Kattilan ohjaus Shellyllä

Se on joku uudempi sitten, noissa perus-Oiloneissa kattilatermostaatti vaan katkoo polttimen sähköä. Sähköt päälle niin polttimen käynnistysrele käynnistää sen tietyllä sekvenssillä, sähköt pois niin se vaan sammuu. Sähkösyöttö tulee siis suoraan termarilta.

Tuo Lambo toimii ymmärtääkseni samalla tavalla, eli ehkä tuo shellyllä virran pätkiminen ei tuota riko.

Nuo meno-paluu lämmöt voisi olla ihan nice to know mutta muuten sille mittaukselle ei ole tarvetta, ainakaan vielä. Jos tulevaisuudessa jotain keksii niin rakennellaan sitten lisää seurantaa.
Näin muuten ensimmäisen kerran Bentonen polttimen parisen viikkoa sitten, taisi olla juurikin tuo F1 koska siinä oli pienen pieni näyttö.
 
Oma on tällainen... täyttynyt pikku hiljaa... Siellä on yksi vanha Shelly 1 gen 1 ohjaamassa öljypoltinta ja sitten Shelly 1 plus+addon ohjaamassa kattilan vastuksia ja mittaamassa lämpötiloja alhaalta keskeltä ja yläreunasta kattilaa. ABB kontaktori kattilan vastuksille, kaksi välirelettä logiikkaa hoitamassa. Valo palaa sen merkiksi että termostaatti vaatii lisää lämpöä. Kattilassa just nyt 43 astetta, se toimii parhaillaan puskurivaraajana VILPille kun ei tarvii suihkuvettä. Painonappiin syttyy valo kun vastukset päällä. Siitä painamalla saa hetkellisen lisälämmityksen. Painan siitä ennen saunomista niin riittää lämmintä.

IMG_20241212_130247.jpg
IMG_20241212_130453.jpg
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Kyllä kattilan vastus ja hehkulamppu ovat yhtä resistiivisiä kuormia käsittääkseni.
Tuo 6kw vastuspaketin ohjaus sillä pro3 shellyllä onnistuu jos vastuksien kytkentä muutetaan kolmiosta tähteen ja lisätään nolla johdin tähtipisteeseen 230V olisi vaikuttava jännite kärjille.
 
Kyllä täytyy olla aika tiukassa rahat jos muutaman kympin kontaktoria ei osta vaan tekee virityksiä sähkön kanssa "jonka ehkä puolet sähkäreistä osaa tehdä"
 
Näkisin mielelläni edes yhden ammattilaisen, joka osaa muuttaa 400V 2kW vastuksen 230V 2kW vastukseksi.
No otappa yksi sulake irti 6kw kolmiokytkennästä mikä on sitten teho ja kerro se meille 400 volttia edelleen menee yhteen vastukseen, eikö?
 
Viimeksi muokattu:
Ei ole kyllä kolmioon kytkettyjä vastustuksia kattilassa tai lämminvesivaraajassa vielä tullut vastaan. Yleensä vastuksien toiset päät on kytketty yhteen ja toisiin päihin on kytketty vaiheet. Näin kytkennän saa helposti muutettua 1-vaiheiseksi tarvittaessa.
 
3 kW on silloin teho. Koska kahteen vastukseen menee vain 200V silloin.
Olisko kuitenkin 3,5kw teho ja ne kaksi muuta vastusta ei tehoa tuota kun ei ole kolmiossa mistä sitä tehdä vain kahdella vaiheella, ja koko vastuselementti on stanssattu 400V/6kw mutta sen yksi vastus on 230V/2kw
 
Olisko kuitenkin 3,5kw teho ja ne kaksi muuta vastusta ei tehoa tuota kun ei ole kolmiossa mistä sitä tehdä vain kahdella vaiheella, ja koko vastuselementti on stanssattu 400V/6kw mutta sen yksi vastus on 230V/2kw

Jos et tiedä niin ainahan voit mitata.

Jos luet tarkkaan tuon linkin vastuskauppaan niin huomaat että siellä varoitetaan sotkemasta näitä kahta keskenään. (Löytyy kohdasta asennusohje)

1734033831422.png
 
On niitä olemassa.. vaikka tuolla https://www.taloosi.fi/effekt-30p-230400v-235mm-vastussauva

Kaipa se tähtikytkentäinen on se yleisin malli. Noissa esimerkin laitteissa kolmio on vasta isommissa tehoissa.
Esimerkiksi Jäspi käyttää kolmiota.
Sanoisin että yleinen tapa.

