Kattoremontti
- Keskustelun aloittaja jmaja
- Aloitettu
pumpauttaja
Aktiivinen jäsen
Joo ja semmonen homma että itse en ainakaan osta mitään remontteja ovelta ovelle kauppialta. Siinä on meinaa aika raskas koneisto elätettävänä sun lompakolla..
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
En osaa AP:n osalta neuvoa tuon varsinaisen kysymyksen osalta kun ei tuolla päin ole juurikaan tuttuja tekijöitä, oma kokemus on kuitenkin että haitari noissa tarjouksissa on aika laaja. Ja niin kun yleensä kallein hinta ei takaa parasta lopputulosta.
Kyselin itse joitain vuosia sitten uuden peltikaton hintaa edelliselle talolle, alkuperäiselle kun rupesi pikku hiljaa tekninen ikä tulemaan vastaan. Tuossa oli kyseessä -80 luvun alun profiilipelti joka oli alunperin naulattu ruoteisiin. Pesin katon korkeapaineella ja maalasin sen laivamaaleilla vuonna 2006. Tuo onnistui yllättävän hyvin, maali pysyi kiinni eikä ruoste tullut läpi sen ajan mitä tuolla asuttiin eli 13 vuotta. Nuo kyseiset laivamaalit olivat kuitenkin aika styrkkaa kamaa, kuluttajalle tuskin vastaavaa myydään eikä kaupalliseen käyttöönkään taida enää vastaavaa saada kun määräykset ovat tiukentuneet.
2013 kovalla sateella tuli sade läpi savupiipun kylkeä pitkin joka toimi kimmokkeena tiedustella uuden katon hintaa. Kyseisen katon pinta ala oli noin 170m2, ihan perus kahdella lappeella ja suhteellisen loiva. Paikalla kävi 3 kattofirmaa, profiilipeltikaton hintaa oli haarukassa 12-16000 tekijästä ja valinnoista riippuen.
Loppujen lopuksi teetätin paikallisella ohutpeltiverstaalla uuden piipun pellityksen ja jätin vanhan katon paikalleen vielä toistaiseksi. Tuo yritys tekee paljon myös konesaumakattoja ja heidän edustaja kun kävi piippua katsomassa niin arvioi että heiltä tilattu konesaumakatto olisi jäänyt alle 10ke. Olisivat tosin jättäneet rännit jota olin muutama vuosi aiemmin uusinut omin päin.
Mutta, halvimmasta kalleimpaan aika laaja skaala, alta kympin yli 16ke:n tarjouksiin.
Kyselin itse joitain vuosia sitten uuden peltikaton hintaa edelliselle talolle, alkuperäiselle kun rupesi pikku hiljaa tekninen ikä tulemaan vastaan. Tuossa oli kyseessä -80 luvun alun profiilipelti joka oli alunperin naulattu ruoteisiin. Pesin katon korkeapaineella ja maalasin sen laivamaaleilla vuonna 2006. Tuo onnistui yllättävän hyvin, maali pysyi kiinni eikä ruoste tullut läpi sen ajan mitä tuolla asuttiin eli 13 vuotta. Nuo kyseiset laivamaalit olivat kuitenkin aika styrkkaa kamaa, kuluttajalle tuskin vastaavaa myydään eikä kaupalliseen käyttöönkään taida enää vastaavaa saada kun määräykset ovat tiukentuneet.
2013 kovalla sateella tuli sade läpi savupiipun kylkeä pitkin joka toimi kimmokkeena tiedustella uuden katon hintaa. Kyseisen katon pinta ala oli noin 170m2, ihan perus kahdella lappeella ja suhteellisen loiva. Paikalla kävi 3 kattofirmaa, profiilipeltikaton hintaa oli haarukassa 12-16000 tekijästä ja valinnoista riippuen.
Loppujen lopuksi teetätin paikallisella ohutpeltiverstaalla uuden piipun pellityksen ja jätin vanhan katon paikalleen vielä toistaiseksi. Tuo yritys tekee paljon myös konesaumakattoja ja heidän edustaja kun kävi piippua katsomassa niin arvioi että heiltä tilattu konesaumakatto olisi jäänyt alle 10ke. Olisivat tosin jättäneet rännit jota olin muutama vuosi aiemmin uusinut omin päin.
