jonka speksiä katsoin.

 

[jussi]

Vs: Kaasumäärän vaikutus COPiin ja tehoon?

Kaikissa ilpeissä on varaaja kylmä-aineelle, joten alle 25% ylitäytöstä ei ole mitään haittaa,päinvastoin.Kaikki Suomeen tuotavat pumput voisi väh.15% ylitäyttää niin pysyisi jäätymiset kurissa ja tehot olisi paremmat.
Kompura käy hieman ylämäkeen mutta kokonaisvaikutus on muutaman euron vuodessa,joten sitä ei sähkömittarissa näe.

Mihinkähän se mahtaa olla piilotettu, kun aikas harvassa sitä näkyy? Asentaja näkee toki useampaa, kuin minä, mutta silti "kaikissa"...?

 

[Både]

Vs: Kaasumäärän vaikutus COPiin ja tehoon?

No maalämpöpumpuissa ei ole varaajaa,siksi kylmä-aineen määrä onkin hyvin tarkasti oltava oikea.

No kyllä niissä varaajat on, mihin muuten saat mahtumaan valmiiksitäytetyissä laitteissa aineet?

 

[jussi]

Vs: Kaasumäärän vaikutus COPiin ja tehoon?

No maalämpöpumpuissa ei ole varaajaa,siksi kylmä-aineen määrä onkin hyvin tarkasti oltava oikea.

No kyllä niissä varaajat on, mihin muuten saat mahtumaan valmiiksitäytetyissä laitteissa aineet?

Et kai sä tosissas tuota kysy? Eii sen ulkoyksikön putkistoista ja kennosta varaajaa tule, vaikka se kylmäainella täytetään.

 

[kotte]

Vs: Kaasumäärän vaikutus COPiin ja tehoon?

Eii sen ulkoyksikön putkistoista ja kennosta varaajaa tule, vaikka se kylmäainella täytetään.

Kompressoriinkin mahtuu aika paljon nestemäistä kylmäainetta (rautaosien ja käämien välisiin sokkeloihin).
Rotaatiokompressoreissa ym. voi pisaranerottimenkin äkkiä täyttää (eikä kylmäaine pääse sieltä pois valumaan, kun kompressorin imu lakkaa). Käydessähän tuo ei ole sopiva akkumulaattoriksi, jos pohjassa on pieni (öljyn-) tyhjennysreikä tyypilliseen tapaan.

 

[SRK]

Vs: Kaasumäärän vaikutus COPiin ja tehoon?

Aiemmin aihetta alustettu (invertteripumpulle !!! ):

http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=17477.msg218813#msg218813

Aiemmin pumput markkinointisyistä täytetty kylmäkkeelle sopivasti sopivaksi ilmastovyöhyke +7C:n
hyvä COPppi tähtäimessä. Jotain kertonee Mitsun FH/Panan VE-NKE täyttömäärät (1150g/1500g) pumppujen toimintatavoitteista. Ero on huikea ,eikä selity ainoastaan putkistopituuksilla.Panan iskutilavuudesta ei mitään tietoa.

Nyttemmin tilanne on toinen ,kun EU:ssa pumput pitää karsinoida eri ilmastovyöhykkeille ja tämä vaikuttaa myös optimikylmäkkeen määrään ... ja taas joku kompromissihan siellä taustalla piilee tehojen/COPppien suhteen .

Lisäämällä kylmäkettä toisaalta saatat kuitenkin laimentaa liiaksi voiteluöljyä noissa "epätyypilllisissä" seisokkitilanteissa/uudelleenäynnistyksissä, joissa muutenkin compressorin voitelu on ahtaalla.
POE-öljy ei onneksi herkkä moiselle HFC-kylmäkkeille ,koska liukeneminen on rajoitettua (<5% ?) ,vaikka sekoittuvuus on kaiketi lähes 100% .Pitkällinen seisotus kompressorin öljytilassa (kylmässä) johtaa kuitenkin öljy-/kylmäkefaasien erottumiseen ... kylmäke pinnalle ja öljy pohjalle vai oliko tuo päinvastoin (omnaispainoero)!Parahtäessään taas käyntiin kompressori saattaa vetää jompaa kumpaa faasia riippuen miltä korkeudelta imee. Öljytön kylmäke on huono voitelija ... Kompressoriläämmitysvastus kaiketi osaltaan avittaa ongelmanratkaisussa ... jopa sähkökatkojenkin jälkeen.