Yksi asia on varma: Kolmiokytkentävastukset voidaan vain kytkeä kolmivaiheisina. Jos halutaan tehoa alas kolmasosaan voidaan se muuttaa tähdeksi, mutta Shelly ei saa ohjata silloinkaan suoraan.
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reaktiot: BBF
Oma on tällainen... täyttynyt pikku hiljaa... Siellä on yksi vanha Shelly 1 gen 1 ohjaamassa öljypoltinta ja sitten Shelly 1 plus+addon ohjaamassa kattilan vastuksia ja mittaamassa lämpötiloja alhaalta keskeltä ja yläreunasta kattilaa. ABB kontaktori kattilan vastuksille, kaksi välirelettä logiikkaa hoitamassa. Valo palaa sen merkiksi että termostaatti vaatii lisää lämpöä. Kattilassa just nyt 43 astetta, se toimii parhaillaan puskurivaraajana VILPille kun ei tarvii suihkuvettä. Painonappiin syttyy valo kun vastukset päällä. Siitä painamalla saa hetkellisen lisälämmityksen. Painan siitä ennen saunomista niin riittää lämmintä.

Näytä liitetiedosto 102595Näytä liitetiedosto 102594
Mietin mihin laatikko tulisi. On käynyt kolme eri paikkaa mielessä. Nyt kun näin tämän tuli mieleen onko sulla patentti sille? Jos ei saatan varastaa ideasi.
 
No, miten nyt on? Olemmeko päässeet yhteisymmärrykseen mitä voi tehdä ja mitä ei, ja mitä tehoille tapahtuu kun kyseessä on 3-vaihekytkentä varaajissa ja kattiloissa?

Täällä ohjelman testi menossa, toimii. Lisää tavaraa saapunee maanantaina.
 

Liitetiedostot

  • IMG_7840.jpeg
    IMG_7840.jpeg
    391,9 KB · Lukukerrat: 130
Viimeksi muokattu:
Selvä on että yhdellä Shellyn releellä ohjaat kontaktoria päälle ja pois. Vastukset siis kontaktorin taakse.

Polttimon kytkennän jättäisin aluksi tekemättä ja kytkisin vastuksia vain korkeammalla pyyntilämmöllä päälle kun on halpaa ja polttimo sitten sammunee kun sen termostaatin lämmön yli vastus nostaa lämmöt.
 
Selvä on että yhdellä Shellyn releellä ohjaat kontaktoria päälle ja pois. Vastukset siis kontaktorin taakse.

Polttimon kytkennän jättäisin aluksi tekemättä ja kytkisin vastuksia vain korkeammalla pyyntilämmöllä päälle kun on halpaa ja polttimo sitten sammunee kun sen termostaatin lämmön yli vastus nostaa lämmöt.
Hehe, kyllä minulla on selvillä nuo, odotan kontaktoria. Tarkoitin tätä viestiketjua. Tässä olisi vielä selvitettävää.

Polttimen termostaatti on säädetty 52 astetta/päälle ja vastukset 54 astetta. Eivät koskaan ole samaan aikaan sillä lailla jos ei oikein ”huonoa tuuria”.
 
Viimeksi muokattu:
Polttimen termostaatti on säädetty 52 astetta/päälle ja vastukset 54 astetta. Eivät koskaan ole samaan aikaan sillä lailla jos ei oikein ”huonoa tuuria”.

Aika alhainen lämpö polttimolla. Oliko tuo kattilan valmistajan suositus?

Itse tein ihan ekaksi niin että ohjasin vain poltinta. Vastukset kun ohjautuu muutenkin. Myöhemmin sitten mutkistin tilannetta.
 
Aika alhainen lämpö polttimolla. Oliko tuo kattilan valmistajan suositus?

Itse tein ihan ekaksi niin että ohjasin vain poltinta. Vastukset kun ohjautuu muutenkin. Myöhemmin sitten mutkistin tilannetta.
Tuo riittää tässä huushollissa. Pienemmät on myös lämpöhäviöt kattilalla kun viileämpi, sen huomaa helposti DS18B20:sen avulla, jos seuraa jäähtymiskäyrän jyrkkyyttä. Moni puhuu korroosiosta, ei sitä ole ollenkaan, vaikka kattila toiminut noin vuodesta 2007, jolloin sen asensin. Öljyllä lämpenee noin 62 asteeseen ja sähköllä näillä asetuksilla 68 asteeseen. Toki sähköllä vain yläosa vedestä on siinä lämpötilassa, pohjalla melko viileätä, tämä aiheuttaa tietenkin useammin lämmitystä kuin öljyllä. Öljyllä lämmitys kestää vajaat 6 minuuttia, ja sähköllä noin 16 minuuttia. Siitä on sitten helppo laskea milloin kannattaa sähkö, kun tietää paljonko kuluu tunnissa öljyä ja katsoo läppäriltä monta lämmityskertaa kummallakin on vuorokaudessa keskimäärin.
 