Mutta, halvimmasta kalleimpaan aika laaja skaala, alta kympin yli 16ke:n tarjouksiin.
- Keskustelun aloittaja
- #205
Eniten tässä ehkä on ihmetyttänyt juuri se, ettei ole tullut sitä haitaria, vaan hinnat ovat olleet hyvin tiiviissä nipussa 30-35 tonnia oli sitten kyse mistä tahansa katosta (konesauma, tiili, profiilipelti, kumibitumi hitsattuna). Sama koskee myös pinnoitusta Isopaint Rubberilla (8-9 tonnia).
Useat väittävät, että talvella olisi halvempaa, mutta olisiko kuitenkin huono ajankohta pyytää tarjouksia?
Varsinaisia tarjouksia ei kovin montaa ole (katon uusinta neljältä ja pinnoitus kolmelta), mutta aika monelle muulta olen puhelimessa kysynyt hintaa. Kun puhelimessa on jo sanottu maksavan vähintään 100 €/m2, en ole jaksanut tarjousta pyytää.
L-muotoinen aumakatto ilmeisesti nostaa selvästi kustannuksia. Muutama on sanonut, että jiirin tekoon menee sama aika kuin koko lappeeseen. Jiirejäähän tuossa on yksi sisä ja viisi ulko. Jiireistä tietysti tulee myös materiaalihukkaa ja harjaosia menee paljon enemmän. Mutta eihän materiaalit tuossa maksa kuin ehkä 6000-8000 € koko katolle.
Myös asbestikaton purku tuo jotain lisää. En tiedä miten isommat firmat nuo hävittävät, mutta Ämmässuolla jätemaksu on hiukan toista tonnia noista ja purkutyö jonkin verran monimutkaistuu suojaustarpeista. Moni on väittänyt purun maksavat 35 €/m2, joka kyllä kuulostaa paljolta. Tuolla neliömäärällähän se olisi jo 10 500 €. Mitähän sitten maksaa jonkun ei-asbestikaton purku?
Useat väittävät, että talvella olisi halvempaa, mutta olisiko kuitenkin huono ajankohta pyytää tarjouksia?
Varsinaisia tarjouksia ei kovin montaa ole (katon uusinta neljältä ja pinnoitus kolmelta), mutta aika monelle muulta olen puhelimessa kysynyt hintaa. Kun puhelimessa on jo sanottu maksavan vähintään 100 €/m2, en ole jaksanut tarjousta pyytää.
L-muotoinen aumakatto ilmeisesti nostaa selvästi kustannuksia. Muutama on sanonut, että jiirin tekoon menee sama aika kuin koko lappeeseen. Jiirejäähän tuossa on yksi sisä ja viisi ulko. Jiireistä tietysti tulee myös materiaalihukkaa ja harjaosia menee paljon enemmän. Mutta eihän materiaalit tuossa maksa kuin ehkä 6000-8000 € koko katolle.
Myös asbestikaton purku tuo jotain lisää. En tiedä miten isommat firmat nuo hävittävät, mutta Ämmässuolla jätemaksu on hiukan toista tonnia noista ja purkutyö jonkin verran monimutkaistuu suojaustarpeista. Moni on väittänyt purun maksavat 35 €/m2, joka kyllä kuulostaa paljolta. Tuolla neliömäärällähän se olisi jo 10 500 €. Mitähän sitten maksaa jonkun ei-asbestikaton purku?
Ilpisti
Vakionaama
Meillä uusittiin peltikatto keväällä, n.140m2 ja perus harjakatto, melko jyrkkä kylläkin, avaimet käteen 20k€ sisältäen seinä- ja lapetikkaat, loppusiivoukset. vanha katto oli myös peltiä, alla huopa ja aika päin prsttä tehty aikanaan, eli ajoutuivat ihan oikeasti tekemään duuniakin. Nauloja jouduin keräilemään maasta rempan jälkeen mutta muuten sujui mielestäni mallikkaasti. Varmasti olisi saanut halvemmallakin mutta mulla ei ollut minkäänlaista hinkua lähteä katolle keikkumaan kun on mukavampi seurata tukevasti maankamaralta toisten työntekoa, mikäs sen mukavampaa... Nämä ammattilaiset myös oikaisivat kattoa koska silloin kun tämä talo on tehty, piirustukset löytyivät tupakka-askin kannesta ja timpurit alkoivat töihin vasta kossu-pullon jälkeen 
Kriteereinä olivat suomalaiset tarvikkeet, ja suomalaiset työntekijät. Paljon helpompi toimia mahdollisissa rekkula-tapauksissa, vaikkakin toistaiseksi ei mitään valittamista niin työnjäljestä kuin laadustakaan. Talvi sitten näyttää kestääkö lumiesteet katolla vai ei..