HC-kylmäkkeille tuo öljyn laimennusvaikutus on konkreettinen (liukenevuus luokkaa 100%) riippumatta onko mineraaliöljy vai POE-öljy kyseessä.
R417 :ssa n.3% R600:a lisätty nimenomaan kylmäkkeen liukenevuuden edistämiseksi öljyyn.

Mikä sitten lienee raakaa todellisuutta näillä leveysasteilla ... en tiedä!



"Jussilla" kaiketi <10% (?) propaania HFC:n seassa DIY-laitteissaan periatteessa laimentamassa voiteluöljyä (POE ?)syistä jotka eivät tiedossani.Olisi mukava kuulla,onko siitä erityistä haittaakaan ollut.

Erityisesti scrolleilla jäykempi/viskoosimpi öljy pidättelee takaisinvirtausta scrollin kehillä ... ja toisaalta propaani madaltaa viskoteettia ja edistänee takaisinvirtausta => vaikutus pumpun isentrooppiseen hyötysuhteeseen.

EVI:llä toisaalta saataisiin öljyä scrolleilla viskoosimpaan suuntaan ... mene tiedä. Maallikko on ymmällään ...

 

[HotZone]

Vs: Kaasumäärän vaikutus COPiin ja tehoon?

Nyt en ihan päässyt täysin jyvälle, parantaako tuollainen kylmäaineen lisääminen hyötysuhdetta ja tehoa vai heikentääkö.
Tuo 200g lisäys oli Panan maahantuojan määräys jotta lorina ja kohina saadaan pois putkistosta ja auttoihan se aika hyvin.
Sama putkisto on oli käytössä n. 4v sitten asennettuun Panan pumppuun ja nyt uuteen HE12NKE malliin. Vanhalla pumpulla ei ollut putkistoääniä.

 

[jussi]

Vs: Kaasumäärän vaikutus COPiin ja tehoon?

"Jussilla" kaiketi <10% (?) propaania HFC:n seassa DIY-laitteissaan periatteessa laimentamassa voiteluöljyä (POE ?)syistä jotka eivät tiedossani.Olisi mukava kuulla,onko siitä erityistä haittaakaan ollut.

Sä nyt alat puhumaan ihan eri asiasta. Ei kuulu tähän aiheeseen, ja tästä siis muualla.

Kun näissä on aika harvoin lämmityskäytössä muuta varaajaksi luokiteltavaa, kuin nestepaluuputki (oletan niiden merkkien osalta, joita en ole avannut), niin kyllä se oikea ainemäärä on toiminnan kannalta oleellinen. Kyllä se vähän sallii määrän vaihtelua, samoin kun olosuhdevaihtelua, mutta ei ollenkaan siinä määrin, kuin oikealla nestevaraajalla ja aktiivisella paisuntalaitteella.

 

[Både]

Vs: Kaasumäärän vaikutus COPiin ja tehoon?

Et kai sä tosissas tuota kysy? Eii sen ulkoyksikön putkistoista ja kennosta varaajaa tule, vaikka se kylmäainella täytetään.

Vittu laitappa ja availe hieman niitä erimerkkisiä nykypumppuja niin ei tarvitse paskaa jauhaa

 

[pökö]

Vs: Kaasumäärän vaikutus COPiin ja tehoon?

Vittu laitappa ja availe hieman niitä erimerkkisiä nykypumppuja niin ei tarvitse paskaa jauhaa

Tyhjentävä vastaus Bådelta.
Olisi sen silti voinut kertoa missä se varaaja on, toivottavasti joku tietävä kertoo. Kiinnostaa kuitenkin pikkaisen.