Moni puhuu korroosiosta, ei sitä ole ollenkaan, vaikka kattila toiminut noin vuodesta 2007, jolloin sen asensin.

Niin, ruostumista tarkoittavat, jos pinta on poltinta käyttäessä sen verran "viileä" että se ei kuivata palamiskaasujen hyöyryjä pois vaan ne kostuttavat peltiä. Ei siihen varmasti ole mitään absoluuttista totuutta, miten lämmin sen pitää olla. Jos siellä ei ruostetta näy tässä ajassa niin tuskin tulevaisuudessakaan.

Poltinta pystyt ohjaamaan Shellyllä ilman kontaktoria niin pääset heti hommiiin.
 
Niin, ruostumista tarkoittavat, jos pinta on poltinta käyttäessä sen verran "viileä" että se ei kuivata palamiskaasujen hyöyryjä pois vaan ne kostuttavat peltiä. Ei siihen varmasti ole mitään absoluuttista totuutta, miten lämmin sen pitää olla. Jos siellä ei ruostetta näy tässä ajassa niin tuskin tulevaisuudessakaan.

Poltinta pystyt ohjaamaan Shellyllä ilman kontaktoria niin pääset heti hommiiin.
Juu tiedän, mutta haluan mieluummin ohjata vastukset, niin poltin saa aina käydä kokonaan oman syklinsä, ja sehän myös antaa mahdollisuuden pitää alhaisemman lämmön kattilassa kerran hystereesi vastusten termarilla on isompi.
 
Juu tiedän, mutta haluan mieluummin ohjata vastukset, niin poltin saa aina käydä kokonaan oman syklinsä, ja sehän myös antaa mahdollisuuden pitää alhaisemman lämmön kattilassa kerran hystereesi vastusten termarilla on isompi.

Itse päädyin lopuksi ohjaamaan vastuksia kokonaan itse. Säädin termostaatin maksimiin ja 15 minuutin välein systeemi mittaa kattilan lämmön ja antaa sille sopivan määrän lämpöä. Saan sitten itse valita hystereesit yms. Mutta pala kerrallaan tätä olen rakentanut ja silleen ihan hauska harrastus kun voi tehdä aina sitä mikä on juuri sillä hetkellä mielenkiintoista.
 
Itse päädyin lopuksi ohjaamaan vastuksia kokonaan itse. Säädin termostaatin maksimiin ja 15 minuutin välein systeemi mittaa kattilan lämmön ja antaa sille sopivan määrän lämpöä. Saan sitten itse valita hystereesit yms. Mutta pala kerrallaan tätä olen rakentanut ja silleen ihan hauska harrastus kun voi tehdä aina sitä mikä on juuri sillä hetkellä mielenkiintoista.
No tuohan on kaikista paras, saa juuri säädettyä kuten haluaa heti kerrasta, eikä tarvi vaaaarovasti kääntää termaria kunnes naksahtaa… olenko tyytyväinen? Ei otetaan vielä kerran.
 
No, miten nyt on? Olemmeko päässeet yhteisymmärrykseen mitä voi tehdä ja mitä ei, ja mitä tehoille tapahtuu kun kyseessä on 3-vaihekytkentä varaajissa ja kattiloissa?
Tässä jäspin öljykattilan on siis 6w vastus kolmioon kytkettynä ,yhden vaiheen ottama virta keskukselta mitattaessa on 8,6A mutta elementin yhden vastuksen virta 5A jos yksi sulake tai vastus palaa jää yksi vastus 8,6A virralle ja 3,5kw teholle joka on suunniteltu se kestämään .Kytkettäessä tähteen vaihevirta keskukselta on sama 8,6A mutta myös yhden vastuksen virta aina 8.6A.Jäspin tapauksessa ei voi tietää mitkä heidän vastuksensa specsit tarkemmin joten EI voi suositella kytkemään tuota tähteen ja jäspiltä kysyttäessä tuskin lupaa saisi.Yleisesti kolmivaihevastuksen kytkentä tähteen on aivan validi jos valmistaja on sallinut kuten nämä
https://www.finnparttia.fi/epages/f...ObjectPath=/Shops/2014102905/Products/VASTUS6
 
jos yksi sulake tai vastus palaa jää yksi vastus 8,6A virralle ja 3,5kw teholle joka on suunniteltu se kestämään

Sinulla on tuossa nyt joku kohta selvästi pielessä.

