Katkokäynti

[Jihala]

Uusien testien yhteydessä noussut taas tämä katkokäynti jopa mainosvaltiksi, nimenomaan näin päin, että katko olisi pahasta. Mutta miten????
Katkokäyntihän esiintyy pääasiassa leudoilla keleillä. Tehot pienet, huonelämmöissä tuskin huomaa.
Mitä murheita tästä katkokäynnistä on, ihmettelen?
Jos olen katkokäynnillä saanut saanut sulatuksista pois 80-90 % vaikeilla keleillä, sulatukselta lähtee maksimitehoilla, katkolta minimiltä, ei voi olla vaikeaa päätellä kumpi mielekkäämpi.
Ainakin näillä ILPeillä, millä sulatusväli "nollaantuu" katkolla.

 

[Rassaaja]

Vs: Katkokäynti

Katkokäynti huonontaa kokonais-COPpia ja lisää sähkönkulutusta. Meillä kaksi ilppiä lämmittää samaa tilaa ja näin nollan tuntumassa tai pikkupakkasilla kun lämmitystä ei paljon tarvita esiintyy kahta ilppiä yhtäaikaa käytettäessä molemmissa katkokäyntiä. Yhdellä ilpillä vastaavassa tilanteessa katkokäynti on huomattavasti vähäisempää tai sitä ei ole ollenkaan. Kahdella ilpillä sähköä kuluu pahimmalla katkokäyntialueella kymmeniä prosentteja enemmin kuin vain yhtä ilppiä käytettäessä. Etuina kahden ilpin tapauksessa on tietenkin tasaisempi lämpö koko kerroksessa ja erittäin hiljainen äänitaso kokonaisuutena. Katkokäynnillä sulatukset näyttäisivät vähenevän, muttei se sähkönkulutuksessa näy sillä tavalla kuin olettaisi.

 

[janti]

Vs: Katkokäynti

En tiedä selventääkö tämä mitään.
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=5220.msg63326#msg63326

Miksiköhän tuo COP-käyrä ei laske kapillaarikoneella E9DKEW (kovasti katkoja +10 C testivälillä 44-47h)?

 

[Hemmo]

"Katkukäynti...Vae mikäs se nyt onkaan

Ei tuu tolokkuva, joku taas alko jauruammaa samasta asiasta :

Nii jotta voisko joku nyt selittee Hemmolle, mikä se on tuo perkuleen katkokäynti?
Ja mitteekä varten sitä ei saes essiintyvä?
Mie oon korva hörössä istuna kuulostelemassa useempi ilta, jotta milloka tuo meijän ryytäs, minu Missukkain heittäiksee kakomalla hönkimään.
Eilennii kolohasin ohimon piironkin laitaan, ku tunnin kyyläsin ja onneton nukahin, ku tuo mitsu on nii hiljane.
Metrin päässä keittiöjakkaralla ko yritin istuva nahjottoo, silimä kovana ja kuuloaistimet herkällää!

Että pittääkö minun olla jotekii huolissain, jos se ei ala rykimällä hönkäilemmää ja tuota suuntaläpyskää viuhottammaa.
Onko tuo peijooni jotekii rikki...mitä??

Olen kirjoittanut tästä katkokäynnistä mielipiteeni jo aikaisemminkin.
Ja olen edelleen samaa mieltä.
”Katkokäynti?
Onks se joku uus muotisana?
Jos konneessa on termostaatti, nii eiköö se aina sillotällö pijäkkii katkasta eli huilata?
Liekkö tuo kotkotus katkukäynnistä(vai mikä seon) jonniimoista insinööritason slangendaalia vai mitä, en tiijä?
Enkä tarvii muute tieteekkää, ko ei sillä oo mittää merkitystä, mokomala höpötyksellä.

Noiden ilppien kanssa olen touhunnut niin, jotta kun viilennyksen tarve alkaa, käännän viilennykselle +24asteen pyynnölle.
Tarvittaessa nuo tuntuu hönkivän viileää ilmoo ja muun ajan pittäävät ilimoo muuten liikkeellä.

Ja siten ne sitten toimivat syksyyn asti.
Ja sitten vaihetaan lämmitykselle.
Termostaatti huolehtii tasaisesta lämpötilasta.
Ja muuna aikana tuo pittää ilimoo himpun liikkeellä ja tasottaa lämmöt pitkin huushollia.
Joten katkokoo, jos vua käynnistyy tarvittaessa uuvestaa ja torppa pyssyy tasalämpösenä eli kesällä myös viileenä.