 

[janti]

Vs: Kaasumäärän vaikutus COPiin ja tehoon?

Olisi sen silti voinut kertoa missä se varaaja on, toivottavasti joku tietävä kertoo. Kiinnostaa kuitenkin pikkaisen.

http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=4507.0

Sitä kompressorin kyljessä olevaa kutsutaan myös varaajaksi (accumulator), se toimii myös pisaranerottimena.

 

[kotte]

Vs: Kaasumäärän vaikutus COPiin ja tehoon?

Sitä kompressorin kyljessä olevaa kutsutaan myös varaajaksi (accumulator), se toimii myös pisaranerottimena.

Mutta vehje ei ehkä toimi ihan tarkoitetulla tavalla, jos kylmäainetta lisätään niin paljon, että sitä on koko ajan huomattava määrä tuossa pisaranerottimessa. Laitteen keskusputkessa on nimittäin pieni reikä öljyn palautusta varten ja ylimääräinen neste sitten ruiskuaa pikku norona suoraan kompressorin imuaukkoon. Ei tuollainen "DIY-EVI" ehkä konetta riko käydessä, mutta hiukan arveluttavampaa on kylmäaineen valuminen reiästä imuputkeen aina seisokin aikana, jolloin mäntäkammio saa käynnistyksessä kunnon kulauksen nestettä kurkkuunsa.

 

[jussi]

Vs: Kaasumäärän vaikutus COPiin ja tehoon?

Sitä kompressorin kyljessä olevaa kutsutaan myös varaajaksi (accumulator), se toimii myös pisaranerottimena.

Ja se ei imupuolella ollessaan myöskään auta yhtään nestepuolen tilanteeseen. Eli sinne ei pysty kyllä ylitäytöstä "varastoimaan".

 

[kotte]

Vs: Kaasumäärän vaikutus COPiin ja tehoon?

Ja se ei imupuolella ollessaan myöskään auta yhtään nestepuolen tilanteeseen. Eli sinne ei pysty kyllä ylitäytöstä "varastoimaan".

Tarkennetaanpa vielä, että asia on täsmälleen näin, jos koneessa on TEV tai tehokkaalla säädöllä varustettu kunnon EEV (kapillaarikone kyllä säilöö ylitäytöksen imupuolenkin akkumulaattoriin sen jälkeen, kun lauhduttimen paine alkaa täyttymisen jälkeen nousta; alkeellisesti kontrolloitu ILPin sähköinen säätöelin voi tehdä samantapaista tai sitten ei).

 

[kallek]

Vs: Kaasumäärän vaikutus COPiin ja tehoon?

Nyt en ihan päässyt täysin jyvälle, parantaako tuollainen kylmäaineen lisääminen hyötysuhdetta ja tehoa vai heikentääkö.
Tuo 200g lisäys oli Panan maahantuojan määräys jotta lorina ja kohina saadaan pois putkistosta ja auttoihan se aika hyvin.
Sama putkisto on oli käytössä n. 4v sitten asennettuun Panan pumppuun ja nyt uuteen HE12NKE malliin. Vanhalla pumpulla ei ollut putkistoääniä.

Eikös 200g ole kuitenkin aika paljon? Niin vaikuttaako tuo lievä ylitäyttö sulatuksen tehoon parantamalla sitä vai jäätyykö kone vaan vähemmän lämmityksen aikana?

 

[Både]

Vs: Kaasumäärän vaikutus COPiin ja tehoon?

Sulatuksen teho paranee huomattavasti,ja lämmitysteho pakkasella hieman paranee.
Varjopuolena on hieman korkeampi kompressorin sähkönkulutus, joka johtuu korkeammasta paineesta.
Höyrystin jäätyy aivan samalla tavalla.

 

[P3trik]

Vs: Kaasumäärän vaikutus COPiin ja tehoon?


Aiheesta oli myös keskustelua joskus vuosi sitten jolloin postasin foorumille taiwanin poikien tutkimuksen kaasumäärän vaikutuksesta sekä kapillaari että ev koneissa. Jos sen etsisi niin siitä löytyy tutkittuja käyriä siitä miten yli tai alitäyttö vaikuttaa. Muistaakseni ev laitteissa sai olla lähes 20% ennen kuin vaikutti mitään kun taas kapillaarikone reagoi aika suoraviivaisesti.