Ensinäkin se yksi vastus, joka on kahden toimivan vaiheen välissä ottaa aina sen 5A virtaa ihan riippumatta siitä mitä muut vastukset tekevät.

Toiseksi, kun se yhden vaiheen sulake on palanut, niin siihen kytketyt vastukset edelleen johtavat sähköä. Tällä kertaa sähkö tulee niistä jäljelle jääneistä kahdesta vaiheesta, joihin ne vastukset on yhä kytketty. Sarjaankytkemisestä johtuen teho on vain neljäsosa alkuperäisestä eli 1 kW. Yhteensä systeemi lämmittää siis 2+1 eli 3 kW teholla. Ei 3,5kW kuten arvelit.
 
Viimeksi muokattu:
Tässä jäspin öljykattilan on siis 6w vastus kolmioon kytkettynä ,yhden vaiheen ottama virta keskukselta mitattaessa on 8,6A mutta elementin yhden vastuksen virta 5A jos yksi sulake tai vastus palaa jää yksi vastus 8,6A virralle ja 3,5kw teholle joka on suunniteltu se kestämään .Kytkettäessä tähteen vaihevirta keskukselta on sama 8,6A mutta myös yhden vastuksen virta aina 8.6A.Jäspin tapauksessa ei voi tietää mitkä heidän vastuksensa specsit tarkemmin joten EI voi suositella kytkemään tuota tähteen ja jäspiltä kysyttäessä tuskin lupaa saisi.Yleisesti kolmivaihevastuksen kytkentä tähteen on aivan validi jos valmistaja on sallinut kuten nämä
https://www.finnparttia.fi/epages/f...ObjectPath=/Shops/2014102905/Products/VASTUS6

Tuolla sivulla 5 eteenpäin kohdat ”Huom!, Sähkökytkennät ja Varoitus!” selittävät osan keskustelun asioista. Tulee mieleen mikä voisi olla syy ettei joku kolmiossa oleva voi kytkeä tähteen nollalla tai ilman, mutta toista voi kuten yleensä.
 
Sinulla on tuossa nyt joku kohta selvästi pielessä.

Ensinäkin se yksi vastus, joka on kahden toimivan vaiheen välissä ottaa aina sen 5A virtaa ihan riippumatta siitä mitä muut vastukset tekevät.

Toiseksi, kun se yhden vaiheen sulake on palanut, niin siihen kytketyt vastukset edelleen johtavat sähköä. Tällä kertaa sähkö tulee niistä jäljelle jääneistä kahdesta vaiheesta, joihin ne vastukset on yhä kytketty. Sarjaankytkemisestä johtuen teho on vain neljäsosa alkuperäisestä eli 1 kW. Yhteensä systeemi lämmittää siis 2+2 eli 3 kW teholla. Ei 3,5kW kuten arvelit.
Juu niinhän se on sulakkeen irrotus ei poista vastuksien liitosta
 
Tuolla sivulla 5 eteenpäin kohdat ”Huom!, Sähkökytkennät ja Varoitus!” selittävät osan keskustelun asioista. Tulee mieleen mikä voisi olla syy ettei joku kolmiossa oleva voi kytkeä tähteen nollalla tai ilman, mutta toista voi kuten yleensä.

Kolmiosta voi kytkeä tähteen, mutta pitää huomioida että lämmitysteho on sitten oleellisesti pienempi.
 
Aivan, mutta mikä olisi se syy ettei aina voi kuten Mobbe kirjoitti.

Ei aavistustakaan mihin hän viittasi kun osoittamassa dokumentissakin lukee näin: "Kolmiokytkentäiset sauvat voidaan liittää vain kolmivaiheverkkoon. Haluttaessa teho voidaan alentaa kolmasosaan muuttamalla kytkentä tähtikytkennäksi."

Onko tuommoisessa ”kolmiovastuksessa” aina edes paikkaa N-johdolle?
Vai onko niissä aina kolmio ja tähti mahdollisuus?

Niissähän on kolme vastusta, joissa kussakin kaksi päätä. Se, syntyykö niistä kolmio vai tähti riippuu ihan siitä miten johdot niihin kytkee.
 
Yksittäinen vastuselementti ei tiedä onko se kytkettynä tähteen vai kolmioon, sitä kiinnostaa vain vastuksen yli vaikuttava jännite. Kolmiokytkennässä jännite on oleellisesti isompi mitä tähtikytkennässä, joten vastuksen kyljestä täytyy varmistaa mille nimellisjännitteelle se on tarkoitettu.
Vastuksen yli vaikuttavaa jännitettä voi aina alentaa nimellisestä, sillä ei vastusta voi rikkoa.
 
Takaisin
Ylös Bottom