Kriteereinä olivat suomalaiset tarvikkeet, ja suomalaiset työntekijät. Paljon helpompi toimia mahdollisissa rekkula-tapauksissa, vaikkakin toistaiseksi ei mitään valittamista niin työnjäljestä kuin laadustakaan. Talvi sitten näyttää kestääkö lumiesteet katolla vai ei..
- Keskustelun aloittaja
- #207
Siis oliko tuo 140 m2 talo harjakatolla vai 140 m2 katto? Jälkimmäiselle 20 k€ on todella paljon. Tuossa lienee ~200 m2 katto, jos talo on 140 m2 yksitasoinen? Meillä siis 187 km2 ja 161 m2 huoneistoala, jossa 300 m2 katto. Tuossa on kyllä keskimääräistä leveämmät räystäät ja katon alle jää terassia sekä sisäänkäyntikäytävä.
Itse teetin tiilikatto - - >ruukki classic. 1:1 jyrkkyys. Noin 200m2. Kaksi sisäjiiriä n. 3m pitkiä. Katto firmat 25-35 tonnia. Rakennusliike 18t€. Avaimet käteen asennus.
Keskisuomessa. Tyytyväinen olen. Samalla 300mm puhallusvillaa yläpohjaan lisää ja valokatteen vaihto parvekkeelle. Joista lisä työ 2200€.
Keskisuomessa. Tyytyväinen olen. Samalla 300mm puhallusvillaa yläpohjaan lisää ja valokatteen vaihto parvekkeelle. Joista lisä työ 2200€.
Ilpisti
Vakionaama
Katto siis tuon n. 140m2, olisikohan tarkka ollut 146m2. Niinkuin sanoin, varmasti olisi saanut halvemmallakin mutta olen valmis maksamaan vähän extraa siitä että Suomalaiset tekevät Suomalaisista tarvikkeista. Nyt laitettiin Weckmannin 0,6mm mattapintainen, ohuempi olisi luonnollisesti ollut halvempi. En nyt muista mikä oli katon hieno nimi mutta yhtään ruuvia ei ole näkyvissä katolla ja harjalle tuli jousia varmistamaan katon tuuletuksen. Siis lukkosaumattu katto joka näyttää ulkoisesti konesaumatulta.
Meille uusittiin keväällä myös katto. Entinen oli tiilikuvioinen peltikate. Uusi on Weckmannin progantti 0,6mm pellillä. Kaikki kattoturvatuotteet, rännit, piipun pellitykset sekä kolme vilpe läpivientiä ja tietysti aluskatteet ja ruoteet. 220 kattoneliötä, yksi 5 m auma kulma. Tekijä kotimainen pieni yritys jossa neljä työntekijää. Hinta 15k euroa.Meillä uusittiin peltikatto keväällä, n.140m2 ja perus harjakatto, melko jyrkkä kylläkin, avaimet käteen 20k€ sisältäen seinä- ja lapetikkaat, loppusiivoukset. vanha katto oli myös peltiä, alla huopa ja aika päin prsttä tehty aikanaan, eli ajoutuivat ihan oikeasti tekemään duuniakin. Nauloja jouduin keräilemään maasta rempan jälkeen mutta muuten sujui mielestäni mallikkaasti. Varmasti olisi saanut halvemmallakin mutta mulla ei ollut minkäänlaista hinkua lähteä katolle keikkumaan kun on mukavampi seurata tukevasti maankamaralta toisten työntekoa, mikäs sen mukavampaa... Nämä ammattilaiset myös oikaisivat kattoa koska silloin kun tämä talo on tehty, piirustukset löytyivät tupakka-askin kannesta ja timpurit alkoivat töihin vasta kossu-pullon jälkeen
Kriteereinä olivat suomalaiset tarvikkeet, ja suomalaiset työntekijät. Paljon helpompi toimia mahdollisissa rekkula-tapauksissa, vaikkakin toistaiseksi ei mitään valittamista niin työnjäljestä kuin laadustakaan. Talvi sitten näyttää kestääkö lumiesteet katolla vai ei..