 

[Både]

Vs: Kaasumäärän vaikutus COPiin ja tehoon?

Juuri näin.
Kapillaarikkoneella kylmäaineen täyttäminen on kuin darran säätäminen viinalla.
EEV koneissa 30% jälkeen alkaa vaikuttamaan merkittävästi sähkökulutukseen,tuplasti ylitäytetty saadaan sitten jo sammumaan.

 

[kemmola]

Vs: Kaasumäärän vaikutus COPiin ja tehoon?

Tavallisissa kylmäkoneissa aina alitäyttö varmistaa konen moitteetoman toiminnan, verrattuna pieneenkin ylitäyttöön.
Aattele esim. lauhduttimen osittaainenkin tukkoisuus.

 

[Deleted member 1344]

Vs: Kaasumäärän vaikutus COPiin ja tehoon?

Sulatuksen teho paranee huomattavasti,ja lämmitysteho pakkasella hieman paranee.

Jep. Mun E12-CKP on VILP:n apuna niin, että se menee päälle -11 asteessa ja pois -6 asteessa. Ilman ~200g lisätäyttöä se ei saa kennoa kunnolla sulatettua ennenkuin sulatuksen aikaraja tulee vastaan. Lisätäytöllä toimii kuin unelma.

 

[Ismo67]

Vs: Kaasumäärän vaikutus COPiin ja tehoon?

Jep. Mun E12-CKP on VILP:n apuna niin, että se menee päälle -11 asteessa ja pois -6 asteessa. Ilman ~200g lisätäyttöä se ei saa kennoa kunnolla sulatettua ennenkuin sulatuksen aikaraja tulee vastaan. Lisätäytöllä toimii kuin unelma.

Voisiko tähän kaikille lisäksi kertoa, että miten ensin määritellään oikea täyttömäärä, johon tehdään 20% ylitäyttö, ettei jää epäselväksi.
Ihan vaan sen vuoksi, jos tietyllä putkimäärällä on määritelty tietty täyttömäärä ja mitenkäs tämä on määritelty valmistajalla, ettei vaan siinä ole jo vaikka 10%:n ylitäyttö

 

[HotZone]

Vs: Kaasumäärän vaikutus COPiin ja tehoon?

Aiheesta oli myös keskustelua joskus vuosi sitten jolloin postasin foorumille taiwanin poikien tutkimuksen kaasumäärän vaikutuksesta sekä kapillaari että ev koneissa. Jos sen etsisi niin siitä löytyy tutkittuja käyriä siitä miten yli tai alitäyttö vaikuttaa. Muistaakseni ev laitteissa sai olla lähes 20% ennen kuin vaikutti mitään kun taas kapillaarikone reagoi aika suoraviivaisesti.

Tuosta varmaankin ihan täsmällisestä selityksestä ei ole mitään apua. Kerroppa miten on Panasonicin He12NKE mallina suhteen tilanne. Laitteen käyttöoheissa ei mainita mitään EV tai kapillaarista.

Sellaisen olen huomannut että laitteen termostaatti on kaasun lisäyksen jälkeen täysin viitteellinen eikä laite suostu enää puhaltamaan kuin vasto jos pyyntiä kasvatetaan pari astetta. yhden asteen muutos pyynnissä ei vaikuta mitään. Jos taas nostaa pari pykälää niin lämpötila nousee 3 astetta ja pyynnin lasku yhdellä taaskaan vaikuta mitään kun taas pyynnin lasku kahdella pudottaa sen saman 3-astetta.
Panasonic ei kyllä tunnu vieläkään osaavan tehdä termostaattia mikä pitäisi lämmöt vakiona. Nyt pitää takkaa lämmittämällä hienosäätää talon lämpötilaa pysymään yhden asteen sisällä kun Panan ILP ei siihen enää pysty.
Onko muuten kukaan viritelly erillistä tuuletinta Panan yhteyteen kun pumppu ei pysty lämpöä siirtämään.