Suodattimia sillointällöin imurilla putsailen, ei muuta.
Joten se taas katkokäynnistä tälläkertoo ”

 

[Nobody]

Vs: "Katkukäynti...Vae mikäs se nyt onkaan

Tossa olisi tuntia aikaisemmin aloitettu keskustelu samasta aiheesta.
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=5248.0
Hakua saa käyttää

 

[Jihala]

Vs: "Katkukäynti...Vae mikäs se nyt onkaan

No minä se aloin "jauruammaan".
Joillekin tuntuu olevan elämän/kuoleman kysymys tämä katkokäynti. Sillä ne ILPpien paremmuus ratkaistaan.
Joillekin se on paha, mulle hyvä
Olen tosiaan miettinyt pitkään, mitä pahaa tässä on, jos kone käy katkolla. Ei vaikuta ainakaan meillä huonelämpöihin, ei parisuhteeseen, ei mihinkään.
Voisin jopa miettiä vilkkaalla mielikuvituksella jotain ILPin elinkaareen, ei ryntäyksiä sulatuksen jälkeen ???
Mutta mielelläni tosiaan kuulisin näitten EI KATKOJA FANAATIKKOJENlausuntoja tästä.
Ainakin tällä mallilla pelkästään negatiivista katkottomasta käytöstä

 

[janti]

Vs: "Katkukäynti...Vae mikäs se nyt onkaan

Yhdistetty katkokäyntiketjut. /janti

 

[janti]

Vs: Katkokäynti

Tässä on se minkä verran tuosta katkokäynnistä on testitietoa
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=5220.msg63326#msg63326

Lisää noita VTT:n testejä joissa on ollut hiukan katkokäyntiäkin löytyy täältä:
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=2617.0

Joistain syystä myös Daisekai 10 COP laskee jyrkästi tuolla +10C yläpuolisissa pisteissä kun laite käy minimitehoilla, mutta ei nähtävästi kuitenkaan katkokäyntiä. Puhallusmäärät tuolla alueella on ollut kuitenkin noin 35 dm3/s (=126 m3/h). Puhallusilma on ollut noin 38 C ja imu noin 20 C => antoteho siis 615 W.
http://www.scanoffice.fi/pdf/VTT/VTT-S-10933-07e.pdf

Jos vertaillaan nyt FD25 ja Daisekai 10 VTT testituloksia, niin näyttäisi  siltä että kauheasti COpissa ei ole eroa miniteholla ajellessa vs. katkokäynnillä. Daisekain pienemmästä minimitehosta on VTT:n testissä se etu että katkoille mennään +10C yläpuolella, kun taas FD25 menee katkoille aiemmin +7C.

Minua eniten ihmetyttää E9DKEWin ja E9GKEWin (kapillaari koneita) käytös katkokäynnillä. COP ei laskekkaan kuten käy testattuilla EEV/TEV laitteilla??
http://www.scanoffice.fi/pdf/VTT/VTT-S-09737-06e.pdf
http://www.scanoffice.fi/pdf/VTT/VTT-S-03301-07e.pdf

 

[VesA]

Vs: Katkokäynti

Mittailin joskus kevyemmin kuormietulla yläkerran Argollani, ja COP putosi 4-5 väliltä 3:n tienoille...

 

[markok]

Ikivanha topic, mutta nostetaan ylös kun tietämys tästäkin asiasta on varmaan vuosien varrella lisääntynyt. Katkokäyntiongelmat ovat varmasti vähentyneet huomattavasti pumppujen kehittyessä, mutta joissakin malleissa tuo on edelleen ongelma. Minulla on nyt yhden talven lämmittänyt autotallia Gree Amber 35, joka ei pysty toimimaan alle 900W ottoteholla ollenkaan ja tyypillisesti ottoteho pyörii yli kilowatin lukemissa. Tästä seuraa jatkuvaa katkokäyntiä kovallakin pakkasella. COP tuolla on katkokäynnistä huolimatta yllättävänkin hyvä, mutta enemmänkin huolestuttaa kuinka pitkään kompura tätä kestää? Onko tästä kellään käytännön kokemuksia, että laite olisi hajonnut ennenaikaisesti tästä syystä?

 

[niko0101]

Itsellä c&h supreme 12 ja täällä kans katkoo huolella. Käytännössä tarvii olla kunnolla pakkasta että pysyy minimillä. Muuten tämä ei haittaisi mutta kun se menee katkolle niin se ei myöskään puhalla ja kauimmaiset huoneet viilenee liikaa. Kokoajan pitäs olla pieni puhallus että leviää kunnolla.

 

[jarkko_h]

Otetaan toinen ääriesimerkki. Mulla Toshiba premium ja pysyy käynnissä 150W ottotehon tuntumassa. Näillä huhti ja toukokuun viileillä vähän tehoa vaativilla säillä todella mukava asia.