Hirmuiset hintaerot näkyy olevan kattoremonteissa..
Ilpisti
Vakionaama
Riippunee myös mitä töitä tehdään ennen uuden katon asennusta. Meillä oikomista oli aika paljon, niin painumisen kuin suorakulmaisuuden kanssa. Ei näitä voi suoraan verrata neliöiden perusteella mitä mikäkin maksaa, toki neliöt on suuntaa-antava.
Kate on sama kuin meilläkin, 2-läpivientiä ja luonnollisesti kaikki kattoturvatuotteet sekä rännit samassa paketissa, myös antennin siirto.
- Keskustelun aloittaja
- #213
Saa siinä aika paljon pohjatöitä tehdä, että 15 tonnia 220 m2 katosta muuttuisi 20 tonnin 140 m2 katoksi. Neliöhintahan tuossa jälkimmäisessä on yli 2-kertainen. Siis 70 €/m2 eli 10 tonnia ylimääräisiin pohjatöihin? Tuolla tekee kaksi äijää yli kaksi viikkoa hommia hyvällä yrityksen veloittamalla tuntikorvauksella.
Niimpä, meillä 2 piippua. 15m lumiestettä. Kaksi vilpe läpivientiä. Rännit ja syöksytorvet. Oikaisut ja uudet ruoteet ja aluskate. En tiiä oliko tuo meidän 18k "halpa" mut niin edullinen ettei kannattanut itse ruveta tekemään. 4 viikkoa sitä kaksi miestä teki, en ollu tarkistelemassa oliko täysiä päiviä vai ei, oli urakkahinnalla niin ei kiinnostanut. Tyytyväinen olen valintaani, se kai merkkaa eniten.
Ilpisti
Vakionaama
Olen tyytväinen omaan valintaani sekä lopputulokseen, ja siitä että työllistin Suomalaisia kaikin tavoin. Kuten sanoin jo ensimmäisessä viestissäni, varmasti olisi saanut halvemmallakin mutta mulle merkkaa tietyt asiat enemmän kuin hinta, kuten esimerkiksi tuo Suomalaisten työ, sekä ajankohta johon kattohommat halusin. Minusta oli mukava seurata kun ukot paineli katolla kuin oravat kun itse siemailin maankamaralla Karhua...
Uskaltaakohan sanoa että valitsin uudet ikkunat samalla mentaliteetilla, ne tullaan asentamaan Tammikuussa...
Uskaltaakohan sanoa että valitsin uudet ikkunat samalla mentaliteetilla, ne tullaan asentamaan Tammikuussa...
- Keskustelun aloittaja
- #216
Mistä johtuu, että bitumikermikattoja ei juuri lainkaan näe harja- ja varsinkaan aumakatoissa omakotitaloissa? Asenne- vai ulkonäkökysymys? Tuleeko hitsatusta bitumikermistä varsin tasaisena pintana tylsän näköinen? Olen yrittänyt etsiä kuvia ja taloja teiden varsilta tuollaisella katolla, mutta ei löydy. Lähinnä tiiltä tai profiilipeltiä. Sitten lukkosaumaa ja jokunen konesauma. Huopakatoista ne harvat löytyvät ovat joko kolmiorimaa tai paloista tehtyjä kattoja, vaikka teknisesti hitsattu olisi parempi (ja kalliimpi?).
Olin jo tilaamassa tuota, mutta tuli vielä viime hetken paniikki ulkonäöstä.
Olin jo tilaamassa tuota, mutta tuli vielä viime hetken paniikki ulkonäöstä.
pumpauttaja
Aktiivinen jäsen
Kauneus on toki katsojan silmässä. Täällä lähistöllä noita bitumikermejä on jonkin verran sekä aumakatolla, että loivilla harjakatoilla. Tottahan se mun silmään ainakin passaa. Mielestäni aumaan vielä paremmin kun harjaan. Siis kunnossa oleva ja ryhdikäs. Osassa missä vanha kermi ja paljon pussia-kuplaa-viirua miten vaan, niin romahduttaa kyllä koko talon ulkoasun ja näyttää varsin rumalle.