 

[Både]

Vs: Kaasumäärän vaikutus COPiin ja tehoon?

Tuttu ilmiö HE-koneessa.
Sen El.paisarin porrastus on senverran karkea että aiheuttaa em.asian.

 

[Morjens_1]

Vs: Kaasumäärän vaikutus COPiin ja tehoon?

Töräytytin vuosi sitten syksyllä vanhaan panan 9-sarjalaiseen (kapillaari) pienen ylitäytön kun sulatukset toimivat huonosti ja tehot hyytyivät jo ennän -15:sta alkavaa sulatusrumbaa. Samalla vaihdettiin tehokkaampi sulanapitokaapeli pimenneen alkuperäisen tilalle ja porailtiin pohjapeltiin hiukan lisää valumareikiä alkuperäisen YHDEN!!! rinnalle.

Nyt on toiminut paremmin. Kenno huurtuu kyllä. Sulatus vaikuttaisi about yhtä nopealta kuin Mitsu FD25VABH:ssa. Vedet lorajaa iloisesti. Tehojen puolesta ainakin -10...-15 välillä tuntuisi olevan jonkin verran enemmän. Vain pari kertaa tänä talvena olen pitänyt puhallinpatteria muutaman päivän pumpun apuna.

Niin tuo Pana on noin 30 neliön tallissa, jossa ilmakin vaihtuu jonkin verran.

 

[P3trik]

Vs: Kaasumäärän vaikutus COPiin ja tehoon?

Kas tässä jos joku haluaa ymmärtää keskustelun aihetta pintaa syvemmältä... (aikoinaan kun luin tätä niin dokumentti muistutti terävästi mieleen sen että tärkeintä hyvän copin tavoittelussa on oikea täyttöaste ja mahdollisimman alhainen lämmönvaihtimen lämpö.)

http://ecaaser3.ecaa.ntu.edu.tw/weifang/hp/The%20effects%20of%20improper%20refrigerant%20charge%20on%20the%20performance%20of%20a%20heat%20pump%20with%20an%20electronic%20expansion%20valve%20and%20capillary%20tube.pdf

Kun tässä aiemmin puhutaan ylitäytöstä niin oliko kyseessä kaasun lisäys vai ensin kaasumäärän punnitseminen ja sitten lisäys ?

 

[Morjens_1]

Vs: Kaasumäärän vaikutus COPiin ja tehoon?

Kylmäaineet niin kalliita, että kiusaus lievän alitäytön käyttämiseen halvemmissa pumpuissa on ilmeinen. Ainakin panoissa on noita alitäyttöjä tehtaan jäljiltä ilmeisesti ollut. Näin minulle on ammattilaisten toimesta kerrottu.

 

[Både]

Vs: Kaasumäärän vaikutus COPiin ja tehoon?

Juuri näin, ongelma on pikemminkin täyttäjässä/täyttölaitteissa

 

[holotna]

Vs: Kaasumäärän vaikutus COPiin ja tehoon?

Kylmäaineiden hinta on jatkuvassa laskussa esim 134a 9euroo kilo alv 0

 

[Morjens_1]

Vs: Kaasumäärän vaikutus COPiin ja tehoon?

OK, kallista sitten enää loppukäyttäjälle

No alitäyttöjä ilmeisesti on, mikä voisi selittää tiettyjen pumppuyksilöiden jäätämisongelmat ja mahdollisesti tehonpuutettakin. Itsellä kylmäainelisäys jokatapauksessa auttoi molempiin

Tuo P3Trikin linkittämä artikkeli keskittyy lähinnä jäähdytykseen. Sieltä löytyi vain pari viittausta lämmityskäyttöön. Lämmitykseen liittyvien käppyröiden perusteella kylmäainevajaus vaikuttaa koppiin melkoisesti ja voimakkaammin kuin ylitäyttö. Toki käppyrässä lakipiste optimaalisen täyttöasteen kohdalta. Lämpötehoihin liittyvää käppyrää en nopeasti vilkaistuna löytänyt. Artikkelin lähdeluettelossa viitataan lämmityskäyttöön liittyvään toiseen artikkeliin vuodelta 1980...

 

[P3trik]

Vs: Kaasumäärän vaikutus COPiin ja tehoon?

Tuo P3Trikin linkittämä artikkeli keskittyy lähinnä jäähdytykseen. Sieltä löytyi vain pari viittausta lämmityskäyttöön. Lämmitykseen liittyvien käppyröiden perusteella kylmäainevajaus vaikuttaa koppiin melkoisesti ja voimakkaammin kuin ylitäyttö. Toki käppyrässä lakipiste optimaalisen täyttöasteen kohdalta.

Yllä varmaan viitataan kylmäainevajaukseen kapillaarikoneessa eikä yleisesti oteta huomioon muita kuten esim TEV ja EEV laitteita ?

Vaihtimen lämpötila näkyy tuossa raportissa pystysiirtymänä COP käyrillä. Mielestäni nuo tulokset ovat sovellettavissa lämmitysprosessiin sellaisenaan liittyen mittaustapaan ja käytettyihin lämpötiloihin. Tuon raportin lisäksi esim putkiston pituuden vaikutusta COPpiin on esitelty ainakin Midean manuaaleissa. Vaihtimen lämpötilan lisäksi käytännössä COPpiin vaikuttaa se että onko kapillaari vai EEV.

Meikäläisen tällaisena perusharrastajana on kyllä vaikea vetää johtopäätöksiä ilman subcooling ja superheat mittausta edes kapillaarikoneen täyttöasteesta koska sen verran moni asia vaikuttaa systeemin toimintaan.

 

[Både]

Vs: Kaasumäärän vaikutus COPiin ja tehoon?

Kyllä, jos halutaan asiaan syventyä juuriaan myöten pitää ymmärtää kylmätekniikasta.

Täällä on parempi jos selittää asiat suht pelkistetysti ja kansan kielellä niin silloin saattaa jotakin jäädä mieleenkin.

 

[kemmola]

Vs: Kaasumäärän vaikutus COPiin ja tehoon?

Kaukoluettavasta sähömittarista pitkin talvea lueskelin, kun tuolla mökillä on tasainen 100 watin kulutus ja mielestäni kaikki laitteet on off.
Syy selvisi eilen kun sinne vartavasten ajoin, tämä ULTIN paholinen pitää ulkovastustaan päällä aina kun turvakytkin on on asennossa ja kake on off.
Kuinka montaa tuhatta samanlaista tapausta on tälläkin hetkellä samassa tilassa, itse menetin viiden kuukuden aikana noin 70 euroa tästä turhasta sähkökytkennästä.
Olisin saanut kuution valmiiksi hakattuja halkoja tällä rahalla, eli kesän saunapuut.

 

[repomies]

Vs: Kaasumäärän vaikutus COPiin ja tehoon?

Samantyppistä sähkövastuksen polttoa esiintyy monessa muussakin merkissä. Fujitsun AWY tekee sitä (virrat on ulkoyksiköllä joten jos klixoni on vetäneenä niin sehän lämmittää) ja niin tekee halppischunnukkakin.

Laadukas pumppu joka on oikeasti suunniteltu pohjolan oloihin, ei tee tuollaista.

 

[kemmola]

Vs: Kaasumäärän vaikutus COPiin ja tehoon?

Ukoyksikössä ei tarttes olla ollenkaan pohjaa, koka ei se sitä tarvitse, näinollen vastuskin voidaan unohtaa.
Esim. sillassa on kansi, mutta ilmasilta ei sitä tarvitse.

 

[Både]

Vs: Kaasumäärän vaikutus COPiin ja tehoon?

Kyllä ulkoyksikkö tarvitsee pohjan.
Muuten virtaus ei toimi oikein.

 

[kemmola]

Vs: Kaasumäärän vaikutus COPiin ja tehoon?

Ilmanvirtausko ? epäilen että toimii.