 

[markok]

Toshiba taitaa olla yksi parhaista mitä tulee toimintaan pienellä ottoteholla. Meillä talossa oleva 15 vuotta vanha Mitsubishi FD25 pääsee parhaimmillaan 350W tehoille ennen kuin menee katkokäynnille. Tämäkin on ihan ok, mutta tuo tallissa oleva Gree Amber on kyllä surkea tämän osalta. Huvittavaa on vielä se, että sama laite mitä myydään Alpic Air nimellä mainostaa pystyvän 0,1kW ottotehoon lämmityskäytössä. Minun mielestä tuollaisen mainostaminen on kuluttajan pettämistä. Tuosta saa helposti käsityksen erittäin pieneen ottotehoon pystyvästä laitteesta vaikka todellisuudessa tuo tarkoittaa katkon aikana sulanapitovastuksen ottamaa tehoa. https://www.google.com/url?sa=t&sou...Vaw2RJgaizSd4a4y0cMqqctwr&cshid=1622288863073

 

[kimmok]

Inverter koneet ei niin kään ota kipeetä käynnistksen tiheydestä vs. On/off koneisiin.
Ja lämmitys käytössä öljyn paluukaan ole niin paha ongelma.
Eli katko käynti ei sinänsä ole kestoikään vaikuttava tekiä.
Kylmäaine kiertoon ja sitä kautta taloudellisuuteen sillä on merkitys mutta sitäkin on poistettu käynti jaksojen pituudella mln/max lepojakso.
Siitä joskus seuraa aaltoileva lämpötila/ns. Yli lämmitys.

 

[niko0101]

Tuota olen ihmetellyt että kun lämmityksellä minimi on noin 700 wattia niin jäähdytyksellä se taas taipuu sinne 100 wattiin. Ulkoyksikön puhallin hädintuskin pyörii ja jäähdyttää kumminkin kokoajan. Kennot toki toisinpäin siinä tilanteessa niin kaippa se siihen sitten vaikuttaa.

 

[Suunnittelija75]

Toshiba taitaa olla yksi parhaista mitä tulee toimintaan pienellä ottoteholla. Meillä talossa oleva 15 vuotta vanha Mitsubishi FD25 pääsee parhaimmillaan 350W tehoille ennen kuin menee katkokäynnille. Tämäkin on ihan ok, mutta tuo tallissa oleva Gree Amber on kyllä surkea tämän osalta. Huvittavaa on vielä se, että sama laite mitä myydään Alpic Air nimellä mainostaa pystyvän 0,1kW ottotehoon lämmityskäytössä. Minun mielestä tuollaisen mainostaminen on kuluttajan pettämistä. Tuosta saa helposti käsityksen erittäin pieneen ottotehoon pystyvästä laitteesta vaikka todellisuudessa tuo tarkoittaa katkon aikana sulanapitovastuksen ottamaa tehoa. https://www.google.com/url?sa=t&sou...Vaw2RJgaizSd4a4y0cMqqctwr&cshid=1622288863073

Aika surkea kone jos pienin ottoteho ei ole tuolla tavoin ilmoitettuna 0W? Se ottaa siis 100W off tilassakin..Kiinalaisella on konstit monet kun myydään halpaa hyvänä.

 

[markok]

Aika surkea kone jos pienin ottoteho ei ole tuolla tavoin ilmoitettuna 0W? Se ottaa siis 100W off tilassakin..Kiinalaisella on konstit monet kun myydään halpaa hyvänä.

+5 astetta ja sitä kylmemmässä ottaa aina tuon 100W tai itseasiassa vähän ylikin. Tuon modasin jo heti oston jälkeen sellaiseksi, että lämmittää vain sulatuksen aikana ja vähän sen jälkeen. Sama ominaisuus taitaa tosin löytyä aika monesta merkki laitteestakin. Niissä sitä vaan ei huomaa niin hyvin kun ei ole tätä jatkuvaa katkokäyntiä milloin muu kulutus tippuu nollaan.

 

[kotte]

Tuota olen ihmetellyt että kun lämmityksellä minimi on noin 700 wattia niin jäähdytyksellä se taas taipuu sinne 100 wattiin. Ulkoyksikön puhallin hädintuskin pyörii ja jäähdyttää kumminkin kokoajan. Kennot toki toisinpäin siinä tilanteessa niin kaippa se siihen sitten vaikuttaa.

Lämpötilaero ulko- ja sisäyksiköiden kennojen välillä on Suomen oloissa jäähdytyksessä huomattavasti pienempi kuin lämmityksessä. Jos sisälle halutaan 20 astetta ja ulkona on 10 astetta, on lämmitystarve yleensä varsin vähäinen. Sen sijaan vastaava jäähdytyksessä siirrettäessä lämpöä sisäpuolen 20 asteesta ulos 30 asteeseen on jo lähes pahimmasta päästä. Laitteen putkistot yleensä suunnitellaan lämmityskäytössä paljon suuremmalle lämpötilaerolle kuin jäähdytyskäytössä (kylmäpiirissä voi jopa olla suuntaventtllilin kanssa sarjaan kytketty kuristuselementti varsinaisen paisuntasäätöventtiilin ohella). Ulkoyksikön kennon on myös tyypillisesti paljon suurempi lämmönsiirtoteholtaan kuin sisäyksikön suhteessa pienehkö kenno, mikä suosii pienen paine-eron mahdollisuutta jäähdytyskäytössä, eli laitteen rakenne on tavallaan sovitettu jäähdytyksen kannalta optimaalisemmin, kun lauhduttimelta vaaditaan aina suurempi kapasiteetti kuin höyrystimeltä.

Pieni paine-ero heijastuu suoraan minitehoon, millä kompressoria voidaan ongelmitta pyörittää.