Yhteen palaan hitsattu kermi taitaa olla taitolaji - se on niiden kirottujen tasakattojenkin ongelma. Eli ongelma on sama kuin parketilla, laaja yhteenhitsattu kermi ratkeaa lopulta vuotamaan itse valitsemastaan paikasta kun ikää on sopivasti - jos sille ei ole jätetty riittävästi liikkumismahdollisuuksia. Kolmiorima saattaa jo ratkaista tämän jutun ilman isompaa taitoa.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Voisi kuvitella, että mitä monimutkaisempi katto sitä helpompi se on tehdä jostakin bitumista siistin ja viimestellyn näköiseksi.
Aikamoisia pellityksiä kyllä näkee varsinkin kerrostalojen katoilla. Ei varmaa ole helppoa saada niitä kaikkia kattoikkunoita ja läpivientejä ja jiirityksiä nätin näköisiksi ja tiiviiksi. Kaupungeissa kerrostalojen katot taitavat olla useimmiten peltiä vaikka katot eivät ole mitenkään yksinkertaisia vanhoissa taloissa. Onkohan tähän jokin perusteltu syy ?
Aikamoisia pellityksiä kyllä näkee varsinkin kerrostalojen katoilla. Ei varmaa ole helppoa saada niitä kaikkia kattoikkunoita ja läpivientejä ja jiirityksiä nätin näköisiksi ja tiiviiksi. Kaupungeissa kerrostalojen katot taitavat olla useimmiten peltiä vaikka katot eivät ole mitenkään yksinkertaisia vanhoissa taloissa. Onkohan tähän jokin perusteltu syy ?
Kaupunki. Ja se että pellistä saa tehtyä ihan mitä vaan. Tuossa juurikin pakottivat korjaamaan korkean talon katon juuri samalla tavalla kuin se oli joskus kauan sitten tehty .. vaikka katto vuoti typerän ratkaisun takia vettä vintille. Paikasta josta sen korjaavan muutoksen olisi nähnyt lokki/varis/pulu...
Tasakattokokemusta vuodesta 1975 ei ole ongelmia ollut eikä kertaakaan ole huopa ratkennut valitsemastaan paikasta. Tässä maassa tänäkin päivänä isoimmat kattoneliöt tehdään tasakattoina ja huovalla.
- Keskustelun aloittaja
- #223
Kattoremontti alkaa olla jo pitkällä. Pohjatöissä ja korjauksissa meni paljon aikaa. Nyt on ensimmäinen huopakerros paikallaan.
Seuraavaksi pitäisi valita rännit. Aika suuria hintaeroja näyttää olevan materiaaleille. Osaatteko kertoa mitä oleellisia eroja on esim. Janla, Nesco/Rainman, Ruukki ja Lindab 125 mm puolipyöreissä ränneissä ja niihin tulevissa syöksytorvissa.
Syöksytorvissa on kokoeroja. Onko oleellista 100 vs. 87 mm? Mutkat on toisissa sileitä ja toisissa rutattuja. Onhan tuo sileä kauniimpi.
Rännien liitoksissa toisissa puristustiiviste toisissa liimamassalla.
Seuraavaksi pitäisi valita rännit. Aika suuria hintaeroja näyttää olevan materiaaleille. Osaatteko kertoa mitä oleellisia eroja on esim. Janla, Nesco/Rainman, Ruukki ja Lindab 125 mm puolipyöreissä ränneissä ja niihin tulevissa syöksytorvissa.
Syöksytorvissa on kokoeroja. Onko oleellista 100 vs. 87 mm? Mutkat on toisissa sileitä ja toisissa rutattuja. Onhan tuo sileä kauniimpi.
Rännien liitoksissa toisissa puristustiiviste toisissa liimamassalla.
lmfmis
Vakionaama
...mitoitus sanelee....paljonko kattopinta-alaa kerääntyy yhteen syksyyn.
Ja silmä.
Itse laitoin 100mm kun näyttää paremmalta
Ennen sai pelkkiä sinkittyjä joissa oli paksumpi sinkki kuin maalatuissa/pinnotetuisda, mutta ne päivät on kai mennyttä.
Ruukin systeemi on mulla ja on ok. Käy purkaakkin ehjänä joka on tärkeää joskus.
Ja silmä.
Itse laitoin 100mm kun näyttää paremmalta
Ennen sai pelkkiä sinkittyjä joissa oli paksumpi sinkki kuin maalatuissa/pinnotetuisda, mutta ne päivät on kai mennyttä.
Ruukin systeemi on mulla ja on ok. Käy purkaakkin ehjänä joka on tärkeää joskus.
Ruukki periaatteessa puristustiiviste, mutta sanoivat että limittäinkin saa tehtyä...ehkä leikaten pienet palat pois...
- Keskustelun aloittaja
- #228
Eikös Ruukki vaadi tiivistemassaa eli ei pelkkä puristus?
- Keskustelun aloittaja
- #229
Onko muita vaihtoehtoja? Pisin lape 18,5 m. Saako jostain yli 6 m pätkiä? Isoilla kattofirmoilla on kyllä laitteet, jotka sylkee rullalta koko rännin mitan, mutta silloin kai pitää tuo laite tulla pihalle.
pökö
Kaivo jäässä
Mulla lape 17m ja yksimittaiset kourut.
Jos nyt laittaisin niin ehdottomasti pyöreä kouru 5 millin kaadolla.
Se toimii silloin samoin kuin paskaviemäri, eli vesi ei ohita herkästi lehtiä vaan työntää ne edellään kohti syöksytorvea johon on oltava iso reikä kourusta.
Näin välttää rännien puhdistuksen.
- Keskustelun aloittaja
- #232
Mistä noita yhtenäisiä sitten saa muuten kuin asennettuna?
5 mm on aika paljon kiinnitys 10 cm päätylautaan. Saako tuohon yli 5 cm korkeuseroa?
Taitaa Ruukin oman ohje olla niin että pelkkä se jatkopanta pitäis pitää...tiedä sitten...pitäis kuulla joltain esim 15v päähän 'onko pitäny'.
pökö
Kaivo jäässä
Keskeltä lapetta 5 senttiä laskua molempiin suuntiin 20 metrin matkalla, riittää hyvin sulle.
- Keskustelun aloittaja
- #236
Asennusohjeesta:
"Kourua jatketaan jatkokappaleella. Käytä tiivistys- massaa sekä jatkokappaleen reunoissa että keskellä."
Eikös siinä pannassa ole gummi-olakke et, vai muistanko jonkun muun, olisko ne sitten tarkoitettu liimalle...
Varmaan olen kattonu ton videon, näyttää niin samalta kuin Ruukki mutta Bauhaus taisi väittää ettei oleEikös siinä pannassa ole gummi-olakke et, vai muistanko jonkun muun, olisko ne sitten tarkoitettu liimalle...
, tuossa ei tuuppaa liimaa ainakaan ei näy mutta en lukenut ohjetta.Tätä laitoin joskus pari salkoo ja ihan hyvä oli sinänsä...laitoin Sikaa
Icopal vain näkyy olevan vain 4m salkoja, sivut väittää olevan 0.6 paksua ja Ruukki sanoi 0.5...
Vähän vanha kuvaus kylläkin:
Ruukin jannu luki varmaan bookista minimipaksuuden 0.5mm kun näin lukee sivuilla:
www.ssab.fi
Tuossa on kuvattuna Sadetar jatkaminen limittämällä, sivulla 3:
Syöksyn kannake noissa on tommonen 2-jalkanen joka vois olla mieluummin 1-jalkanen
Ruukin jannu luki varmaan bookista minimipaksuuden 0.5mm kun näin lukee sivuilla:
Ruukin järjestelmän pelti tätä (järjestelmän osat tulee Ruotsista):
SSAB – vahvempi, kevyempi ja kestävämpi maailma
SSAB, Swedish steel manufacturer of high strength wear and structural steel. Hot and cold rolled, sheets, plates and coils, steel tubes and profiles, steel piles and more.
www.ssab.fi
Tuossa on kuvattuna Sadetar jatkaminen limittämällä, sivulla 3:
Syöksyn kannake noissa on tommonen 2-jalkanen joka vois olla mieluummin 1-jalkanen
Viimeksi muokattu: